FI65500C - Foerfarande foer reglering av volymstroemmen av ett medium - Google Patents

Description

65500

MENETELMÄ VÄLIAINEEN TILAVUUSVIRRAN SÄÄTÄMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä väliaineen tilavuusvirran säät siniseksi virtauskanavassa, johon sijoitettua venttiiliä S säädetään sopivien suureiden kuten esim. kanavassa vallitsevan paineen ja/tai virtaavan väliaineen lämpötilan perusteella.

Normaalisti väliaineen tilavuusvirran säätäminen suorite-10 taan asentamalla virtauskanavaan sopiva venttiili, joka itsessään sisältää säädön kannalta keskeiset välineet.

Ennestään tunnetaan mm. sellaisia laitteita, joissa tilavuusvirran vakioimieeen käytetyn elimen tarvitsema energia 15 saadaan väliaineen liike-energiasta. Haittoina ovat tarvit tava suhteellisen suuri paine-ero ja hankalasti toteutettava säädettävyye.

Suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 60 069 on esitetty 20 kaskadi-ilmiöön perustuva menetelmä kaasumaisen väliaineen tilavuusvirran vakioimiseksi ja/tai säätämiseksi. Tässä menetelmässä virtauskanavaan järjestetään sylinterimäinen tila, jossa on aukoilla varustetut päätyseinät ja jossa aukkojen pinta-alasuhdetta säädetään sopivilla elimillä ja 25 näin väliaineen virtausta kanavassa käyttäen hyväksi väli aineen omasta virtauksesta syntyvää paine^-eroa.

Edellä esitetyt väliaineen tilavuusvirran säätömenetelmät kohdistuvat suoraan virtauksen säätämiseen. 3os on kyse 30 esimerkiksi kuuman ja/tai lämpötiloiltaan voimakkaasti vaihtelevan kaasu virtauksen säätämisestä, törmätään heti ongelmiin. Korkeat lämpötilat vaikuttavat tavanomaisten säätöventtiilien luotettavuuteen, toimintakykyyn ja tarkkuuteen. Tällöin joudutaan turvautumaan kalliisiin erikois-35 ratkaisuihin.

65500

Keksinnön mukainen menetelmä ei ole sidoksissa mihinkään erityiseen järjestelmään tai sovellutukseen. Keksintö käy kuitenkin erinomaisesti ilmi sovellutuksessa polttoilmavir-tauksen eli vedon säätämiseksi keskuslämmityskattilassa.

5 Tässä menetelmän sovellutuksessa savuhormiin sijoitettua läppäventtiiliä säädetään mm. savuhormissa vallitsevan paineen ja/tai lämmitysveden lämpötilan avulla.

Pieni- ja/tai keskikokoisten keskuslämmityskattiloiden ve-10 donsäätöjärjestelmissä polttoiImen säännöstelyyn käytetään yleensä bimetallists valmistettua spiraalijousta tai muuta vastaavaa termostaattia. Tämä sulkee ketjun välityksellä polttoilmaluukun, kun veden lämpötila saavuttaa asetetun maksimiarvon.

15

Kuvatulla säätöjärjestelmällä on useita epäkohtia. Sen avulla vaikutetaan vain ensioilman saantiin. Toisioilman jatkuvaa säätöä ei ole mitenkään toteutettu. Säätöjärjestelmä omaa tietyn viiveen, joka aiheuttaa polttoaineen pa-20 lamisessa vaihteluita. Järjestelmä ei ole myöskään herkkä savuhormissa tapahtuville paineen muutoksille, joita tuulen suunnan ja paineen vaihtelut sekä savukaasujen lämpötila-vaihtelut aiheuttavat.

25 Itse asiassa kyseinen järjestelmä tähtää vain lämmitysveden kiehumisen estämiseen. Sillä ei varsinaisesti pyritä ylläpitämään tasaista polttoilman saantia tai vetoa. Tällainen järjestelmä olisi kuitenkin tarpeen erityisesti sellaisissa lämmityskattiloissa, joissa käytetään ja joihin syötetään 30 jatkuvasti kiinteää polttoainetta.

