FI60600B

FI60600B - Vattenavskiljare foer gasanalysator

Info

Publication number: FI60600B
Application number: FI791769A
Authority: FI
Inventors: Matti Antton Hakala; Antti Lauri Juhani Martikainen; Jorma Juhani Auvinen
Original assignee: Instrumentarium Oy
Priority date: 1979-06-01
Filing date: 1979-06-01
Publication date: 1981-10-30
Also published as: FI60600C; FI791769A

Description

F5Sr*l γβΊ m1vKuulutusjulkaisu

JSlA IBJ O') UTLAGGN I NGSSKRI FT lUDUU

c (45) "^- ^· ίο :η loos ^ v ^ (51) Kv.ik.3/i«.ci.3 F 16 T 1/00 SUOM I —FI N LAND (M) Ptt«nttih«k*mut — Pat*nttns6knin| 7 91769 (22) H»k*mlipU»l — AiMÖknlngadtg 01.0 6.79 ' * (23) Alkupilvt—Giltlfh«t*dag 01.06.79 (41) Tullut lulklMkal — Bllvlt affantllg Q2 go

Patentti· ja rekisterihallitus .... .... . ,. , , .

. (44) NlhUvUulpsnon ja kuuU|ulkaltun pvm. — , n β.

Patent-och registerstyrelsen ' ' Aniekan utltjd och utl.«krift«n publicend 30.10.Ö1 (32)(33)(31) Pyjrdatty «tuoikws— Begird prloritet (71) Instrumentarium Oy, Elimäenkatu 22~2k, 00510 Helsinki 51» Suomi—

Finland(PI) (72) Matti Antton Hakala, Helsinki, Antti Lauri Juhani Martikainen,

Helsinki, Jorma Juhani Auvinen, Nummela, Suomi-Finland(FI) (7L) Leitzinger Oy (5!+) Kaasuanalysaattorin vedenerotin - Vattenavskiljare för gasanalysator

Keksinnön kohteena on kaasuanalysaattorin vedenerotin, johon kuuluu putki kaasunäytteen johtamiseksi vedenerottimeen, jossa on ve-denerotuskammio, jonka kautta mitattava kaasu on järjestetty johdettavaksi ja joka kammio on järjestetty tyhjennettäväksi siihen kerääntyneestä kondenssivedestä.

Esim. käytettäessä CC^-analysaattoria hengitysilman mittaukseen, on ongelmana uloshengitysilman sisältämä vesihöyry. Koska lämpötila näytekanavassa on alhaisempi kuin ihmisen ruumiinlämpö, vesihöyry tiivistyy mittauslaitteessa ja vesipisaroiden joutuminen mittauskammioon aiheuttaa mittauksen epäonnistumisen.

Tunnetuissa kaasuanalysaattoreissa on veden poistamiseksi näyte-kaasusta käytetty vedenerotinta, jossa kondenssivesi kerätään pieneen kuppiin, joka tarvittaessa tyhjennetään. Tähän tunnettuun ratkaisuun liittyy seuraavia epäkohtia. Keräyskuppi aiheuttaa näytteen kulkukanavaan ylimääräistä tilavuutta, mikä hidastaa mittausta. Tämä ei ole toivottavaa, koska analysaattorin on pystyttävä seuraamaan CC^-pitoisuutta hengitys jakson eri vaiheissa. Tästä syystä kupin tilavuus on pyrittävä pitämään pienenä, mikä taas aiheuttaa tiheän tyhjennystarpeen. Jos tyhjennystä ei muisteta 2 60600 suorittaa määräajassa, on seurauksena mittauksen epäonnistuminen.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen automaattisesti tyhjentyvä vedenerotin, jolla edellä mainitut ongelmat voidaan ratkaista.

Keksinnön erityisenä tavoitteena on ollut olennaisesti pienentää ylimääräistä tilavuutta näytteen kulkukanavassa, jolloin näyte-määrä voidaan pienentää ilman, että näytekaasun sekoittuminen kulkukanavassa aiheuttaa mittauksen sanottavaa hidastumista, samalla kun kuitenkin säilytetään riittävä vedenerotusteho. Samoin on pyritty mahdollisimman suureen käyttövarmuuteen ja käytön helppouteen.

