FI64909B - Foerfarande vid framstaellning av laminerade traekonstruktioner foeretraedesvis stolpar genom limning av impregnerade delar - Google Patents

Description

ΙΜ$*»·Ι rB] π1. KUULUTUSjULKAISU / j λλλ

JiBjD LBJ (11) utläggningsskrift 64 90 9 C (45) p* :: 1934 (51) Kv.ik.VcU3 B 27 K 5/00 // E 02 D 5/26 SUOM I — Fl N LAN D (21) P*tenttlh«k«mi* —»^ttmölcnlnt 800035 (22) H*k«mlspitvi — AntMcnlngadif Oi .01.80 (23) AlkupUvi— Glkighttidag 0^4.01.80 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt ofTuntllf 05.07.8l

Patentti- ja rekisterihallitus ....

‘ (44) NlhtMktlptnon |a kuuL|ulkalsun pvm. — 32.20.83

Patent* och registerstyrelsen Ainekin utlafd och utl.ikr1ft«n publkarad (32)(33)(31) Pjryduttjr ttuolktut—Bujird prlorltut (71) Hager Aktiebolag, Kryssarvägen 17, S-183 52 Täby, Ruotsi-Sverige(SE ) (72) Bror Olof Häger, Djursholm, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5^4) Menetelmä laminoitujen puurakenteiden, edullisesti pylväiden, valmistuksessa liimaamalla kyllästetyt osat - Förfarande vid framställning av laminerade träkonstruktioner, företrädesvis stolpar, genom limning av impregnerade delar Tämä keksintö koskee menetelmää laminoitujen puurakenteiden, edullisesti pylväiden, valmistuksessa, jossa liimataan kyllästetyt osat.

Viime aikoina on käynyt yhä vaikeammaksi hankkia yli 12 metrin pituisia puupylväitä. Niitä käytetään ennen kaikkea voima johtotarkoituksiin. Paitsi pituusvaatimuksia pylväillä on oltava hyvä kestävyys sietämään voimajohtojen rasitusta, joihin johtoihin vaikuttavat tuuli ja lumen sekä jään aiheuttama kosteus. Pylväillä on siten oltava määrätty minimihalkaisi-ja maavyöhykkeissä, joitakin metrejä sen yläpuolella ja huipulla. Myös määrättyä mittasuhdetta vaaditaan, jotta pylväät pystyvät niin kauan kuin mahdollista vastustamaan puita turmelevien eliöiden hyökkäyksiä ja jotta voidaan muodostaa hyvät suojavyöhykkeet kyllästyksen yhteydessä. Nämä erilaiset vaatimukset ovat aiheuttaneet, että pylväiden hankkiminen on tullut yhä vaikeammaksi.

Pulman ratkaisemiseksi on pyritty valmistamaan yhteenliimatuista puutavarakappaleista laminoituja pylväitä. Täten aikaansaatu 2 64909 pylväs on tämän jälkeen kyllästetty. Vaikeuksia on kuitenkin ollut, eivät useat kokeet ole johtaneet menestykseen. Hyviä tuloksia on kuitenkin saavutettu, jos laminoidut pylväät on valmistettu Douglas-kuusen puuaineksesta ja käytetty sopivaa kyllästysmenetelmää. Douglas-kuusen lujuus on hyvä. Sitä on vaikeata kyllästää. Kyllästämättömänä sillä on suhteellisen hyvä vastustuskyky puita turmelevia eliöitä vastaan. Valmistettaessa on puukappaleet muodostettu ja liimattu pylvääksi perinnäisellä tavalla. Ennen kyllästystä on pylvään pintojen puuaines viilletty 25 mm syvyydeltä. Kyllästys on tapahtunut kreosootilla Riiping'in menetelmän mukaan.

Tällä käsittelyllä pylväät saavat kyllästetyn suojatun ulomman puuainesvyöhykkeen vastaten viillon syvyyttä. Tämä vyöhyke on myös muodostanut esteen pylvään sisempiä suojaamattomia puuosia vastaan. Tämä on riittänyt, kun kysymyksessä on ollut niin vastustuskykyinen puu kuin Douglas-kuusi.

Tilanne tulee kuitenkin täysin toiseksi niiden puulajien suhteen, joita käytetään pylväiksi Pohjoismaissa. Mäntypuuainek-sessa on sydän - kuten Douglas-kuusen koko puuaineksessa -jota ei voida kyllästää ilman viiltämistä. Mäntypuun pintapuu on helposti kyllästettävissä. Käsittelemättömällä sydänpuu-aineksella on korkea vastustuskyky puita turmelevia eliöitä vastaan, varsinkin jos, kuten tavallisissa pylväissä, kyllästetty pintapuuvyöhyke ympäröi sydänpuuta. Käsittelemätön pintapuu on aika helposti laholle alttiina.

