FI61989C - Foerfarande foer framstaellning av foder foer idisslare - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av foder foer idisslare Download PDF

Info

Publication number
FI61989C
FI61989C FI782712A FI782712A FI61989C FI 61989 C FI61989 C FI 61989C FI 782712 A FI782712 A FI 782712A FI 782712 A FI782712 A FI 782712A FI 61989 C FI61989 C FI 61989C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
straw
feed
weight
foer
mixture
Prior art date
Application number
FI782712A
Other languages
English (en)
Other versions
FI782712A (fi
FI61989B (fi
Inventor
Jean Rossi
Original Assignee
Crina
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Crina filed Critical Crina
Publication of FI782712A publication Critical patent/FI782712A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI61989B publication Critical patent/FI61989B/fi
Publication of FI61989C publication Critical patent/FI61989C/fi

Links

Classifications

    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23KFODDER
    • A23K10/00Animal feeding-stuffs
    • A23K10/30Animal feeding-stuffs from material of plant origin, e.g. roots, seeds or hay; from material of fungal origin, e.g. mushrooms
    • A23K10/32Animal feeding-stuffs from material of plant origin, e.g. roots, seeds or hay; from material of fungal origin, e.g. mushrooms from hydrolysates of wood or straw
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P60/00Technologies relating to agriculture, livestock or agroalimentary industries
    • Y02P60/80Food processing, e.g. use of renewable energies or variable speed drives in handling, conveying or stacking
    • Y02P60/87Re-use of by-products of food processing for fodder production

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Animal Husbandry (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Mycology (AREA)
  • Physiology (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Botany (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Food Science & Technology (AREA)
  • Fodder In General (AREA)
  • Feed For Specific Animals (AREA)
  • Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)
  • Acyclic And Carbocyclic Compounds In Medicinal Compositions (AREA)
  • Formation And Processing Of Food Products (AREA)

