FI64030B - Kopplingsanordning foer automatiskt begraensning av straolstroemmen foer ett bildroer - Google Patents

Description

RJSr^l ΓβΙ mi kuulutusjulkaisu zAnrc)

jf&g m (11) (jTLAGG N INGSSKRI FT Ö4U0U

(51) Kv.ik.Vct.3 H 04 N 9/535 SUOMI—FINLAND (21) Petwtdhakemu·—.Menttmeknlng 761371 (22) Hakvmlipilvi — Anaeknlngtdag . 05.76 * * (23) AlkupUvl —Glkighrtidag 1^.05.76 (41) Tulkit |ulklMkal — Uhrit offMtKg 24.11.76 r—ttl-l. rtltliMrllullltin /4« n—m*».|i och rtgitttntynlftn Arweiun utiagd och utUkrtftAn publftctnd 31 · 05 · Ö3 (32)(33)(31) ·βοΙΙι«ι·—G*glrd priority 23.05.75 USA(US) 580356 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Marvin Neil Norman, Indianapolis, Indiana, USA(US) . (?4) Oy Kolster Ab (54) Kytkentäjärjestely kuvaputken suihkuvirran automaattiseksi rajoittamiseksi - Kopplingsanordning for automatisk begränsning av str&l-strömmen för ett bildrör r Tämä keksintö kohdistuu kytkentäjärjestelyyn kuvaputken suihkuvirran automaattiseksi rajoittamiseksi väritelevisiovastaanotti-messa, jossa on värisignaalimatriisin muodostava ohjausvahvistin ja suurjännitteen syöttökytkentä kuvaputkea varten.

Suuret käyttöjännitteet kytketään fokusointi- ja äärianodi-elektrodeihin televisiovastaanottimeen sisältyvässä kuvan toistavassa kuvaputkessa, jotta täten kehitettäisiin korkean valovoimakkuuden omaavia kuvia. Suurijännitelähteestä saatavan elektronisuihkuvirran suuruus, joka normaalisti on korkea, saattaa tulla liiankin suureksi riippuen kuvaputkelle elektronisäiteiden muodostumisen ohjaamiseksi syötettyjen signaalien sisällöstä.

Vaikka liian suuria suihkuvirtoja saattaa esiintyä mustaval-koisissakin televisiovastaanottimissa niitä esiintyy useammin väri-televisiovastaanottimissa niiden suhteellisesti suurempien käyttö-jännitteiden johdosta, jotka on kytketty värikuvan toistaviin kuvaputkiin ja koska värivastaanottimet usein käyttävät videosignaalien tasavirtakytkentää.

6 4 C 3 O

Liiallisen suuret suihkuvirrat saattavat aikaansaada joukon haitallisia ilmiöitä mukaanluettuna vastaanottimen poikkeutussystee-min toiminnan laadun huonontuminen, kuvan kukkimista (kuva muuttuu kirkkaammaksi ja tummemmaksi kuvion pitoisuuden mukaisesti) sekä pisteen defokusointia (elektronisäteen halkaisijan kasvu). Oleellisesti ottaen saattaa liiallisen suuri suihkuvirta saada vastaanottimen tuottamaan kuvan, jota ei ole miellyttävä katsella.

Eräitä esimerkkejä piireistä, joilla rajoitetaan suihkuvirtaa on kuvattuna US-patenteissa 3 465 095, keksijänä R.B. Hansen sekä muut, 3 541 240, keksijänä E.W. Curits sekä 3 619 705, keksijänä G.C. Waybright.

On toivottavaa, että säteen virran rajoittava piiri, joka on tarkoitettu käytettäväksi väritelevisiovastaanottimessa voidaan toiminnaltaan liittää sekä valotiheys- että värikkyyssignaalia käsitteleviin piireihin, jotta estettäisiin liian suuren suihkuvirran muodostuminen, koska tällainen suihkuvirta saattaa aiheutua värikkyys-signaaleista samoin kuin myös valotiheyssignaaleista. Esim. saattaa liian suuri suihkuvirta muodostua seurauksena yhtä väriä olevan tasaisen alueen toistamisesta, mihin ei välttämättä liity liian suurta valotiheyssignaalia, samoin kuin myös kirkkaista valkean kuvan osuuksista, joita edustavat tasoltaan korkeat valotiheyssignaalit.

Tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti on aikaansaatu automaattisesti suihkuvirtaa rajoittava kytkentäjärjestely, jolle on tunnusomaista, että suurjännitteen syöttökytkentään on liitetty ohjauspiiri suihkuvirran suuruutta vastaavan ohjausjännitteen johtamiseksi ja että ohjauskytkentään on kytketty tasolukkokytkentä, joka jaksottaisesti lukitsee ohjausvahvistimen yhden piiripisteen ohjausjännitteeseen siten, että ohjausvahvistimen toimintapistettä siirretään värisignaalien amplitudin laskun aiheuttavaan suuntaan suihkuvirran kasvaessa.

Oheen liitetty piirustus esittää osittain lohkokaavion muodossa ja osittain kaavamaisena kuvana väritelevisiovastaanottimen yleistä järjestelyä, jossa käytetään nyt kyseessä olevan keksinnön mukaisesti valmistettua laitteistoa.

Viitaten tähän piirustukseen sisältää nyt kyseessä olevaa keksintöä käyttävä väritelevisiovastaanotin videokäsittely-yksikön 12, joka toimii radiotaajuisten (RF) televisiosignaalien perusteella kehittäen, käyttäen apuna sopivaa välitaajuista piiristöä (jota ei ole esitetty) ja ilmaisupiiristöä (jota ei ole esitetty) yhdistetyn videosignaalin, joka muodostuu värikkyys-, valotiheys-, ääni- ja 3 C4030 tahtiosuuksista. Ulostulon signaalia käsittelevä yksikkö 12 on liitetty värikkyyskanavaan 14, johon sisältyy värikkyyden käsittely-yksikkö 16, sekä valotiheyskanavaan 18, johon sisältyy valotiheyden käsittely-yksikkö 20.

Värikkyyden käsittely-yksikkö 16 sisältää väridemodulaattorit (joita ei ole esitetty) niin että kehitetään värierosignaalit, jotka edustavat esim. R-Y, B-Y ja G-Y tietoa. Nämä värierosignaalit syötetään kuvaputken käyttölaitteelle 22, johon sisältyy asteet 44a, 44b ja 44c, joissa ne matriisikäsitellään valotiheyden käsittelypiirin 20 ulostulosignaalin -Y kanssa, jotta kehitettäisiin värisignaalit edustaen esim. punaisen (R), sinisen (B) ja vihreän (G) tietoa. Värisignaalit kytketään kuvaputkelle 24.

Kuvaputki 24 saattaa esim. olla usean tykin kuvaputki, kuten esim. delttatykkinen, reikä- tai uralevyn omaava tai in-line tykki-nen kuvaputki tai vastaava. Kuvaputki 24 sisältää tykin, jolla kehitetään ja moduloidaan elektronisuihkua kutakin eri loisteainetta eli fosforia varten, esim. punaista, vihreää ja sinistä varten, joka on sijoitettu kuvaputken 24 sisäpinnalle. Kuten on havainnollistettu, sisältää kukin tykki vastaavan katodin 38a, 38b ja 38c, säätö-hilan 40a, 40b ja 40c sekä suojahilan 42a, 42b ja 42c. Kuvaputki 24 sisältää myös fokusointielektrodin 45 ja äärianodielektrodin, jota edustaa kondensaattori 47 elektronitykkien aikaansaamien elektroni-suihkujen kiihdyttämiseksi.

Esijännitteet kytketään säätöhiloille 40a, 40b ja 40c esi-jännitteen säätöyksiköstä 41 ja verkon säätöjänniteet kytketään verk-kohiloille 42a, 42b ja 42c verkon säätöyksikössä 43 kunkin tykin rajapisteen asettamiseksi.

Valotiheyden käsittely-yksikön 20 tehtävänä on vahvistaa ja muutoin käsitellä videosignaaleja valotiheyssignaalien -Y tuottamiseksi.

Kontrastin säätöyksikkö 26 on yhdistetty valotiheyden käsittely-yksikköön 20 valotiheyssignaalin amplitudin säätämiseksi, kun taas kirkkauden säätöyksikkö 28 on kytketty valotiheyden käsittely-yksikköön 20 valotiheyssignaalin tasavirtakomponentin säätämiseksi.

Videon käsittely-yksikön 12 ulostulosignaali on myös yhdistetty tahtisignaalin eroittimeen 30, joka erottelee vaaka- ja pysty-tahtipulssit yhdistetystä videosignaalista. Tahtipulssit kytketään vaakapoikkeutuspiirille 32 ja pystypoikkeutuspiirille 34. Poikkeu-tuspiirit 32 ja 34 on kytketty kuvaputkelle 24 säätämään kuvaputken 24' kehittämien elektronisäteiden poikkeutusta.