Samanlaisella käsittelyllä kuin Douglas-kuusen yhteydessä ei tässä saada aikaan täysikelpoista tulosta. Kyllästyksen yhteydessä muodostaa sydänpuu esteitä lahonestoaineen tunkeutumiselle siihen pintapuuhun, joka sijaitsee pylvään sisemmissä osissa. Suojavyöhyke ei ole riittävä suojaamaan tätä kylläs-tämätöntä ja arkaa pintapuuta. Laho voi vaikuttaa siihen esiintyvien halkeamien kautta.

Kuusipuussa - jota nyttemmin harvoin käytetään pylväiksi -esiintyy tiettyjä ilmeisiä haittoja. Sen ainoatakaan osaa ei ole helppoa kyllästää ilman viiltoa. Laho vaikuttaa helposti sekä sydän- että pintapuuhun, eikä kumpikaan saa täysikelpoista suojaa ainoastaan suojavyöhykkeillä.

3 64909

Aikaisemmista patenteista tunnetaan myös erilaisia puunkäsitte-lymenetelmiä. Esimerkiksi suomalaisesta patenttihakemuksesta FI-79 4052 tunnetaan menetelmä kyllästetyn päällysteen liimaamiseksi kyllästämättömän pylvään päälle, ja suomalaisesta patentista FI-10 277 tunnetaan menetelmä sellaisten ohuiden puuleh-tien käsittelemiseksi, joissa on avonaiset solut kyllästysnes-teellä ennen niiden yhteenliittämistä tai sen jälkeen. Suomalainen patentti FI-60 154 kohdistuu valmiiksi muotoiltujen, ei kyllästettävissä olevien puuesineiden käsittelemiseksi siten, että esineet päällystetään ohuella, kyllästettävissä olevalla puulla, joka tämän jälkeen kyllästetään muoviaineella. Suomalaisesta patenttihakemuksesta 563/66 tunnetaan menetelmä levy-aineen päällystämiseksi huoköisella, tulta ehkäisevällä aineella. Tanskalaisen patentin DK-92 481 mukaan käsitellään ikkunan yksittäisosia pellavaöljytuotteilla. Jotta saataisiin paksu pellavaöljy paremmin jakautumaan eri osiin jaetaan nämä pienempiin yksikköihin. Saksalaisesta patentista DE-PS 975 608 tunnetaan menetelmä, jossa kyllästysainetta sisältävä side kääritään puun ympäri tämän suojaamiseksi. Englantilainen patentti GB-1 310 781 kohdistuu koneeseen pölkkyjen viiltämiseksi kyllästämisen helpottamista varten. Tällaista tai sentapaista konetta käytetään osavaiheen suorittamiseksi keksinnön mukaisessa menetelmässä.

Mikään näistä tunnetuista menetelmistä tai laitteista ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, miten voidaan valmistaa vastustuskykyisiä pylväitä liimaamalla kyllästetyistä osista.

Näiden pulmien ratkaisemiseksi on mäntypuun ja vastaavien puulajien suhteen kehitetty seuraava menetelmä, jonka pääasiallisimmat tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Se kohdistuu ensisijaisesti pylväisiin, mutta se soveltuu myös muihin ulkona käytettäviin puuvalikoimiin, kuten ratapölkkyihin, mastoihin, siltarakennelmiin jne. Menetelmää voidaan ehkä so-veLtaa myös kuusipuutavaraan ja vastaaviin puulajeihin, mutta tällöin on lähdettävä siitä, että yhtä hyvää tulosta ei saavuteta kuin mäntypuun suhteen. Menettely käsittää aluksi, että ne puukappaleet, joista pylväät valmistetaan, painekyllästetään ennen liimausta, siis ennen kuin ne liitetään yhteen laminoi-duksi pylvääksi. Tällöin käytetään edullisesti vesiliukoista 64909 suolakyllästysainetta. Kun öljyliukoisella aineella kyllästetty puutavara voidaan liimata, kyllästys voi tapahtua myös öljyainee1la. Tätä ei kuitenkaan suositella.

Kun puukappaleet kyllästyksen jälkeen ovat kuivuneet, ne yhdistetään laminoiduksi pylvääksi, joka tämän jälkeen kyllästetään viillettynä. Tämä viilto voidaan, jos niin toivotaan, rajoittaa pylvään eniten laholle alttiisiin osiin, esimerkiksi maavyöhykkeeseen tai juuriosaan. Tämä jälkimmäinen kyllästys voi määrätyin eduin tapahtua öljyaineella, jos halutaan käyttää hyväksi öljyn vettä hylkivää vaikutusta. Ensimmäisellä kyllästyksellä saadaan kyllästetyksi laminoidun pylvään koko pintapuu, siten myös se pintapuu, joka pylvään yhteenliimauk-sen jälkeen tulee sijaitsemaan pylvään sisemmissä osissa. Toisella kyllästyksellä kyllästetään sydänpuu, joka sijaitsee joko pylvään pinnassa tai pinnan lähellä. Täten saadaan aikaan viillon syvyyttä vastaava tunkeutuma, niissä kohdissa, joihin viiltoa ei mahdollisesti ole tehty sen takia, että lahon vaikutusten niissä voidaan arvioida pysyvän heikkona, teho rajoitetaan ylimääräiseen pintasuojaan ja vettä hylkivään pintaan.