Description

ESSr^l M fl1)KUU.LUTU*|ULKAI5U ,1QpQ
l*J u ; UTLÄCCNINOSSKRIFT O I
c (45) Patentti myBnnotty 10 11 1932 Patent oeddelat ' (51) K».Ht?/i«ta.3 A 23 K 1/12 SUOMI—FINLAND (21) PK*ntin«ök«ln| 7Θ2712 (22) Hekemtoptiv·—AiMeknlnfriag O5.O9.78 ' ' (23) AlkupUvt—GIMfhrtadag 05.09.78 (41) Tullut |(ilklMlal—lll»H officHg ^
Mnttl· ja rekisterihallitus ^ιββΛφ-liW***.^- * '
Patent- och ragistaretyralMn ' ' AmMcm iittagd och utl.$krtfMn publicarad 30.07· o2 (32)(33)(31) Fjrjrd*ey Muotkw·—taglrt prtorttet 13.09·77 Sveitsi-Schweiz(CH) 11185/77 (71) CRINA Centre de Recherches International de Nutrition et Alimentation,
Chemin de Tivoli 10, CH-1213 Petit-Lancy, Geneve, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Jean Rossi, Geneve, Sveitsi-Schweiz(CH) (7I+) Papula Rein Lahtela Oy (5U) Menetelmä märehtijöille tarkoitetun rehun valmi stamiseksi -Förfarande för framställning av foder för idisslare
Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä märehtijöille tarkoitetun rehun valmistamiseksi, jossa menetelmässä pääasiassa olkea tai sen tapaista, lignoselluloosaa sisältävää raaka-ainetta käsitellään kokonaispainosta laskettuna 1-10 p-% natriumhydrok-sidin kanssa hiertäen lämpötilassa 60 - 100°C ja massan kosteuspitoisuudessa yli 10 p-%, ja saatu massa rakeistetaan.
Yli 50 vuotta on tiedetty, että oljen sulavuutta voidaan lisätä emäskäsittelyllä. Tämän menetelmän, jota on sovellettu käytäntöön Saksassa ja Norjassa ja joka on tunnettu Beckmannin menetelmänä (käsittely liuoksella, liian emäksen vesipesu), ovat nykyään syrjäyttäneet esim. tanskalaisten Rexen'in, Stigsenin ja Kristersen1 in kuvaamat uudenaikaisemmat menetelmät.
Eräs yllä esitetyn tyyppinen menetelmä märehtijöille tarkoitetun rehun valmistamiseksi tunnetaan ranskalaisesta patenttijulkaisusta No. 2126365, jossa kuvataan menetelmää eläinrehun valmistamiseksi seoksesta, joka sisältää lignoselluloosaa ja alkalin vesiliuosta. Tälle tunnetulle menetelmälle on tunnusomaista se, että mainittua seosta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, sekoitetaan mekaanisesti lämpötilassa vähintään 60°C. Tällöin saadaan eläin- / o I y o f 2 rehua, jonka orgaanisten aineiden sulavuusprosentti on suhteellisen korkea.
Y11M esitetyissä tunnetuissa menetelmissä on epäkohtia. Vaikeuksia aiheuttavat erityisesti lignoselluloosaa sisältävien tuotteiden sulamattomat ainekset, kuten ligniini, joihin puhdas alka-lihydrolyysi ei vaikuta ko. olosuhteissa. Näiden aineksien ollessa kiinnittyneinä soluseinämiin ne rajoittavat alkalihydrolyy-sin tehoa olennaisesti.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa yllä esitetyt epäkohdat. Edelleen keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uusi menetelmä märehtijöille tarkoitetun rehun valmistamiseksi oljesta, jonka sulavuus ja rehuarvot ovat aiemmin valmistettuja olkirehuja huomattavasti korkeammat. Keksinnölle tunnusomaiset seikat on esitetty päävaatimuksessa.
Keksintö perustuu suoritettuun tutkimustyöhön, jonka yhteydessä suoritettujen eläintutkimusten ja -kokeiden perusteella on todettu, että hapettavien aineiden ja hapetuskatalyyttien lisäys puolikuivan alkalihydrolyysimenetelrnän yhteydessä alentaa saatavan tuotteen ligniinipitoisuutta ja parantaa sen käyttömahdollisuuksia Suoritetuissa kokeissa on todettu, että märehtijän pötsissä vapautuu haihtuvia rasvahappoja (1-6 hiiliatomia sisältävät kar-boksyylihapot) enemmän käytettäessä rehuna keksinnön mukaisella hapettavalla, puolikuivalla hydrolyysillä valmistettua rehua kuin käytettäessä pelkällä alkalihydrolyysillä tai pelkällä puolikuivalla hydrolyysillä valmistettua rehua. Menetelmällä valmistettua rehua voidaan lisätä rehutiivisteiäiin esim. aina 45 % saakka. Paras sulavuus saavutetaan noin 35 % tienoilla,ja tällä tasolla menetelmällä käsitelty vehnän olki antaa märehtijöille sulavaa energiaa jopa 90 % ohran antamasta määrästä.
