FI61596C - Krets foer automatisk foerstaerkningsreglering foer televisionsapparater - Google Patents

Description

”J1 r-, KUULUTUSJULKAISU /-i cnz; ^ (11) UTLÄGGNI NGSSKRI FT 6'596 C (45) patentti ,?yön:tty .'O 03 17 JO ^ T ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 H 04 N 5/52

SUOMI —FINLAND (21) P»t*nttlh»l«iiHi· — PMwtCtMttknlni 558/T

(22) Htkamispllvl — AiKMninpdag 26.02.

(23) Alkupllvi—CHtl|h*ud«| 26.02.TU

(41) Tullut Julkiseksi — Riivit effantllg 06.09.7U

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nlhavlkslpmon Jt kuuLJulksIsun pvm. - o0 0j. o?

Patent- och registerstyrelsan AmMcm utiagd ochuti.skriftm publicsrad 3 υ (32)(33)(31) Pyydetty «tuoiksus —Bsglrd priori»·* °5 · 03· T3 usa(us) 338109 (Tl) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Jack Rudolph Harford, . Flemington, New Jersey, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Automaattinen vahvistuksen säätöpiiri televisiovastaanottimia varten -Krets för automatisk förstärkningsreglering för televisionsapparater Tämän keksinnön kohteena on automaattinen vahvistuksen säätöpiiri televisiovastaanottimia varten, joka piiri toimii yhdistetyn videosignaalin eri kestoajan omaavia impulsseja sisältävien synkronoin tisignaalikomponenttien perusteella, jolloin vahvistuksen säätöpiiriin kuuluu impulssilähde, joka kehittää impulsseja, jotka yleensä ovat samanaikaisia synkronointisignaali-impulssien kanssa ja joiden kestoaika on pitempi kuin lyhyimpien synkronointisignaali-impulssien kestoaika, ja joka ohjaa avainnuspiiriä, sekä avainnuspiirin kautta, kytketty lähtösuodatin, joka kehittää vahvistuksen säätöjännitteen.

AGC piiriä käytetään yleisesti televisiovastaanottimessa aikaansaamaan sovelias säätöjännite käytettäväksi radiotaajuisessa (RF) ja välitaajuisessa (IF) vahvistinasteessa tässä vastaanottimessa. Säätö-jännitteet toimivat vaihdellen eri asteiden vahvistusta kääntäen verrannollisena synkronointipulssien komponenttien voimakkuuteen ilmaistussa videosignaalissa, niin että aikaansaadaan vakinainen huippu-amplitudi ilmaistuun videon ulostulosignaaliin. Synkronoivan pulssin komponentit videosignaalissa erotetaan tämän jälkeen ja niitä käytetään synkronisoimaan vaaka- ja pystyoskillaattorit, jotka liittyvät 2 61 596 vastaavasti vaaka- ja pystypyyhkäisypiireihin tässä vastaanotti-messa.

Televisiovastaanottimessa on tavanomaista kehittää AGC merkki ottamalla näyte synkronoinnin pulssin komponenttien huippuarvosta vaakasuoran (juovan) pyyhkäisyn palautusaikavälin aikana. Huippuarvon ilmaisin on tällöin käytössä, mutta koska se on hyvin altis pulssihäi-riöille lisätään mukaan osat, joilla avainnetaan AGC piiri pälle ainoastaan suhteellisen lyhyeksi vaakasuoran palautuksen (palautuspulssi) ajaksi niin että se impulssikohina, joka esiintyy videosignaalissa loppuosan juovan pyyhkäisyn jaksosta aikana ei saata vaikuttaa tämän AGC piirin toimintaan.

Huippuarvon ilmiasimeen sisältyy kapasitanssi, jonka yli AGC jännite kehitetään. Tietyissä aikaisemmin tunnetuissa AGC systeemeissä on käytetty suhteellisen pitkää AGC aikavakiota, jotta pienennettäisiin kaikkia pulssin leveyden vaikutusilmiötä. Kuitenkin se aika, joka on tarpeen AGC piirille toimia muutosten johdosta vastaanotetun televisiosignaalin voimakkuustasossa on tällöin haitallisen pitkä tällaisissa systeemeissä.

On toivottavaa, että AGC piiri toimisi nopeasti, jotta se pystyisi seuraamaan häipymistä, joka aiheutuu esim. merkin heijastumista ohikulkevasta lentokoneesta ja noudattamaan muutoksia vastaanotetun televisiomerkin voimakkuustasossa kun viritetty kanava vaihdetaan voimakkaasti sisääntulevasta signaalista heikkoon sisääntulevaan signaaliin ja päinvastoin. Koska yli kulkeva lentokone saattaa aiheuttaa voimakkuustason muutoksia taajuuksilla, jotka ovat useita satoja jaksoja sekunnissa saattaa lyhyempi vasteen aika johtaa kuvan häipymiseen taikka pyörimiseen. Eräät aikaisemmat yritykset parantaa toiminnan tasoa käyttivät esim. pulssierottelevaa piiriä, jolla aikaansaatiin suhteellisen vakioamplitudinen pulssi, jolla oli lyhyt kestoaika, tämän edustaessa synkronointipulssin poikkeaman suuruutta vertailu-tason ulkopuolelle. Tällainen differentoiva menetelmä pyrkii aikaansaamaan korkeita huippuvirtoja tietylle vastenopeuden arvolle, mikä asetti vaikeita vaatimuksia käytettävälle AGC kapasitanssille. Sitä paitsi saattaavat korkeat AGC huippuvirrat aikaansaada värinää videossa, jota joskus kutsutaan "glitch” - mikä on hetkellinen pienentymä vahvistuksessa johtaen synkronisointitiedon vääntymiseen tämän AGC avainnuspulssin jaksonajan aikana.

Toinen syy AGC piirin vastenopeuden lisäämiseksi on pystysuoran supistuman poistamiseksi. Pystysuoraa supistumista esiintyy kun AGC silmukan vahvistus joutuu alttiiksi suurille vaihteluille pystysuoran sammu-tusaikavälin aikana. Nämä laajat vaihtelut aiheuttaa erilaiset pulssin- 3 6159β leveydet pystytahdistus- ja tasauspulsseissa. Tyypillisessä tapauksessa AGC systeemit käyttävät suodatusta videosignaaliin parantamaan toistoa impulssi- ja termisen kohinan suhteen ja ensimmäiset 1-2 mikrosekuntia kustakin synkronoivasta pulssista diskriminoidaan tällöin. Täten normaalista vaakasuorasta synkronisointipulssista kesto-ajaltaan 5 mikrosekuntia jää jäljelle ainoastaan noin 3 mikrosekuntia ajallisesti, minkä aikana sen tulee täyttää se varaus, joka on hävinnyt AGC suotimen kapasitanssista edellisten 63 mikrosekunnin juovan pyyhkäisyajan aikana ja tämän merkin palautusosuuden aikana. Tasoittavat pulssit (pituudeltaan noin 2,5 mikrosekuntia) lisäävät osuutenaan ainoastaan noin yhden mikrosekunnin verran varusaikaa, kun taas suhteellisen pitkät pystysuorat pulssit lisäävät noin 15 mikrosekuntia varausaikaa (täyden vaakasuoran avainnusajan). Täten vaihtelee AGC silmukan vahvistus noin 15 kertaisesti johtuen pelkästään erilaisesta pulssin leveydestä. Tämän systeemin transienttivasteen johdosta tämän silmukan vahvistuksen vaihte^ saattaa aiheuttaa AGC jännitteen muuttuvan liian suureksi ja kehittävän jännitteen pienentymän pystysuoran sammutusjakson aikana. Tämä pystysuora vaimennus saatta aiheuttaa virheellisen pystysuoran synkronisointitiedon, mikä johtaa huonoon lomitteluun ja pystysuoraan huojuntaan.

Keksinnön päämääränä on saada aikaan automaattinen vahvistuksen säätöpiiri televisiovastaanottimia varten, joka toimii nopeasti joka ei ole herkkä kohinaimpulsseille ja joka synnyttää säätöjännitteen, joka on lähes täysin riippumaton videosignaalin synkronointi-impulssi-komponentin kestoajasta. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön avulla, jolle on tunnusomaista, että yhdistetty videosignaali johdetaan siirto-kytkentään, joka kynnysarvon toisella puolella olevien videosignaali-värähtelyjen esiintyessä ylläpitää määrättyä johtavaa tilaa (kyllästys) ja joka kynnysarvon toisella puolella olevien videosignaalivärähtelyjen esiintyessä siirtää.nämä, että siirtokytkentään on liitetty huippu-ilmaisin siirrettyjä videosignaaleja varten, jonka aikavakio on mitoitettu eri kestoajan omaavien yksittäisten synkronointisignaali-impuls-sien huipputasasuuntausta varten, että avainnuspiiri on kytketty huippuilmaisimeen ja impulssilähteeseen vaihtelevan virran synnyttämiseksi impulssilähteestä tulevien impulssien esiintyessä, jonka amplitudi on huippuilmaisimen tasasuunnatun signaalin amplitudin määräämä, ja että lähtösuodatin on siten kytketty avainnuspiiriin, että se kehittää säätöjännitteen avainnuspiirin synnyttämän vaihtelevan virran mukaisesti.

*» 61596

Kuvio 1 on kaavamainen piirikaavio osittain lohkokaavion muodossa osasta televisiovastaanotinta, johon sisältyy AGC piiri, joka on valmistettu nyt kyseessä olevan keksinnön mukaan.

Kuvio 2 on esitys yhdistetystä videosignaalista.

Kuviot 3A, 3B ja 3C ovat piirikaavioita vaihtoehtoisesta suoritusmuodoista tämän keksinnön eri piirteille.

Viitaten nyt kuvioon 1 näissä piirustuksissa edustaa katkoviivoilla esitetty suorakaide 14 kaavamaisesti monoliittista puolijohteista integroitua piiriosaa. Joukko kytkinalueita eli kytkin-nastoja on sijoitettuna tämän lastun 14 kehäosuudelle ja näiden kautta toteutetaan ulkopuoliset kytkennät eri piireihin tällä lastulla. Tässä suhteessa ja sopeutuen nykyiseen tekniikkaan ja rakenneperiaatteisiin saatetaan tälle lastulle 14 ottaa mukaan videomerkin käsittelykanava, johon sisältyy kaksi eri välitaajuista vahvistinta 17 ja 18, kolmas ja neljäs välitaajuinen vahvistin 26 ja 28, videoilmaisin 30, ensimmäinen videovahvistin 32 ja toinen videovahvistin 34.