4 6 4 G 3 O

Yksi tai useampia elektronisuihkuja poikkeutetaan vaakasuunnassa, jotta tuotettaisiin vaakasuuntaiset piirtojuovat kuvaputken pinnalle ja sitä moduloidaan videosignaalien perusteella juova-aikavälien kuluessa. Kun elektronisuihku on saavuttanut vaakajuovan loppukohdan se nopeasti poikkeutetaan takaisin seuraavan vaakasuuntaisen juovan alkuun sopivan vaaka-aikavälin kuluessa. Tämä suihku poikkeutetaan myös pystysuuntaan hitaammalla nopeudella pystysuunnassa, jotta aikaansaataisiin haluttu kuvio.

Poikkeutuksen piirit 32 ja 34 kehittävät myös vaakasuuntaiset ja pystysuuntaiset sammutussignaalit, joiden kestoajat ovat vastaavasti vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen palautuksen kestoajat. Sammutussignaalit on kytketty valotiheyden käsittely-yksikköön 20, jossa ne yhdistetään valotiheyssignaaleihin. Sammutuspulssit suuntautuvat mustan suuntaan valotiheyssignaaleissa -Y (toisin sanoen positiiviseen suuntaan) ja ne pyrkivät estämään elektronisäteiden muodostamisen kuvaputkella 24 vaaka- ja pystypalautusaikavälien kuluessa.

Vaakapaluusignaali, jonka kehittää vaakapoikkeutuspiiri 32 yhdistetään vaakapaluumuuntajän 33 ensiökäämitykseen 35. Muuntajan 33 toisiokäämitys 37 on kytketty kapasitiivisesti maadotuksen ja ta-sajännitteen kertojalaitteen 64 väliin, joka on esitetty jännitteen kolminkertaistajana. Tasajännitteen monikertaistajan 64 tehtävä on kehittää seurauksena vaakapaluupulsseista ne suuret jännitteet, joita tarvitaan kuvaputken 24 fokusointi- ja äärianodielektrodeja 45 ja 47 varten tavanomaiseen tapaan.

Vaakapaluusignaali kytketään myös tertiäärisen käämityksen 39 kautta muuntajassa 33 portituspiiriin 62. Negatiiviset pulssit vaaka-paluusignaalista muodostuvat normaalisti ajallisesti synkronisena vaakasammutuspulssien kanssa, toisin sanoen että ne esiintyvät vaa-kapaluuaikavälin kuluessa. Porttipiirin 62 tehtävänä on kehittää säätösignaali säätämään kuvaputken käyttölaitteen 22 asteiden 44a, 44b ja 44c toimintapistettä vaakapaluuaikavälin kuluessa sen kuvaputken suihkuvirran suuruuden mukaisesti, mikä saadaan tasajännitteen moninkertaistajasta 64.

Kuvaputken käyttölaitteeseen 22 sisältyy asteet 44a, 44b ja 44c, jotka vastaavasti käyttävät kutakin kuvaputken 24 tykkiä. Koska asteet ovat keskenään samanlaisia tullaan ainoastaan astetta 44a kuvaamaan yksityiskohtaisesti. Aste 44a muodostuu NPN transistorista 46a sekä NPN transistorista 48a. Lisäksi on PNP tyypin valoisuuden vahvistintransistori 50 kytketty yhteisesti kaikkiin kolmeen asteeseen 44a, 44b ja 44c.

5 G4C30

Mitä tulee asteeseen 44a on vastakkaisen johtavuustyypin transistorien 46a ja 50 emitterielektrodit kytketty yhteen säädettävän käyttölaitteen säätövastuksen 52a läpi. Transistorin 46a kanta on kytketty kondensaattorin 54a kautta värikkyyden käsittely-yksikön 20 ulostuloon. Transistorin 46a kollektori on kytketty vastuksen 65a kautta positiivisen käyttöjännitteen B+ syöttölähteeseen. Transistorin 46a emitteri on kytketty säädettävän esijännitteen säätö-vastuksen 58a kautta maahan. Transistorin 46a kollektori on tasavir-takytketty kuvaputken 24 punaisen tykin (R) katodille 38a.

