FI66093C - Stoetdaemparsystem foer anvaendning vid en iskondensoravdelning foer en kaernreaktor - Google Patents

Description

R3r71 ΓβΙ ««.KUULUTOSJULICAISU , / αλί jjjjflt a vv utlAggninosskrift 66093 c (4¾ Patentti uyCnnc Ity ID 03 1935 ^ ^ (51) K*Jk?/kiLa? G 21 C 13/02 SUOMI—FINLAND (21) 750750 (22) HtkwwapK*—Ai—tortnpd^ 1^.03-75 (23) AikupUvt—GlM|h«cidaf 14.03.75 (41) Tullut JulkMctl — WMt olfandls 10.10.75 »·«·» (32)(33)(31) Prr«»*«y «wo*·*·—*·*** prtortt* 09.04.74 USA(US) 459450 (71) Westinghouse Electric Corporation, Westinghouse Building,

Gateway Center, Pittsburgh, Pennsylvania 15222, USA(US) (72) Joseph Francis Meier, Export, Pennsylvania,

George Edwin Rudd, Murrysville, Pennsylvania,

Ashok Vinayak Pradhan, Beechwood, Ohio,

Hugh Walker Lippincott, Pittsburgh, Pennsylvania,

John Anthony George, Greensburg, Pennsylvania,

John Dewey Sutherland, Monroeville, Pennsylvania, USA(US) (74) Berggren Oy Ab (54) Iskunvaimenninjärjestelmä käytettäväksi ydinreaktorin jääkondensori-osastossa - Stötdämparsystem för användning vid en iskondensorav-delning för en kärnreaktor Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista is-kunvaimenninjärjestelmää käytettäväksi ydinreaktorin jääkonden-soriosastossa.

Ydinreaktorivoimalaitoksen pääkomponentteihin kuuluvat reaktori, pumput, höyrygeneraattorit ja näitä yhdistävä putkisto sijaitsevat betonisessa säiliörakenteessa. Jäähdytysaine, jota kierrätetään reaktorin lävitse pumpuilla, absorboi lämpöä fissioprosessista ja kun tämä kuumennettu jäähdytysaine johdetaan läpi höyrygeneraattoreiden, lämpö siirtyy sekundääripiiriin, joka sitten aikaansaa höyryä sähkövoimaa kehittävien turbogeneraattoreiden käyttämiseksi. Tämän jäähdy-tysaineen kiertäessä lämmönvaihtosuhteessa reaktorin polttoaine-elementteihin, voivat jäähdytysaineessa olevat kaasut ja hiukkaset tulla radioaktiivisiksi, eikä niitä voida päästää ulkoilmaan. Sen vuoksi on ilmeistä, että siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että jäähdytysaineputkisto saa murtuman, vapaaksi päässyt jäähdytysaine äkillisesti muuttuu höyryksi ja vapautuneet radioaktiiviset hiukkaset täytyy pitää reaktorisäiliön sisällä. Jotta tehtäisiin mahdolliseksi murtumasta johtuva paineen nousu reaktoriastian sisällä ja jotta estettäisiin radioaktiivisten hiukkasten mainitussa tapauk- 6 3093 sessa tapahtuva pääsy ulkoilmaan, on yhtenä tunnettuna menetelmänä sellainen, jossa höyry kondensoidaan johtamalla se jään ylitse, joka sijaitsee osastossa, joka on sijoitettu reaktoriastian sisäseinien ympärille.

Eräässä tunnetussa kondensorirakenteessa ovet sijaitsevat jääkonden-soriosaston pohjassa ja huipussa. Jos tapahtuu höyryvuoto, kuten suuren jäähdytysaineputken täydellinen murtuminen, jäähdytysaineesta muodostunut höyry aiheuttaa paineen, joka avaa pohjaovet täten päästäen höyryn radioaktiivisine hiukkasineen säiliöön ja kondensoitumaan täällä sijaitsevalle jäälle. Alkupaineaallon jälkeen ovien täytyy pystyä palaamaan normaaliin suljettuun asentoon ilman että ne ovat kieroutuneet taikka muulla tavoin taipuneet, jotta ne jatkaisivat virtausmittaustoimintaansa pitkäaikaisen höyrynkehityksen säätämiseksi ja annostelemiseksi.