Television vastaanottimissa, joissa käytetään lastua 14 vastaanotetaan moduloitu kantoaalto televisiosignaalina antenniin 8 ja tämä kytketään virittimeen 12. Tähän virittimeen 12 saattaa sisältyä, kuten on tunnettua, radiotaajuinen (RF) vahvistin ja taajuuden muunnin, jolla muunnetaan vastaanotettu radiotaajuinen signaali välitaajuiseksi signaaliksi. Tämä välitaajuinen signaali, joka saadaan virittimestä 12 kytketään kytkinnavan 3 kautta lastussa 14 ensimmäiseen välitaajuisista (IF) vahvistimista 17. Signaalit tästä ensimmäisestä IF vahvistimesta 17 kehitetään viritetyn suotimen 20 yli, mikä on kytkettynä lastun 14 ulkopuolelle kytkinnavasta 6 ja ne kytketään sitten toiseen IF vahvistimeen 18. Vahvistetut välitaajuiset signaalit kytketään kytkinnavan 9 kautta toiseen ulkopuoliseen taajuus valinnaiseen suodinpiiriin 22 ja sieltä ääni-ilmaisimeen (jota ei ole esitetty). Signaalit taajuusvalinnaisesta suodinpiiristä 22 kytketään kolmanteen ja neljänteen suoraan kytkdttyyn välitaajuus-vahvistimeen 26 ja 28 kytkinnavan 11 kautta.

Vahvistettu välitaajuinen ulostulo neljännestä IF vahvistimesta 28 syötetään videon ilmaisinasteeseen 30. Signaalin ulostulo ilmaisimesta 30 vahvistetaan ensimmäisessä videovahvistimessa 32 ja sitten se kytketään toiseen videovahvistimeen 34. Ulostulo toisesta videovahvistimesta 34 kyt- 5 61596 ketään kytkinnavan 16 välityksellä muihin vahvistimiin (joita ei ole esitetty) lastun 14 ulkopuolella videomerkin edelleen vahvistamiseksi ennenkuin se syötetään asiaankuuluviin säätöelektrodeihin katodisädeputkella esitettäväksi. Toinen videovahvistin 34 syöttää myös merkkejä synkronisoinnin eroitinpiirei-hin tässä vastaanottimessa (joita ei ole esitetty), näiden sijaitessa lastun 14 ulkopuolella.

Viitaten kaavamaiseen osuuteen kuviossa 1 sisältyy viitenumerolla 38 yleisesti esitetty avainnettu AGC piiri mukaan integroituun piirilastuun 14. Tähän piiriin 36 sisältyy laitteet synkronisoivien merkkikomponenttien syöttämiseksi videomerkistä sinne toisen videovahvistimen 34 ulostulosta.

Tätä tarkoitusta varten on vastukset 39 ja 36 kytketty vahvistimesta 34 merkin amplitudille herkkään piiriin, joka muodostuu transistorista 40. Vastus 41 on kytketty transistorin 40 kollektorin ja positiivisen jännitelähteen (+A) välille, jännitteen ollessa esimerkiksi kuusi volttia. Transistorin 40 emitteri on kytketty tiettyyn vertailujännitteen pisteeseen tai maahan vastuksen 42 kautta ja sen kanta on kytketty vastukselle 39* Transistori 40 toimii siten, että kun sen kannalle syötetty jännite laskee tietyn kynnysarvon alle, suuruudeltaan likimääräisesti yhden voltin verran, tämä transistori 40 toimii vahvistimena. Kaikille jännitteille tämä kynnysarvon likimain yksi volttia yläpuolella toimii transistori 40 kytkimenä ja sitä pide·* tään kyllästetyssä tilassa.

Ensimmäinen varauspiiri, joka muodostuu vastuksen 41» diodin 43 ja kapasitanssin 44 sarjakytkennästä on kytketty jännityssyöttöön (+A). Tämän varauepiirin aikavakio on lyhyt verrattuna kaikkien synkronisointipulsseieta leveyteen (mukaanluettuna vaakasuoran, pystysuoran ja tasoittavat pulssit). Vastuksen 41 ja diodin 43 liitospiste on kytketty suoraan transistorin 40 kollektorille. Kapasitanssi 44 ja diodi 43 muodostavat huippuarvon ilmaisin-piirin, jolla havaitaan jännite transistorin 40 kollektorilla.

Avainnuslaitteisto, jolla syötetään toistuvia palautusjän-nitteen pulsseja, jotka on saatu esim. muuntajasta,joka liittyy vastaanottimeen vaakasuoraan poikkeutuspiirlin (jotsi ei ole esitetty), muodostuu pulssin syöttölähteestä 57* Näihin avaintaviin osiin sisältyy transistori 47, jonka kanta on kytketty pulssin syöttölähteeseen 37 vastuksen 46 ja lastun kytkinnavan 1 kautta. Zener diodi 45 (esim. 6,5 - 7,5 voltin zener diodi) on myös kytketty kytkinnavan 1 ja maadoituksen väliin. Avainnusosa sisältää edelleen PNP transistorit 50 ja 51* Transistorin 50 emitteri on kytketty transistorin 47 kannalle ja transistorin 50 kanta on kytketty transistorin 51 emitterille. Transistorin 51 kanta on kytketty yhteiseen kytkinnapaan diodille 43 ja kapasitanssille 44 ja transistorin 51 kollektori on kytketty 6 61596 vertailujännitteen syöttölähteeseen tai maahan. Diodi 52 on myös liitetty avainnuslaitteistoon ja se on kytketty transistorin 50 kollektorilta maahan. Ulostulosuotimen piiri muodostuen kapasitanssista 53 on kytketty transistorin 47 emitterille vastuksen 40 ja lastun kytkinnavan 2 kautta. Ulostulon suodinlaitteiston aikavakio on pitkä verrattuna huippuarvon ilmaisinpiirin 40, 41, 42, 43 ja 44 aikavakioon. Furkauslaitteisto, joka muodostuu diodista 55 ja vastuksesta 40 on kytketty suoraan sarjaan ulostulosuotimen kapasitanssin 53 ja kapasitanssin 44 väliin. Virtaa kuluttava laitteisto, joka muodostuu transistorista 49 on kytketty vastuksen 40 ja kapasitanssin 53 yhteli seen kytkinpisteeseen. Transistoriin 49 sisältyy kollektori kytkettynä kapasitanssin 55 ja vastuksen 48 yhteiseen kytkinnapaan, emitteri kytkettynä maahan ja kanta kytkettynä diodin 52 ja transistorin 50 yhteiseen kytkinnapaan.

Ensimmäinen impulssikohinan suojapiiri, jota yleisesti on merkitty 84 on kytketty AGC piiriin 58· Kapasitanssi 58 on kytketty vastuksien ja 59 yhteisen kytkinnavan sekä transistorin 59 kannan väliin. Vastus 5 on kytketty maasta kapasitanssin 58 ja transistorin 59 kannan yhteiseen kytkin-napaan. Transistorin 59 kollektori on kytketty positiiviseen jännitelähteeseen (+B) joka esim. on yksitoista volttia. Transistorin 59 emitteri on kytketty transistorin 60 kannalle ja tästä kollektori on kytketty syöttöjännit-teeseen (+B). Transistorin 60 emitteri on kytketty vastuksen 62 kautta transistorin 65 kannalle. Kapasitanssi 6l on kytketty transistorin 60 kannan ja vertailujännitteen tai maan väliin. Transistorin 65 emitteri on kytketty maahan ja transistorin 65 kollektori on kytketty vastuksen 64 kautta diodin 45 ja- kapasitanssin 44 yhteiseen kytkinpisteeseen (se tahtoo sanoa transistorin 51 kannalle).

AGC piirin 58 ulostulo kehitetään kytkinnapaan 2 integroidussa piiri-lastussa 14* AGC siirtosysteemi 54 on myöe kytketty kytkinnapaan 2 ja se kehittää AGC jännitteen säätääkseen ensimmäisen ja toisen IF vahvistimen 17 ja 18 vahvistuskerrointa. AGC siirtosysteemi 54 kehittää myös jännitteen AGC viivepiiriin 55* joka toimii kehittäen viivytetyn AGC merkin virittimeen 12 mikä vaikuttaa sen vahvistukseen kun vastaanotettu merkki on saavuttanut ennalta määrätyn tason, mikä määrätään säädettävällä vastuksella 56· joka on kytketty integroituun lastuun 14 kytkinnavasta 7· AGC viivepiiri 55 on kytketty virittimeen 12 integroidun lastun 14 kytkinnavan 10 kautta.

Ylläkuvattu AGC piiri kehittää varausvirran AGC kapasitanssiin 53» mikä lisää vahvistuksen säätöjännitettä kun radiotaajuisen ja välitaajuisen merkin vahvlstusketjun kerrointa tulee alentaa. Tätä keksintöä käyttävä AGC piiri käytettäväksi sellaisessa systeemissä, jossa AGC kapasitanssi puretaan 7 61596 (toisin sanoen jossa säätöjännitettä alennetaan) tämän systeemin merkin vahvistuksen pienentämiseksi tullaan kuvaamaan alla olevien kuvioiden 3A, 3B ja 3C yhteydessä.

Kuvion 1 piirillä 38 on kaksi pääasiallisinta toimintatapaa. Ensimmäinen toimintatapa, joka koskee synkronisoinnissa tapahtuvaa toimintaa on vallalla kun avaintavat pulssit vaikuttavat kytkinnavassa 1 ajallisesti samanaikaisesti (koinsidenssissa) synkronisointlpulssien huippujen kanssa videon tiedosta, joka on kytketty transistorin 40 kannalle. Toinen toimintatapa eli lukinnasta irtautunut toimintatapa esiintyy kun avaintavat pulssit kuviossa 1 eivät ole ajallisesti koinsidenssissa synkronisoivien pulssien kanssa videon tiedossa transistorin 40 kannalla. Piiri 30 toimii eri tavoin kummassakin toimintatavassa ja mitä tulee synkronisoituna ja synkronisoimattomana toimintaan on piirillä 30 erilaiset vasteet kohinan suojan toteuttamiseksi.

