FI68193C - System och foerfarande foer daempande av ett flytande fartygs roerelser - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU / o«1 Q 7 B UTLAGGNINGSSKRIFT 00170 • ® (45) Patentti ny3nne+ty 12 03 1985

Patent oeddelat (51) Kv.lk.4/lnt,Cl.* B 63 B 39/03 g y q |y| I __ FI N L A N D (21) Patenttihaltemu» — Pa tenun j*knlng 781119 (22) Hakemlspilvi — AnsBkningsdtg 12 0*4 78 (FI) (23) Alkopiivi — Glltighetsdag 12.0^+. 78 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offentlig -|g yg

Patentti* ja rekisterihallitus Njhtäväkslpsnon ja kuul.julkalsun pvm.—

Patent- och vegisterstyrelsen V ' Ansdkan utlagd och utl.skriften publicerad 30.0*4.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begärd prloritet ^ 0^4.77 09.09.77 USA(US) 787756, 83189^+ (71) Seatek, 739*4 Cal le Real, Goleta, California 93017, USA(US) (72) Gunnar B. Bergman, Montecito, California, USA(US) (7*0 Oy Koi ster Ab (5*0 Järjestelmä ja menetelmä kelluvan ai uksen 1iikkeiden vaimentamiseksi -System och förfarande för dämpande av ett flytande fartygs rörelser

Rannikon tuntumassa suoritettaviin tehtäviin, esimerkiksi tieteellisiin tutkimuksiin sekä öljyn ja kaasun poraamiseen merestä käytetään määrättyä alustyyppiä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. porauslautat, proomut, vintturilaitteistolla varustetut alukset sekä erilaiset huoltoalukset.

Merialueilla, joissa esiintyy ajoittaista merenkäyntiä, on ehdotettu käytettäväksi sekä aktiivista että passiivista tekniikkaa aallokosta johtuvan aluksen heiluntasiirtymän eliminoimiseksi ja tämän avulla aluksen keinumisen ja kallistumisen stabiloimiseksi. Sta-bilointilaitteina on tällöin käytetty aluksiin järjestettyjä vesisäiliöitä sekä erilaisia puhallin-, pumppu- ja venttiililaitteita, aluksen keinumista ja kallistumista ohjaavia säätölaitteita sekä elektronisia ohjauspiirejä veden siirtämiseksi em. säiliöissä, jolloin pystytään saamaan aikaan tietty vastavaikutus aluksen keinumis-ja kallistumisliikkeen stabiloimiseksi. Tähän saakka tunnettujen järjestelmien yhteisenä tavoitteena on ollut säiliöissä olevan veden 68193 heiluntavirtauksen perustaajuuden saaminen likimain aluksen perus-heiluntataajuutta vastaavaksi, ts. säiliöiden ja aluksen "virittäminen" keskenään. Virityksen tapahduttua valmennustoiminta saadaan aikaan järjestämällä säiliössä olevan veden virtauskuva siten, että se on suunnilleen 90° aluksen perusheiluntaliikkeestä. Säiliöissä olevan veden synnyttämät voimat pyrkivät silloin neutraloimaan alukseen kohdistuvat keinumis- ja kallistumisvoimat.

Em. tavalla aluksen stabilointiin tähtäävien tähänastisten menetelmien epäkohtana on kuitenkin se, että järjestelmän saamiseksi tehokkaaksi neutraloivien, vaimentavien voimien on oltava suuria. Näiden synnyttämiseen tarvittava laitteisto on myös monimutkainen ja kallis. Aktiivisissa järjestelmissä tarvitaan tällöin nimittäin suurtehopuhaltimia ja -pumppuja, kun taas passiiviset järjestelmät edellyttävät suurtehoventtiileitä, erikoisrakenteisia stabilointi-säiliöitä ja ohjauspiirejä säiliöiden vesivirtauksen ajoittamiseksi.