Suoritetuissa tutkimuksissa on edelleen todettu, että myös urean lisäys, esim. 0,5 - 5 %, edullisesti 1-3 %.lignoselluloosaa sisältävään raaka-aineeseen tämän puolikuivan emäksisen hapettavan hydrolyysin aikana parantaa tuotteen sulavuutta. Lisäksi urean lisäys parantaa rehun rehuarvoja tunnettuun tapaan.
Keksintö perustuu lignoselluloosaa sisältävän aineen alkaliseen 3 61 989 hydrolyysiin, joka keksinnön mukaan toteutetaan hapettavan katalyytin läsnäollessa ja puolikuivana, so. 10 - 20 % kosteuspitoisuudessa. Edelleen menetelmään kuuluu oleellisesti sekoitusvaihees-sa muodostettavan seoksen voimakas mekaaninen hiertäminen, jolloii raaka-aineen solukot rikkoontuvat ja alkali pääsee vaikuttamaan lignoselluloosaan tehokkaasti - hydrolysoivasti. Menetelmässä on yllättävää erityisesti se, että hapetuskatalyytti vaikuttaa tehokkaasti myös ko. puolikuivissa olosuhteissa.
Menetelmässä käytettävä lignoselluloosaa sisältävä raaka-aine voi olla esim. olkea, heinää, tms. Raaka-aine käytetään sopivasti kuivana so. tavanomaisessa kosteuspitoisuudessa 8 - 12 %, tavallisesti noin 10 %. Ennen käsittelyä raaka-aine hienonnetaan esim. silppuamalla se korkeintaan 0,1 - 5 cm pituuteen ja jauhamalla mahdollisesti jauhoksi. Tarvittaessa hienonnettu raaka-aine seulotaan.
Menetelmässä käytettävä hapetuskatalyytti voi olla mikä tahansa, sinänsä tunnettu, fysiologisesti siedettävä katalyytti, esim. kupari-, rauta-, mangaani-, koboltti-, nitraatti-, kromi-, nikkeli-, vanadiini- ja/tai permanganaattikataXyytti, kuparisulfaatti, kaliumpermangaatti, kaliumb'ikromaatti, kaliumnitraatti ja/tai natriumsulfaatti; lisäksi nikkeli- ja/tai vanadiinioksidia voidaan lisätä reaktioseokseen. Lisättävän katalyytin määrä on 0,5 - 5 %, sopivasti 1 - 3 % oljen määrästä laskettuna.
Menetelmässä käytettävän natriumhydroksidin määrä on 1 - 10 % sopivasti 2 - 8 %, edullisesti noin 5 % oljen määrästä laskettuna. Natriumhydroksidi lisätään raaka-aineeseen sopivasti yli 30 % pitoisuudessa, edullisesti yli 50 %, kuten kuivana.
Lignoselluloosaa sisältävään raaka-aineeseen lisätään hapetus-katalyytin ja natriumhydroksidin kanssa ja/tai näiden lisäksi kosteutta 10 - 20 %, jolloin lignoselluloosaa sisältävän raaka-aineen ja kuiva-aineen määrä koko seoksessa on 60 %, sopivasti yli 70 %, edullisesti yli 75 % tai yli 80 % tai yli 85 % ja alle 90 %; veden määrä seoksessa on vastaavasti alle 30 ja edullisesti alle 25 %, alle 20 %, tai alle 15 %, tai alle 12 % ja yli 10 %.
Lignoselluloosaa sisältävän raaka-aineen, hapetuskatalyytin ja natriumhydroksidin reaktio so. hydrolyysi, suoritettuna esim.
61 989 4 erillisessä astiassa raaka-aineiden sekoituksen jälkeen, kestää tavallisesti 2 - 120 min, sopivasti 10 - 90 min, tai 20 - 60 min, edullisesti noin 20-30 min. Reaktiolämpötila on sopivasti 30 -100°C tai 40 - 80°C.
Raaka-aineiden ja lisäaineiden mekaaninen käsittely, hiertäminen suoritetaan sopivasti tavanomaisella rehujen valmistuksen yhteydessä käytettävällä raepuristimella, jolloin seos syötetään sy-linteritilaan, jonka seinämiin on muodostettu porauksia.
Edelleen seoksen hiertäminen ja rakeistus suoritetaan ns. kolla-reiden, so. sylinteritilan suuntaisten pääasiassa lieriömäisten rakeistuselimien avulla painamalla ja kiertämällä näitä voimakkaasti sylinteritilan sisäpintaa vasten. Käsittely toteutetaan lämpötilassa 60° - 120°C, sopivasti 80 - 100°C. Hierrfettässä ko. seosta rakeistimessa raaka-aineeseen kohdistuva hetkittäinen paine vaihtelee nollasta useaan kymmeneen, jopa useihin satoihin at paineeseen ylipainetta. Tällöin raaka-aineen solukot rikkoontuvat erittäin tehokkaasti ja hydrolyysi voi tapahtua nopeasti. Käsittelyn kestoaika voi vaihdella muutamasta kymmenestä sekunnista muutamaan kymmeneen minuuttiin, esim. välillä 0,5-10 min, sopivasti 1-5 min.
Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti suoritusesi-merkkien avulla.