Esillä olevassa järjestelyssä ovet ovat noin 2,2 m korkeita, 1 m leveitä ja 20 cm paksuja. Kun ovien se pinta, joka on kohti reaktori- p osastoa, tulee noin 1 kg/cm suuruisen paineen alaiseksi, ovet avautuvat suurella nopeudella ja oven liike-energia on absorboitava iskunvaimentimena, joka rajoittaa voimia, jos oven kehyksien ja viereisen seinän ei ole tarkoitus vahingoittaa rakenteellisia komponentteja niin paljon, että tästä aiheutuisi suuria korjussyötarpeita rakenteelle .

Tämän keksinnön pääkohteena on sen vuoksi aikaansaada yksinkertainen iskunvaimenninjärjestely ydinreaktorin jääkondensorin saranoitua ovea varten, jolla järjestelyllä absorboidaan iskunvaimentimeen vaikuttavat iskuvoimat, kun ovi heilahtaa aukiasentoon ja jolla minimoidaan oven takaisin kimmahtaminen sen jälkeen kun oven sysäysvaikutus tapahtuu.

Tätä päämäärää silmällä pitäen esillä oleva keksintö käsittää ydinreaktorin jääkondensoriosastossa käytettävän iskunvaimenninjärjes-telmän, johon ydinreaktoriin kuuluu: säiliö, joka määrittää reaktori-osaston, joka sisältää ydinreaktorin, jolla on suljettu jäähdytysjärjestelmä, johon kuuluu reaktorin, pumput ja höyrygeneraattorin suljettuun silmukkaan yhdistävä putkisto, reaktoriosastossa oleva seinä, joka on välin päässä säiliön sisäpinnasta, näiden välin muodostaessa jääkondensoriosaston, useita kohdakkaisia aukkoja, jotka l· 3 6:3093 on järjestetty mainittuun seinään muodostamaan pääsyn reaktoriosas-tosta jääkondensoriosastoon ja kuhunkin mainituista aukoista siten asennetut liikkuvat ovet, että murtuman tapahtuessa mainitussa putkistossa jäähdytysaine, joka vapautuu reaktoriosaston sisällä ja synnyttää höyrynpainevoimia, pakottaa mainitut ovet suurella nopeudella auki-asentoon siten muodostaen höyrylle pääsytien jääkondensoriosas-toon, jolloin jääkondensoriosaston sisäpuolelle mainittujen aukkojen viereen on asennettu iskunvaimennusvälineet höyrynpaineen kuhunkin oveen aiheuttaman energian absorboimiseksi, ja keksinnölle on tunnusomaista, että iskunvaimennin käsittää elimen, joka on likimain samankokoinen kuin vastaava ovi ja sisältää avosolurakenteista vaahtoai-netta, joka pystyy absorboimaan oven iskuvoimat ilman että ovi ponnahtaa takaisin suljettuun asentoon.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin muodossa viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 kuvaa komponenttien yleistä järjestelyä ydinreaktorijärjes-telmässä ja jääkondensoriosastoa, joka on asennettu betonisen säiliön sisäseinille.

Kuvio 2 kuvaa ovea ja iskunvaimenninjärjestelyä katsottuna jääkonden-soriosaston sisäpuolelta.

Kuvio 3 esittää pohjapiirrosta kuvion 2 esittämästä rakenteesta.

Kuvio 4 esittää alemman tuloaukon oven sijaintia ja iskunvaimentimen geometriaa.

Kuvio 5 on isometrinen kuva iskunvaimenninkoostumuksesta ennen asennusta jääkondensoriosastoon.

Kuvio 6 on näkymä kannatinjärjestelystä, jota käytetään kiinnittämään takalevyyn niiden pussien reunat, jotka peittävät iskunvaimenninta. Kuvio 7 esittää päältä katsottuna vaahtosäiliöpussia ja erityisesti tämä kuvio kuvaa pussiin sisältyvän liika-aineen määrää.