Bimetallista spiraalijousta tai vastaavaa käyttävän säätöjärjestelmän haitat voidaan välttää asentamalla savuhormiin läppävent tiili tai vastaava, jota säädetään savukaasujen 35 paineen ja lämmitysveden lämpötilan perusteella. Ulkoilman 3 65500 lämpötila voidaan myös ottaa säädössä huomioon. Tällainen järjestelmä vaatii kuitenkin runsaasti elektronisia ja sähkömekaanisia komponentteja, jotka ovat välttämättömiä venttiilin läpän asennon ilmaisemiseen ja säätämiseen. Näin ra-3 kennettaessa laitteistosta tulee kallis ja runsaasti huol toa vaativa.

Keksinnön tarkoituksena on mm, edellä mainittujen epäkohtien välttäminen ja sellaisen menetelmän toteuttaminen vä-10 lisineen tilavuusvirran säätämiseksi, jota voidaan käyttää erittäin alhaisilla paine-eroilla ja myös korkeilla virtaa-van väliaineen lämpötiloilla. Tämä saadaan aikaan niillä keksinnön tunnusomaisilla piirteillä, jotka on esitetty 1. patenttivaatimuksessa.

13

Keksinnön tarkoituksena on edelleen sellaisen menetelmän toteuttaminen vedon ja polttoaineen palamisen säätämiseksi lämmityskattilassa, joka ylläpitää valitun vakiovedon savukaasun paineen tiettyjen maksimi- ja minimiarvojen välissä 20 ja/tai joka reagoi herkästi lämmitysveden lämpötilan vaih teluihin. Tämä saadaan aikaan niillä keksinnön tunnusomaisilla piirteillä, jotka on esitetty 2. patenttivaatimuksessa .

23 Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu hyvin vedon vakiona pitämiseen erityisesti kattiloissa, joissa käytetään kiinteää polttoainetta. Laite reagoi jopa savukaasujen paineen sellaisiin pieniin muutoksiin, jotka johtuvat savukaasujen lämpötilojen vaihteluista hormin termisen korkeuden ja tuu-30 Ien paineen ja suunnan vaihteluihin. Sisä- ja ulkoilman lämpötilaa voidaan myös käyttää menetelmän mukaisen järjestelmän säätösuureena.

35 4 65500

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön muksiste vedon säätömenetelmän toteutusesimerkkiä leikkauskuvantona; 5 Kuvio 2 esittäää keaviolliaesti vedonsäätömenetelmässä sovellettua kaskadivirtauksen periaatetta;

Kuvio 3 esittää havainnoiiisest i, miten kaskadivirtauksen paine-erosuhteen kaavaa sovelletaan keksinnön mukaisessa säätömenetelmässä; 10 Kuvio 4 esittää havainnollisesti, kuinka säätömenetelmää sovelletaan keskuslämmityskattilan vedon säätöön;

Kuvio 5 esittää savuhormiin asennettua läppäventtiiliä; Kuviot 6-10 esittävät käyrästöjä, joiden avulla säätökartio voidaan mitoittaa; 15 Kuvio 11 esittää säätökartiota.

Kuvioiden 1 ja 4 mukainen vedonsäätölaitteisto, johon keksinnön mukaista menetelmää on sovellettu, käsittää toimilaitteen 10 säätö- ja aeetteluvälineineen 23, termostaatti-20 venttiilin 30, suotimen 41 ja savuhormiin asennetun venttiilin, joka käsittää venttiilin rungon 50, läppäventtiilin 51 ja liitäntävälineet 52.

Venttiilin runko 50 on asennettu keskuslämmityskattilan 42 25 hormiin 43. Lämmityskattilassa käytetään kiinteää polttoainetta ja se toimii luonnollisella vedolla. Termostaattivent-tiili 3Π on yhdistetty ottoputkella 46 kattilan lämmitysve-den lähtöputkeen 44 ja antoputkella 47 vastaavasti kattilan lämmitysveden paluuputkeen 45.