Esimerkkinä tunnetusta tekniikasta voidaan mainita US-patent-tijulkaisu 3 097 622, jossa kaksi säiliötä on yhdistetty putkella, jossa on sulkuventtiili, jota avataan ja suljetaan aluksen jokaisen heilahdusjakson aikana. Tämä järjestelmä on monimutkainen ja hankala käyttää.

Nyt esitettävä keksintö koskee merialuksen stabilointia passiivisella järjestelmällä, jossa ei käytetä sellaisia säiliöitä, joiden perusvirtausperiodi on suunnilleen sama kuin aluksen perus-heiluntaperiodi, suurten aluksen kulmaliikkeen vaimentavien vastavoimien synnyttämiseksi, vaan po. säiliöillä pyritään vähentämään aluksen oikaisumomenttia.

Keksinnön mukainen järjestelmä on tunnettu siitä, että jokainen säiliö on mitoitettu täyttymään vedellä ja tyhjenemään vedestä aukon kautta olennaisesti samassa vaiheessa veden pinnan suhteen tapahtuvan aluksen heiluntaliikkeen kanssa aluksen heiluntaliikkeen jokaisen heilahdusjakson aikana, että ainakin kaksi säiliötä on yhdistetty yläosiensa läheltä johdolla, joka muodostaa niiden väliin jatkuvasti vapaan passiivisen ilmakanavan ja että johtoon on yhdistetty sinänsä tunnetusti välineet, joilla säiliöt ja johto voidaan valinnaisesti paineistaa valittujen veden pinnan tasojen aikaansaamiseksi säiliöihin aluksen heilahdusliikkeen aikana aluksen oikaisu-momentin pienentämiseksi ja aluksen heilahdusperiodin pidentämiseksi alukseen vaikuttavien aaltojen periodia suuremmaksi.

il 3 68193

Keksinnön mukainen menetelmä on puolestaan tunnettu siitä, että toinen säiliö täytetään vedellä ensimmäiseen vedenkorkeuteen samassa tahdissa, kun po. säiliö painuu syvemmälle aluksen heilunta-liikejakson aikana ja että samanaikaisesti aluksen toinen säiliö tyhjennetään toiseen vedenkorkeuteen em. toisen säiliön täyttymistä vastaten aluksen saman heiluntaliikejakson aikana suuntaamalla ensin-mainitusta säiliöstä veden syrjäyttämä ilma toiseen säiliöön johtoa pitkin, joka muodostaa jatkuvasti vapaan passiivisen ilmakanavan, aluksen oikaisumomentin pienentämiseksi ja aluksen heiluntaperiodin pidentämiseksi meren aaltoperiodia suuremmaksi.

Kuvioissa esitetyissä rakenteissa vesisäiliöt on kiinnitetty aluksen pitkittäisen symmetria-akselin molemmille puolille vedenpinnan alapuolelle, mieluimmin aluksen pohjaan tai lähelle sitä. Säiliöt ovat matalia, niiden leveys on suurempi kuin niiden korkeus. Jokaisen säiliön pohjaosa on pääasiassa avoin, niin että vesi pystyy täyttämään säiliöt ja virtaamaan pois niistä lyhyessä ajassa. Tähän tarvittava aika on paljon lyhyempi kuin aluksen perusheiluntajakson kestoaika. Säiliöiden välissä on ilmajohto, johon on kytketty ilmapumppu säiliöiden paineen saattamiseksi etukäteen määrätylle tasolle, niin että säiliöissä olevan veden pintaa voidaan ohjata heilunta-aaltoliikkeen aikana.

Vesisäiliöt täyttyvät ja tyhjenevät vuorotellen heilunta-aaltoliikkeen tahdissa. Esimerkiksi, kun alus pyrkii kallistumaan myötäpäivään pitkittäisakselillaan, oikeanpuoleinen säiliö täyttyy nopeasti vedellä, siinä olevan suuren pohja-aukon kautta. Samanaikaisesti ilma siirtyy tästä säiliöstä aluksen vasemmanpuoleiseen säiliöön yhdysjohtoa pitkin ja ilman tilavuuden lisääntyessä po. säiliössä vesi alkaa työntyä sieltä ulos nopeasti. Ja kun alus alkae kallistua vastapäivään, vasemmanpuoleinen säiliö täyttyy vedellä ja oikeanpuoleinen säiliö tyhjenee järjestelmän ilmanpaineen vaikutuksesta .