Transistorit 46a ja 50 ovat yhteistoiminnassa yhdistäen R-Y värierosignaalin sekä -Y valotiheyssignaalin muodostaakseen väri-signaalin, joka edustaa punaista (R) transistorin 46a kollektorilla. Transistori 46a toimii yhteisemitterikytkennän tapaan vahvistaen R-Y värierosignaalia. Transistoreiden 46a ja 50 emitterikytkennän johdosta toimii transistori 46a yhteiskantakytkettynä vahvistaen va-lotiheyssignaalia -Y. Signaalit edustaen punaisen (R), sinisen (B) ja vihreän (G) arvoja kehitettynä vastaavasti transistoreiden 46a, 46b ja 46c kollektoreilla kytketään vastaavasti katodeille 38a, 38b ja 38c.

Tyypin NPN transistori 48a on kytketty takaisinkytkentäase-maan NPN transistoriin 46a nähden. Tämä yhdistelmä on kytketty kondensaattoriin 54a ja vastukseen 60a muodostelmaan tasoituspiiri, jolla ylläpidetään asteen 44a toimintapiste oleellisesti riippumattomana värikkyyden käsittely-yksikön 16 ulostulon R-Y olosuhteista sekä transistorin 46a kantaemitterijännitteen vaihteluista. Transistorin 48a kanta on tasavirtakytketty transistorin 46a emitterille. Transistorin 48a kollektori on tasavirtakytketty transistorin 46a kannalle.

Transistorin 48a emitteri on kytketty PNP transistorin 74 emitterille porttipiirissä 62 diodin 78a välityksellä. Diodin 78a tehtävänä On estää vastakkaisuussuuntainen läpilyönti transistorin 48a kantaemitteriliitoksessa. Kun porttipiiri 62 kytkee säätöjännit-teen transistorin 48a emitterille kunkin vaakapaluuaikavälin kuluessa saatetaan transistori 48a virtaa johtavaksi ja se on yhteistoiminnassa transistorin 46a ja kondensaattorin 54a kanssa tasoittaen transistorin 46a emitterin sellaiseen jännitteeseen (säätöjän-nite lisättynä jännitteellä, joka kehittyy diodin 78a anodin ja katodin välille, ja lisättynä transistorin 48a kantaemitterijännitteellä) , joka on oleellisesti riippumaton värikkyyden käsittely-yksikön 16 ulostulon R-Y tasavirtaolosuhteista sekä oleellisesti 6 64030 riippumaton lämpötilan aikaansaamista vaihteluista transistorin 46a kantaemitterijännitteessä. Yksityiskohtainen kuvaus asteen 44a toiminnasta on toteutettu US-patenttihakemuksessa sarjanumero 540 357 nimeltään "Piiri vahvisteimen käyttöpisteen stabiilisuuden ylläpitämiseksi", keksijänä D.H. Willis.

Koska asteen 44a toimintapiste määräytyy siitä jännitteestä, joka kehittyy transistorin 46a emitterillä ylläpidetään asteen 44a toimintapiste oleellisesti riippumattomana värikkyyden käsittely-yksikön 16 ulostulon R-Y tasavirtaolosuhteista sekä transistorin 46a kantaemitterijännitteestä. Vastaavasti asteen 44b käyttöpiste ylläpidetään oleellisesti riippumattomana värikkyyden käsittely-yksikön 16 ulostulon B-Y tasavirtaolosuhteista ja transistorin 46b kantaemitterijännitteestä ja asteen 44c käyttöpiste pidetään oleellisesti riipuumattomana värikkyyden käsittely-yksikön 16 ulostulon G-Y tasavirtaolosuhteista sekä transistorin 46c kantaemitterijännitteestä.

Porttipiiriin 62 sisältyy vastus 66 kytkettynä positiivisen syöttöjännitteen C+ syöttölähteen ja kertojaelimen 64 väliin. Kondensaattori 68 on kytketty kertojaelimen 64 sekä vastuksen 66 lii-tospisteen sekä maan väliin ja sen tehtävänä on yhdessä vastuksen 66 kanssa suodattaa suihkuvirta, joka kulkee vastuksen 66 kautta syöttö-lähteestä C+.

Vastuksen 66 sekä kondensaattorin 68 liitospiste on yhdistetty diodin 70 kautta PNP transistorin 72 kannalle. Jännitteenjakaja muodostuen vastuksista 80, 82 sekä 84 on kytketty pisteen C+ sekä maadoituksen väliin. PNP transistorin 72 emitteri on yhdistetty vastuksien 82 ja 84 liitospisteeseen. Kondensaattori 86 on yhdistetty vastuksien 82 yli. Diodin 70 napaisuus on siten, että se sekä transistori 72 saatetaan virtaa johtaviksi kun sen katodille kehitetty jännite laskee tietyn ennalta määrätyn jännitteen alle.