Keksinnön tarkoituksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi on keksinnön mukainen kaasuanalysaattorin vedenerotin tunnettu siitä, että vedenerotuskammiossa näytevirtaus on järjestetty haarautumaan kahteen osavirtaukseen siten, että päävirtaus imetään mittauskammion läpi vedenerotuskammion yläosaan liityvällä putkella ja moninkertaisesti pienempi sivuvirtaus imetään jatkuvasti vedenerotuskammion alaosaan liittyvän putken kautta, ja että vedenerotuskammio jakautuu alempaan ja ylempään, toisiinsa yhteydessä olevaan kammio-osaan, jolloin vedenerotuskammion alaosaan on liitetty näytteen-tuloputki ja sivuvirtausputki.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa päävirtausputki liittyy {.' ylempään kammio-osaan ja sivuvirtausputki avautuu sinänsä tunnetusti yhdessä pumppuun liittyvän imuputken kanssa irroitettavaan tai muulla tavalla tyhjennettävissä olevaan kondenssiveden keräys-astiaan, jonka kautta sivuvirtauksen aikaansaava alipaine vaikuttaa vedenerotuskammion alaosaan liittyvään putkeen.

Tällöin kondenssivesi ei joudu kulkemaan pumpun kautta ja sekä pää-että sivuvirtauksen aikaansaavina pumppuina voidaan käyttää halpoja kaupallisesti saatavissa olevia kalvopumppuja, joita on saatavissa parittain valmiiksi samaan koteloon rakennettuina. Pumppujen eteen tai jälkeen järjestetyillä kuristimilla voidaan säätää pää- ja sivu-virtausten suhteita. Jotta sivuvirtaus ei olennaisesti vaikuttaisi näytteen määrään, on sivuvirtaus huomattavasti pienempi, sopivimmin noin 5 % koko näytevirtauksesta.

3 60600

Itse kammio-osat voidaan tehdä valmistusteknisestä äärimmäisen helposti siten, että ne muodostetaan kahden kaasutiiviisti toisiinsa kiinnitetyn kappaleen rajapinnalle siten, että kumpaankin kappaleeseen on tehty esim. kartion muotoiset syvennykset. Toiseen näistä kappaleista voidaan irroitettava kondenssiveden keräysas-tia kiinnittää esim. kierteellä.

Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää erästä keksinnön mukaista vedenero-tinta liitettynä esittämättä jätettyyn kaasuanalysaattoriin, josta ainoastaan mittauskammio 8 on esitetty.

Kaasunäyte tuodaan potilaasta 1 putken 2 kautta vedenerotuskammion osaan 5a, jossa se jakautuu kahteen osavirtaukseen. Päävirtaus imetään pumpulla 9 kammio-osan 5b, putken 6 ja mittauskammion 8 läpi. Noin 5 % näytevirtauksesta imetään pumpulla 12 putken 10, veden-keräysastian 15 ja putken 11 kautta. Vedenerotuskammio on muodostettu kahden kaasutiiviisti toisiinsa kiinnitetyn kappaleen 4 ja 7 rajapinnalle 5c siten, että kumpaankin kappaleeseen 4, 7 on tehty kartion muotoinen syvennys 5a ja 5b.

Kappaleet 4, 7 kohdistetaan toisiinsa siten, että kartiot 5a ja 5b sijoittuvat toisiinsa nähden epäkeskeisesti. Veden poisjohtava si-vuvirtaus lähtee alemman kartion 5a kärjestä, johon putki 10 liittyy. Näytteen sisääntuloaukko, eli putken 2 avautumiskohta on ylä-puoliskossa 7 samalla kohdalla. Näytteen päävirtauksen ulosvirtaus taas tapahtuu ylemmän kartion 5b huipusta, johon putki 6 liittyy.

Edellä kuvatulla rakenteella päästään siihen, että kammio-osaan 5a tulevat vesipisarat ohjautuvat luonnostaan alaspäin menevään virtaukseen putkeen 10. Tällöin kammio-osien 5a, 5b tilavuus voidaan tehdä hyvin pieneksi, eikä siinä niin ollen tapahdu mittausta hidastavaa näytteen sekoittumista.

