FI65357C - Anordning vid kastfloete - Google Patents

Description

2 65357

Iillä ja oikean syvyyden määräysongelma.

On tosiasia, että kala pelästyy, jos paino on lähellä koukkua ja voidaan olettaa, että saadaan paljon enemmän kalaa, kun painon ja syötin välillä on riittävä välimatka. Tämä ongelma on osittain ratkaistu hakijan omalla patentilla, NO - 140 364, jossa koho on varustettu takapäässä olevalla reiän jatkeella siten, että pieni paino voi työntyä kohoon pidennyksestä niin, että painon ja koukun väliin saadaan tietty välimatka. Tämä välimatka on kumminkin käytännössä hyvin rajoitettu, koska peruke ei voi olla pitempi kuin matka etuontelossa olevasta koukusta mainitun jatkeen takareuna». Perukkeen pituuden käytännön raja olisi 8...10 cm ja vaikka tämä on melkoinen parannus kohojen aikaisempiin suoritusmuotoihin verrattuna, joissa paino oli lähellä koukkua, ei tämä pituus ole kuitenkaan ihanteellinen.

On tunnettua, että siimassa on pidäke niin, että kun heitto-koho on heitetty veteen, lähtevät koukku ja paino kohon ontelossa ja vajoavat pohjaa kohden, kunnes pidäke törmää kohon takapäähän. Kuitenkin, jos halutaan saada oikea syvyys, täytyy itse kokeilla uutterasti ja yrittää saada selville paikan syvyys, johon koho heitetään ja sen jälkeen kiinnittää pidäke siten, että koukku on sopivan välimatkan päässä pohjasta. Tässä kokeilussa on luonnollisesti tarjolla suuri vaara, että koukku tarttuu pohjaan.

Edellä mainitut ongelmat liittyvät heittokohon käyttöön ns. onginnassa. Heittokoho viehe-, perho- tai vastaavassa kalastuksessa käytettäessä on ongelmana perukkeen käämiminen kohoon siten, että se on kohossa kiinni heiton aikana, mutta purkautuu itse, kun koho tulee veteen. Ongelman ratkaisemiseksi on ehdotettu erilaisia tapoja, esimerkiksi norjalaisen patentin nro 98 285 mukaista ratkaisua, jossa kohossa on aksiaalisesti siirrettävä etuosa-, joka heitettäessä on muita kohon osia vastaan työnnettynä perukkeen kiinni puristamana ja tämän etuosan on työnnettävä eteenpäin niin, että siima vapauttu, kun koho puotaa veteen. On esitetty myös muita ratkaisuja, joissa viehe tai vieheet on kiinnitetty suhteellisen heikon kestomagneetin avulla ja vieheet irtoavat inertian vaikutuksesta magneetista, kun koho putoaa veteen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on antaa ohje kohosta, jolla edellä mainitut ongelmat ratkaistaan yksinkertaisella, huokealla 3 6 5 357 ja varmalla tavalla niin, että perukkeen pituus voidaan valita hyvin laajoissa rajoissa ja jolla voidaan mitata yksinkertaisella tavalla sen paikan syvyys, jossa sillä hetkellä kalastetaan ja jossa viehe, perho tai vastaava kiinnitetään kohoon varmalla tavalla ja joka yhtä varmasti irtoaa, kun koho putoaa veteen.

Tämä aikaansaadaan keksinnön mukaan johdannossa mainitun kaltaiseen heittokohoon tarkoitetulla laitteella, joka on tunnettu sinänsä tunnetusta kelasta, joka on kiinnitetty siiman päähän ja jolla on ontelon mukaan sovitettu ulkomitta, johon se on tarkoitettu sijoitettavaksi heittoa varten ja että kelaan on kiinnitetty yksi tai useampia perukkeita, joissa on koukun, perhon, uistimen tai vastaavan muotoinen kalastusväline jolloin peruke on tarkoitettu olemaan kelalle käämittynä heiton aikana.

