FI58972C - Apparat med temperaturkaennande element foer reglering av en ventil i ett ventilationssystem - Google Patents

Description

ΓβΙ m,KUULUTU$JULKAISU c ο π o 0 flgTa lbj (11) utläogninosskiiipt 5 8972 c Patentti n y 3 n n city 11 05 1931 ' Patent seddelat ^ ^ (51) K».ik?/inc.a.3P 24 P 11/053* 13/18 SUOMI—FINLAND pi) ιη^ιμιμμιι-ν·μιμ«μ| 780923 (22) H*k«ml*ptWi—AiMttk)t(npd«( 23.03.78 ' (23) AJIcupiM — CIW|h*t*d»| 23.03.78 (41) Tullut (ulkteaksl — Blfytt off*otllj gl* qQ 70 ^tontti, ja rekisterihallitut N«htMtaip«on ,. pvm.-

Patent· och registerstyralaen ' An*akan uthfd oeh utl.«krtft«n puMkmd 30.01.8l (32)(33)(31) «tuoikau*—B«gird priortuc (71) TeknoTerm Systems AB, Hans Michelsensgatan 9> S-211 20 Malmö,

Ruotsi-Sverige(SE) (72) Olov Ragnar Lennart Eriksson, Kalmar, Ruotsi-Sverige(SE) (7M Leitzinger Oy (5^) Lämpötilan tuntoelementillä varustettu laite venttiilin säätämiseksi tuuletusjärjestelmässä - Apparat med temperaturkännande element för regiering av en ventil i ett ventilationssystem

Esillä olevan keksinnön kohteena on lämpötilan tuntoelementillä varustettu laite venttiilin säätämiseksi automaattisesti rakennusten tuuletuskanavassa.

Asunnoissa ja muissa huoneistoissa tapahtuu varsin huomattavaa luonnollista tuuletusta johtuen siitä, että ulkoilmaa tulee sisään erityisesti ikkunoista ja ovista ja virtaa ulos tavallisesti keittiössä, WC:ssä ja kylpyhuonessa olevissa poistokanavissa esiintyvän luonnollisen vedon johdosta. Hyvin suuressa osassa asuntoja, mm. käytännöllisesti katsoen kaikissa huviloissa on tällaiset nk. itsevetojärjestelmät .

UlkolämpÖtilan ollessa alhainen ja varsinkin jos vielä tuulee, muodostuu luonnollinen veto voimakkaaksi ja siitä johtuvat lämpöhäviöt suuriksi, ellei poistoilmakanavia ole varustettu rajoituslaitteilla, jotka vastustavat tätä tuuletuksen kannalta tarpeetonta ja epätaloudellista luonnollisen vedon lisäystä. Luonnollista vetoa voidaan tosin talvella rajoittaa sulkemalla käsin asteettain tai täysin yksittäisissä asuntotiloissa mahdollisesti olevat venttiilit. Tämä tapa on kuitenkin epäkäytännöllinen ja liian suuripiirteinen. Siitä seuraa 58972 joko liian runsas tai liian niukka tuuletus. Venttiilin säätö ei muodostu taloudellisesti tehokkaaksi ellei sitä jatkuvasti soviteta esimerkiksi vuorokauden säävaihteluiden mukaisesti.

On tunnettua muodostaa suljettavia tuloilmakanavia ja sijoittaa pois-toilmakanavaan lämpötilan tuntoelin, jossa on tuntokappale, joka mitta- tai muotomuutoksen avulla ympäröivän ilman lämpötilan muuttuessa sulkee tai avaa asteettaan venttiilin, jolloin poistumis-ilman määrää voidaan jossain määrin säätää. On myös tunnettua sijoittaa lämpötilan tuntoelin poistoilmakanavan poistumispäähän, jotta myös ulkoilman lämpötila pääsee vaikuttamaan tuntokappaleen mittoihin tai muotoon ja sen kykyyn sulkea poistumispäässä oleva venttiili.

On kuitenkin osoittautunut, että tavanomaisilla poistoilman rajoitus-laitteilla ei saada aikaan tehokkaasti energiaa säästävää tuuletusta luonnollisessa vetojärjestelmässä. Alhaisessa ulkolämpötilassa ja tuulessa nimittäin ilmanvaihto muodostuu huomattavasti voimakkaammaksi kuin samassa alhaisessa lämpötilassa ilman tuulta. Tuuletushäviöt luonnollisella vedolla tuuletetuissa taloissa vuoden kylmänä aikana, eli lämmityskauden aikana muodostavat noin kolmasosan kaikista lämpö-häviöistä. Sitä paitsi talon sisällä pyrkii ilman kosteus kylmällä säällä painumaan epäterveellisen alhaisiin arvoihin. Monet kokevat asuntojen alhaisen ilmankosteuden lämmityskauden aikana hankalaksi.