Viitaten kuvioon 2 esitetään siinä havainnollistava yhdistetty video-merkki, joka syötetään toisesta videovahvistimesta 34 ja joka vaikuttaa transistorin 40 kannalla, jolloin positiivisin osuus tästä sijaitsee lähinnä vaakasuoraa viivaa 87. Mustavalkoinen merkki esitetään yksinkertaistuksen toteuttamiseksi. Tulisi kuitenkin huomata, että tämä systeemi soveltuu yhtä hyvin väritelevision videomerkkeihln mukaanluettuna pur s ke komponentit. Esitetyt jännitetasot 85» 86 ja 87, joista tyypillisiä arvoja esitetään alla vaikuttavat sovittaen oikean vahvistuksen radiotaajuisessa ja välitaa-juisessa merkinvahvistuksen ketjussa. Alkaen vasemman käden puoleiselta osalta havainnollistetussa merkin aaltomuodossa esitetään neljä vaakasuoraa synkronisoivaa pulssia 90» joiden kunkin leveys on noin 5 mikrosekuntia ja kuten on sinänsä hyvin tunnettua nämä ulottuvat yli mustan eli pimeän tason 91. Vaakasuoran sammutuksen aikaväli 92 liittyy kuhunkin näistä pulsseista. Muuttuvat merkit, jotka vaikuttavat sammutusaikavälien välissä muodostavat tiedon eli videokomponentit tähän merkkiin (aika-asteikko on supistettu kasaan video-osuuksien aikana jotta helpotettaisiin loppuosan aaltomuodosta kuvaamista). Välittömästi viimeisen näistä neljästä vaakasuorasta synkroni-sointipulssista esiintymisen jälkeen videomerkki palaa mustan tasolle valmistautuen pystysuoraan palautukseen. Pystysuoran sammutuksen aikaväli 94 alkaa kuudella tasoittavalla pulssilla 93» joista kullakin on 2,5 mikrose-kunnin leveys ja jotka esiintyvät kaksi kertaa vaakasuoran juovan pyyhkäi-synopeudella. Näitä tasoittavia pulsseja tarvitaan aikaansaamaan täsmällinen ajoitus pystysuoraan palautukseen ja tämän jälkeisiin kuviin. Lovetut pystysuorat synkronisointipulseit 93 seuraavat tasoittavien pulssien jälkeen. Kokonaiskestoaika 99 pystysuoran synkronisoinnin pulsseille on kolmen 8 61 596 vaakasuoran juovan aika eli noin 190 mikrosekuntia, jolloin leveys kussakin pystysuoran synkronisoinnin pulssissa on suuruusluokaltaan likimain 30 mik-rosekuntia. Kukin näistä väliajoista (positiiviseen suuntaan eli alaspäin suuntautuvat osuudet kuviossa 2) pystysuoran synkronisoinnin pulssien välillä ovat suuruusluokaltaan 2,9 mikrosenkuntia kestoajaltaan. Toinen sarja tasoittavia pulssien 6 syötetään tämän jälkeen minkä jälkeen seuraa tietty määrä 5 mikrosekunnin kestoisia vaakasuoran synkronisoinnin pulsseja 7, joita jatkuu kunnes on toteutettu pystysuora sammutus 94· Pystysuoran sammutuksen aikavälin lopussa aloitetaan uudelleen aktiivinen pyyhkäisy ja yhteenkoottu merkki, johon sisältyy tieto eli videokomponentit sekä sammutuksen ja synkronisoinnin pulssit kutakin aktiivia vaakasuoraa juovaa varten jatkuu seuraavaa kuvakenttää varten. On tärkeätä todeta, että vaikuttaa kolmea erillistä synkronisoivan pulssin leveyttä tässä videomerkissä, nimittäin 5 mikrosekunnin vaakasuoran synkronisoinnin pulssit, 2,5 mikrosekunnin tasoittavat pulssit ja lopuksi 30 mikrosekunnin lovetut pystysuoran synkronisoinnin pulssit. Tyypillisiä merkin jännitteen arvoja, joita esiintyy transistorin 40 kannalla ovat esim. synkronisoinnin pulssin huiput 85 arvoltaan normaalin toiminnan aikana likimain +0,6 volttia tasajännitettä maadoituksen jännitteen yli. Valkean tasovoimakkuus 86 on suuruudeltaan likimain +7 volttia maadoituksen jännitteen yli ja merkki, vastaten nollan suuruista kantoaallon tasoa 87 on likimain +8 volttia maadoituksen jännitteen yli.

Viitaten takaisin kuvion 1 piiriin 38 saattaa transistorin 40 kannalle tuotava merkki synkronisoidun toimintatavan aikana joutua kolmeen erilaiseen jännitealueeseen, jolloin nämä alueet edustavat kolmea erilaista kokonaissysteemin merkin vahvistuksen tilannetta. Uin synkroni soi nti pulssi en huiput transistorin 40 kannalla ovat jännitteessä, joka on suurempi kuin likimain yksi voltti maan jännitteen yli on merkin vahvistusta sekä radiotaajuisissa että välitaajuisissa systeemeissä pidettävä liian alhaisena, se tahtoo sanoa videon jännitteen poikkeamia, jotka esiintyvät kytkinnavassa 16 tulee pitää tehollisen toiminta-alueen alapuolella olevina synkronisoinnin erolttimelle ja videovahvistimelle. Kun synkroni soi nti pulssien huiput transistorin 40 kannalla ovat jännitteessä, joka on likimain yhden voltin ja 0,7 voltin maan jännitteen yli tulee videon tietoa kytkinnavassa 16 pitää sen normaalissa tilanteessa. Kun synkronisoi nti pulssi en huiput transistorin 40 kannalla laskevat alle 0,7 volttia maan jännitteen tason tulee merkin vahvistusta radiotaajuisilla ja välitaajuisi1 la systeemeillä pitää suurena.

9 61596

Synkronisoidun toiminnan tapauksessa niin mikäli merkin vahvistus on liian pieni jännite transistorin 40 kannalla on suurempi kuin yksi voltti ja transistori 40 pysyy sen kyllästetyssä tilassa» Transistorin 40 kollek-tori on tämän johdosta lähellä maan jännitettä. Avaintava pulssi syötetään transistorin 47 kannalle pulssilähteestä 97 kunkin vaakasuoran palautusaika-välin aikana ja sen tehtävänä on syöttää virta vastuksen 46 kautta transistorin 47 ja kannan ja transistorin 90 emitterin yhteiseen kytkinpistee-eeen. Koska transistori 40 on kyllästettynä ei oleellisesti ottaen mitään jännitettä vaikuta kapasitanssin 44 yli. Transistorin 91 kanta on oleellisesti maan jännitteessä ja tämän johdosta transistorit 90 ja 91 saavat etu-jännitteen ollen voimakkaasti johtavassa tilassa ja ne kuluttavat suurimman mahdollisen virran (se tahtoo sanoa emitter!virta transistorilla 90 on oleellisesti yhtä suuri kuin mitä on kokonaisvirta syötettynä vastuksen 46 kautta). Transistori 47 on tämän johdosta tehollisesti kytkettynä pois päältä eikä mitään varaavaa virtaa syötetä AGC kapasitanssiin 93· Transistorin 90 kollektorivirta on kytketty diodiin 92* joka yhdistelmänä transistorin 49 kanssa vaikuttaa virtavahvistimena* jonka vahvistuskertoimen määräävät laitteiden 49 ja- 52 suhteelliset pinta-alat, kuten on tunnettua. Kun nämä kaksi laitetta ovat geometrialtaan samanlaisia on transistorin 49 kollektorivirta oleellisesti yhtä suuri kuin mitä on diodin 92 virta. Diodi 33 saa vastakkaisen etujännltteen johtuen jänniteputoamasta transistoreiden 91» 50 ja 47 kannan ja emitterin välisten liitosten yli. Tämän johdosta transistori 49 toimii purkaen kapasitanssin 93· Kun jännite kapasitanssin 93 yli pienenee toteutuu näin tuloksena oleva kasvu väl itaajuisen (ja/tai radiotaajuisen) merkin vahvistuskertoimessa niin että se korjaa virheellisen merkin tilan* joka vaikutti kytkinnavasea 16. Näissä olosuhteissa vakinainen vuotovirta suuruudeltaan likimain 900 mikroamppeeria syötetään kapasitanssiin 93 transistorista 49 kunkin synkronisoivan aikavälin aikana. Pulssilähde 97 on valittu syöttämään vakinainen virta suuruudeltaan vähintäin 900 mikroamppeeria. Tämän johdosta transistori 49 poistaa varausta kapasitanssista 93 kunkin avaintavan jakson aikana riippumatta jännitteestä kapasitanssin 44 yli, koska vakinainen virta transistorin 90 emitterille kuvastuu transistorin 49 emitterillä. Täten transistori 49 kehittää vuotovirran kunkin avain-tavan pulssijakson aikana, myöskin oikeiden radiotaajuisten ja välitaajuis-ten vahvistusolosuhteiden aikana Ja varaava virta syötetään transistorilla 47 suuruudeltaan yhtä suurena vuotovlrralle ylläpitämään kapasitanssin 33 varausta. Kun jännite kapasitanssissa 93 on saanut vuotaa määrään likimain 2 VBE arvoon saavutetaan kynnysarvon minimimäärä, mikä on tarpeen AGC siir- ίο 615 9 6 tosysteemin 54 aktivoimiseksi ja systeemi toimii suurimman merkinvahvis-tuksen olosuhteissa.