Keksinnöllä pystytään siis vähentämään aluksen oikaisumoment-tia merenkäynnin ollessa jaksoittaista. Esimerkiksi, kun alus keinuu yhteen suuntaan, keksinnön mukaisella järjestelmällä pystytään heikentämään aluksen pyrkimystä palautua tiettyyn pystyasentoon. Cikai-sumomentin pienentäminen pidentää taas aluksen heiluntaperiodin meien aaltoperiodia suuremmaksi, mikä puolestaan pienentää tuntuvasti heilunta-amplitudia .

Kuvio 1 esittää sivukuvana tiettyä alusta havainnollistaen 4 68193 keksinnön periaatteiden mukaan konstruoidun järjestelmän edellyttämien stabilointisäiliöiden erästä rakennemuotoa, kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 aluksen pohjaan kiinnitettyjen stabilointisäiliöiden sijaintia ja keskinäistä kytkentää, kuviot 3A-3D ovat päätykuvioita kuvion 1 mukaisesta aluksesta ja esittävät keksinnön mukaisen stabilointijärjestelmän vaihtoehto-rakenteita , kuvio 4 on samoin päätykuvio kuvion 1 esittämästä aluksesta ja havainnollistaa erään rakennemuodon toimintaa, kuvio 5 esittää graafisesti kallistusamplitudin ja aallon jurkkyyden välisen suhteen suuruutta aaltoliikkeen periodin funktiona keksinnön periaatteen mukaan konstruoidulla järjestelmällä varustetuissa aluksissa sekä aluksissa, joissa po. järjestelmää ei ole sovellettu.

Kuvioissa 1, 2 ja 3A näkyvä alus 11 on proomu, jota käytetään öljyn poraamiseen meren pohjasta liittyviin operaatioihin. Vedenpinnan 13 alapuolella, ts. aluksen 11 pohjassa on kaksi pitkänomaista säiliötä 15, 17, joiden varsinaiset pohjaosat 19, 21 näkyvät kuviossa 3A. Pohjaosat 19, 21 ovat mieluimmin pääasiassa avonaiset. Ne voidaan kuitenkin haluttaessa varustaa reikälevyllä tai ritilällä, jolloin säiliöiden rakenne saadaan tukevammaksi. Säiliöt 15, 17 ovat matalia, ts. niiden leveys on niiden korkeutta suurempi, koska niiden täyttäminen ja tyhjentäminen käy tällöin hyvin nopeasti. Lisäksi säiliöt on muotoiltu siten, että niiden täyttyminen ja tyhjentyminen tapahtuvat paljon lyhyemmässä ajassa kuin se aika, joka tarvitaan, jotta proomu ehtii suorittaa täydellisen perusheiluntaperiodin eli kallistusliik-keen tietyssä raerenkäynnissä.