30

Vedonsäätölaitteen toiminta perustuu pneumatiikassa tunnettuun kuviossa 2 kaavamaisesti esitetyyn kaskadivirtauksen paine-erosuhteen kaavaan (kts. esim. Kurt W. Geisler: Reqel-unq von Heiz- und Klima-Anlagen, 2. painos, Marholz-Verlag, 35 Berlin 1969, s. 65). Kohtuullisilla paine^-eroilla ja kun n tarkoittaa tilojen välisten paine-erojen suhdetta 65500

n s (p2 - P3>/(P1 - P3)* (O

niin on voimassa 5 n = _1_ (2) (d2/d-|)^ + 1 jossa p-ι, P2 ja P3 esittävät paineita ja Ρί>Ρ2>Ρ3 ja ja d2 tarkoittavat tilojen välisten aukkojen halkaisijoita. 10 Nain ollen, jos d2 = d-j, niin n s 0,50 ja paine-ero P2 - P3 = 50% kokonaispaine-erosta.

Kuviossa 3 on esitetty havainnollisesti miten em. kaskadi-virtauksen paine-erosuhdekaavaa sovelletaan keksinnön mukai-15 aessa säätöjärjestelmässä. Seinämien välinen tila on tehty joustavaksi. Tulopainetta p-j vasten oleva seinämä tai lähtö-painetta P3 vasten oleva seinämä tai molemmat voivat liikkua aksiaalisesti niin, että seinämien välinen etäisyys voi muuttua matkalla β<|. Aukkoon d2 on asetettu säätöelimenä 20 toimiva säätökartio tai vastaava mäntämäinen elin niin, että muodostuu renkaan muotoinen ekvivalenttinen aukko d'2. Tällöin d*2 - f (si, y), jossa y on kartion säde. Säätökartio on yhdistetty kiinteästi tulopainetta pi vasten olevaan seinämään. Aukko d-j on myös varustettu säätölaitteella niin, 25 että se voidaan korvata ekvivalenttisella renkaanmuotoisella aukolla d' -j s f(s2), jossa s2 on absoluuttinen etäisyys, jonka virtauksen suunnassa ko. aukon edessä oleva lautanen tai vastaava liikkuu. Tämä lautanen voidaan tarvittaessa korvata toisella säätökartiolla, joka muodostaa toisen ekvi-30 valenttisen aukon d"i = f (e2, z), jossa z on mainitun kartion säde.

Aukko d-j tai sen ekvivalenttinen aukko voidaan sijoittaa kanavan avulle itse toimilaitteen 10 ulkopuolelle. Kanavan 35 halkaisijan tulee kuitenkin olla aukon halkaisijan d^ tai 6 65500 vastaavan monikerta, jotta yhtälö (2) pitäisi paikkansa eikä syntyisi 2-asteista kaskadijärjestelmää.

Toimilaite 10 kuviossa 1 käsittää sylinteripohjän 11, johon 5 on kiinnitetty säätöventtiilipesä 12 mutterin 13 avulla ja edelleen mäntä 14 hermeettisesti sylinteripohjaan 11 joustavan rengaskaivon 13 avulla, joka on liitetty vuorostaan suo-jusrenkaalla 16 ay 1 interipohjaan 11.

10 Mäntä 14 on yhdistetty laipan 17 ja tiivistysholkin 1Θ avulla onttoon varteen 19, joka on lineaarisen vierintälaakerin 20 varassa aksiaalisesti liikutettavissa. Vierintälaakeri 20 on tyypiltään sellainen, jossa on päättymättömät vierintäurat. Vierintälaakeri on sijoitettu hoikkiin, joka 13 on osa säätöventtii1ipesää 12.

Toimilaitteen 10 männän 14 mäntävoime ja liike välitetään edelleen karan 21 avulla. Kare 21 on hoikin 16 suuntainen ja kiinnitetty siihen sopivalla tiivistysholkilla 22 tai 20 vastaavalla. Aksiaalisesti liikutettava kara 21 on osa säätö- ja asetteluvälinettä 23.