Mikäli merkinvahvistukeen kokonaisarvo systeemissä (väl i taajuisi ssa ja radiotaajuisissa , vahvistimissa) on oikein sijaitsevat jännitteen poikkeamat synkronisointipulssien huipuissa transistorin kO kannalla yhden voltin jännitteen tason alapuolella ja transistori 40 saatetaan pois kyllästystilastaan kunkin synkronisointipulssin kestoajan kuluessa. Transistori 40 toimii tällöin vahvistimena kunnes jännite sen kannalla lähestyy tämän transistorin johtokynnystä suuruudeltaan VBJ, (likimain 0,7 volttia). Kun transistori 40 toimii vahvistimena invertoitu synkronisointipulssien huippuja edustava jännite transistorin 40 kollektorilla huippuiImaistaan diodissa 43 ja kapasitanssissa 44. Jännite kapasitanssissa 44 edustaa tämän johdosta jännitteen poik-j keamia transistorin 40 kannalla näiden sijaitessa kynnysarvotason alla | suuruudeltaan likimain yksi voltti. Huippuarvoltaan havaittu jännite kapasi-| tanssin 44 yli säilytetään sitten koko avainnuspulssin aikavälin aikana, koska kuten jo aikaisemmin on mainittu diodi 33 saa käänteistä etujännitettä ! avainnuspulssin edelleen vaikuttaessa ja transistori 51 on sisääntulon impedanssiltaan korkea. Kantavlrta transistorille 51 on myös kytketty kapasitanssille 44 ja sen suunta kompensoi kaikkea vuotovirtaa kapasitanssissa 44» mikä täten ylläpitää likimain vakinaisen jännitteen tämän kapasitanssin yli koko avainnuspulssin aikavälin aikana. Varausajan vakio kapasitanssille 44 on valittu siten, että se on pieni verrattuna lyhimmän synkronisointipulssin (tai tasoittavan pulssin) aikaväliin. Keksinnön tässä suoritusmuodossa on varausajan vakio kapasitanssille 44 pienempi kuin puoli mikrosekuntia. Kuten jo yllä on kuvattu saa transistori 47 oikeiden AGC olosuhteiden vallitessa etujännitettä eteenpäin syöttäen varausvirtaa suuruudeltaan yhtä suurena kuin vuotovirta, jonka transistori 49 vie, ylläpitäen kapasitanssin 53 varausta.

Avainnuspulssin aikavälin lopussa transistorit 47, 50 ja 51 eivät enää ole päällä. Diodi 53 saa nyt etujännitettä eteenpäin ja kapasitanssin 44 varaus purkautuu nopeasti diodin 35 ja vastuksen 48 kautta kapasitanssiin 53, mikä täten palauttaa huippuarvon ilmatsinpiiriru Furkausaika kapasitanssille 44 on suhteellisen lyhyt eikä sillä ole paljoa vaikutusta RF ja IF vahvietuskertoimeen (kokonaisarvoon)*

Kun jännitepoikkeamat synkronisolntihuipuissa transistorin 40 kannalla ovat pienempiä kuin mitä on johtamisen kynnysarvo transistorille 40, toisin sanoen on liian paljon radiotaajuista ja väl i taajuista vahvistusta ovat jännitteen poikkeamat alle arvon. Transistori 40 kytketään pois päältä ja kapasitanssi 44 varautuu syöttöjännitteen (A+) jännitettä kohden. Kun 11 61596 jännitteet transistoreiden 51 ja 50 kannoilla ovat suurimmassa positiivisessa arvossaan syöttää transistori 47 suurimman virtamääränsä suuruudeltaan likimain 2 milliamppeeria. Kapasitanssi 53 varautuu positiivisesti kohden suurinta jännitettään se tahtoo sanoa likimain 5 volttia arvoon niin että pienennetään systeemin merkin vahvistuskerrointa. Jälleen kun avaintava pulssi päättyy tapahtuu palautus kun kapasitanssi 44 purkautuu diodin 33 ja vastuksen 48 kautta kapasitanssiin 53*

Juuri kuvatulla AGC piirillä 38 on, mitä yleensä kutsutaan näytteenoton ja muistisäilytykeen ominaisuudet. Kapasitanssi 44 suorittaa näytteenoton jännitteen poikkeamista transistorin 40 kannalla näiden joutuessa ennä·· koita määrätylle alueelle ja se toimii säilyttäen tällaisen näytteen vaakasuoran avainnuepulssin aikana. Normaalisti synkronisoidun toimintatavan aikana se jännite, jota koeetetaan kun avaintava pulssi vaikuttaa on se jännite, joka edustaa synkronisoi nti puissien huippujen poikkeama. Mika tahansa jännite, jota koostetaan kun mikään avainnuspulssi ei vaikuta, ei aikaansaa varaamista tai purkamisvirtaa transistoreista 47 ja vastaavasti 49 koska silloin ei ole vaikuttamassa avainnuspulssin virta. Mutta vakinainen varausvirta syötetään vastuksen 41· diodien 43 Ja 53 sekä vastuksen 48 kautta kapasitanssiin 43 estämään synkronisointipulssien poistaminen. Näytteenoton jakson venyttäminen tai muistaminen pienempiä huippuarvon virtoja varten AGC kapasitanssiin 53 pienentää värinää eli "glitch" ilmiötä, joka vaikuttaa videomerkissä kun AGC jännite syötetään takaisin väl itaajuusvahvistimi in 17 ja 18 kuviossa 1 .

Koska varausvirran kestoaika transistorissa 47 on funktio vaakasuoran avainnuspulssin kestosta on AGC varaus, joka syötetään kapasitanssiin 53 riippumaton pulssin leveydestä sisääntulon synkronisointipulsseissa transistorin 40 kannalla. Myöskin koska avaintavat pulssit kestävät likimain 15 mikrosekuntia lisääntyy AGC:n ajallinen kestoaika noin kolminkertaiseksi kestoltaan viidestä mikrosekunnista vaakasuorien synkronisointipulssien aikana. Nyt AGC virtaa voidaan pienentää noin 3 kertaa ylläpitämään sama AGC vahvistuskerroin, mikä täten johtaa parannettuun transientt i-vasteeseen tässä systeemissä. Pystysuora supistus pienenee täten koska lyhyemmät (2,5 mikrosekunnin) tasoittavat pulssit myös "venyvät”. Tämä tahtoo sanoa, että AGC varaus on riippuvainen pelkästään poikkeamista pulsseissa transistorin 40 kynnysarvon yli mutta ei niiden leveydestä. Kun pystysuora supistuma pienenee voidaan AGC piirin nopeutta lisätä valitsemalla oikein kapasitanssi 53· mikä täten sallii AGC osan nopeasti säätävän kun tapahtuu nopeita muutoksia antennissa vastaanotetun merkin voimakkuudessa. Tämä lisääntynyt AGC. nopeus pienentää lentokoneiden aiheuttaman värinän vaikutuksia, 12 61 596 jotka aiheutuvat heijastumista ohi kulkevista lentokoneista ja se parantaa häipymistä kun virityskanava vaihdetaan voimakkaasta sisääntulevasta merkistä heikkoon sisääntulevään merkkiin ja päin vastoin.

Toinen etu juuri kuvatusta piiristä toimittaessa synkronisoidulla toimintatavalla on, että Impulseimaisien kohinaäänien läsnäollessa vahvistus-kerroin ei pienene oleellista määrää, koska impulssikohina joka ulottuu mustan tason yläpuolelle on vaikutukseltaan sama kuin synkronisointipulssi transistoriin 40. Mikäli tälläinen kohinaääni esiintyy avaintavan pulssin aikana, jonka syöttölähde 57 kehittää on sillä vaikutuksena RF ja IF vahvis-tuskertoimen pienentäminen. Tämä on itse asiassa virheellinen vahvistuksen pienennys. Jotta voitaisiin estää tätä haitallista toimintatilannetta kytketään kohinapiiri, jolla on yleisenä viitenumerona 84 niiden videomerkkien syöttölähteeseen, jotka tuodaan transistorin 40 kannalle. Tämä kohinapiiri toimii purkaen kapasitanssin 44 ja se välttää pienentämästä RF ja IF vah-vistuskerrointa, mikä aiheutuu kun transistori 40 lrroitetaan kyllästystilas-taan kohinamerkeillä. Kohinaa i Imaisevan piirin toiminta, joka piiri on samanlainen kuin mitä on tässä yhteydessä kuvattu piiri on myös kuvattuna ti.S.A. patentissa no 3,654.620 nimitykseltään "Noise protected AGO circuit with amplitude control of flyback pulses". Kun tämä patentoitu kohinan suojauspiiri toimii pienentäen sitä palautusvlrran määrää, mikä syötetään AGC piiriin kohinan läsnäollessa, tässä yhteydessä käytetty kohinapiirin suoritusmuoto toimii pienentäen koostetun jännitteen arvoa kapasitanssin 44 yli estääkseen virheellisiä AGC merkkejä ja estääkseen huippuarvon ilmaisua tällöin kapasitanssissa 44· Kohinapiiri 84 toimii seuraavaan tapaan. Kapasitanssi 50 yhdessä vastuksen 3 kanssa eroittelee toisistaan merkit, jotka syötetään kapasitanssiin 3β. Positiiviseen suuntaan nouseva reuna kohinasta, joka vaikuttaa transistorin 40 kannalla havaitaan huippuarvoltaan transistorissa 59 ja kapasitanssissa 61. Varausaikavakio kapasitanssille 61 on suhteellisen lyhyt verrattuna siihen varausajan vakioon, mikä liittyy kapasitanssiin 55· Purkausajan vakio kapasitanssille 61 on suhteellisen pitkä verrattuna sen varausajan vakioon. Tämän johdosta transistori 59 kehittää suuren varausvirran kun vaikuttamassa on kohinapulssi mutta varausvirta on kestoltaan lyhyt kun taas kapasitanssi 61 pitää varauksen, jonka kukin pulssi siihen syöttää pitemmän kestoajan aikana. Huippuarvon ilmaistu jännite kapasitanssin 6l yli syötetään transistorin 60 kannalle, mikä kytkee transistorin 60 päälle ja aikaansaa virran kulkemisen transistorin 63 kannalle. Transistori 65 on kyllästyneenä kun transistori 60 on kytkettynä päälle ja se pysyy kyllästyetilassaan tietyn ajan verran, joka määräytyy kapasitanssin 61 purkautumisajaeta. Kun transistori 65 on kyllästyneenä kapasitanssi 44 61596 15 purkautuu vastuksen 64 kautta ja transistori 63 kumoaa täten kohinan kapasitanssissa 44·

Kun avaintava pulssi on vaikuttamassa pystyy kapasitanssi 44 varautumaan jännitteeseen, jota edustaa jako-osan jännitettä vastuksen 41 ja vastuksen 64 välillä, mutta se ei pysty tätä varausta säilyttämään. Jako-osan jännite on valittu kehittämään riittävästi AGC korjausta takaamaan AGC "lukinnen", mutta ei riittävästi AGC korjausta aikaansaadakseen "asettumista" kun impulssimainen kohina sillä hetkellä vaikuttaa. Tämä tehollisesti pienentää virheellistä AGC jännitettä kapasitanssin 44 yli. Kun impulssimainen kohina on taas hävinnyt kapasitanssi 61 jatkaa pitäen transistorin 60 päälle kytkettynä tietyn ajan, joka määräytyy sen kohinan määrästä, joka edellä oli vaikuttamassa, johtuen kapasitanssin 61 pitkästä (verrattuna kohinapisseihin) purkausaikavakiosta. Kun sitten transistori 63 kerran joutuu pois kyllästyksestä palautuu kapasitanssi 44 takaisin normaaliin tilaansa. Kohina-piiri 84 estää täten AGC piiriä toimimasta impulssikohinan perusteella, mikä täten estää virheellistä AGC jännitettä kytkinnavassa 2. Mikäli kohinaa esiintyy sen Jakson aikana, joka on koostamisten välillä, toisin sanoen kun avaintava pulssi ei ole vaikuttamassa varautuu kapasitanssi 44 jako-osan jännitteeseen vastuksien 41 ja 64 välillä. Kun vaikuttamassa on sarja ko-hinapulsseja pysyy kapasintanssi 44 tässä jako-osan jännitteessä, eikä se täten reagoi kuhunkin kohlnapulesiin yksittäin vaan aikaansaa valitun alhaisemman vahvistuskertoimen AGC toiminnan tällaisen kohinapulssien sarjan aikana. Hidas purkautumisaika kapasitanssissa 61 toimii nyt estäen peräkkäiset nopeat muutokset jännitteessä kapasitanssin 44 yli, mikä täten ylläpitää oleellisesti vakinaista AGC jännitettä kytkinnavassa 2 avainta-misen aikana kun vaikuttamassa on impulssimaieta kohinaa.