Kuviossa 2 proomun 11 pitkittäinen symmetria-akseli on merkitty 22:11a. Säiliöt 15, 17 on sijoitettu symmetrisesti tietyn etäisyyden päähän toisistaan po. akselin 22 molemmille puolille ja ne on yhdistetty johdolla 23, kuten on esitetty kuviossa 3A. Johto 23 on avoimen jatkuvan putken muodossa muodostaen ilman kulkutien säiliöiden välillä. Johdon 23 toinen pää on yhdistetty aukon kautta säiliön 15 yläpintaan, kun sitävastoin johdon 23 toinen pää on yhdistetty aukon kautta säiliön 17 yläpintaan. Laitteet johon kuuluu ilmapumppu tai puhallin 25 ja ilmaventtiili 27 on yhdistetty johtoon 23 paineen aikaansaamiseksi johtoon ja säiliöihin 15, 17. Johto 23 ja säiliöt 15, 17 muodostavat suljetun järjestelmän, jonka paine voidaan valita avaamalla venttiiliä 27 ja käyttämällä pumppua 25 kunnes haluttu 68193 paine on saavutettu. Senjälkeen suljetaan venttiili 27. Vaihtoehtoisesti voidaan venttiili 27 poistaa tai jättää auki ja käyttää pumppua 25 jatkuvasti valitulla teholla halutun paineen ylläpitämiseksi järjestelmässä. Paine säädetään mieluiten ennen kuin meriveden sallitaan täyttää säiliöt aaltojen heilahdusliikkeestä riippuen, kuten myöhemmin esitetään.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, kumpikin säiliö voidaan jakaa useaan erilliseen osastoon. Säiliössä 15 voi olla 6 osastoa A, B, C, D, E ja F, jotka on erotettu toisistaan katkoviivoilla esitetyillä seinämillä 29. Säiliössä 17 voi vastaavasti olla osastot A', B', C, D', E1, ja F'; väliseinät merkitty 31. Säiliöparit ovat A ja A', B ja B' jne. Kun säiliöt on jaettu eri osastoihin, aaltojen vaikutus säiliöihin on pystytty minimoimaan.

Jokainen osastopari on liitetty yhteen eri johdoilla, jotka on merkitty 33:11a kuviossa 2. Näin ollen osastopari A, A’ muodostaa suljetun painejärjestelmän, kuten kuviosta 2 voidaan nähdä. Myös muut osastoparit on kytketty keskenään samalla tavalla. Ilmanpaineen ohjaamiseen kaikkiin osastopareihin voidaan käyttää yhteistä puhallin-ja putkijärjestelmää (ei esitetty kuvioissa).

Oikaisumomentin keksinnön mukainen pieneneminen kun alus on joutunut kallelleen perustuu siihen, että vesi täyttää aluksen toisella puolella olevan säiliön ja että vastakkaisella puolella olevasta säiliöstä poistuu suunnilleen sama määrä vettä, koska järjestelmässä on vapaasti yhdistävä, ilmalla täytetty johto. Tämän vuoksi säiliöiden 15, 17 sijaintia ja muotoa voidaan muuttaa kuvioissa 3B, 3C ja 3D (pumppua 25 ja venttiiliä ei esitetty) esitetyillä tavoilla. Kuviossa 3B säiliöt ovat aluksen pohjassa, mutta sen rungon sisällä. Tätä menetelmää voidaan suorittaa rakenteilla oleviin uusiin aluksiin. Kuviossa 3C säiliöt 15, 17 ovat rungon ulkopuolella, joko aluksen pohjassa tai sen lähellä. Tätä ja kuvion 3A esittämää konstruktiota on edullista soveltaa vanhoja laivoja uusittaessa, koska laivan alkuperäiseen runkoon ei juuri tarvitse tehdä muutoksia. Kuviossa 3D on vielä eräs vaihtoehto. Siinä säiliöt 15, 17 ovat osittain rungon sisällä ja osittain sen ulkopuolella, aluksen pohjassa tai sen lähellä.

Kaikki nämä neljä rakennetta perustuvat kuitenkin samaan periaatteeseen, ts. aluksen kallistuessa sen alaspäin painuneen kyljen puoleinen säiliö täyttyy ja vastakkaisella puolella oleva säiliö tyhjenee. Tämä painolastivesimäärän vaihtuminen säiliöissä aiheuttaa taas sen, että kallistumisvääntömomentti vaikuttaa samaan suuntaan kuin ns. sovellettu vääntömomentti. Tästä syystä tietylle kallistus- 6 681 93 kulmalle tarvittava sovellettu vääntömomentti pienenee, ts. palautus-vääntömomentti pienenee, ja perusheilunta-aika pitenee.