Esimerkki 1 830 osaa jauhettua tai hakattua olkea (silpun pituus 0,1-5 cm) sekoitetaan jauhosekoittimessa 20 osaan hapettavaa seosta, joka koostuu 1-5 osasta CuSO^ . 5H20:ta, 1-5 osasta KMnO^, 5-10 osasta KNO^ ja 5 - 10 osasta vedetöntä Na2S04· Samaan sekoitti-meen lisätään sopivalla nesteenlisäysmenetelmällä 100 osaa NaOH-liu osta (30 - 70 painoprosenttia). Kun sekoitus on homogeenista (2 - 2 min sekoitintyypistä riippuen), se pannaan normaalityyppiseen rehun valmistuksessa käytettävään raepuristimeen, joko höyryllä varustettuun tai ei. Tuote joutuu täten olemaan muutaman minuutin ajan 80 -100°C' lämpötilassa. Myöhemmän käyttötarkoituksen samoin kuin aluks tehdyn olkisilpun hienojakoisuuden mukaan lopullinen tuote voidaan rakeistaa läpimitaltaan 5-20 mm:n suuruisiksi rakeiksi. Sen jälkeen kun rakeet on jäähdytetty tavallisessa laitteessa ne sisältävä^ esim. 10 - 16 % kosteutta. Rakeiden käyttämiseksi rehusekoituksiin voidaan ne vielä jauhaa tavallisessa vasaramyllyssä.
5 61989
Lopullista tuotetta voidaan yhdistää märehtijöiden rehusekoituksiin 45 %:iin asti kaavatyypin ja tarkoitusperän mukaan. Lähtökohdaksi voi daan otta myös sekoitus, jossa on 800 - 850 osaa olkea ja 30 - 7C osaa ureaa.
Viljanolkien tilalla ja asemesta^voidaan käyttää myös muita ligno-selluloosaa sisältäviä tuotteita, kuten riisinkuorta,hedelmäjätteitä (viinirypäleet, tomaatit, oliivit), kahvimaitoa, kaalia, palmua, sahajauhoa, huonolaatuista heinää ym.
Hapetuskatalysaattori voi olla mitä tunnettua tyyppiä tahansa, esim. kupari-, rauta-, mangaani- tai kobolttisuolaa. Ennen vaivaamista voidaan lisätä myös hapetin, kuten nitraatti tai per-manganaatti. Kaliumpermanganaatin tapauksessa viimeksi mainittu toimii samalla kertaa sekä hapettimena että hapetuskatalysaatto-rina.
Esimerkki 2 1) Verrattaessa käyttökelpoisen energia-arvon kannalta naudoilla ja lampailla tavallista olkea·, hapettavan hydtoksiaiKäsittelyni läpikäynyttä olkea ja keskilaatuista ohraa, saadaan seuraavat arvot:
Tavallinen olki 1300 kaloria Käsitelty olki 2600 kaloria keskilaatuinen ohra 3000 kaloria 2) Pötsissä tapahtuva muuntdminen. Haihtuvien happojen vapautuminen, selluloosan hajoavuuden osoitin, antaa seuraavat arvot 1, 2, 4 ja 8 tunnin kuluttua rehun nauttimisesta: lt 2 t 4 t 8 t
Tavallinen olki 100 100 100 100
Hydrolysoitu olki, ei hapetusta 170 117 106 102
Hydrolysoitu olki, hapetettu 213 143 134 127 3) Mitä tulee nautojen kasvuun, saavutetut päivittäiset painon-lisäykset 300 - 370 kg:n elopainon välillä, samoin kuin rehun hyötysuhde (syöty rehua/lisäpaino) tänä aikana olivat seuraavat: 6 ό1989 Päivittäinen Rehun painonlisäys hyötysuhde
Tavallinen olki (35 % rehusta) 1045 6.80 * Hapetettu hydroly soitu olki (35 % annoksesta) 1293 5.37
Esimerkki 3
Esimerkin 1 mukainen menetelmä toteutettiin käyttäen seuraavia katalyyttejä: a) 1-5 osaa CuSO^. 5H20 1 - 5 " KMnO, 4 5-10 " KN02 5-10 " NaoS0, 2 4 b) 1 - 3 osaa CuS04 1 - 3 " KMnO.
4 1 - 3 " K2Cr20? 0,5-1 " Va-oksideja (Va20^) 1 - 2 " Ni20^ (mono- ja dioksidin seos) 5-10 " KN03 1 - 2 " Co203 (mono- ja dioksidin seos) 5-10 " Na2S04 c) 0,5 - 2 osaa CuS04 1 - 5 " KMnO, 4 1 - 3 " K2Cr207 0,5-1 " Va20 2 - 3 " Ni2°3 1 - 2 " Co203 5-10 " KN03 5-10 " NaoS0, 2 4 V 61989
Seoksen kosteuspitoisuus oli 10-12 %. Reaktiovaiho suoritettiin lämpötilassa yli 60°C 40 minuutissa. Rakeistimesta tulevien rakeiden lämpötila oli n. 85°C. Reaktioseoksen pH oli yli 7. Tuotteiden sulavuus vastasi esimerkin 2 hapetetun tuotteen sulavuutta.
Esimerkki 4
Vehnänolkia jauhettuna vasaramyllyssä käsiteltiin seuraavasti: 1) 4 % natriumhydroksidillä, abs. kosteuspitoisuudessa 10-12 %, tuote rakeistettiin välittömästi sekoituksen jälkeen, ei katalyyttiä 2) kuten kohdassa 1) käyttäen katalyyttiä ja reaktioaikaa 3) kuten kohdassa 2) paitsi kosteuspitoisuus 27 %
Kuiva-aineen ja orgaanisen aineen sulavuuden parannus (%) määrättiin valmistetuista tuotteista ja 0) käsittelemättömästä oljesta modifioidulla Tilley-Terry-menetelmällä. Tulokset on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1
Sulavuuden lisääntyminen
Koe no. Kuiva-aineen Org. aineen sulavuus sulavuus 0 - - 1 69,8 % 73,1 % 2 111,5 % 132,7 % 3 38,8 % 46,8 %