Piiri 38 toimii myös kehittäen kohinan suojan ja AGC jännitteen toisen toimintatavan aikana eli ei-synkronisoidun eli irtilukitun toimintatavan tapauksessa (toisin sanoen kun avaintava pulssi ja synkronisoivat pulssit eivät ole ajallisesti koinsidenssissa). Tässä ei-lukitussa toimintatavan muodossa kun RF ja IF vahvistuskerroin ovat liian pieniä, ovat jännitteen poikkeamat transistorin 40 kannalla suurempia kuin yksi voltti oleellisesti kaikkina ajanhetkinä (paitsi mahdollisten laajojen kohinapulssien aikana). Täten kun avaintava pulssi on vaikuttamassa transistorin 51 kanta on maan jännitteessä ja vakinainen vuotovirta kulutetaan transistorin 49 kautta. Kapasitanssi 35 purkautuu tämän johdosta kohden minimiä kynnysarvon jännitettä suuruudeltaan likimain 27^, minkä vaikutuksena on lisätä I-F ja/tai R-F vahvistimien vahvistuskerrointa. Kun sitten avaintava pulssi taas on poissa ei transistori 49 enää kuluta virtaa eikä mitään muutosta AGC jännit- 14 615 9 6 teeseen aikaansaada.

Irti luklnnaeta toimintatavan aikana kun videomerkin poikkeamat transistorin 40 kannalla laskevat alle VBE tason (toisin sanoen kun on liian paljon sekä RF että IF vahvistusta) nämä havaitaan kapasitanssin 44 yli kuten jo aikaisemmin on kuvattu. Kun avaintava pulsei syötetään syöttölähteestä 57 syötetään AGC virtaa transistorista 47» mikä täten pienentää kokonaisvah-vistusta tässä systeemissä. Kun avaintavaa pulssia el ole vaikuttamassa purkautuu kapasitanssi 44 diodin 53» vastuksen 48 ja kapasitanssin 33 lävitse. Tämä purkausaika on hyvin lyhyt verrattuna purkausaikaan kapasitanssille 53* Mikäli avaintamispulssien välillä jännitteen poikkeamat transistorin 40 kannalla ovat pienempiä kuin 7^ saatetaan varaava virta syöttää kapasitanssiin 33 vastuksen 41» diodien 43 ja 33 sekä vastuksen 48 kautta pienentämään RF sekä IF vahvistuskerrointa.

Irtilukitun toimintatavan aikana ylläkuvattu piiri on tämän lisäksi suojattu impulseimaisilta kohinapulsseilta. Kun avaintava pulssi on vaikuttamassa niin mikäli transistori 40 irroitetaan kyllästystilasta kohinan vaikutuksesta toimii kohinan suojapiirl 84 estäen kapasitanssia 44 varautumasta jännitelähteen A+ jännitteeseen kuten yllä on kuvattu. Sen sijaan kapasitanssi 44 siirretään siihen jännitteeseen, joka määräytyy vastuksesta 41 ja 64, mikä pyrkii aiheuttamaan kapasitanssiin 33 vastaavan jännitteen muodostumisen. Avaintavan pulssin taas puuttuessa niin mikäli transistori 40 kytketään pois päältä kohinaäänen vaikutuksesta kytketään toinen varaustie, joka muodostuu vastuksesta 41» diodeista 43 ja 33 sekä vastuksesta 48 kapasitanssiin 33· Tämä varaustie pyrkii kehittämään virran, joka alentaa vahvistuskerrointa. Tämä toinen varaustie myös muodostaa alhaisen vahvistusker-toimen avaintamattoman AGC systeemin, mikä alentaa AGC huojuntaa, joka muodostuu kun esiintyy irti lukittu toimintatapa. Synkronisoinnin pulssien irroittaminen aukilukitun toimintatavan vallitessa estetään varaus-virralla, joka aikaansaadaan kun diodi 33 saa etujännitettä johto suvin taan ja transistori 40 on poissa päältä. Se virta, joka on käytettävissä avainta-mattoman AGC varausajan aikana on pieni ollen se rajoitettu vastuksilla 41 ja 48 kytkettynä sarjaan diodien 43 ja 33 kanssa. Tämä AGC komponentti ei ole "venytetty" koska kapasitanssi 44 purkautuu nopeasti diodin 33 ja vastuksen 48 kautta.

Ylläkuvatun piirin toiminta irtilukitun toimintatavan aikana kun vaikuttamassa on kohinaa estää myös "irroittamisen" synkronisoinnin pulsseille kun kapasitanssissa 44 koostetaan virheellinen AGC merkki. Ylläkuvattu piiri on tämän johdosta suojattu kohinaa vastaan synkronisoidun toimintatavan ja irtilukitun toimintatavan eli poissa synkronisoinnista toimintatavan aikana.

15 61 596

Ylläkuvatussa piirissä johon tämä keksintö sisältyy on transistorin 49 tehtävänä purkaa kapasitanssi 53 säädettyyn tapaan. Sen virran määrä, joka kulutetaan riippuen avaintavan virran amplitudista, joka syötetään kytkin-napaan 1 tällöin transistorin 50 ja diodin 52 kautta. Koska vasteaika AGC systeemille riippuu varaamisen ja purkamisen aikavakioista AGC kapasitanssilla 53 on kuvion 1 mukainen AGC piiri järjestetty sekä lisäämään että pienentämään SF ja IF vahvistuskerrointa säädeltävillä nopeuksilla, mikä määräytyy videomerkin suhteellisesta tasosta verrattuna etukäteen määrättyyn vertailuta80on. Useissa aikaisemmissa AGC systeemeissä, joissa on kytkettynä vastus AGC suodinkapasitanesln yli on vaikuttamassa kiinteä, suhteellisen hidas aikavakio tämän kapasitanssin purkamiseksi. Koska esiintyy virran kulutusta vastuksen kautta kunkin vaakasuoran jakson aikana syntyy tästä "kallistumaa" videomerkkiin valkeasta mustaa kohden tämän televisiokuvan yli kun videomerkki toimii normaalilla toimintatavallaan. Tämän keksinnön täseä suoritusmuodossa koska kuluttava vastus ei ole käytössä on muutos AGC jännitteessä vaakasuoran jakson aikana videon tiedossa pienentynyt mikä lisää perusnopeutta AGC systeemille muutoksiin nähden, joita ovat esim. lentokoneen aiheuttama värinä.

Kuviot 3B ja 3C evät kaavioita piireistä, joihin sisältyy tämä keksintö käytettäväksi AGC systeemeissä, jolloin AGC kapasitanssi puretaan kun videomerkki on liian voimakas. Näin tuloksena oleva alennus AGC jännitteessä johtaa pienentymään BF ja IF vahvistuskertoimessa.

Viitaten kuvioon 3^ kytketään negatiiviseen suuntaan kulkevat video-merkit, jotka ovat sitä tyyppiä, joka aikaansaadaan toisella videovahvistimella 34 kuvion 1 mukaan kytkinnapaan 78 vastuksen 65 kautta transistorin 68 kannalle. Transistorin έθ tehtävänä on samoinkuin kuvion 1 transistorin 40 tehtävänä kynnysarvon tuntevan laitteen toiminta. Transistorin 66 kol-lektori on kytketty jännitteen syöttönapaan 79 vastuksen 66 kautta, kun taas sen emitteri on kytketty vertailujännitteen (maan) jännitteeseen vastuksen 71 kautta. Kapasitanssi 67 on kytketty transistorin 68 kollektorln ja kannan väliin. Diodi 69 on kytketty transistorin 68 kollektorln ja transistorin 72 kannan väliin. Kapasitanssi 70 on kytketty transistorin 72 kannan ja maan väliin. Diodi 69 ja kapasitanssi 70 toimivat samanlaiseen tapaan kun diodi 43 ja kapasitanssi 44 kuviossa 1 huippuarvon ilmaisimena. Transistorin 72 kollektori on kytketty avaintavien pulssien syöttölähtee-seen kytkinpisteen 80 kautta. Transistori 72 on toiminnaltaan samanlainen kuin transistorit 51 ja 50 kuviossa 1. Transistorin 72 emitteri on kytketty vastuksen 73 ja diodin 74 kautta maahan. Diodi 74 toimii samanlaisessa tehtävässä tässä piirissä kuin mitä toimi diodi 33 kuvioBsa 1 purkaen kapasi- 61596 16 tanssin 70 avaintavan jakson lopulla ja se toimii myös virran tulkitsijana yhdistelmänä transistorin 75 kanssa. Transistorin 75 kanta on kytketty liitos-pisteeseen diodin 74 ja vastuksen 73 välillä. Transistorin 75 emitter! on kytketty maahan kun taas transistorin 75 kollektori on kytketty ulostulon kytkinnapaan 76 Josta se edelleen kytketään AGC kapasitanssiin (jota ei ole esitetty). Transistori 75 toimii samanlaisessa tehtävässä tässä piirissä kuin toimi transistori 47 kuviossa 1 säätäen jännitettä AGC kapasitanssin yli.