Sen jälkeen, kun talossa oleva ilma on lämmennyt huoneen lämpötilaan, muodostuu ulkoa tullut alunperin kylmä ilma suhteelliselta kosteudeltaan epämiellyttävän alhaiseksi. Mitä suurempi ilmanvaihto sallitaan kylmällä säällä, sitä kuivemmaksi muodostuu ilma talossa.

Kolmas tärkeä säätilatekijä ulkolämpötilan ja tuulen voimakkuuden lisäksi on säteilyn voimakkuus. Esimerkiksi voimakkaassa auringonsäteilyssä sisälämpötila pyrkii kohoamaan. Eräs tapa välttää tämä on suurentaa poistoilmamäärää aikayksikköä kohti.

Yllä esitetyt haittapuolet ja edut on merkittävässä määrin poistettu ja vastaavasti saavutettu sillä poistoilman rajoitus- tai säätölaitteella, joka on esitetty ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 385 731. Tällä laitteella voidaan säätää poistoilmakanavassa olevaa venttli- 3 58972 liä kaikkien merkittävien tekijöiden mukaisesti, joihin tekijöihin kuuluu esimerkiksi sisä- ja ulkolämpötila, tuulen voimakkuus sekä lämmin ja kylmä säteily.

Esillä oleva keksintö rakentuu sille periaatteelle, joka muodostaa perustan yllä mainitun patenttijulkaisun mukaiselle keksinnölle, ja tämän keksinnön tarkoituksena on erityisesti mahdollistaa tämän tekniikan soveltaminen myös tuloilmakanaviin, eli niihin tuuletus-kanaviin, jotka normaalisti johtavat ilman ulkoa sisätiloihin, jolloin tarkoituksena on edelleen alentaa energian muodostuksesta koituvia kokonaiskustannuksia.

Erityisesti keksinnön tarkoituksena on parantaa ruotsalaisessa patentissa 385 731 esitettyä laitetta siten, että se soveltuu automaattiseen tuloilman säätöön ja mahdollisesti sekä poisto- että tuloilman säätöön rajoittaen siten tehokkaasti, automaattisesti ja optimaalisesti ilmanvaihtoa talossa, eli ilmanvaihto muodostuu taloudellisesti ja fysiologisesti hyväksyttäväksi riippumatta ulkolämpötilan ja tuulen voimakkuuden muutoksista.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan vähän tilaavievä, käyttövarma automaattisesti toimiva laite, jota voidaan käyttää pitämään tuloilman määrä aikayksikköä kohti vakiona ja jota haluttaessa voidaan käyttää säätämään poistoilmakanavaa yllä mainitun patentin mukaisesti.

Näiden tarkoitusten toteuttamiseksi on keksinnön mukaisesti saatu aikaan laite, jonka avulla asunnoissa ja muissa rakennuksissa, joissa on tuuletuskanava, voidaan säätää ilmanvirtausta tuuletuskanavan läpi, johon laitteeseen kuuluu kanava, liikkuva venttiilielin kanavan läpi tapahtuvan ilmavirran säätämiseksi sekä lämpötilaherkkä kappale, joka on järjestetty reagoimaan pieniin lämpötilan muutoksiin ja siten ohjaamaan venttiilielin joko sulkemaan tai avaamaan kanava riippuen tuntokappaleen lämpötilareaktioista, jolloin laitteessa on aukot osan kanavan läpi virtaavasta ilmasta johtamiseksi pois kosketukseen tuntokappaleen kanssa, joten sekä tämä osa ilmaa että kanavan poistopuolel la vallitsevassa lämpötilassa oleva ilma pääsevät vaikuttamaan tuntokappaleeseen ja siten, että osavirran vaikutuksen tunto-kappaleeseen kasvaessa rakennuksen ulkopuolisen tuulen voimakkuuden 58972 kasvaessa on vaikutus tuntokappaleeseen sellainen, että se pyrkii sulkemaan venttiilielimen tuulen voimakkuuden kasvaessa ja ulkoläm-pötilan laskiessa ja avaamaan venttiilielimen sisälämpötilan kohotessa, ulkopuolisen tuulen voimakkuuden pienetessä ja ulkopuolisen lämpötilan noustessa, jolloin keksinnön mukainen laite on tunnettu siitä, että laitteessa ontuloaukolla ja poistoaukolla varustettu kotelo, tulo- ja poistoaukon yhdistävä ensimmäinen kammio, ensimmäisestä kammiosta seinällä erotettu toinen kammio, johon tuntokappale on sovitettu ja joka on liitetty ensimmäiseen kammioon seinässä olevan aukon kautta, ja että kotelo kannattaa tuntokappaleen vaikutuksen alaisena olevaa venttiilielintä kotelon tulo- tai poistoaukon yhteydessä.