Kuvioiden 1-3D esittämien järjestelmien toiminnat on helppo ymmärtää kuvioiden 3A ja 4 avulla. Kuten kuviosta 3A voidaan todeta, aluksen 11 säiliöt 15, 17 täytetään paineilmalla pumpulla 25, niin että meren ollessa tyyni säiliöt ovat suunnilleen puolillaan vettä, kuten veden pinta 35 osoittaa. Kun alus 11 pyrkii kallistumaan akselissaan 2 myötäpäivään (kuv. 4) säiliö 17 täyttyy vedellä, jolloin siinä oleva ilma siirtyy johtoa 23 pitkin säiliöön 15. Säiliön 15 lisääntynyt ilmamäärä pakottaa veden tulemaan tällöin ulos säiliöstä, jolloin veden pinta laskee pisteestä 35 pisteeseen 37. Tänä aikana venttiili 27 on joko kiinni tai auki pumpun toimiessa sekä pitäessä säiliöiden ja johdon ilmanpaineen vakiona. Näin ollen säiliöstä 17 poistunut ilmamäärä on siirtynyt säiliöön 15. Kun alus kallistuu vastapäivään, säiliö 15 täyttyy vedellä ja säiliö 17 tyhjenee.

Kun säiliö 17 täyttyy vedellä aluksen kallistuessa myötäpäivään, aluksen oikaisumomentti pienenee, ts. aluksen pyrkimys päästä takaisin pystysuoraan asentoon kallistumisen alettua pienenee, jolloin aluksen heiluntakallistumisliike myös hidastuu ja aluksen kallistumis-periodi pitenee. Tyypillisessä merenkäynnissä, jolloin aaltoliikkeellä on 7 sekunnin periodi, keksinnön mukaisella järjestelmällä aikaansaatu aluksen heiluntaperiodi pitenee n. 12 sekunniksi. Koska aluksen heiluntaperiodi on tuntuvasti pitempi kuin aaltoliikkeen periodi, aaltojen vaikutus alukseen jää paljon pienemmäksi.

Aluksen oikaisumomentin vähentäminen keksinnön mukaista menetelmää soveltaen (meri on tyyni) pienentää myös heiluntavääntömoment-tia, kun merellä on jaksottainen aaltoliike. Säiliöt 15, 17 mitoitetaan siten, että kun niihin on pumpattu ilmaa, tietty positiivinen metasentrinen korkeus on vielä olemassa (tietty positiivinen oikaisu-momentti) . Aallokon ollessa jaksoittainen, alus 11 saattaa kallistua liikaa, jos oikaisumomenttia pienennetään kohtuuttomasti. Näin voi käydä etenkin silloin, kun merellä käy kova tuuli. Keksinnön mukaisen järjestelmän huomattavana turvallisuustekijänä voidaankin mainita, että säiliön korkeus ja säiliössä aluksi oleva veden "lepotaso" (esim. säiliö 17) valitaan niin, että aluksen kallistuessa hyvin paljon säiliö täyttyy kokonaan. Kun säiliö on täynnä vettä, alus saa takaisin normaalin kantavuutensa ja oikaisumomentti kasvaa nopeasti kulmasiir-tymän funktiona, niin ettei alus pääse kaatumaan.

Kuvioiden 3C ja 3D säiliöt ovat avopohjaraker.netta, ts. veden alla olevia ulkonemia. Säiliöihin järjestetään tietty ilmanpaine, ja

II

7 68193 kallistuminen tai aallon kohtaaminen aiheuttaa sen, että säiliöiden vesi nousee ja laskee, jolloin palautusvääntömomentti (ts. oikaisu-momentti) pienenee ja peruskallistumaperiodi pitenee, kuten jo aikaisemmin selostettiin. Kuitenkin tällaisissa tapauksissa ne vääntömo-mentit, jotka syntyvät aaltoihin liittyvien voimien vaikutuksesta veden alla olevien säiliöiden yläpintaan, ovat vastavoimia niille vääntömomenteille, jotka aaltovoimat synnyttävät aluksen runkoon.

Tästä on taas seurauksena, että aaltojen vaikutuksesta alukseen kohdistuvat voimat pienenevät, kuten sisäsäiliörakenteidenkin ollessa kyseessä.