Vaakapaluusignaali, joka aikaansaadaan tertiäärisellä käämityksellä 39 kytketään vastuksien 82 ja 84 liitospisteeseen vastuksen 87 ja diodin 90 sarjakytkennän kautta. Diodi 88 kytketään vastuksen 84 yli. Diodit 88 ja 90 on napaisuudeltaan ja vastukset 80, 82, 84 ja 87 arvoiltaan valittu siten, että diodit 88 ja 90 ovat virtaa johtamattomina vaakapaluusignaalin positiivisten osuuksien (vaakajuova-aika) kuluessa sekä virtaa johtavina negatiivisten osuuksien (vaaka-paluuaika) kuluessa.

PNP transistorin 72 emitteri on yhdistetty PNP transistorin 74 kannalle. Transistorin 74 kollektori on kytketty maahan. Transistorin 74 emitteri on kytketty vastuksen 76 kautta C+ jännitteeseen 6 4 0 3 0 sekä transistoreiden 48a/ 48b ja 48c emittereille vastaavien diodien 78a, 78b ja 78c kautta.

Tyypillisiä arvoja kaaviossa esitetyn vastaanottimen osille luetellaan allaolevassa taulukossa: Jännite B+ +240 volttia tasajännite Säädettävä vastus 52a 100 ohmia (nimellisarvo)

Kondensaattori 54a 4,7 mikrofaradia

Vastus 56a 8,2 kilo-ohmia Säädettävä vastus 58a 1,2 kilo-ohmia (nimellisarvo)

Vastus 60a 560 kilo-ohmia Jännite C+ +28 volttia tasajännitettä

Vastus 66 valitaan kuten tullaan kuvaamaan alla

Kondensaattori 68 10 mikrofaradia

Vastus 76 2,2 kilo-ohmia

Vastus 89 39 kilo-ohmia

Vastus 82 7,2 kilo-ohmia

Vastus 84 18 kilo-ohmia

Vastus 87 22 kilo-ohmia

Kuviossa 1 esitetty yleinen järjestely soveltuu käytettäväksi sen tyyppisessä väritelevisiovastaanottimessa, joka on esitetty esim. RCA väritelevision huoltotiedotteessa 1973 numero C-8 koskien CYC-68 tyypin vastaanotinta, jonka tiedotteen on julkaissut RCA Corporation Indianapolis, Indiana, U.S.A.

Toiminnassa ollessaan kytketään vaakajuova-ajan kuluessa vaa-kapaluusignaalin positiivinen osuus (esim. +20 voltin tasajännite-taso), joka on esitetty piirustuksissa, diodin 90 katodille. Virtaa kulkee C+ lähteestä vastuksien 80, 82 ja 84 kautta maahan, jolloin tietty positiivinen jännite kehittyy vastuksien 80 ja 82 liitospis-teeseen. Toinen positiivinen jännite kehitetään myös vastuksien 82 ja 84 liitospisteeseen (diodin 88 katodille). Tämä toinen jännite on vähemmän positiivinen kuin ensimmäisenä mainittu jännnite ja se on myös vähemmän positiivinen kuin jännite, joka kehittyy diodin 90 katodille. Diodi 90 saa täten estosuuntaista esijännitettä eikä johda virtaa. Diodi 88 saa myös estosuuntaan esi jännitettä ja on virtaa johtamattomana. Kondensaattori 86 varautuu ja varastoi sen jännitteen, joka kehittyy vastuksen 82 yli. Vastuksien 80 ja 82 liitospisteeseen kehittynyt ensimmäisenä mainittu jännite yhdistetään transistorin 74 kautta, joka on kytketty emitteriseuraajaksi, diodien 8 64030 78a, 78b ja 78c katodeille. Ensimmäisenä mainittu jännite vastuksien 80 ja 82 liitospisteessä on riittävän suuri saattaakseen diodit 78a, 78b ja 78c sekä transistorit 48a, 48b ja 48c pois johtavuustilasta.