Toimilaitteen 10 säätöventtiilipesä 12 on varustettu säteittä isillä aukoilla 24, joiden kokonaispinta-ala on aukon 25 d'i pinta-alan monikerta. Näin sylinteritilasta on säätö-ventti i1 itilaan esteetön pääsy. Säätöventtii1ipesässä 12 on istukkarengas, joka yhdessä akselin 19 kartiomuotoisen pään 19' kanssa muodostaa säätöventtii1 in aukon d * 2 * 30 Säätöventtiilin pesä 12 on varustettu tukikappaleella 25, jota vasten jousi 26 toisesta päästään lepää. Karaan 21 on liitetty jousiohjain 27, jonka avulla jousivoima edelleen karan kautta välitetään säätö- ja asetteluvälinee1le 23. Säätönuppi 28 on varustettu aksiaalista säätöä/asettelua 35 varten kierteillä ja edelleen vierintälaakerilla 29 karan 21 liikuttamiseksi.

7 65500

Termostaattiventtiili 30 reagoi herkästi lämmitysveden lämpötilaan. Liitosjohdon 30a poikkipinnan pinta-ala on pinta-alan d1i monikerta.

5 Suodatin 41 on liitetty kiertein suuttimeen 39, joka vuorostaan bn kiinnitetty venttiilin runkoon 31 ja tiivistetty 0-renkaalla 38. Venttiilirunqon 31 toinen pää muodostaa varsinaisen termostaattiosan, jossa ovat termostaatti 40, tiivisterenqas 32, 1iitäntäkappale 33. Liitäntäkappaleessa 10 33 tulo- ja lähtöaukot on vastaavasti yhdistetty lämmitys- veden ottoputkeen 46 ja antoputkeen 47.

Karaa 34 liikutetaan termostaatin 40 avulla. Tasapainottava voima synnytetään palautusjousella 36. Aksiaalisesti ase-13 teltava säätökartio 37 muodostaa yhdessä suuttimen 39 kanssa säätöventtiilin aukon d'-j.

Säätö- ja asetteluvälineisiin 23 liittyvän karan 21 aksiaalinen siirtymä välitetään tangon 52 ja kahden kärkilaakerin 20 avulla läppäventtiilille 51, joka myös on asennettu kitkan minimoimiseksi kahden kärkilaakerin varaan.

Edellä esitetty keksinnön mukainen vedonsäätöjärjestelmä perustuu eri tilojen väliseen paineen säätöön erityisesti 25 kaekadivirtauksen periaatteen mukaisesti.

Suotimen 41 puhdistama ohjausilma kulkee aukon d' -j kautta termoetaattiventtiiliin 30, josta se virtaa edelleen johtimen 30a ja toimilaitteen 10 kautta aukkojen 24 läpi säätö-30 venttiilipesään 12. Täältä ohjausilma etenee aukon d*2 kautta savuhormiin 43 ja sekoittuuu savukaasuihin. Kun aukkojen d'-j ja d' 2 ekvivalentt iset halkaisijat ovat vain muutamia millimetrejä, ohjausilman tilavuusvirta on pieni, mutta se jäähdyttää riittävästi laitteistoa. Toisaalta il-35 man tilavuusvirta riittää myös siihen, että järjestelmä 65500 reagoi nopeasti savuhormin paineen muutoksiin. Läppävent-tiilin asennon säädössä käytetään hyväksi säätölaitteen suoraa yhteyttä savuhormiin niin, ettei aiheuteta turhaa kitkaa epämääräisillä tiivisteholkeilla ja laakereilla.

5

Tiettyä karan 21 asentoa vastaa tietty lappäventtiilin 51 avauskulma. Voimat, jotka jousi 26 ja läppäventtiilijärjestelmä aiheuttavat ovat tasapainossa toimilaitteen 10 aiheuttamien mäntävoimien kanssa ja yhtälö (2) on voimassa.

10

Savukaasujen paineen lasku saa aikaan männän 14 siirtymisen vasemmalle (kuvio 1) yhdessä säätö- ja asetteluvälineiden 23 kanssa, kunnes aukon d*2 pinta-ala on pienentynyt riittävästi palauttamaan yhtälön (2) yhtäsuuruuden ja vaataa-15 vaeti koko säätöjärjestelmän tasapainon. Kun akselin 19 kartio 19' mitoitetaan sopivasti, läppäventtiili 51 saavuttaa aina asennon, jossa savukaasujen virtausnopeus eli veto pysyy muuttumattomana.