Kuvio 8 kuvaa edestä katsottuna iskunvaimenninkoostumusta, joka sijaitsee vaakasuorassa asennossa ja kuvaa reikäkuviota, joka on tehty fenolivaahtoaineiseen iskunvaimentimeen.

Kuvio 9 esittää kuvion 8 mukaista iskunvaimenninta sivusta katsottuna.

Kaikissa kuvioissa on samoja viitenumerolta käytetty osoittamaan samanlaisia osia. Kuviossa 1 on kuvattu ydinreaktori ja siihen liittyvät komponentit sijoitettuna seinän sisäpuolelle, joka on jääkonden-soriosaston seinämä. Jääkondensorin eli -lauhduttimen ensisijaisena tehtävänä on absorboida energia, joka vapautuu reaktorin jäähdytys-aineesta siinä tapauksessa, että suuri murtuma tapahtuu jäähdytys- 4 66093 aineputkistossa. Kuvattuun tyypilliseen muotoon kuuluu betoninen säiliönseinä 10, joka on tuettu perustalle 12. Sylinterimäinen seinä 14 ulottuu säiliöalueen sisäpuolen ympäri noin 300° kulman verran ja alue sylinterimäisen seinän 14 ja betonisen säiliönseinän 10 välillä määrittää jääkondensoriosaston 15· Lattia 16 jakaa säiliön ylempään ja alempaan reaktoriosastoon 18 ja 20. Ydinreaktori 22 on välin 26 päässä betonisesta kuoresta 24 ja reaktorin alla olevan kokooja-altaan 28 tehtävänä on ottaa vastaan vesi, joka voi päästä ulos murtuneesta putkesta ja sulanut jää kondensoriosastosta 15· Tavanomaisesti pumput 30 kierrättävät jäähdytysainetta reaktorin lävitse höyryge-neraattoriin 32 putkiston 34 kautta primäärisessä suljetussa silmukassa. Reaktorissa tapahtuvan fissioprosessin jäähdytysaineeseen antama lämpö siirretään höyrygeneraattorissa sekundääripiiriin, joka antaa höyryn esittämättä jätetyn turbogeneraattorilaitteiston käyttämistä varten.

Kuten on esitetty kuviossa 1, suljettuun alueeseen reaktorin yläpuolella sisältyy poistoaukot 36, jotka johtavat tuloaukkoihin 38, jotka normaalisti on suljettu pystysuoraan saranoiduilla ovilla 40, jotka sijaitsevat jääkondensoriosaston 15 pohjassa. Vaakasuoraan saranoidut ovet 42 kondensoriosaston huipussa pidetään myös normaalisti suljetussa asennossa. Edullisessa muodossaan jääkondensoriosasto 15 sisältää sylinterimäisiä pilareita sinänsä tunnetulla tavalla.

Jääkondensorin tehtävänä on absorboida sekä radioaktiiviset kaasut että energia, jonka jäähdytysaine vapauttaa, jos se pääsee pois suljetusta primäärisiImukasta, joka yhdistää reaktorin, pumput ja höyry-generaattorit. Jäähdytysainetta kierrätetään suhteellisen korkeassa lämpötilassa ja suuressa paineessa läpi reaktorijärjestelmän ja suurehkon rikkoutuman tapahtuessa esimerkiksi putkistossa 34, vapautunut jäähdytysaine muuttuu äkillisesti höyryksi. Äkillinen paineennousu reaktoriosastossa 18 on riittävä avaamaan jokaisen niistä noin neljäs-täkymme nestäkahdeks as ta ovesta 38, jotka sijaitsevat pitkin kondensoriosaston sisäpuolta. Jos höyrymurtuma on massiivinen, tulevat ovet pakotetuiksi voimakkaasti avautumaan ja tuloksena oleva höyry virtaa jääkondensoriin 15 ja tässä ylöspäin kondensoituen jäälle ja täten alentaen painetta osastossa. Sulanut jää virtaa sitten alaspäin reaktorin alempaan osastoon 20 ja kokoamisaltaaseen 28. Myös kondensoriosaston huipussa olevat ovet 42 tulevat siirretyiksi aukiasentoon, jolloin ne sallivat ilman ja vesihöyryn uudelleenkierron reaktori1- 5 6 6 0 9^ osaston ja kondensonosaston kautta. ^ ^