Kuviossa 5 nähdään vertailua vähentyneen oikaisumomentin vaikutuksesta alukseen 11, kun on käytetty keksinnön mukaista järjestelmää. Käyrä 37 esittää siinä kallistusamplitudin ja aallon jyrkkyyden (wave slope) välisen suhteen, kun kysymyksessä on alus, jota ei ole vielä stabiloitu. Sen sijaan käyrä 39 esittää po. keksinnön mukaan stabiloidun aluksen 11 amplitudin. Stabiloimattoman aluksen kallistusamplitudin käyrän resonanssihuippu on 7 sekunnin kohdalla. Aaltoliikkeellä on avomerellä yleensä myös 7 sekunnin periodi. Tästä johtuen, ellei alusta stabiloida, sen kallistusamplitudi on sen resonans-sikärjen maksimipisteessä P tai lähellä sitä. Sen sijaan stabiloidun aluksen 11 resonanssihuippu tulee suunnilleen 12 sekunnin kohdalle. Tämä periodi onkin edelliseen verrattuna tuntuvasti pitempi. Näin ollen stabiloitu alus toimii 17 sekunnin aalloilla käyrän 39 kohdassa S. Kallistusamplitudi pienenee siten enemmän kuin 1/6:een stabiloimattoman aluksen vastaavaan arvoon verrattuna.

Alus 11 on n. 112,5 m pituinen proomu. Kumpikin säiliö 15, 17 on n. 82,5 m pituinen ja jaettu useaan yhtä suureen osastoon. Kummankin säiliön leveys on 3 - 3,6 m ja korkeus 1,8 - 2,1 m.

Vaikkakin alus 11 on esitetty proomuna, voidaan muunkin tyyppisiä aluksia stabiloida keksinnön periaatteiden mukaisesti. Tällaista stabilointijärjestelmää voidaan esimerkiksi soveltaa kolmion tai suorakulmion muotoisiin öljynporausaluksiin. Säiliöt voidaan järjestää symmetrisesti aluksen geometriseen keskukseen nähden (ts. kolmi-kulmaisesti aluksen kärkiin tai suorakulmion muotoisen aluksen kulmiin) . Jos alus halutaan stabiloida sekä pitkittäis- että poikittais-suunnassa tapahtuvaan keinumiseen nähden, kaikki säiliöt voidaan kytkeä yhdessä ao. johdoilla paineilmalähteeseen. Tällä järjestelyllä pystytään vähentämään molempiin em. suuntiin liittyviä oikaisumoment-te ja.

Claims (24)