Piirin toiminta voidaan kuvata seuraavaan tapaan. Vastus 63 ja kapasitanssi 67 muodostavat aiipäästösuotimen, joka rajoittaa AGC systeemin kaistanleveyttä termistä ja impulseImaista kohinatoimintaa vastaan, koska terminen ja impulssimainen kohina ovat taajuudeltaan korkeampia kuin videon synkronisointipulssit. Kun sisääntulon synkronisointipulssin merkit transistorin 68 kannalla laskevat tietyn valitun kynnysarvon alapuolelle joutuu transistori 68 pois kyllästystilasta ja diodi 69 ja kapasitanssi 70 havaitsevat huipun synkronisoinnin merkin amplitudista. Transistori 76, vastus 73» diodi 74 ja transistori 75 muodostavat jännitteestä virraksi muuntajan ja virtavahvietimen. Kapasitanssi 70 muistaa havaitun huippumerkin arvon, koska ainoastaan transistorin 72 kantavirta purkaa kapasitanssia 70.

Kun vaakasuora avainnuspulssi vaikuttaa transistorin 72 kollektorilla tämä huippuarvo ilmaistusta merkistä siirretään ulostulon virtaan transistorin 72 emitterin, vastuksen 73 ja· diodin 74 kautta. Virta transistorin 75 kollektorilla on likimääräisesti sama kuin virta, joka virtaa transistorin 72 emitteriltä. Tämän johdosta purkausvirta, joka määräytyy huippumerkistä kapasitanssin 70 yli virtaa transistorin 75 kollektorille kytkinnavasta 76.

Tämä purkausvirta pyrkii alentamaan jännitteitä AGC kapasitanssin (jota ei ole esitetty) yli. Mitä suurempi kapasitanssissa 70 havaittu huippumerkki on sitä suurempi on purkausvirta transistorin 75 kollektorilta, joka täten pienentää vahvistusta RF ja IF vahvistimissa.

Kun transistorin 72 kollektorilla ei ole vaikuttamassa avaintavia pulsseja kapasitanssin 70 varaus poistuu nopeasti etujännitystä johtosuuntaan saavan kantaemitterί1iitoksen yli transistorissa 72 ja vastuksen 73 ja diodin 73 läpi maahan. Sitten AGC purkausvirta päättyy. Normaalisti on yllä kuvattu piiri varustettu kytkinnavalla 76 kytkettynä myös jännitteen syöttöön, joka sisältyy esim. vastuksista muodostuvaan jännitteen jakopil-riin, siten että AGC purkausvirran puuttuessa AGC kapasitanssi varautuu aina jännitteenjakajan jännitteeseen saakka, mikä täten pyrkii lisäämään BF ja IF vahvletuekerrointa.

Koska purkaavan virran ajallinen kesto transistorissa 75 on funktio vaakasuoran avaintavan pulssin kestoajasta on~AGC purkausvirta riippumaton 17 61 596 pulssin leveydestä sisääntulon synkronisointipulsseissa kytkinpisteessä 78. Tämän johdosta on ylläkuvatulla piirillä samanlaiset näytteenoton ja säilyttämisen ominaisuudet kuin kuvion 1 piirillä 38.

Kuviossa 3B esitetty piiri on samanlainen kuin kuviossa 3A esitetty piiri paitsi että kapasitanssi 81 korvaa kapasitanssit 67 ja 70 kuviossa 3A. Vastukset 63, 66, 71 ja 75 tarvitsee korvata vain vastaavilla vastusarvoilla niin että aikaansaadaan sopiva aikavakio ja kantavirta transistorille 72. Tämän kahden toiminnan kapasitanssin 81 käyttö tullaan kuvaamaan kuvion 30 piirin yhteydessä.

Kuvio 30 esittää myös piirikaaviota, johon sisältyy tämä keksintö käytettäväksi AGC piirissä, jossa aleneva AGC jännite aikaansaa pienennyksen vahvistuskertoimeen. Negatiiviseen suuntaan siirtyvä videon tieto on kytketty kytkinnapaan 78 tasoa korjaavan transistorin 100 kannalle. Tämän emitter! on kytketty vastuksen 102 kautta positiivisen jännitteen syöttölähtee-seen 79* Kynnysarvoa havaitsevan transistorin 103 kanta on kytketty transistorin 100 emitterille vastuksen 101 lävitse. Transistori 103 toimii samassa tehtävässä kuin transistori 40 kuviossa 1. Diodi 106 ja kapasitanssi 107 on kytketty kollektorin ja kannan välille transistorissa 103 ja muodostavat huippuarvon ilmaisimen, joka on samanlainen kuin diodi 43 ja kapasitanssi 44 kuviossa 1. Transistorin 108 kollektori on kytketty maahan ja sen kannalle on kytketty transistorin 109 kollektori. Transistorin 109 emitter! on kytketty transistorin 110 kannalle. Transistorin 110 kollektori on kytketty syöttöjännitteeseen (+) ja emitter! on kytketty vastuksen 111 ja diodin 112 kautta maahan. Transistorit 108, 109 ja 110 toimivat samanlaiseen tapaan kuin transistorit 31 ja 30 kuviossa 1. Vastukset lllr diodi 112 ja kannan ja emitterin välinen liitos transistorista 118 toimivat samanlaiseen tapaan kuin transistori 47 ja vastus 48 kuviossa 1. Yhteinen kytkinpiste diodin 112 ja vastuksen 111 välillä on kytketty transistoreiden 118 ja 117 kannoille. Transistorin 117 emitter! on kytketty maahan ja transistorin 117 kollektori on kytketty AGC kapasitanssiin (jota ei ole esitetty) kytkinnavan 76 kautta. Transistorin 118 kollektori on kytketty diodin 119 kautta transistorin 117 kollektorille. Transistori 118 toimii samanlaiseen tapaan kuin transistori 47 kuviossa 1, jossa viimemainittu syötti varaavan virran ja edellinen syöttää purkavan virran AGC kapasitanssille verrattuna siihen jännitteeseen, joka vaikuttaa niiden vastaavien huippuarvon ilmaisun kapasitanssien yli. Transistorin 116 kanta on kytketty transistorin 117 kollektorille ja transistorin ll6 kollektori on kytketty maahan. Transistor in 116 emitteri on kytketty vastuksen 113 kautta zener diodille 114· Zener diodi 114 on kyt- 61596 18 ketty zener diodin 113 Ja naan väliin. Zener diodi 113 on kytketty kytkinpis-teeeeen 80. Kytkinpisteeseen 80 on kytkettynä myös toistuvien avainnuspulseien syöttölähde. Transistorin 120 kanta on kytketty transistorin 116 emitterille. Transistorin 120 kollektori on kytketty positiivisen syöttöjännitteen lähteeseen ja sen emitteri on kytketty vastuksen 121 kautta kytkinpisteeseen 76. Zener diodi 114» vastus 113» transistori 120 ja vastus 121 toimivat samanlaiseen tapaan kuin transistori 49 kuviossa 1 syöttäen AGC varausvirran kun videota koostetaan avaintavien pulssivälien aikana.

Transistori 122 ja vastus 123 on kytketty kytkinpisteen 78 ja kytkin-pisteen 76 väliin. Transistorin 122 kanta on kytketty kytkinpisteeseen 78 ja sen kollektori on kytketty maahan. Transistori 122 ja vastus 123 kehittävät etukäteen määritellyn AGC varausvirran irti lukinnasta olevan toimintatavan aikana samalla tapaa kuin vastuksen 41, diodien 43 ja 33 sekä vastuksen 48 toiminta oli kuviossa 1.

Kuviossa 3C esitetyn piirin toiminta voidaan kuvata seuraavaan tapaan. Negatiiviseen suuntaan siirtyvät videomerkit syötetään sisääntulon kytkinna-paan 38. Transistori 100 on tasajännitteinen tason siirtolaite, joka kytkee videomerkin transistorin 105 kannalle kun transistori 100 on kytkettynä päälle. Vastus 101 ja kapasitanssi 107 muodostavat eisääntulosuotimen, joka rajoittaa sen videomerkin kaistanleveyttä, joka on kytketty kytkinnapaan 78. Transistori 103 saa etujännitettä siten, että negatiiviseen suuntaan siirtyvän merkin vaikuttaessa, jonka merkin amplitudi on pienempi kuin mitä on tietty positiivinen kynnysarvo, tämä transistori 105 siirtyy pois kyllästys-tilasta. Diodi 106 ja kapasitanssi 107 havaitsevat jännl tehuipun transistorin 105 kollektorilla kun transistori 105 on poissa kyllästystilasta. Täten kun systeemin vahvistuskerroin on joko liian suuri tai likimain oikein saattavat merkin poikkeamat transistorin 105 kannalla transistorin 105 siirtymään pois kyllästystilasta, mikä sallii kapasitanssin 107 varautuvan diodin 106 kautta jännitteeseen, joka edustaa tiettyä minimiä (alhaisinta positiivista) jännitettä tämän merkin poikkeamissa. Normaalisti synkronisoidun toimintatavan tapauksessa vähiten positiiviset merkit, jotka vaikuttavat transistorin 105 kannalla ovat vaakasuoria synkronisointipulsseja ja ovat ne ajallisesti koinsidenssissa avaintavien pulssien kanssa, jotka syötetään kytkinnapaan 80. Tämän avaintavan virran läsnäollessa kytketään transistori 108 pois päältä ja jännite kapasitanssissa 107 määrää transistorin 109 kantavirran. Virran sallitaan kulkevan transistorissa 109 suuruudeltaan sellaisena, että kantavirran kulutus transistorille 109 on minimaalinen, mikä täten pitää likimain vakinaisen varauksen kapasitanssissa 107* Sen jälkeen 15 61596 kun avaintava virta on kerran häipynyt purkautuu kapasitanssi 107 nopeasti transistorin 106 kautta, tämän ollessa kytkettynä päälle kun avaintavat pulssit eivät vaikuta. Varausajan vakio kapasitanssille 107 on suuruusluokaltaan 0,3 mikrosekuntia. Varausajan vakio kapasitanssille 107 valitaan pienemmäksi kuin mitä on pulssin leveys siinä lyhimmässä pulssissa, joka vaikuttaa pystysuoran palautusajan aikana tässä videomerkissä. Transistorit 109 ja 110 siirtävät merkin ilmaistun huippuarvon kapasitanssista 107 vastukseen 111 ja diodiin 112. Transistori 11Θ kehittää tuloksena olevan purkausvirran AGO kapasitanssille (jota ei ole esitetty) tämän ollessa kytketty transistorin 118 kollektorille kytkinpisteessä 76. Kun transistori 117 on kyllästyneenä, mikä tapahtuu mikäli vaikuttaa lilan paljon RF ja IF vahvistusta ja transistori 103 on kytkettynä pois päältä, johtaa transistori 116, mikä täten kytkee pois päältä transistorin 120. Kun transistori 116 johtaa virtaa, johtaa transistori 117 myös, mikä sallii purkausvirran kehittämisen AGC kapasitanssille kytkinpisteessä 76 pienentämään AGC jännitettä, mikä täten pienentää EP ja IF vahvistuskerrointa.