Edellä esitetyllä, jossa on käsitelty ydinreaktorin jääkondensori-järjestelmää vapaaksi päässeen jäähdytysaineen energian absorboimi-seksi, on ollut tarkoituksena mahdollistaa esillä olevan keksinnön täydellisempi ymmärtäminen. Tämä keksintö kohdistuu oven iskunvaimen-timeen 44, joka on asennettu kunkin sisääntulo-oven 40 kondensoripuo-lelle. Kukin ovi on karkeasti 2 m korkea, 1 m leveä, 20 cm paksu ja painaa Ιβ0 kg. On arvioitu, että suuri murtuma reaktorin putkistossa synnyttää äkillisen paineen noin 1 kg/cm2 ovipinnalle. Tällainen paine on riittävä pakottamaan ovet avautumaan suurella kulmanopeudella, mikä vaatii olennaisen iskunvaimentimen ja tukirakenteen kondensori-osastossa ovivoimien absorboimiseksi. Näitä suuria voimia varten on pientiheys-fenolivaahtoainetta oleva ja olennaisesti samankokoinen is-kunvaimennin kuin kukin ovi asennettu reaktorin alempaan tukirakenteeseen ja asemaan, jossa se tulee kosketukseen oven kanssa, kun tämä nopeasti liikkuu aukiasentoon.

Kuvioissa 2 ja 3 kuvattu ovi 40 on ripustettu saranoilla 45 tavanomaiseen tapaan ja suunniteltu kääntymään sisäänpäin kohti iskunvaimennin-ta 44. Saranoiden 45 toinen pää on kiinnitetty seinään 50, joka suuntautuu sisäänpäin jääkondensoriosastoon. On ymmärrettävä, että kuhunkin aukkoon 38 voi olla asennettu joko yksinkertainen tai kaksoisovi ja siinä tapauksessa, että käytetään kaksoisovia, asennetaan kaksi iskunvaimenninkoostumusta, yksi kumpaakin ovea varten, jääkondensorin alempaan seinään 50, jotta kumpikin ovi voi tulla kosketukseen iskunvaimentimen kanssa, kun se kääntyy aukiasentoon. Edelleen nämä ovet voidaan palauttaa suljettuun asentoon keveällä jousella tunnettuun tapaan. Iskunvaimennin, joka yksityiskohtaisemmin on kuvattu jäljempänä, on asennettu takalevylle 48 ja koostumus on sitten pulteilla tai muulla tavoin kiinnitetty seinään 50. Se on mitoiltaan noin 107 cm leveä, 234 cm korkea ja 74 cm syvä.

Vaatimukset iskunvaimentimelle voivat vaihdella riippuen käyttöympäristöstä ja odotettavissa olevista, absorboituvista iskuvoimista.

Tieto sen energian suuruudesta, joka ovien voidaan odottaa sisältävän, kun ne heilahtavat kohti aukiasentoa, ja suhteellisen rajoitettuun tilaan reaktorin tukirakenteessa, mahdollistaa iskunvaimentimen vaahtoaineen tarpeellisen energiatiheyden määräämisen. Kuvio 4 kuvaa 6 65093 päältä katsottuna ovea ja siihen liittyvän iskunvairoentirnen geometrioita. Iskun-vaimentimen on kuvattu omaavan poikkileikkaukset A, B, C, D, E, katkoviivoilla on kuvattu ovea 40 kiinniasennossa ja ehyt viiva kuvaa ovea juuri iskukohdassa iskunvaimentimen vapaaseen pintaan. Oven 40 annetaan kääntyä 55° kulman verran ennen sen tuloa kosketukseen iskunvaimentimen vapaan pinnan kanssa. Sen jälkeen alkavat puristusvoimat murskata iskunvaimentimen 44 vaahtoainetta, ja, kuten jäljempänä selitetään, aine murskaantuu ja alkaa liikkua oikealle pois oven isku-alueelta. Koska 75 % kokoonpuristuminen on käytännössä maksimaalinen poikkeama, ennenkuin tapahtuu "pohja-asennon” saavuttaminen, on vaah-toaine valittu sallimaan oven 85° kääntyminen, jossa asennossa saavutetaan suunniteltu pysäytysasento. Kuten piirustuksesta ilmenee, on käytettävissä oleva tila oven kääntymiselle 95°, mutta koko käytettävissä olevaa tilaa ei ole käytetty, koska iskunvaimennin on suunniteltu vastaanottamaan kaikki ennalta-arvioitavan suuruiset voimat oven 85° kulman kääntymisalueella.