Diodin 70 katodille kehitetty jännite määräytyy siitä kuvaputken suihkuvirran suuruudesta, joka kulkee vastuksen 66 kautta. Jännite diodin 70 katodilla pienenee suihkuvirran kasvaessa. Normaalisti virtaa johtamaton transistori 72 saatetaan johtavaksi kun jännite diodin 70 katodilla laskee ensimmäisenä mainitun jännitteen alapuolelle, joka on kehitetty vastuksien 80 ja 82 liitospisteeseen (transistorin 72 emitterille) vähennettynä jännitteellä, joka on yhtä suuri kuin niiden jännitteiden summa, joita kehitetään transistorin 72 emitterin ja kannan sekä diodin 70 anodin ja katodin välille, kun transistori 72 ja diodi 70 ovat virtaa johtavina. Vastuksen 66 arvo voidaan valita määrittelemällä se suihkuvirran suuruus, joka käynnistää transistorin 72 johtavuuden. Impedanssi transistorin 72 emitterin ja kollektorin välille sen jälkeen, kun se on saatettu virtaa johtavaksi, määräytyy sen jännitteen suuruudesta, joka kehittyy diodin 70 katodille. Impedanssi transistorin 72 emitterin ja kollektorin välillä pienentyy niiden jännitteiden suuruuden pienentyessä, joita kehittyy diodin 70 katodille, toisin sanoen impedanssi transistorin 72 emitterin ja kollektorin välillä pienentyy suihkuvirran suuruuden kasvaessa. Koska jännitteen suuruus varastoituna kondensaattoriin 86 riippuu impedanssista vastuksien 80 ja 82 liitospisteen sekä vastuksien 82 ja 84 liitospisteen välillä pienentyy sen jännitteen suuruus, joka varastoidaan kondensaattoriin 86 suihkuvirran suuruuden kasvaessa.

Tulee todeta, että vaikkakin jännitteet kehitettyinä vastuksien 80 ja 82 liitospisteen sekä vastuksien 82 ja 84 liitospisteen välille muuttuvat funktiona suihkuvirrasta valitaan vastuksien 80, 82 ja 84 arvot toivottavimmin siten, että jännite kehitettynä vastuksien 80 ja 82 liitospisteestä maahan on riittävän suuri vaakajuo-va-ajan kuluessa, jotta taattaisiin, että transistoreiden 48a, 48b ja 48c emittereille kytketty jännite saattaa ne virtaa johtamattomaksi tänä aikana.

Vaakapaluuajän kuluessa negatiivinen osuus (esim. -180 voltin pulssi) vaakapaluusignaalista kytketään diodin 90 katodille mikä täten tuo johtosuuntaista esijännitettä diodeille 90 ja 88. Vastuksien 82 ja 84 liitospisteeseen kehittynyt jännite laskee arvoon, joka on yhtä suuri kuin diodin 88 kautta katodin ja anodin välille kehitetty

6 4 C 3 O

jännite. Koska jännite kondensaattorin 86 yli ei pysty muuttumaan silmänräpäyksellisesti, laskee diodien 78a, 78b ja 78c katodeille kytketty jännite arvoon, joka on yhtä suuri kuin jännite, joka on kehitetty kondensaattorin 86 yli vaakajuova-ajän kuluessa lisättynä sillä jännitteellä, joka kehitetään diodin 88 katodin ja anodin välille, sekä jännitteellä kehitettynä transistorin 74 emitterin ja kannan välille.

Vastuksien 80, 82 ja 84 arvot valitaan siten, että kun transistori on virtaa johtamattomana, toisin sanoen kun liiallisen suurta suihkuvirtaa ei ole kytketty vaakajuova-ajän kuluessa on jännite kehitettynä kondensaattorin 86 yli ja kytkettynä diodien 78a, 78b ja 78c katodeille vaakapaluuajan kuluessa riittävän alhainen saattaakseen diodit 78a, 78b ja 78c sekä transistorit 48a, 48b ja 48c johtamaan. Tämän johdosta mikäli kondensaattorin 86 yli kehitetty jännite pienenee seurauksena suihkuvirran kasvusta vaakajuova-ajän kuluessa on diodien 78a, 78b ja 78c katodeille vaakapaluu-ajan kuluessa kytketty jännite pienempi kuin diodien 78a, 78b ja 78c katodeille kytketty jännite mikäli liiallisen suurta suihkuvirtaa ei olisi käytetty vaakajuova-ajan kuluessa. Tästä seurauksena transistorit 48a, 48b ja 48c saatetaan enemmän virtaa johtaviksi juova-ajan kuluttua milloin liiallisen suurta suihkuvirtaa on käytetty kuin sellaisen juova-ajan jälkeen, jolloin liiallisen suurta suihkuvirtaa ei ole käytetty. Sen jännitteen suuruus, joka on kytketty diodien 78a, 78b ja 7Sc katodeille vaakapaluuajan kuluessa, riippuu sen liiallisen suuren suihkuvirran määrästä, jota on käytetty edellisen vaakajuova-ajan kuluessa.