Keksinnön mukainen laite voi korvata tai täydentää aikaisempia tunnettuja ja yksinkertaisempia tuloilmatuuletusjärjestelmiä ja myös esimerkiksi huomattavasti kalliimpia mekaanisia tuuletusjärjestelmiä mahdollisesti kombinaationa lämmön taiteenottoaggregaattien kanssa poistaen niiden epäkohdat, mutta laitetta voidaan myös käyttää pois-toilmakanavissa. Molemmissa tapauksissa laitteella voidaan myös kylmänä vuodenaikana tai lammityskauden aikana pitää ilmanvaihto hyväksyttävällä tasolla sekä ulkoilman lämpötilavaihteluiden että vallitseviin tuuliolosuhteisiin nähden ja samoin voidaan ylläpitää hyväksyttävä taso myös silloin, kun auringonsäteily on voimakas ja sisälämpötila kohoaa, mikä on erityisen vaikea ongelma sään ollessa muuten kylmä.

Käytettäessä laitetta poistoilmakanavassa se toimii pääasiallisesti samalla tavalla kuin yllä mainitun patenttijulkaisun mukainen laite, eli poisjohdettu osa lämmintä poistoilmaa ja kylmä ulkopuolella oleva tuuli vaikuttavat samanaikaisesti tuntokappaleeseen kuitenkin muuttuvassa määrin riippuen tuulen voimakkuudesta ja poistoilman lämpötilasta ja nopeudesta. Voimakkaalla tuulella dominoi tuulen lämpötilavaikutus tuntokappaletta ja heikolla tuulella lämpimän poistoilman vaikutus. Kovalla, kylmällä tuulella venttiili sulkeutuu enemmän kuin samalämpötilaisella heikolla tuulella, koska ensimmäisessä tapauksessa lämpimän poistoilman osavirta ei pääse lämmittämään tuntokappaletta niin paljon kuin toisessa, jälkimmäisessä tapauksessa. Tuloksena on tällöin se, että lämpimän poistoilman lämmitysvaikutus tuntokappaleeseen pienenee tuulen voimakkuuden kasvaessa ja suurenee 5 58972 tuulen voimakkuuden vähetessä, ja että venttiili asteettain sulkeutuu tuulen voimakkuuden noustessa ja asteettain avautuu tuulen voimakkuuden vähetessä, ja vastaavasti venttiili asteettain sulkeutuu poisto-ilman ja/tai ulkolämpötilan laskiessa ja asteettain avautuu poisto-ilman ja/tai ulkolämpötilan kohotessa.

Vähän tilaa vievästä rakenteestaan johtuen on keksinnön mukainen laite kuitenkin erityisen käyttökelpoinen tuloilmakanavaan liittyvänä. Ilmavirta pyrkii myös tässä tapauksessa kasvamaan tuulen voiman kasvaessa rakennuksen ulkopuolella, ja tästä ilmavirrasta johdetaan pois osa-virta kosketukseen tuntokappaleen kanssa, johon tällöin vaikuttaa kylmän ulkoilman lämpötila riippuen tuulen voimasta (tuulen nopeudesta) , mutta tuntokappaleeseen vaikuttaa myös sisäilman (huoneilman) liikkeet. Tuulen voiman kasvaessa rakennuksen ulkopuolella suurenee tuloilmasta tuleva vaikutus (ilman sisäänvirtauksen suuretessa kanavassa) sisälämpötilan suhteen, ja tässä tapauksessa osa sisä-ilmavirtaa voidaan johtaa pois ja saattaa vaikuttamaan tuntokappaleeseen. Tällöin tuulen voiman kasvaessa ja ulkolämpötilan laskiessa tuntokappale sulkee venttiiliä yhä enemmän, mutta sisäilman lämpötila ja virtaus kosketuksessa tuntokappaleeseen vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan, eli venttiilin aukeamissuuntaan, jolloin tuloksena on se, että venttiili asettuu siihen asentoon, joka riippuu sekä ulkolämpÖ-tilasta että tuulen voimasta sekä sisälämpötilasta ja mahdollisesta sisäilmavirrasta. Myös tässä tapauksessa saadaan aikaan huoneen mahdollisimman taloudellinen tuuletus. Laitteella, joka mahdollistaa kanavan esisäädön lämpimän sisäilman johtamiseksi kosketukseen tunto-kappaleen kanssa ja/tai tuntokappaleen toiminta-alueen esisäädön, voidaan eri huoneita säätää eri tavoin ja tyydyttää erilaiset henkilökohtaiset tarpeet.