Käytännöllisessä ja suositussa suoritusmuodossa kela on pyörösylinterimäinen ja kelan akseli on samanakselinen siiman ja perukkeen kanssa oikaistussa tilassa. Kohon ontelo on tavallisesti pyörösylinterimäinen ja suosittu kela sopii siis tähän onteloon, ja sekä siima että peruke voidaan kiinnittä kohon vastakkaiseen päähän esimerkiksi kiertonivelellä tai kiertohaalla.

Perukkeen kelasta irtoamisen varmistamiseksi heitettäessä, varustetaan kela keksinnön mukaan edessä olevalla (peruketta vastaan kääntyvällä) rengaslaipalla. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan on rengaslaippaan muodostettu ainakin yksi säteettäinen ura, joka ulottuu pääasiallisesti kelan vaippaan saakka. Useat tasaisesti jaetut urat ovat edullisia rengaslaipassa ja näiden urien tarkoituksena on, että koukun varsi sijoitetaan uraan sen jälkeen, kun peruke on käämitty kelalle ja että varsi on aksiaalisesti ontelossa ja pysyy tällä tavalla kelan ja ontelon seinän välissä kiinni.

Ongintaan tarkoitetulle suoritusmuodolle on luonteenomaista se, että kela muodostaa painon ja muodostuu raskaasta materiaalista, esimerkiksi lyijystä olevasta rungosta ja hylsyn tai kupin muotoisesta kelasta, joka on kiinnitetty ulkopuolitse raskaaseen runkoon. Keksinnön muaksien heittokohon hyvin suurena etuna on se, että voidaan käyttää suhteellisen raskasta painoa ja että paino ja koukku sekä syötti saadaan sijoitettua tiiviisti onteloon ja että painon ja koukun välimatka on niin suuri, ettei suuri paino vaikuttaa pelottavalta. Nämä molemmat osatekijät ovat rajoittaneet painon 4 65357 suuruutta aikaisemmissa heittokohajen suoritusmuodoissa.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön suoritusmuodon mukaisen kohon leikkausta, kuviossa 2 on kuvion 1 viivaa II - II pitkin tehty leikkaus, kuvio 3 esittää kelaa edestä katsottuna, kuvio 4 esittää veteen heitettyä ja siinä kelluvaa kohoa silloin, kun paino ja koukku ovat matkalla pohjaan ja kuvio 5 esittää kohoa kalastettaessa, jolloin koukku ja paino riippuvat kohon alla jonkun matkan päässä pohjasta.

Koho käsittää esimerkiksi kovasta vaahtomuovista tehdyn kelluke-rungon 1, jonka etupää on varustettu eteenpäin avoimella ontelolla 2, joka jatkuu taaksepäin kohon sauvamaisessa jatkeessa 4 olevaan siiman ohjaimeen 3. Siima 5 on johdettu jatkeen 4 takaosaan ahtaan aukon 6 läpi. Siimaan on kiinnitetty käämiskela, joka kokonaisuudessaan on nimetty numerolla 7. Kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa kela muodostaa myös painon, joka käsittää lyijy-rungon 8 ja sille asetetun muovikelan 9. Kelassa 9 on etummainen rengaslaippa 10, johon on tehty säteettäiset urat 11, jotka ovat järjestetyt tasaisesti kehälle. Siima 5 on kiinnitetty leikarilla 12 painon 7 takaosaan 13. Etupäähän 14 on kiinnitetty silmukkaan 15 peruke 16 koukkuineen 17, joka on varustettu syötillä 18. Kun koho heitetään veteen joko heittovapaa tai heittokelaa käyttämällä, sijoitetaan paino ja kela kohoon kuten kuviosta 1 nähdään. Siinä on peruke 16 käämitty kelaan 9 ja koukun 17 varsi pannaan uraan, johon se sopii perukkeen kelalle käämimisen jälkeen, siten, että koukun silmukka ja osa varresta on kelan vaippaa vasten ja koukun varsi ulottuu aksiaalisesti onteloon 2. Kuten kuviossa 1 olevasta leikkauspiirroksesta ilmenee, saadaan täten hyvin kompaktin koukun, syötin ja painon järjestys. Tällä tavalla voidaan ontelon 2 tilaa käyttää hyväksi suuren, raskaan painon saamiseksi. Tämä on hyvin suuri etu kalastettaessa, koska väline menee silloin nopeasti pohjaan eikä sen vajotessa synny erikoisen suuria sivuunohjaavia voimia, jotka siirtäisivät kohoa vedenpinnalla.