Claims (3)

8 61989
1. Menetelmä märehtijöille tarkoitetun rehun valmistamiseksi, jossa menetelmässä pääasiassa olkea tai sen tapaista, .lignosellu-0 loosaa sisältävää raaka-ainetta käsitellään kokonaispainosta laskettuna 1-10 p-% natriumhydroksidin kanssa hiertäen lämpötilassa 60 - 100°C ja massan kosteuspitoisuudessa yli 10 p-%, ja saatu massa rakeistetaan, tunnettu siitä, että massaan sekoitetaan kokonaispainosta laskettuna 0,5-5 p-% hapatuskatalyyttiä, ja käsittely suoritetaan hapetuskatalyytin läsnäollessa, joka hapetus-katalyytti käsittää ainakin jonkin seuraavista aineista CuSO^, KMn04, KN03, KN02, Na2S04, K^r^, Ni^, Co^, Va20 ja Va^.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävän massan kosteuspitoisuus on 12 - 30 p-%.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että sekoitusvaihe suoritetaan lämpötilassa 30 - 60°C, ja että sekoitusvaihe.· kestää 2-60 min.
FI782712A 1977-09-13 1978-09-05 Foerfarande foer framstaellning av foder foer idisslare FI61989C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
CH1118577 1977-09-13
CH1118577A CH614844A5 (en) 1977-09-13 1977-09-13 Process for producing a foodstuff for ruminants

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI782712A FI782712A (fi) 1979-03-14
FI61989B FI61989B (fi) 1982-07-30
FI61989C true FI61989C (fi) 1982-11-10

Family

ID=4370912

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI782712A FI61989C (fi) 1977-09-13 1978-09-05 Foerfarande foer framstaellning av foder foer idisslare