Kuvio 5 kuvaa iskunvaimenninkoostumusta 44 vaakasuorassa asennossa ennenkuin se on asennettu pystysuoraan kondensoriosaston seinälle 50. Kuviossa on osia iskunvaimentimesta poistettu tarkoituksella kuvata koostumuksen eri komponentteja. Kuten edellä mainittiin, pääosan iskunvaimentimesta muodostaa fenolivaahto 52, joka on kiinnitetty takalevyyn 48, joka on puuta, metallia tai jotakin muuta ainetta. Erityisen tehokkaita aineita vaahtoaineen kiinnittämiseksi takalevyyn ovat esimerkiksi liima-aineet 54, joita myydään tavaranimillä Scotchgrip 2246 ja 3M-34 ja joita valmistaa 3M Company.

Kun ovi pakotetaan avautumaan iskukosketukseen iskunvaimenninkoostu-muksen kanssa, puristusvoimat murskaavat fenolivaahtoa. Koska on tarpeen pitää koossa murskatut osaset, niin nylonilla vahvistettua poly-eteeniä oleva säiliöpussi 56 sulkee sisäänsä vaahtoaineen iskun jälkeen ja sen vuoksi estää osasten pääsyn reaktoriastian alueelle.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, on pussien 56 reunat lujasti kiinnitetty kulmarautakannattimeen 58, joka on pulteilla 60 kiinnitetty takalevyyn 48. Pussin kudosaine on lukittu paikalleen kahdelxa levyllä 62 ja 64, jotka on pulteilla kiinnitetty kulmarautaan, järjestelyn ollessa sellainen, että kudos on taivutettu taaksepäin levyn ympäri, niin että kiristämällä pultit 66 kudos tulee kiinnitetyksi irtautu-mattomaan asentoon.

7 6:3093

Pussin geometria on valittu siten, että se sallii iskunvaimentimen murskaantumisen ilman että pussin sisäpuolelle muodostuu painetta.

Tämä on toteutettu valmistamalla pussi kooltaan kaksinkertaiseksi vaahtoaineen tilavuuteen verrattuna. Kuvio 7 kuvaa graafisesti pussin liika-ainetta 57 suhteessa fenolivaahtoon 46. Sen jälkeen kun pussi on asennettu vaahdon päälle, pussin liika-aine 57 taitetaan vaahtopintaa 67 vastaan (kuvio 3), joka on sen sivun vieressä, joka vastaanottaa iskuvoimat. Sen vuoksi, kun vaahto murskaantuu ja pirstoutuu, pirstoutuneet osaset tulevat pakotetuiksi ulospäin pussin sille alueelle, jossa liika-aine on ja sen vuoksi pois oven takaa. Tämä vaikutus estää ilmanpaineen muodostumisen pussin sisään sekä estää kimmahdus-energian muodostumisen, mikä muutoin aiheuttaisi oven nopean siirtymisen takaisin suljettuun asentoon.