Siimaan on kiinnitetty kohon taakse pidäke 20.

5 65357

Kuvioissa 4 ja 5 esitetään kaksi kalastettaessa esille tulevaa kohon asentoa. Kuviossa 4 on paino 7 matkalla pohjaa kohden ja koho 1 on pitkin vedenpintaa 19. Jos paino ja koukku sekä syötti eivät syystä tai toisesta putoa ontelosta 2, on koho tasapainossa siten, että se nousee kohtisuoraan vedenpintaa vastaan ja ilmoittaa siten, ettei se kalasta.

Kuviossa 5 koho on esitetty kalastusasennossa ja paino 7 ja koukku 17 ja sen syötti 18 riippuvat kohon alla sopivan matkan päässä pohjasta samalla, kun pidäke 20 on kiinni siiman 5 ympärillä. Painon 7 massa vaikuttaa silloin niin, että koho nousee itsestään kuviossa 8 esitettyyn asentoon.

Kuviossa koho on esitetty onkikäytössä. Mutta mikään ei estä käyttämästä suoritusmuodoltaan samaa kohoa kalastukseen useilla uistimilla, ns. kalaharavassa.

Silloin kun kohoa käytetään viehe- tai perhokalastukseen, korvataan paino 7 sellaisesta materiaalista tehdyllä kelalla, jonka ominaispaino on suunnilleen sama kuin veden ominaispaino. Vieheen tai vieheiden taikka uistimen tai uistimet peruke tai peruk-keet käämitään kelalle 9 ja vieheet tai uistimien sijoitetaan samalla tavalla kuin koukku 17. Kun koho on heitetty veteen, vapautuu kela itsestään ontelosta 2 ja peruke tai perukkeet purkautuvat itsestään kelalta ja kalastus tapahtuu tavalliseen tapaan, kuten muilla heittokohoilla viehe- ja perhokalastuksessa.

Claims (5)

65357 6

1. Laite sellaiseen heittokohoon, jossa on läpimenevä reikä (3), jonka läpi siima voi juosta, etupäähän avoin ontelo (2), joka muodostaa reiän (3) laajentuman, koukun (17) syötteineen (18), uistimen, perhon tai vastaavan vastaanottamiseksi ja johon on järjestetty kohon yläpuolelle siimaan pidäke, joka rajoittaa siiman läpikulkua reiässä, tunnettu sinänsä tunnetusta kelasta (9), joka on kiinnitetty siiman (5) päähän ja jolla on ontelon (2) mukaan sovitettu ulkomitta, johon se on tarkoitettu sijoitettavaksi heittoa varten ja että kelaan (9) on kiinnitetty yksi tai useampia perukkeita (16), joissa on koukun (17), perhon, uistimen tai vastaavan muotoinen kalstusväline jolloin peruke (16) on tarkoitettu olemaan kelalle (9) käämittynä heiton aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kela (9) on pyörösylinterimäinen ja että kelan akseli on samanakselinen siiman ja perukkeen kanssa oikaistussa tilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kelassa (9) on edessä oleva (peruketta vastaan kääntyvä) rengaslaippa(IO).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että rengaslaippaan (10) on muodostettu ainakin yksi säteit-täinen ura (11), joka ulottuu pääasiallisesti kelan vaippaan saakka.

5. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kela (9) muodostaa painon (7) ja muodostuu raskasta materiaalia, esimerkiksi lyijyä olevasta rungosta (8) ja hylsyn tai kupin muotoisesta kelasta (9), joka on kiinnitetty ulkopuolitse raskaaseen runkoon (8).