Kun avaintava pulssi on vaikuttamassa ja merkin poikkeamat transistorin 103 kannalla ovat liian pieniä poistaakseen transistorin 105 kyllästystllasta, toisin sanoen joko vaakasuoran synkronisointijännitteen poikkeamat ovat liian pieniä tai koostaminen tapahtuu vaakasuoran pyyhkäisy-ajan video-esuuden aikana on transistorin 120 kanta kiinnikytketty jännitteeseen zener diodin 114 yli. Tässä suoritusmuodossa valitaan zener diodin jännite likimain 3,5 voltin suuruiseksi. Tietty ennakolta määrätty varausvirta kulkee tällöin vastuksen 121 kautta kytkinpisteeseen 76 täten lisäten AGC kapasitanssin varausta, mikä aikaansaa lisäyksen RF ja IF vahvistuskertoimeen»

Kun videon synkronisointipulssin jännitteen poikkeamat ovat pituudeltaan sellaisia että ae saattavat transistorin 105 pois kyllästystllasta (toisin sanoen oikea RF ja IF vahvistuskerroin on toteutettu tai on liian paljon vahvistusta toteutetaan synkronisoinnin pulssin jännitteen poikkeamille huippuarvon ilmaisu ja niitä säilytetään koko vaakasuoran avalnnusai-kavälin aikana muistissa. Tämä "venyttää” tehollisesti synkronisoivien ja tasoittavien pulssien leveyttä täyteen avaintavien pulssien kestoaikaan.

Transistorit 109 ja 110 ovat toiminnaltaan samanlaisia kuin transistorit 30 ja 31 kuviossa 1 siinä suhteessa, että se purkausvirran määrä, joka syötetään transistorilla 118 edelliseen määrätään ilmaistun jännite-huipun perusteella, joka syötetään transistorin 109 kannalle, kun taas viimemainitussa varausvirran määrä, joka syötetään transistoriin 47 määrätään ilmaistun jännitehuipun perusteet la, , joka syötetään transis- 20 61 596 toriin 47 määrätään ilmaistun jännitehuipun perusteella, joka syötetään transistorin 51 kannalle.

Kun kuvion $C systeemi on poistunut vaakasuorasta lukinnastaan, toisin sanoen kun avaintava pulssi syntyy kytkinnapaan 80 eikä tällöin vaikuta mitään synkronisoivaa pulssia kytkinnavassa 73 on transistorit 122 ja vastus 125 kytketty mukaan muodostamaan pienen vahvistuksen yksinkertainen AGC systeemi, joka pienentää AGC järjestelmän "huojuntaa", joka syntyy kun tämä vaakasuoran lukinnen toimintatavasta poikkeaminen tapahtuu. Kun on vaikuttamassa vaakasuoran synkronisoinnin pulssi aikaansaaden transistoreiden 122 johtavan virtaa eikä mitään avaintavaa pulssia ole vaikuttamassa, pyrkii transistori 122 pienentämään jännitettä AGC kapasitanssissa, joka normaalisti on kytkettynä kytkinnapaan 76· Tämä tapahtuu, jotta korjattaisiin AGC jännitteen lisääntymistä johtuen transistorista 120 ja vastuksesta 121, jotka johtavat avaintavan aikavälin aikana synkronisoinnista irroneen tilan aikana.

Erilaisia muita muunnoksia voidaan myös toteuttaa tämän keksinnön laajojen puitteiden sisällä. Esim. takaisinkytkemällä transistorin 50 kol-lektori kuviosta 1 suoraan maahan voidaan kapasitanssi 55 purkaa kytkemällä tietty vastus sen yli transistorin ja diodin yhdistelmän sijaan, jotka muodostuivat transistorista 49 ja diodista 52. Myöskin voidaan käyttää erilaisia kohinansuojauspiirejä kohinansuojauspiirin 64 sijaan kuviossa 1. Muut muunnokset ovat myös alan asiantuntijan keksittävissä tämän selityksen nojalla.

Claims (13)

1. Automaattinen vahvistuksen säätöpiiri televisiovastaanottimia varten, joka piiri toimii yhdistetyn videosignaalin eri kestoajan omaavia impulsseja sisältävien synkronointisignaalikomponenttien perusteella, jolloin vahvistuksen säätöpiiriin kuuluu impulssilähde, joka kehittää impulsseja, jotka yleensä ovat samanaikaisia synkronoin-tisignaali-impulssien kanssa ja joiden kestoaika on pitempi kuin lyhyimpien synkronointisignaali-impulssien kestoaika, ja joka ohjaa avainnuspiiriä, sekä avainnuspiirin kautta kytketty lähtösuodatin, joka kehittää vahvistuksen säätöjännitteen, tunnettu siitä, että yhdistetty videosignaali johdetaan siirtokytkentään (uo), joka kynnysarvon toisella puolella olevien videosignaalivärähtelyjen esiintyessä ylläpitää määrättyä johtavaa tilaa (kyllästys) ja joka kynnysarvon toisella puolella olevien videosignaalivärähtelyjen esiintyessä siirtää nämä, että siirtokytkentään (40) on liitetty huippuiImaisin (43, 44) siirrettyjä videosignaaleja varten, jonka aikavakio on mitoitettu eri kestoajan omaavien yksittäisten syn-kronointisignaali-impulssien huipputasasuuntausta varten, että avain-nuspiiri (47,49,50,51) on kytketty huippuilmaisimeen ja impulssi-lähteeseen (57) vaihtelevan virran synnyttämiseksi impulssilähteestä tulevien impulssien esiintyessä, jonka amplitudi on huippuilmaisimen tasasuunnatun signaalin amplitudin määräämä, ja että lähtösuodatin (53) on siten kytketty avainnuspiiriin (47,49,50,51), että se kehittää säätöjännitteen avainnuspiirin synnyttämän vaihtelevan virran mukaisesti.

2. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att uppladdnings- och urladdnings-tidskonstanten för toppdetektorn (43,44) är kortare än längden hos de enskilda synkroniseringssignaldelarna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että huippuilmaisimen (43,44) lataus- ja purkausaikavakio on lyhyempi kuin yksittäisten synkronointisignaali-komponenttien kestoaika.

3. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 2, kännetecknad därav, att en urladdningskrets (33,48) är inkopplad mellan toppdetektorn (43,44) och utgängsfiltret (53) för urladdning av toppdetektorns (43,44) utsignal när de periodiska im-pulsema inte föreligger.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu huippuilmaisimen (43,44) ja lähtösuodattimen (53) väliin kytketystä purkausvirtapiiristä (33,48) huippuilmaisimen lähtösignaaIin purkamiseksi silloin kun jaksottaisia impulsseja ei esiinny.

4. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 3, kännetecknad därav, att nycklingskretsen innefattar en urladdningskrets (49), som styrs av toppdetektorn (43,44) för urladdning av en laddningskondensator i utgängsfiltret (53), vars urladdningsström är beroende av utsignalspänningen som är bildad 26 615 9 6 över t op p de te k torn (43,44).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että avainnuspiiri sisältää huippuilmaisimen (43,44) ohjaaman purkauspiirin (49) lähtösuodattimen (53) varaus-kondensaattorin purkamiseksi huippuilmaisimen (43,44) lähtösignaali-jännitteestä riippuvaisella purkausvirralla.

5. Krets för förstärknings regie ring enligt patentkravet 4, kännetecknad därav, att tili toppdetektorn (43,44) är kopplad en brusskyddekrets (8*+) , som vid uppträdande av pulsbrus i den sammansatta videosignalen ästadkommer en urladdningsbana för den utsignal, som bildas över toppdetektorn (43,44) i närvaro av nänrnda pulsbrus.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, 22 6 1 5 9 6 tunnettu siitä, että huippuilmaisimeen (H 3,44) on liitetty kohinasuojapiiri (84), joka impulssikohinan esiintyessä yhdistetyssä videosignaalissa muodostaa purkaustien impulssikohinan huippuilmaisimeen (43,44) synnyttämälie lähtösignaalille.

6. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 5, kännetecknad därav, att brusskyddskretsen (84) inklu-derar ett likriktarelement (33), som är inkopplat mellan toppdetektorn (43,44) och utgängsfiltret (53) pä sädant sätt att vid närvaro av nämnda pulsbrus och när nämnda periodiska impulser inte föreligger tillföres uppladdningsStröm tili utgängsfiltret.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että kohinasuojapiiri (84) sisältää huippu-ilmaisimen (43,44) ja lähtösuodattimen (53) väliin siten asetetun tasasuuntaajaelementin (33), että kohinaimpulssien esiintyessä ja jaksottaisten impulssien puuttuessa lähtösuodattimeen siirtyy varus-virta.

7. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 6, kännetecknad därav, att nycklingskretsen innefattar en strömkälla (47,50 ,51) som styrs av amplituden hos toppdetektorns (43,44) utsignal.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että avainnuspiiri sisältää huippuilmaisimen (43,44) lähtösignaalin amplitudin ohjaaman virtalähteen (47,50,51).

8. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 7, kännetecknad därav, att nämnda strömkälla innefattar tre transistorer (50,51,47), varvid basen i den första transistorn (50) är kopplad tili emittern i den andra transistorn (51), basen i den andra transistorn (51) är kopplad tili toppdetektorn (43,44), var-jämte basen i den tredje transistorn (47) är kopplad tili nämnda källa för periodiska impulser och tili emittern i den första transistorn (50), vars emitterström i närvaro av nämnda periodiska impulser styrs av toppdetektorns utspänning.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että virtalähde sisältää kolme transistoria (50,51,47) ja ensimmäisen transistorin (50) kanta on liitetty toisen transistorin (51) emitteriin, toisen transistorin kanta on liitetty huippuilmaisimeen (43,44) ja kolmannen transistorin (47) kanta on liitetty jaksottaisten impulssien lähteeseen (57) ja ensimmäisen transistorin emitteriin, jonka emitterivirtaa jaksottaisten impulssien esiintyessä ohjaa huippuilmaisimen lähtöjännite.

9. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 8, kännetecknad därav, att urladdningskretsen för utgängs-filtrets (53) laddningskondensator innefattar en fjärde transistor (49), vars kollektor är kopplad tili utgängsfiltret och basen är kopplad tili kollektorn i den första transistorn (50).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että lähtösuodattimen (53) varauskondensaat-torin purkauspiiri sisältää neljännen transistorin (49), jonka kol-lektori on liitetty lähtösuodattimeen ja jonka kanta on liitetty ensimmäisen transistorin (50) kollektoriin.

10. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 9, kännetecknad därav, att de första (50) och andra (51) transistoreina är av den ena konduktivitetstypen under det att de tredje (47) och fjärde (49) transistorerna är av den motsatta konduktivitetstypen .

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että kolmas (47) ja neljäs (49) transistori ovat vastakkaista johtavuustyyppiä verrattuna ensimmäiseen (50) ja toiseen (51) transistoriin.

11. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 5, kännetecknad därav, att brusskyddskretsen (84) innefattar femte (59), s jätte (60) och sjunde (63) transistorer, en filtreringskrets (58,5) för filtrering av pulsbruset och kopplad tili basen i den femte transistorn (59), en läskrets (61) inkopplad 27 61 596 melian emittern i den femte transistorn (59) och basen i den sjätte transistom (60) för astadkommande av en lasspänning pä basen i den sjätte transistorn (60) varvid den sjätte transistorn (60) har sadan förspänning, att i närvaro av nämnda lasspänning blir nämnda sjätte transistor (60) ledande, ett första motständs-organ (62) inkopplat mellan basen i den sjunde transistorn (63) och emittern i den sjätte transistorn (60), och ett andra motständs-organ (64) kopplat mellan kollektorn i den sjunde transistorn (6 3) och toppdetektorn (43,44) sälunda, att när den sjätte transistorn (60) leder bildar den sjunde transistorn (63) en urladdningsbana för toppdetektorns (43,44) utsignal.

11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että kohinasuojapiiri (84) sisältää viidennen (59), kuudennen (60) ja seitsemännen (63) transistorin, viidennen transistorin (59) kantaan kytketyn suodatuspiirin (58,5) impulssi-kohinan poissuodattamiseksi, viidennen transistorin (59) emitterin ja kuudennen transistorin (60) kannan väliin kytketyn lukkopiirin (61) lukkojännitteen syöttämiseksi kuudennen transistorin kannalle, joka on niin esijännitetty, että se lukkojännitteen esiintyessä johtaa, seitsemännen transistorin (63) kannan ja kuudennen transistorin (60) emitterin väliin kytketyn ensimmäisen vastuselimen (62) ja 23 61 5 96 seitsemännen transistorin (63) kollektorin ja huippuilmaisimen (43,44) väliin kytketyn toisen vastuselimen (64), siten että seitsemäs transistori muodostaa kuudennen transistorin ollessa johtavassa tilassa purkaustien huippuilmaisimen lähtösignaalille.

12. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet ll,vid v£tev cfe periodiska impulserna utgörs av nycklingsimpulser, vilka har motsatt polaritet i förhällande tili de periodiska synkroniserings-impulsema och vilka leds tili den tredje transistorns bas, kännetecknad därav, att den sammansatta videosignalen tillförs basen i en ättonde transistor (40), att en utgängsfilter-kretsen bildande kondensator (53) för regleringsspänning är kopplad till emittem i den tredje transistorn (47), att en kondensator (44) är inkopplad mellan en referenspotentialpunkt (jord) och basen i den andra transistorn (51) och bildar med ett andra likriktarelement (43), som är inkopplat mellan kollektorn i den ättonde transistorn (40) och basen i den andra transistorn (51), toppdetektorn för detektering av spänningsutsvängningar vid kollektorn i den ättonde transistorn, att ett tredje likriktarelement (33) är inkopplat mellan det andra lik-riktarelementet (43) och emittern i den tredje transistorn (47) , att den första transistorns(50) bas är kopplad tili den andra transistorns (51) emitter, den första transistorns kollektor är kopplad tili den fjärde transistorns (49) bas och den första transistorns (50) emitter är kopplad tili den tredje transistorns (47) bas, att ett fjärde likriktarelement (52) är inkopplat mellan basen i den fjärde transistorn (49) och nämnda referenspotentialpunkt, varjämte kollektorn i den fjärde transistom (49) är kopplad tili utgängsfiltrets kondensator (53) och emittern i den fjärde transistorn (49) är kopplad tili nämnda referenspotentialpunkt.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, jossa jaksottaiset impulssit ovat avainnusimpulsseja, joiden napaisuus on vastakkainen jaksottaisiin synkronisointi-impulsseihin verrattuna ja jotka johdetaan kolmannen transistorin kannalle, tunnettu siitä, että yhdistetty videosignaali johdetaan kahdeksannen transistorin (40) kannalle, että kolmannen transistorin (47) emitteriin on kytketty lähtösuodattimen muodostava kondensaattori (53) säätöjännitettä varten, että vertauspotentiaali-pisteen (maa) ja toisen transistorin (51) kannan väliin on kytketty kondensaattori (44), joka kahdeksannen transistorin (40) kollektorin ja toisen transistorin (51) kannan väliin kytketyn toisen tasasuuntaa- jaelementin (43) kanssa muodostaa huippuilmaisimen kahdeksannen transistorin kollektorissa esiintyvien jännitevärähtelyjen ilmaisemiseksi, että toisen tasasuuntaajaelementin (43) ja kolmannen transistorin (47) emitterin väliin on kytketty kolmas tasasuuntaajaelement-ti (33), että ensimmäisen transistorin (50) kanta on liitetty toisen transistorin (51) emitteriin, ensimmäisen transistorin kollektori on liitetty neljännen transistorin (49) kantaan ja ensimmäisen transistorin (50) emitteri on liitetty kolmannen transistorin (47) kantaan, että neljännen transistorin (49) kannan ja vertauspotentiaali-pisteen välille on kytketty neljäs tasasuuntaajaelementti (52), ja että neljäs transistori (49) on kollektori Haan liitetty lähtösuodattimen kondensaattoriin (53) ja emitterillään vertauspotentiaalipistee-seen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu esijännitepiiristä (39,41,42), joka aiheuttaa kahdeksannelle transistorille (40) sellaisen esijännitteen, että tämä synkronointi-impulssivärähtelyillä ollessa valittuun kynnys-tasoon nähden ensimmäinen napaisuus synnyttää kollektorissaan synkronointi-impulssi jännitteen amplitudia vastaavan jännitteen, jonka huippuarvo varastoidaan huippuilmaisimen kondensaattoriin (44), kun taas kondensaattori purkautuu avainnusimpulssien puuttuessa kolmannen tasasuuntaajan (33) kautta.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että huipputasasuuntaajan kondensaattorissa (44) vaikuttava huipputasasuuntaajajännite johdetaan neljännen tran- 2H 61596 sistorin (49) ohjaustuloon tämän kollektorivirran ohjaamiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että kahdeksas (40), kolmas (47), neljäs (49), viides (58), kuudes (60) ja seitsemäs (63) transistori ovat npn-transistoreita ja toinen (51) ja ensimmäinen (50) transistori ovat pnp-transistoreita.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen vahvistuksen säätöpiiri, tunnettu siitä, että jaksottaisten avainnusimpulssien lähde sisältää kolmannen transistorin (47) kantaan liitetyn kolmannen vastuksen (46) ja vertauspotentiaalipisteen ja kolmannen vastuksen (46) väliin kytketyn viidennen t as asutin taus e le men tin (45), ja että avainnusimpulssit johdetaan viidennen tasasuuntauselementin ja kolmannen vastuksen väliseen liitoskohtaan. 25 Patentkrav: 615 9 6 Krets för automatisk förstärkningsreglering för televisions-apparater, vilken krets är päverkbar säsom gensvar pä synkroniserings-signaldelar i en sanunansatt videosignal, vilka synkroniseringssignal-delar innefattar impulser med olika tidsvaraktighet, varvid förstärk-ningsregleringskretsen inkluderar en impulskälla, som ästadkommer impulser, som normalt befinner sig i tidskoincidens med nämnda synkroniseringssignalpulser och nämnda impulser har en längre tidsvaraktighet än de pulser bland nämnda synkroniseringssignalpulser som har den kortaste varaktigheten och som styr en nycklingskrets, och ett over nycklingskretsen anslutet utgängsfilter, som alstrar spänning för förstärkningsregleringen kännetecknad därav, att den sammansatta videosignalen tillförs en överföringskrets (‘»O), som för pä en sida av ett tröskelvärde liggande videosignalsvängningar upprätthäller ett visst ledningstillständ (mättnad) och för pa den andra sidan av tröskelvärdet liggande videosignalsvängningar överför dessa, att en toppdetektor (43,44) för de överförda videosignalerna är ansluten tili överföringskretsen (40), varvid toppdetektorns tids-konstant är dimensionerad för topplikriktning av de enskilda synkroni-seringssignalimpulserna med olika tidsvaraktighet, att nycklingskretsen (47,49,50,51) är kopplad tili toppdetektorn och impulskällan (57) för alstring av en variabel Ström under det att de frän impulskällan alstrade impulserna inträffar, vars amplitud bestäms av amplituden hos den av toppdetektorn likriktade signalen, och att utgängsfiltret (53) är sälunda kopplat tili nycklingskretsen (47,49 ,50 ,51), att det alstrar regleringsspänningen i enlighet med den variabla Ström, som erhälles frän nycklingskretsen.

13. Krets för förstärkningsreglering enligt patentkravet 12, kännetecknad av en förspänningskrets (39,41,42) anordnad att ge den ättonde transistorn (40) en förspänning som är sä vald, att när synkrordseringsimpulssvängningama har i förhällande tili ett utvalt tröskelvärde en första polaritet bringas den ättonde transistorn (40) att vid sin kollektor ästadkomma en spänning som repre-