20 Savukaasujen paineen kasvu saa aikaan toimilaitteen 10 ai heuttamien mäntävoimien laskun js jousen 26 aikaansaama voima saa kartion 19' siirtymään uuteen asemaan, jossa aukon d*2 pinta-ala on riittävän suuri ja yhtälö (2) jälleen voimae8a ja järjestelmä tasapainossa.

25

Keskuslämmityskattilan lämmitysveden määrätyllä maksimilämpötilalla termostaatti 40 reagoi ja nostaa karaa 34 ylöspäin, kunnes säätökartio 37 on viimevaiheessa täysin sulkenut aukon d'-j. Tällöin d-j = 0, n = 1 ja paine-ero p-j - P2 30 eli täysi paine-ero vaikuttaa toiselta puolelta mäntää 14. Häntä 14 siirtyy nyt vasempaan ääriasentoonsa (kuvio 1) ja pienentää näin vastaavasti savukaasujen virtausta. Pienentynyt veto vuorostaan vaikuttaa lämmitysveden lämpötilaan sitä alentavasti. Lämpötilan sopivan laskun jälkeen jousi 36 pa-35 lauttaa termostaatin kohti alkutilaa.

9 65500

Kuvioiden 5-11 kuvien ja käyrien avulla esitetään, miten mm. voidaan määrittää aäätökartion haluttu muoto.

Kuviosaa 5 on esitetty hormiin asennettu läppaventtii1i 51 5 suljetussa asennossa. Savukaasujen virtaussuunta on kuvion venttiilin rungossa 50 ylöspäin. Kun venttiili 51 avataan kulman 0< verran, seurauksena on aerodynaamisten voimien vastapäivään aiheuttama vääntömomentti, joka tietyssä määrin tasapainotetaan vastapainolla 53. Vääntömomenttien 10 tuottamaa resultoivaa voimaa, joka siirretään tangon 52 avulla vaikuttamaan karaan 21, on merkitty P53:lla ja piirretty kuvioon 6 avauskulman OC funktiona.

Kuviossa 7 voima P53 yhdessä jousen 26 aiheuttaman voiman F 15 kanssa on piirretty venttiilin 51 prosentuaalisen avautumisen funktiona. Avautuminen on mitoitettu karan 21 aksiaalisena eiirtymänä. Voimien P53 ja F summaa on merkitty FP53tlla. Samalla akselijärjestelyllä on merkitty männän 14 aikaansaamat mäntävoimat M, kun d' 1 = 0. Näitä voimia on 20 merkitty - M9 ja ne vastaavat vakiopaineita 1-9 yksikköön pinta-alayksikköä kohden.

Kuviossa 8 käyrästön pystyakselille on merkitty tilavuus-virta V^ -V9 prosentteina ja vaaka-akselille venttiilin 25 prosentuaalinen avautuminen, joka vastaa vakiopaineita 1-9 yksikköön pinta-alayksikköä kohden vastaavasti.

Kun tarkastellaan kuvioita 7-8 tietyllä ilman tilavuusvir-ralls, joka on esimerkiksi 50 % maksimiarvosta, voidaan 30 piirtää pystysuora AC, joka kulkee käyrän V1 ja vaakasuoran V = 50 % leikkauspisteen kautta. Vastaavat pystysuorat voidaan piirtää myös muista vaakasuoran V = 50% ja käyrän V2 -V9 leikkauspisteistä.

35 10 65500

Etäisyys AB edustaa em. kuvioissa mäntävoimaa, joka vaaditaan säätöjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseen verrattuna maksimimäntävoimaan, joka on saatavissa tällä 1 yksikön paineella pinta-alayksikköä kohden. Janojen suhde on AB : AC 5 = n eli paine-erojen suhde.

Kuviossa 9 on paine-erojen suhteen n arvot V:n prosentuaalisille arvoille 25-100 piirretty avautumisen prosentuaaliseen arvoon nähden. Kullakin käyrällä n on sitä vastaava 10 säätönupin 28 asento.