Iskunvaimenninkoostumuksen täysmittakaavaiset koestukset osoittivat, että on tarpeen käyttää selkätukipeitettä 68 pussille 56 sitä tapausta silmällä pitäen, että kudospussi 56 repeytyisi ja suojaamaan ku-dospussia ulkonemilta ja teräviltä reunoilta, kuten liekin katkaisu-levyiltä, joita voi olla reaktorialueella. Peite 68 on valmistettu kudotuista, ruostumatonta terästä olevista langoista, mikä auttaa varmasti pitämään vaahdon pirstoutuneet osaset pussissa, kun nämä liikkuvat vaahdon alkuperäisestä asemasta kudospussin liika-aineen 57 muodostamaan osaan. Verkko on taipuisa ja kudottu avoimeen malliin, niin että se ei häiritse kudospussin liikettä, kun tämä avautuu las-koksistaan vaahdon murskautumisprosessin aikana. On toivottavaa, että kudottu peite laskostetaan kudospussin liika-aineen kanssa vaahtopintaa vastaan. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska teräsverkko voi jäädä löyhäksi, mutta suunnittelu mahdollistaa varastoinnin tällä tavoin. Teräsverkon vapaat reunat on puristettu yhdessä kudospussin reunojen kanssa samaan kulmarautaan, kuten on osoitettu kuviossa 6.

Sen jälkeen kun iskunvaimenninkoostumukset on asennettu seinille 50, voi yhä tapahtua joitakin rakennustöitä, joiden vuoksi on tarpeen suojata iskunvaimentimia hitsausräiskeiltä, putoavilta työkaluilta ja senkaltaisilta. Tämä on toteutettu asentamalla ruostumatonta terästä oleva ohutlevy 70 iskunvaimentimen ala- ja yläpintojen päälle ja sen sivun päälle, joka on alttiina oven 40 iskuvoimille, kun tämä heilahtaa aukiasentoon. Teräslevyn 70 päät on kiinnitetty taustale-vyyn 48 ruuveilla tai muilla kiinnitysvälineillä 72. Koska metallinen peitelevy 70 on suhteellisen ohut, noin 0,5 mm, ja ennalta kupe- --- — 1“ 8 60093 ra, se ei merkittävästi lisää iskunvaimentimen jäykkyyttä. Lisäksi metallinen peitelevy säilyttää vaahtogeometrian murskaantumisen aikana, mikä estää vaahtoa leikkaantumasta. Peite siis muuttaa plasti-sesti muotoaan iskusta ja pitää murskatun iskunabsorboijan tukirakennetta vasten ja poissa oven avautumisalueelta.

Toivottava ominaisuus fenolivaahtoaineelle on, että siinä on oleellisesti avoin solurakenne, mikä pyrkii minimoimaan ilmaloukkujen muodostumisen. Solukko on kuitenkin varsin pieni ja tarkoituksella helpottaa ilman poistumista aineesta murskaamisprosessin aikana, on il-manpoistoreikiä muodostettu vaahtoaineeseen vähentämään paikallisia suurpaineisia alueita, kun vaahto pirstoutuu.

Kuviot 8 ja 9 kuvaavat reikiä 74 iskunvaimentimen vaahtoaineessa.

Reiät on porattu vaahtoon toistensa suuntaisiksi ja ne ulottuvat siltä sivulta, joka on tarkoitettu tulemaan kosketukseen iskevän oven kanssa, kohti takaseinää. Koetulokset osoittavat, että 17 reiän reikärakenne on varsin sopiva käytettäväksi edellä mainitun kokoisten ovien yhteydessä. Reikien halkaisijat olivat 6,25 cm, minkä johdosta tulee poistetuksi 3,7 % vaahtoaineen tilavuudesta. Kolmenkymmenen-neljän reiän muotoa on myös käytetty, jolloin kunkin reiän halkaisija oli 5 cm, mistä oli seurauksena se, että 4,5 % vaahtoaineen tilavuudesta tuli poistetuksi reikiä muodostettaessa.

Suoritettaessa kokeita edellä kuvattua tyyppiä olevilla iskunvaimen-ninkoostumuksilla, tutkittiin ja koestettiin erilaisia pussiaineita ja lankoja. Pussiaineisiin kuuluivat polyeteenillä vahvistettu polyeteenikalvo, mylar-nylon kangaslaminaatit ja polyeteeni-lasikuitu-kangaslaminaatti. Viimeksimainittu oli edullista, koska sillä on sopiva veto- ja repeytymislujuus ja paras säteilykestävyys. On ilmeistä, että muun tyyppisiä aineita myös voitaisiin käyttää vaahtosisällön muodostamistarkoitukseen.