Transistoreiden 46a, 46b ja 46c kannalle kehitetyt jännitteet vaakapaluuajan aikana pienenevät vastaavasti transistoreiden 48a, 48b ja 48c johtavuuden lisääntyessä. Tämän johdosta transistoreiden 46a, 46b ja 46c emitterit pakotetaan sellaiseen jännitteeseen vaakapaluuajan kuluessa, joka pienenee suihkuvirran suuruuden kuvaputkella 24 kasvaessa. Vastaava transistoreiden 46a, 46b ja 46c johtavuus ja tämän johdosta jännite kehitettynä transistoreiden 46a, 46b ja 46c vastaaville kollektoreille lisääntyy vastaavien transistoreiden 46a, 46b ja 46c emitterijännitteiden pienentyessä. Kun transistoreiden 46a, 46b ja 46c kollektorijännitteet, toisin sanoen vastaavat jännitteet katodeilla 38a, 38b ja 38c lisääntyvät, estetään elektroni-säteiden muodostumista vastaavilla kuvaputken 24 elektronitykeillä yhä voimakkaammin ja kuvaputken 24 käyttämä suihkuvirta pienenee vastaavasti .

10 64030

Transistorin 72 vahvistuskertoimen johdosta toimii porttipiiri 62 nopeasti suihkuvirran muutoksien mukaan. Mikäli halutaan hitaampaa vastetta säteen suihkuvirran muutoksiin tai mikäli halutaan pienentää porttipiirin 62 hintaa, voidaan transistori 72 jättää pois. Tässä tapauksessa diodin 70 anodi tulisi kytkeä vastuksien 80 ja 82 liitospisteeseen ja diodin 70 katodi tulisi kytkeä vastuksen 66 ja kondensaattorin 68 liitospisteeseen. Tulee myös todeta, että vaikkakin transistori 74 on kuvattu virtaa johtavana sekä vaakajuova-ajan että vaakapaluuajän kuluessa voidaan transistorin 74 piirijärjestely muuntaa siten, että transistori 74 on virtaa johtamattomana vaakajuova-ajan kuluessa ja johtaa vaakapaluuajän aikana. Tällainen järjestely on kuvattuna toisessa samanaikaisessa US-patenttihakemukses-sa sarjanumero 580 688, nimeltään "Gating Circuit for a Video Driver Including a Clamping Circuit", keksijänä D.H. Willis, jossa transistorin 74 kanssa samaan tapaan järjestetty transistori kytkee signaalin kuvaputkelle saattaen sen sammutetuksi vaakajuova-ajoiksi pysty-paluuajoista.

Edelleen vaikkakin keksintöä on kuvattu erityisen kuvaputken käyttölaitteen ja tasolukitusjärjestelyn mukaisesti voidaan myöskin muita järjestelyjä käyttää. On tarkoitus, että nämä ja muut muunnokset tästä järjestelystä samoin kuin ne, mitä on esitetty ja kuvattu sisältyvät nyt kyseessä olevan keksinnön puitteisiin.

Claims (11)