Kuviosta 9 nähdään, että tietyllä läppäventtiilin 51 asennolla e voidaan toteuttaa erilaisia savukaasujen virtausnopeuksia eri paine-erosuhteen arvoilla f, g, h. Näin ollen 15 on mahdollista muuttaa savukaasujen virtausnopeutta muutta malla vain aukon d'i suuruutta. Tämä voidaan tehdä tietyin painealueeseen liittyvin rajoituksin. Tätä mahdollisuutta käytetään hyväksi termostaattiventtiilissä 30. Erityisen edullista on kuviossa 9 siirtyä hor isontaalisest i pitkin 20 vakio paine-erosuhdesuoraa a-b-c-d, joka tapahtuu käyttämällä säätö- ja asetteluvälineitä 23.

Kun jousen 26 jousivakio ja läppäventtiilin 51 vääntömo-mentti on sopivasti mitoitettu, paine-erosuhdekäyrät voi-25 daan yhdistää riittävällä tarkkuudella yhteiseksi käyräksi, kuten kuviossa 10 on esitetty. Tällöin tietyillä aukon d'-| arvoilla ja säätöventtii1in aukon d * 2 istukan halkaisijan arvoilla kuvion 11 mukaisen akselin 19 säätökartion 19’ muoto voidaan helposti määrittää käyttämällä hyväksi yhtä-30 löä (2). Tietyt kokeelliset korjaukset ovat kuitenkin välttämättömiä. Nämä johtuvat lähinnä pyöreän ja rengasmaisen aukon erilaisista ilman virtauskertoimista.

Keksinnön mukaista säätömenetelmää on selostettu edellä vain 35 yhteen sen edulliseen toteutusesimerkkiin viittaamalla.

11 65500

Niinpä menetelmää voidaan käyttää väliaineen tilavuusvirran säätöön yleensäkin jopa erittäin alhaisten paine-erojen alueella ja korkeillakin lämpötiloilla jäähdyttämällä ohjaukseen käytettävä väliaine. Menetelmä soveltuu 5 luonnollisesti myös rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiin.

Edellä kuvatussa keksinnön toteutusesimerkissä voidaan menetelmää soveltava laite konstruoida myös sellaiseksi, että se toimii esim. kattilan savukaasupuhdistajän ohitusvent-10 tiilinä avautuen suljetusta asennosta kokonaan, kun paine-ero savukaasusuodattimen ja savukaasupuhaltimen välisen tilan ja ulkoilman välillä on saavuttanut rajan, jossa mainittu suodatin vaatii jo puhdistuksen ja tukkeutuminen aiheuttaa energiahäviöitä. Tämä perustuu siihen, että mene-15 telmän ohjausfunktio eli tässä tapauksessa karan 21 työntövoima sen siirtymän funktiona voidaan valita vapaasti akselin 19 kartionmuotoisen pään 19' muodon avulla. Koska kuvion 9 mukaisesti on käytettävissä useita toiminta-alueita, on samalla venttiilillä lisäksi mahdollista avata tie 20 luonnolliselle vedolle esim. siinä tapauksessa, että savu-kaasupuhal1 in pysähtyy sähköhäiriön vuoksi aiheuttaen psla-miehäiriön lisäksi räjähdysvaaran. Tällöin pienennetään jousipalautteisella maqneett iventt iilillä ohjausaukkoa d-j niin, että läppäventtii1i 51 avautuu jo arinavastusta vas-25 taavalla paine-erolla.

On myös huomattava, että toimilaite 10 edustaa ratkaisua, jossa toiminta-alue voidaan valita asetteluvälineellä 23. Edellä kuvatulle ohitusventtiilille tämä ei ole tarpeen, 30 vaan kara 21 ja ontto varsi 19 voivat olla yhtä ainetta.

Mainittu ohjaus tekee helpoksi myös kauko-ohjsuksen käyttäen hyväksi sinänsä tunnettuja magneettisia, hydraulisia tai pneumaattisia komponentteja, varustettuna ajastimella 35 tai ilman ja ohjattuna tarvittaessa radiosignaalin avulla.