Koestettuihin lankoihin sisältyivät PRD-49 (Kevlar-49) ja kuitu B, valmistaja DuPont Company ja polypropeenilangat, joita valmistaa Threads, Inc. Minneapolis, Minnesota.

Lukuisia iskukokeita suoritettiin täysmittakaavaisilla iskunvaimennin-koostumusprototyypeillä, tyypilliset tulokset suoritetuista kokeista esitetään jäljempänä yhteenvedossa.

9 66093

Kokeessa n:o 1 kudospussi oli nylon-mylar-laminoitua rakennetta ja kudottua lankaverkkopeitettä ei käytetty.

Kaikissa muissa kokeissa käytettiin lasikuitu-polyeteeni-laminaatti-kudoksisia pusseja ja edellä kuvattua kudottua lankaverkkopeitettä. Metallista ohutlevy-suojapeitettä käytettiin ja kaikissa kokeissa vaahtoon oli tehty 17 reikää.

i ' · : * 10 6 6 09 3 3 O) e

•H

-P

o e m

•H ^ P

3 3a oooo -p

3 > -H id CO ΚΛ i—I <U

to 3 W) γλο-=το · o CO 3 3 1 ! ' n n ·> » 3 id

•H id Φ C\J ΙΌ ΚΌ Ki -P

Φ 10 C E CO «d

id M O) ^ ·Η -P

O co « xd id , id cd p 3 .H 3 00 ^ p I -P CO 3 CO C'd ·Η G Φ •h 3 £q 6 S 3

g-h co 3 id C

3 .H oo 3 O Φ co 3 id P ooooo 3 3

to > 3 ·Η OOOOO id Φ G

•H £ E E t\l ^ CO VO lii CO E Φ CO 3 3 n n n n n 3 ·Η Φ •H ^COD,O-3-,H>-00 3 P 3 cd CO Φ 3 .is; r—I iH C\| r—) rH id £ Φ

> H E id ^ « id Φ -H

cd cd ·η E r> cd o Φ ·Η id -P h cd £ cd i h > cd -p 3 cd cd £ e -p Kti cd *r-3 3 3 •H ad ^ > id cd E id 3 ·Η t co to ID Ή CP H -H ·Η >j E Φ P in m Ln σ\ m o rH co

:cd ·Η £ φ t^— c— c— t— t>- £ 3 £ O

p c ra ·η ·Ρ φ 3 xti ι-h Φ il S co cp E g (—j

O ^ cd cd 3 icd * *i—I

p o E p ^ · o p cd ·η Φ O £ ·Η > > O £ 3 3 Cd ·Η φ ·Η

Φ CO ·Η ·Η £ P

Φ k E P cd CO

P I ^ Φ E P > Φ .3 ·Η · j3 3 φ co >> E co id p to p E ή •H 3 Φ »—I O PJ O OJ ·Η ·Η >> ϋ ιΗ

£ £ CG φ CO rH r-H o O E 3 :3 rH

Φ Φ id co,"-" I—I O I—I CM rH 00 O id LT\ Φ p > cd oo c\jc\jc\jc\joj p * to co O E 3 —' P i k)oj i 0 3 φ >5 3

rH > > > 3 P

3 Ο Φ Ή ·Η

P P rtvH O

Φ p en dp i Ο φφ φ > p p 3 fed c £ ^ E o to φ cd p Ο -Η < ·Η 3 P P 3 1 *h cd cq ooooo +3pcd>5 φ g a Q ooo^ro £ φ P :3 £ τ3 I—I £ φ I—IrHrH)—li—l φ CO id ·Η ·Η

M 3 0%¾ E id :3 -HO

W -H3P3PO

O 3 P CO CO XI *3 ^ > ·Η ·Η Μ Φ « £ E ra -h p o

3> 3 3 id 3 -H

J id O :3 E Ό co 3o ·· n 3 3 LO 3

< G ^ 3 ·Η id Φ 3 CQ

Eh O co,^ ·Η ·Η P CO G

3 >) c C\J C" p- O O CQ ·ηΕ cg ·η £

ί! φ'ν ^ i rl cdH ·Η M

editio 3 id co M id co ·Η

3 ·Η id P ·Η id .H CO CO

>p'-' 3 3 cd j—I 3 3 φ

3 « S rH id Om Q

E

O

3 · ffi 3 £> O Ό φ

O

I C CO Ό

3 r—I C\l ΚΛ -=1- LO

id Φ CO O M V

Claims (5)