Mitään suojaamatonta pintapuuta, johon laho voisi halkeamien kautta vaikuttaa, ei siis esiinny. Myöskään laho ei voi voimakkaasti vaikuttaa pinnalta normaalisti kyllästämättömään sydän-puuhun, koska kaikki pinnassa oleva sydänpuu on kyllästetty viillon kautta. Siten ainoastaan sisempänä sijaitseva sydänpuu jää pylvään ainoiksi kyllästämättömiksi osiksi. Tällä sydän-puulla on suuri vastustuskyky, sitä paitsi ulompi kyllästetty suojavyöhyke muodostaa suojauksen.

Viilto voidaan tehdä ennen tai jälkeen puuainespalasten yhteen-liimausta laminoiduksi pylvääksi. Tällöin tulee kysymykseen seuraava muunnelma. Menetelmän antama suojavarmuus voidaan saavuttaa yksinkertaisesti siten, että ennen kyllästystä ja liimausta viilletään ne puupalat, joista pylväs valmistetaan, niissä pinnoissa, jotka ovat valmiissa pylväässä ulospäin. Viilto voi myös tässä tapauksessa, mikäli sitä pidetään perusteltuna, rajoittua käsittämään pylvään eniten laholle alttiina olevia osia. Näin kyllästetään ja kuivataan puukappaleet, jonka jälkeen ne liitetään yhteen valmiiksi laminoiduksi pylvääksi. Tämä saa 64909 silloin periaatteessa saman kunnon suojan kuin yllä kuvattua kaksinkertaista kyllästyskäsittelyä käytettäessä. Koko pinta-puu tulee kyllästetyksi, sitä paitsi saadaan ulompi suojattu vyöhyke, jossa myös sydänpuu on kyllästetty.

Haluttaessa voidaan kuvatulla menetelmällä käsitellylle puuainekselle luonnollisesti antaa pintasuojaus perinteisellä maalauksella, ruiskutuksella tai upotuksella jne. Tämä ei yleensä ole kovin toivottavaa. Sillä voi kuitenkin olla mielenkiintoa, kun lahon esto on tapahtunut yksinomaan vettä hylkimättömällä kyllästysaineella (suola-aineella). Sellaisessa tapauksessa voi olla syytä antaa puuainekselle pintasuoja esimerkiksi tunnetuilla käsittelyillä, joissa käytetään maalia tai vettä hylkivää öljytuotetta.

Claims (3)

6 64909

1. Förfarande vid framställning av laminerade träkonstruktio-ner, företrädesvis stolpar, genom limning av impregnerade delar, kännetecknat av att träkonstruktionens enskilda trä-styeken impregneras med konserverande ämne samt torkas vid behov, varefter styekena limmas ihop och den limmade produkten incisas helt eller i mest utsatta delar, varpä den impregneras.

1. Menetelmä laminoitujen puurakenteiden, edullisesti pylväiden, valmistuksessa liimaamalla kyllästetyt osat, tunnettu siitä, että rakenteen yksittäiset puukappaleet kyllästetään lahonestoaineella ja kuivataan mikäli tarpeen, minkä jälkeen ne liimataan yhteen ja liimattu tuote viilletään kokonaan tai laholle eniten alttiissa osissa, jonka jälkeen se kyllästetään .

2. Förfarande vid framställning av laminerade träkonstruktio-ner, företrädesvis stolpar, genom limning av impregnerade delar, kännetecknat av att de träkonstruktionens enskilda trästyekena incisas i alla eller mest utsatta ytor, som kommer att vettä utät i produkten, varefter de impregneras samt torkas vid behov och limmas ihop tili den färdiga produkten.

2. Menetelmä laminoitujen puurakenteiden, edullisesti pylväiden, valmistuksessa liimaamalla kyllästetyt osat, tunnettu siitä, että rakenteen yksittäiset puukappaleet viilletään kaikissa tai laholle eniten alttiina olevissa pinnoissa, jotka tulevat olemaan tuotteessa ulospäin, minkä jälkeen kappaleet kyllästetään ja kuivataan mikäli tarpeen sekä yhteenliima-taan valmiiksi tuotteiksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsitelty tuote tunnetulla tavalla pintakäsitellään maalaamalla, ruiskukäsittelyllä tai upotuksella maaliin tai vettä hylkivään öljytuotteeseen.

3. Förfarande enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat av att den behandlado produkten pa känt sätt ytbehandlas genom mälning, sprutbehandling eller doppning i färg eller vatten-avvisande oljeprodukt. li