1. 681 93 8
2. 1. Järjestelmä kelluvan aluksen (11) liikkeiden vaimentamiseksi, joka käsittää useita alukseen vesilinjan (13) alapuolelle sijoitettuja säiliöitä (15, 17), tunnettu siitä, että jokainen säiliö (15, 17) on mitoitettu täyttymään vedellä ja tyhjenemään vedestä aukon kautta olennaisesti samassa vaiheessa veden pinnan suhteen tapahtuvan aluksen heiluntaliikkeen kanssa aluksen heiluntaliikkeen jokaisen heilahdusjakson aikana, että ainakin kaksi säiliötä (15, 17) on yhdistetty yläosiensa läheltä johdolla (23), joka muodostaa niiden väliin jatkuvasti vapaan passiivisen ilmakanavan ja että johtoon (23) on yhdistetty sinänsä tunnetusti välineet (25, 27), joilla säiliöt (15, 17) ja johto (23) voidaan valinnaisesti paineistaa valittujen veden pinnan tasojen aikaansaamiseksi säiliöihin aluksen heilahdusliikkeen aikana aluksen (11) oikaisumomentin pienentämiseksi ja aluksen heilahdusperiodin pidentämiseksi alukseen vaikuttavien aaltojen periodia suuremmaksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että säiliöt (15, 17) on sijoitettu aluksen (11) pohjaan.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että jokaisen säiliön (15, 17) korkeus on valittu siten, että jokainen säiliö voidaan täyttää ja tyhjentää kokonaan aluksen (11) heiluntaliikkeen jakson osan aikana aluksen kaatumisen estämiseksi lisäämällä tällöin nopeasti aluksen oikaisumomenttia aluksen kulmasiirtymän funktiona sen jakson osan jälkeen, jolloin säiliö täyttyy kokonaan.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että aluksella (11) on symmetria-akseli (22), ja että säiliöt (15, 17) on järjestetty toisistaan tietyllä etäisyydellä oleviksi pareiksi po. akselin vastakkaisille puolille.
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että em. johto (23) muodostaa erilliset jatkuvasti vapaat ilmakanavat jokaisen säiliöparin (15, 17) väliin.
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että johto (23) käsittää yhtäjaksoisen avoimen putken (23), joka yhdistää jokaisen säiliöparin (15, 17).
8. 7. Jonkin tai joidenkin em. patenttivaatimuksien mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että säiliöiden (15, 17) paineen säätämiseen halutulla tavalla tarkoitetut välineet (25, 27) saavat 9 681 93 niissä aikaan säädettävän ilmanpaineen, niin että vesi täyttää kokonaan yhden säiliöistä aluksen (11) heiluntaliikkeen jakson osan aikana aluksen kaatumisen estämiseksi, lisäämällä tällöin nopeasti aluksen oikaisumomenttia aluksen kulmasiirtymän funktiona sen jakson osan jälkeen, jonka aikana säiliö täyttyy kokonaan.
9. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että välineet (25, 27), joilla säiliöihin (15, 17) saadaan tietty ilmanpaine, käsittää ilmapumpun (25) ja venttiililait-teet (27), jotka on järjestetty ilmapumpun pitämiseksi erillään em. johdosta (23).
10. 9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että säiliöt (15, 17) on järjestetty aluksen (11) rungon sisäpuolelle.
11. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että säiliöt (15, 17) on järjestetty aluksen (11) rungon sivuille.
12. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että säiliöt (15, 17) on järjestetty osittain aluksen (11) rungon sisäpuolelle.
13. 12. Menetelmä merialuksen (11) liikkeiden vaimentamiseksi järjestämällä siihen kaksi säiliötä (15, 17) vedenpinnan (13) alapuolella aluksen symmetria-akselin (22) vastakkaisille puolille, tunnettu siitä, että toinen säiliö (15, 17) täytetään vedellä ensimmäiseen vedenkorkeuteen samassa tahdissa, kun po. säiliö painuu syvemmälle aluksen heiluntaliikejakson aikana ja että samanaikaisesti aluksen toinen säiliö (15, 17) tyhjennetään toiseen vedenkorkeuteen em. toisen säiliön täyttymistä vastaten aluksen saman heiluntaliike-jakson aikana suuntaamalla ensinmainitusta säiliöstä veden syrjäyt-tämä ilma toiseen säiliöön johtoa (23) pitkin, joka muodostaa jatkuvasti vapaan passiivisen ilmakanavan, aluksen (11) oikaisumomentin pienentämiseksi ja aluksen heiluntaperiodin pidentämiseksi meren aal-toperiodia suuremmaksi.
14. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että molemmat säiliöt (15, 17) ja johto (23) saatetaan tietyn paineen alaisiksi etukäteen määrätyllä ilmanpaineella, säiliöiden ensimmäisen ja toisen vedenkorkeusasteen valitsemiseksi säiliöiden täyttö- ja tyhjennysvaiheiden aikana. • 14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että aluksen (11) kaatumisen estämiseksi kukin 10 681 93 säiliö (15 tai 17) täytetään kokonaan, kun se on painunut etukäteen määrätyn matkan syvemmälle veteen, jolloin aikaansaadaan aluksen oi-kaisumomentin nopea kasvaminen aluksen kulmasiirtymän funktiona, sen jälkeen kun säiliö on kokonaan täynnä.
15. 15. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kumpikin säiliö (15 tai 17) täytetään kokonaan aluksen (11) symmetria-akselin (22) ympäri tapahtunutta ennaltamää-rättyä kulmasiirtymää vastaten, aluksen oikaisumomentin nopeaksi lisäämiseksi kulmasiirtymän funktiona ja aluksen kaatumisen estämiseksi kun säiliö on kokonaan täytetty.
16. 16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täyttövaiheessa täytetään jatkuvasti toista säiliötä (15, 17) ensimmäiseen vedenkorkeuteen samassa tahdissa, kun säiliö painuu mereen aluksen heiluntajakson aikana ja tyhjennysvaiheessa samanaikaisesti jatkuvasti tyhjennetään toista säiliötä (15, 17) toiseen veden korkeuteen, joka vastaa mainitun toisen säiliön täyttöä aluksen saman heilahdusliikkeen aikana ohjaamalla ilma, joka pakotetaan pois täytettävästä säiliöstä, mainittuun toiseen säiliöön johdon (23) kautta, joka muodostaa jatkuvasti vapaan passiivisen kulkutien ilmalle.
17. 17. Järjestelmä merialuksen (11) liikkeiden vaimentamiseksi, jolla on symmetria-akseli (22), tunnettu siitä, että alukselle (11) on järjestetty useita säiliöitä (15, 17) toisistaan erillään oleviksi pareiksi em. akselin vastakkaisille puolille ja vesi-linjan (13) alapuolelle, joiden jokaisen säiliön (15, 17) pohjaosa on olennaisesti täysin avoin mereen ja jotka on mitoitettu täyttymään ja tyhjenemään samassa tahdissa meren pinnan suhteen tapahtuvan aluksen heilahdusliikkeen kanssa jokaisen aluksen heilahdusliikkeen aikana, että säiliöiden yläpintoihin on liitetty johdot (23), jotka muodostavat erilliset jatkuvasti vapaat passiiviset ilmankulkutiet jokaisen säiliöparin (15, 17) välille ja joihin johtoihin (23) sisältyy jatkuva avoin putki (33), joka yhdistää jokaisen säiliöparin (15, 17), ja että johtoihin (23) on liitetty sinänsä tunnetusti välineet (25, 27) valitun ilmanpaineen aikaansaamiseksi säiliöihin (15, 17) ja johtoihin (27) , jolloin aikaansaadaan valitut vedenkorkeudet säiliöissä aluksen heilahdusliikkeen aikana, ja siten pienennetään aluksen oi-kaisumomenttia ja pidennetään aluksen heilahdusperiodia meren aaltojen periodia suuremmaksi.
18. 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että säiliöt (15, 17) on sijoitettu aluksen (11) pohjaan. 11 68193
19. 19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että aluksen kaatumisen estämiseksi jokaisen säiliön (15, 17. korkeus on valittu siten, että jokainen säiliö voidaan täyttää ja tyhjentää kokonaan aluksen (11) heilahdusliikkeen osan aikana, jolloin aikaansaadaan aluksen oikaisumomentin nopea kasvaminen aluksen kulmasiirtymän funktiona sen liikeosan jälkeen, jonka aikana jokin säiliöistä täyttyy kokonaan.
20. 20. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että välineet (25, 27), joilla aikaansaadaan ilmanpaine säiliöihin (15, 17) ovat säädettäviä siten, että vesi voi täyttää kokonaan mainitun akselin (22) toisella puolella olevat säiliöt aluksen (11) heilahdusliikkeen osan aikana.
21. 21. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että välineisiin (25, 27), joilla aikaansaadaan ilmanpaine säiliöihin (15, 17) kuuluu ilmapumppu (25) ja venttiilivälineet (27) pumpun erottamiseksi johdosta (23).
22. 22. Minkä tahansa aikaisemman vaatimuksen 17-21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että jokainen säiliö (15, 17) on sijoitettu aluksen (11) rungolle siten, että ainakin osa säiliöstä sijaitsee rungon ääriviivan ulkopuolella.
23. 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että säiliöt (15, 17) on sijoitettu kokonaan aluksen (11) rungon ääriviivan ulkopuolelle.
24. 24. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että jokainen kokonaan täytetty säiliö (15 tai 17) on symmetria-akselin (22) sillä puolella, jonka suuntaan alus (11) on kallistumassa. 12 681 93