Country Status (8)

Country Link
CH (1) CH614844A5 (fi)
DK (1) DK149544C (fi)
ES (1) ES473881A1 (fi)
FI (1) FI61989C (fi)
FR (1) FR2402418A1 (fi)
NO (1) NO150303C (fi)
OA (1) OA06055A (fi)
SE (1) SE427717B (fi)

Families Citing this family (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI65701C (fi) * 1979-04-24 1984-07-10 Jean Rossi Foerfarande foer behandling av en produkt som framstaellts genom pressande av olja fraon oljevaexters froen
EP0409359A3 (en) * 1985-12-16 1991-10-02 Us Commerce Modified plant fiber additive for food formulations
FI875798A (fi) * 1987-12-31 1989-07-01 Cultor Oy Foder och foerfarande foer framstaellning av detsamma.

Family Cites Families (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE305090C (fi) * 1900-01-01
DE307616C (fi) * 1900-01-01
GB1366138A (en) * 1971-02-24 1974-09-11 Unilever Ltd Treatment of lignocellulose materials

Also Published As

Publication number Publication date
DK149544B (da) 1986-07-21
SE427717B (sv) 1983-05-02
SE7809600L (sv) 1979-03-14
FR2402418A1 (fr) 1979-04-06
FI782712A (fi) 1979-03-14
FR2402418B1 (fi) 1984-11-30
NO150303B (no) 1984-06-18
FI61989B (fi) 1982-07-30
NO783067L (no) 1979-03-14
OA06055A (fr) 1981-06-30
DK149544C (da) 1986-12-29
ES473881A1 (es) 1979-04-16
CH614844A5 (en) 1979-12-28
NO150303C (no) 1984-09-26
DK400778A (da) 1979-03-14

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US5023097A (en) Delignification of non-woody biomass
AU3535989A (en) Delignification of non-woody biomass
KR20130127414A (ko) 리그노셀룰로오스계 바이오매스로부터 동물 사료를 제조하는 방법
Gandi et al. Lime treatment of agricultural residues to improve rumen digestibility
Lesoing et al. Chemical treatment of wheat straw
FI61989C (fi) Foerfarande foer framstaellning av foder foer idisslare
Banchorndhevakul Effect of urea and urea–gamma treatments on cellulose degradation of Thai rice straw and corn stalk
KAWAMOTO et al. Palatability, digestibility and voluntary intake of processed oil palm fronds in cattle
JPH0775525B2 (ja) 食物繊維を漂白/消毒する方法
Lewis et al. Alkaline hydrogen peroxide treatments of crop residues to increase ruminal dry matter disappearance in sacco
Adebowale Organic waste ash as possible source of alkali for animal feed treatment
Keith et al. Acid or alkali-treated hardwood sawdust as a feed for cattle
Pradhan et al. Effect of moisture content and different levels of additives on chemical composition and in vitro dry matter digestibility of rice straw
Molina et al. Nutritive value for ruminants of sugar cane bagasse ensiled after spray treatment with different levels of NaOH
Clarke et al. Chemically degraded wood in finishing beef cattle rations
Lewis et al. Use of alkaline hydrogen peroxide-treated wheat straw as an energy source for the growing ruminant
US3682644A (en) Process for preparing mixed feeds that contain nonprotein nitrogen
Gharib et al. Effects of grinding and sodium hydroxide treatment on poplar bark
Dinius et al. Digestibility, ruminal parameters and growth by cattle fed a waste wood pulp
Nour Rice straw and rice hulls in feeding ruminants in Egypt
SU651652A3 (ru) Способ обработки грубых растительных кормов
DE2849341C2 (fi)
O'Brien et al. Processing approaches to optimising raw materials and end product quality in the production of cassava flours
NL7900864A (nl) Werkwijze ter bereiding van een voedingsmiddel voor herkauwers.
AT334187B (de) Verfahren zum herstellen eines futtermittels oder futtermittelzusatzes

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: CRINA CENTRE DE RECHERCHES INTERNATIONAL