FI67531B - Foerfarande foer framstaellning av laminerat planglas - Google Patents

Description

67531 5 Laminoidun tasolasin valmistusmenetelmä

Laminoitua tasolasia valmistetaan nykyisin käytössä olevalla tekniikalla siten, että kahden lasilevyn väliin asetetaan muovikalvo, ilma valssataan lasien ja 10 muovikalvon välistä pois ja lopuksi autoklaavissa ylipaineen 9...10 kp/cm alaisena lasia ja kalvoa kuumennetaan noin 150° C, jonka jälkeen sen annetaan jäähtyä. Mikäli ilmaa ei lasien välistä ole saatu poistettua riittävän hyvin ja se on epätasaisesti jakautunut rik-15 koutuu jompi kumpi laseista väliin jäävässä ilmakuplassa autoklaavissa lämmitettäessä syntyvän korkean ilmanpaineen ja autoklaavin oman ylipaineen vuoksi.

Oheinen keksintö on kehitetty edellä selostetusta laminoidun lasin valmistusmenetelmästä. Keksinnössä asete-20 taan taiteellisen vaikutuksen aikaansaamiseksi lasien väliin kaksi tai useampia muovikalvoja joista yksi tai useampi on siten muotoiltu, että kalvon reuna muodostaa ainakin toisen lasilevyn läpi näkyvän muotoviivan. Kalvojen ollessa eri värisiä voidaan aikaansaada haluttuja 25 taiteellisia vaikutelmia.

Menetelmää ei ole aikaisemmin käytetty, se on siis uusi. Tämä saattaa johtua siitä, että ohuenkin kalvon paksuuden ollessa suuruusluokkaa 0.35 mm päällekkäisten kalvojen reunaan aina jää ilmaa, jonka poistaminen on tek-30 nillisesti vaikeaa. Lasin alueelle jäävän ilmamäärän ollessa tiettyä rajaa suurempi ja epätasaisesti jakautunut rikkoutuu lasi kuten edellä jo selostettiin. Myös muodostuu kalvorajoille helposti kuplia, jotka ovat pinta-alaltaan siksi pieniä, että ne eivät riko lasia.

35 Edellä selostetun taiteellisen vaikutuksen omaavan laminoidun lasin valmistusmenetelmä on pääasiassa tunnettu patenttivaatimuksissa esitetyistä seikoista.

Oheisissa kuvissa 1...3 on esitetty muutamia keksinnön τη.

2 67531 sovellutuksia. Kuvassa 4 taas tapaus, jossa lasi rikkoontuu.

Kuvassa 1 on lasilevyjen koko alueella kaksi kalvoa C+C ja reunoissa lisäksi näiden välissä kalvo 6, jonka sisä-5 reunat on muotoiltu loivin kaartein ja ulkoreunaan päin levenevästi. Ilma poistuu täten valssattaessa kalvojen välistä myös keskiosasta riittävässä määrin ja/tai jakautuu tasaisesti, joten lasi ei auttoklaavissa rikkoonnu.

10 Kuvassa 2 on lasilevyjen koko alueella kaksi kalvoa C+C kuten kuvassa 1, mutta lisäkalvo 6 on nyt keskellä. Ilma pääsee täten valssissa helposti poistumaan ja/tai jakautuu tasaisesti, joten lasi pysyy autoklaavissa ehjänä.

15 Kuvassa 3 on muutoin kuvan 2 kaltainen tilanne, mutta keskellä olevaa lisäkalvoa B on poistettu kapea ura leveydellä, johon uraan valssattaessa jäävä ilmamäärä on niin vähäinen että, vaikka se ei pääsekään poistumaan ja on paikallinen se ei kuitenkaan autoklaavissa riko la-20 siä.

Kuvassa 4 kalvot C ja B niinikään ulottuvat yli koko lasilevyjen alueen. Keskiosaan on näiden kalvojen väliin asetettu nauhoja 4, joiden väliin jää siksi mutkikas alue, että ilma ei valssattaessa pääsee riittävästi 25 poistumaan ja jakautuu alueittain siksi suurille alueille, että lasi rikkoontuu auttoklaavissa.

Kuten edellä jo mainittiin muodostuu lisäkalvojen rajoille enemmän tai vähemmän ilmakuplia. Haluttaessa voidaan kuplia aikaansaada lisää lämmittämällä laminoi-30 tua lasia ylipaineettomassa uunissa noin 200°:een C, tai jonkun verran tätä lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan. Kuplia syntyy tällöin myös muualle laminoitujen kalvojen väliin, kuin näiden raja-alueille. Syntyvät kuplat eivät riko lasia. Haluttaessa voidaan lasi tämän jälkeen panna 35 vielä uudelleen autoklaaviin lasilevyjen välissä olevien kalvojen tiivistämiseksi. Tätä menetelmää on käytetty myös keksijän aikaisemmassa keksinnössä, joka koskee muotoiltua lasia (pat.hak. no 820305) ja jossa ilmaa ei