11 6 509 3 Kokeissa käytetyt eri aineet, jotka on identifioitu edellä, osoittavat, että eri tyyppisiä aineita voidaan käyttää pussin ja peitteen rakenteessa. Samalla tavoin voidaan käyttää eri tyyppisiä vaahtoja kuten polyuretaanivaahtoja ja vaahtoja, joissa on erilaiset solurakenteet. Sen vuoksi on ilmeistä, että monet modifikaatiot ja muutokset ovat mahdollisia edellä esitetyn valossa. On ymmärrettävä, että oheisten patenttivaatimusten puitteissa keksintö voidaan toteuttaa toisin kuin edellä on selitetty.

1. Iskunvaimenninjärjestelmä käytettäväksi ydinreaktorin jääkon-densoriosastossa, johon reaktoriin kuuluu säiliö (10), joka määrittää reaktoriosaston (18, 20), joka sisältää ydinreaktorin (22), jolla on suljettu jäähdytysjärjestelmä, johon kuuluu reaktorin, pumput ja höyryngeneraattorin suljettuun silmukkaan yhdistävä putkisto (3*0, reaktoriosastossa oleva seinä (14), joka on välin päässä säiliön sisäpinnasta, näiden välin muodostaessa jääkondensori-osaston (15), useita kohdakkaisia aukkoja (38), jotka on järjestetty mainittuun seinään muodostamaan pääsyn reaktoriosastosta (20) jääkondensoriosastoon (15) ja kuhunkin mainituista aukoista siten asennetut liikkuvat ovet (40), että murtuman tapahtuessa mainitussa putkistossa (34) jäähdytysaine, joka vapautuu reaktori-osaston sisällä ja synnyttää höyrynpainevoimia, pakottaa mainitut ovet suurella nopeudella aulci-asentoon siten muodostaen höyrylle pääsytien jääkondensoriosastoon (15)> jolloin jääkondensori-osaston (15) sisäpuolelle mainittujen aukkojen (38) viereen on asennettu iskunvaimennusvälineet (44) höyrynpaineen kuhunkin oveen (40) aiheuttaman energian absorboimiseksi, tunnettu siitä, että iskunvaimennin (44) käsittää elimen, joka on likimain samankokoinen kuin vastaava ovi (40) ja sisältää avosolura-kenteista vaahtoainetta, joka pystyy absorboimaan oven (40) iskuvoimat ilman että ovi ponnahtaa takaisin suljettuun asentoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskunvaimenninjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu aine (46) on sijoitettu säiliöpussiin (56), jossa pussin ainetta on riittävän suuri lii-kamäärä, niin että se pystyy vastaanottamaan ainakin suurimman osan pirstoutuneesta aineesta oven (40) iskun jälkeen. :: TT. 66093

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen iskunvaimenninjärjestelmä, tunnettu siitä, että verkkopussi (68) ympäröi mainittua säiliöpussia (56) ja on riittävän luja pitämään sisällään pirstoutuneen aineen siinä tapauksessa, että säiliöpussi ei kestä oven iskua.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen iskunvaimenninjärjestelmä, tunnettu siitä, että verkkopussi (68) on kudottua ruostumatonta teräslankaverkkoa, joka on riittävän taipuisa ja kudottu avoimeen muotoon tarkoituksella estää sitä häiritsemästä säiliö-pussin (56) avautumista laskoksistaan oven iskiessä iskunvaimen-ninta (44) vastaan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen iskunvaimenninjärj estelmä, tunnettu siitä, että iskunvaimenninväli-neiden (44) ala- ja yläpinnat on peitetty metallisella ohutlevy-peitteellä (70), joka säilyttää vaahdon geometrian murskaantumi-sen aikana siten estäen vaahdon leikkaantumisen merkittävästi lisäämättä iskunvaimentimen (44) jäykkyyttä. 13 6-5093