Claims (3)

65500 12

1. Menetelmä väliaineen tilavuusvirran säätämiseksi vir-tauskanavassa, johon sijoitettua venttiiliä säädetään sopi· S vien suureiden kuten esim. kanavassa vallitsevan paineen ja/tai virtaavan väliaineen lämpötilan perusteella käyttämällä hyväksi kaskadivirtaukseen perustuvaa menetelmää, jossa virtauskanavan yhteyteen järjestetään edullisimmin sylin-terimäinen tila, jossa on päätyseinämät, joista ainekin toi-10 nen on järjestetty liikkuvaksi ja joka tila on ensimmäisellä aukolla (d-j) yhdistetty tulopaineen (pj) puolelle ja toisella aukolla C<*2) lähtöpaineen (P3) puolelle ja jossa sylinte-rimäisen tilan paineen (p2) säätö saadaan aikaan muuttamalla aukkojen (d<|, d2) keskinäistä pinta-alasuhdetta liikkuvaan 15 seinämään kiinnitetyn eäätöelimenä toimivan männän (14, 19) tai vastaavan avulle ja/tai aukkojen pinta-alasuhdetta ey-linterimäisen tilan ulkopuolelta säätäen niin, että virtauksen säätämisessä tarvittava virtausaukkoa kuristava ja säätämiseen tarvittava mäntävoima kullakin hetkellä ja paine-20 erolla on yhtä suuri kuin sitä vastustavien voimien summa, tunnettu siitä, että virtauskanavaan yhdistetään sopivasta vertailutilasta ohjausvirtauskanava, jossa kulkevas väliaineen ohjaustilavuusvirtaa säädetään mainitun kaskadi-virtaukseen perustuvan menetelmän avulla, jossa ohjausvir-25 tauskanavan yhteyteen on järjestetty mainittu sylinterimai-nen tai vastaava tila, joka on yhdistetty ensimmäisellä aukolla (d-j) vertailutilan puolelle (p<|) ja toiselle aukolla (d2> virtauskanavan puolelle ja jossa liikkuvan seinämän ja samalla männän siirtymä välitetään edelleen kanavaan asete-30 tun venttiilin tai vastaavan asennon säätöliikkeekei.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä keskuslämmitys-kattilan polttoilmavirtauksen eli vedon säätämiseksi, jossa menetelmässä savuhormiin sijoitettua venttiiliä aää- 35 13 65500 detään sopivien suureiden kuten esim. savuhormissa vallitsevan paineen ja/tai lämmitysveden lämpötilan avulla tunnettu siitä, että keskuslämmityskattilan ympäristöstä järjestetään ilman virtauskanava savuhormiin, jossa kana-3 vessa kulkevaa ilmavirtausta eli ohjausilman tilavuusvirtaa säädetään sinänsä tunnetun kaskadivirtaukseen perustuvan menetelmän avulla, jossa mainitun virtauskanavan yhteyteen järjestetään edullisimmin sylinterimäinen tila, jossa on aukoilla (d-j, d2) varustetut päätyseinät, joista ainakin 10 toinen on järjestetty liikkuvaksi ja jossa ohjausi1mavirtauksen säätö saadaan aikaan muuttamalla aukkojen keskinäistä pinta-alasuhdetta toiseen liikkuvaan seinämään kiinnitetyn männän (14, 19) avulla ja liikkuvan seinämän ja samalla männän siirtymä välitetään edelleen savuhormiin ase-13 tetun venttiilin läpän (31) asennon säätöliikkeeksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että sylinterimäisen tilan ensimmäisen aukon .(di) pinta-alaa säädetään karan tai vastaavan elimen avul-20 la, jota liikutetaan termostaatin (40) avulla, joka on järjestetty reaqoimaan herkästi lämmitysveden lämpötilaan.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikkuvaan seinämään kiinnitettyyn 23 eäätöelimenä toimivaan mäntään (14, 19) kiinnitetään sopiva säätökartio (19'), jonka avulla toisen aukon (d2) ekviva-lenttinen aukko (d'2) määräytyy ja edelleen yhdessä vastavoimien kanssa säätöjärjestelmän tasapainotila.

3. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätökartion (19'), jolla toisen aukon (d2) ekvivalenttinen aukko (d'2) määräytyy, jatkeeseen yhdistetään 1iitäntävälineet (32) ja ne edelleen venttiilin läpän (31) säätölaitteisiin. 35 14 65500