11 64030

1. Kytkentäjärjestely kuvaputken suihkuvirran automaattiseksi rajoittamiseksi väritelevisiovastaanottimessa, jossa on värisignaalimatriisin muodostava ohjausvahvistin ja suurjännit-teen syöttökytkentä kuvaputkea varten, tunnettu siitä, että suurjännitteen syöttökytkentään (64) on liitetty ohjauspiiri (62) suihkuvirran suuruutta vastaavan ohjausjännitteen johtamiseksi ja että ohjauskytkentään (62) on kytketty tasolukko-kytkentä (esim. 75a, 48a, 54a, 60a), joka jaksottaisesti lukitsee ohjausvahvistimen (esim. 44a) yhden piiripisteen ohjausjännitteeseen siten, että ohjausvahvistimen toimintapistettä siirretään värisignaalien (R, B, G) amplitudin laskun aiheuttavaan suuntaan suihkuvirran kasvaessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (62) sisältää veräjä-asteen (72, 74) normaalisti toimimattoman tasolukkokytkennän (esim. 78a, 48a, 54a, 60a) valinnaiseksi saattamiseksi toimintaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentäjärjestely, jossa kuvaputki sisältää useampia värisuihkutykkejä ja ohjausvahvistin sisältää useita ensimmäisiä transistoreja (46a, b, c), joiden kannoille värisignaalit johdetaan ja joiden kol-lektorit on kulloinkin kytketty yhteen värisuihkutykkiin ja joiden emitterit on lopuksi kytketty tasavirtaa johtavasti toisen transistorin (50) emitterille, jonka kannalle johdetaan va-lotiheyssignaaleja, tunnettu siitä, että poikkeutuspii-riin kytketty tasolukkokytkentä (esim. 78a, 48a, 54a/ 60a) kytketään päälle paluujakson aikana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että tasolukkokytkennässä on useita kyt-kentäkondensaattoreita (54a, b, c) värisignaalien johtamiseksi kapasitiivisesti ensimmäisten transistorien (46a, b, c) kannoille sekä useita kolmansia transistoreja (48a, b, c), jotka ovat samaa johtavuustyyppiä kuin ensimmäiset transistorit ja joiden kannat on kytketty tasavirtaa johtavasti vastaavan ensimmäisen transistorin (46a, b, c) emitteriin ja joiden kollektorit edelleen on tasavirtaa johtavasti kytketty vastaavan ensimmäisen 12 640 30 transistorin kantaan ja joiden emitterit on kytketty ohjaus-piirin (62) veräjäasteeseen (72, 74) .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (62) juova-ajan kuluessa johtaa kolmansien transistorien (48a, b, c) emittereille nämä transistorit salpaavan jännitteen ja paluujaksojen aikana johtaa nämä transistorit johtaviksi saattavan toisen jännitteen ja että ensimmäiset ja kolmannet transistorit (46a, b, c, 48a, b, c) on kytketty yhteen siten, että ensimmäisten transistorien (46a, b, c) emitterit paluujaksojen aikana lukitaan toiseen jännitteeseen, joka on riippuvainen kuvaputkessa (24) kulkevasta virrasta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (62) sisältää jännit-teenjakajan (80, 82, 84), jossa on ensimmäinen, toinen ja kolmas liitin ja lisäksi kytkentäpiirin (74, 78a, b, c), jonka avulla jännitteenjakajan ensimmäisen ja kolmannen liittimen välistä otettu jännite johdetaan kolmansien transistorien (48a, b, c) emittereille, edelleen ensimmäisen ja toisen liittimen väliin kytketyn asetuspiirin (86, 72, 70) näiden liittimien välistä otetun jännitteen asettelemiseksi vastaten kuvaputkeen (24) juovajaksojen aikana johdetun virran suuruutta, ja että poik-keutuspiiriin on kytketty ohituspiiri (90, 88) toisen ja kolmannen liittimen välistä paluujaksojen aikana otetun osajännitteen ohittamiseksi ensimmäisen ja kolmannen liittimen välissä esiintyvällä jännitteellä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että jännitteenjakajan (80, 82, 84) ensimmäisen ja toisen liittimen väliin on sovitettu näiden liittimien välisen jännitteen varastoiva kondensaattori (86).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiirissä (62) on kuvaputkessa (24) kulkevan virran suuruuden määräävä laite, joka sisältää kuvaputken ja suurjännitteen syöttökytkennän (64) kanssa sarjaan kytketyn vastuksen (66), jonka jännitepudotus on suoraan verrannollinen kuvaputkivirtaan.

9. Patenttivaatimuksen 6 ja 8 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että asetuspiiri jännitteenjakajan (80, 82, 84) ensimmäisen ja toisen liittimen välistä otettua 13 6 40 30 jännitettä varten sisältää puolijohde-elementin (72), joka on ohjattavissa vastuksessa (66) putoavan jännitteen avulla.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että puolijohde-elementti on neljäs transistori, jonka kollektori-emitteriväli on kytketty jännit-teenjakajan (80, 82, 84) ensimmäisen ja toisen liittimen väliin ja jonka kanta on kytketty vastukseen (66).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6...10 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että jännitteenjakajän (80, 82, 84) ensimmäisen ja kolmannen liittimen välistä otetun jännitteen kolmansien transistorien (48a, b, c) emittereille kytkevä kytkentäpiiri sisältää emitteriseuraajaksi kytketyn viidennen transistorin (74). 14 Patentkrav: 6 4 0 3 0