Pumput 9 ja 12 ovat tavallisia kalvopumppuja. Tässä tapauksessa on käytetty kaupallisesti saatavaa ratkaisua, jossa molemmat pumput on sijoitettu samaan koteloon 17 ja koostuvat kahdesta kalvosta, joiden liikettä ohjaa sama sähkömagneetti. Virtaukset säädetään sopiviksi pumppujen ulostulopuolelle sijoitetuilla kuristimilla 16.

Vedenkeräysastiana 15 voi olla läpinäkyvä muovi- tai lasipullo, 60600 joka on kierteellä kiinnitetty alempaan kammiokappaleeseen 4 ja joka voidaan irroittaa tyhjennystä varten- Keräysastian 15 koko voidaan valita halutun suuruiseksi ilman haittavaikutuksia mittaukseen, mikä täten tarjoaa mahdollisuuden olennaisesti pidentää keräysastian tyhjennysväliä.

Claims

60600

1. Kaasuanalysaattorin vedenerotin, johon kuuluu putki (2) kaasu-näytteen johtamiseksi vedenerottimeen, jossa on vedenerotuskammio, jonka kautta mitattava kaasu on järjestetty johdettavaksi ja joka kammio on järjestetty tyhjennettäväksi siihen kerääntyneestä kon-denssivedestä, tunnettu siitä, että vedenerotuskammiossa näytevirtaus on järjestetty haarautumaan kahteen osavirtaukseen (6, 10) siten, että päävirtaus (6) imetään mittauskammion (8) läpi vedenerotuskammion yläosaan liittyvällä putkella (6) ja moninkertaisesti pienempi sivuvirtaus imetään jatkuvasti vedenerotuskammion alaosaan liittyvän putken (10) kautta, ja että vedenerotuskammio jakautuu alempaan ja ylempään, toisiinsa yhteydessä olevaan kammio-osaan (5a, 5b), jolloin vedenerotuskammion alaosaan (5a) on liitetty näytteentuloputki (2) ja sivuvirtausputki (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vedenerotin, tunnettu siitä, että sivuvirtausputki (10) avautuu sinänsä tunnetusti yhdessä pumppuun (12) liittyvän imuputken (11) kanssa irroitetta-vaan tai muulla tavalla tyhjennettävissä olevaan kondenssiveden keräysastiaan (15), jonka kautta sivuvirtauksen aikaansaava alipaine vaikuttaa vedenerotuskammion alaosaan (5a) liittyvään putkeen (10) .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenerotin, tunnet-t u siitä, että päävirtauksen ja sivuvirtauksen aikaansaavat pumput (9, 12) ovat kalvopumppuja.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenerotin, tunnet-t u siitä, että päävirtauksen aikaansaava pumppu (9) on kalvopumppu ja sivuvirtauksen aikaansaava pumppu (12) on peristalttinen letkupumppu.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen vedenerotin, tunnettu siitä, että pumppujen (9, 12) imu- tai painepuolella on kuristimet (16) pää- ja sivuvirtauksen määrien ja keskinäisten suhteiden säätämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vedenerotin, tunnettu siitä, että vedenerotuskammion kaksi kammio-osaa (5a, 5b) ovat vastakkaisiin suuntiin olevien, toisiinsa nähden siirrettyjen 6 60600 kartioiden muotoisia, jolloin sivuvirtausputki (10) avautuu alhaalta päin alemman kartion (5a) kärkeen ja päävirtausputki (6) avautuu ylhäältä päin ylemmän kartion (5b) kärkeen, kartioiden pohjien ollessa reunaosillaan päällekkäin kammio-osien (5a, 5b) välisen yhteyden muodostamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vedenerotin, tunnettu siitä, että vedenerotuskammion kaksi kammio-osaa (5a, 5b) on muodostettu kahden kaasutiiviisti toisiinsa kiinnitetyn kappaleen (4, 7) rajapinnoille (5c) tehtyinä syvennyksinä.