Samoinkuin ruotsalaisen patenttin 385 731 mukaista laitetta käytetään esillä olevan keksinnön mukaisessa laitteessa tuntokappaleena lämpö-tilaherkkää kaksimetallinauhaa, joka on muodostettu yksinkertaiseksi kierteeksi, mutta se on järjestetty keksinnölle erityisellä, vähän tilaa vievällä tavalla määrätyllä tavalla muodostettuun koteloon, joka muodostaa sekä venttiilipes^n että osan tuuletuskanavaa, jolloin kotelossa on seinät, joihin on järjestetty aukot siten, että ilmavirrat poistuvat ja vaikuttavat tuntokappaleeseen. Tällä keksinnön mukaisella järjestelyllä saadaan aikaan vähän tilaa vievä laite, joka voidaan 6 58972 liittää jo paikalla oleviin tuuletuskanaviin, ja jota voidaan käyttää sekä tuloilma- että poistoilmakanaviin.

Käytettäessä keksinnön mukaista laitetta tuloilman säätöön voidaan se helposti liittää jo paikalla olevan tuloilmakanavan sisäpäähän, kuten esimerkiksi ulkoseinään ikkunan yhteyteen tai sen viereen sijoitetun tuuletuskanavan sisäpäähän. Tällainen kanaali voi olla ikkunrakenteessa tai lähellä ikkunaa siihen liittyvässä ulkoseinässä oleva rako. Tällaisia kanavia on usein ikkunalaudan alla ja toisinaan ikkunan yläpuolella asuintaloissa ja tavallisesti ne on varustettu käsin säädettävällä venttiilillä. On kuitenkin yksinkertaista korvata tämä venttiili keksinnön mukaisella laitteella eli kaksimetalliele-mentillä ohjatulla venttiilillä. Kaksimetallielementti ja venttiili on edullisesti sijoitettu vähän tilaa vievään, pitkänomaiseen laite-koteloon, jossa on rakomaiseen tuuletusaukkoon liittymistä varten järjestetty tuloaukko ja poistoaukko, joka on tarkoitettu päättymään tai liittymään ulkoseinän sisällä olevaan tilaan, jolloin vähän tilaa vievän laitekotelon tulo- ja poistoaukon välisestä kanavasta haarautuu sivu- tai ohituskanava, joka ulottuu läpi sen kammion, johon kaksimetallielementti on sovitettu ja päätyy huoneeseen kaksimetallikam-mion seinässä olevien aukkojen kautta. Kaksimetallielementti liittyy välillisesti tai välittömästi venttiilielimeen, joka on edullisesti . venttiililäpän muodossa, joka läppä säätää laitekotelossa olevan pääkanavan läpi tapahtuvaa virtausta, eli ulkoseinässä olevan raon ja laitteen tuloaukon välistä virtausta ulkoseinän sisässä olevassa tilassa.

Seuraavassa keksintöä selvitetään erään suoritusesimerkin muodossa viittaamalla oheisiin piirustuksiin keksinnön yllä mainittujen tunnusmerkkien ja myös lisätunnusmerkkien valaisemiseksi.

Kuvio 1 on vaakasuora leikkauskuva ja osittain pintakuva keksinnön mukaisesta, nk. jousiventtilityyppiä olevasta tuuletuksen säätölaitteesta.

Kuvio 2 esittää laitetta poikkileikkauksena pitkin kuvion 1 viivaa II-II.

Piirustuksessa viitenumero 25 esittää ulkoseinää, joka erottaa asuintalossa olevan huoneen 26 viitenumerolla 27 esitetystä ulkoilmasta.

7 58972

Seinään 25 tai ikkunaosaan (eli puitteeseen tai kehykseen) on järjestetty vaakasuuntainen rako 28, esimerkiksi ikkunan yläpuolelle tai piirustuksen mukaisesti ikkunan (ei esitetty) alapuolelle. Kuten piirustuksesta ilmenee, on keksinnön mukainen laite erittäin vähän tilaa vievä, ja laitetta on esitetty yleisesti ottaen viitenumerolla 30 ja siihen kuuluu laltekotelo 31, jossa on kaksi kammiota 32, 33. Toinen kammio 32 on kanavan muotoinen ja pituudeltaan pääasiallisesti yhtä suuri kuin rako 28, ja mainittu kammio liittyy toisaalta rakoon 28 pohjalevyssä 35 olevan tuloraon 34 kautta ja toisaalta huoneeseen 26 tuloraon 34 suhteen sopivasti kulmaan järjestetyn poistoraon 36 kautta sopivaan poistosuuntaan.

Kaksimetallielementti 37 on yksinkertaisen spiraalin muodossa ja jär-/ jestetty kammioon 33, joka on erotettu kammiosta 32 kääntyvällä hoikilla 38, joka on asennettu laitekotelon 31 sisäpuolelta sylinterimäi-seen osaan 31a. Kotelon 31 tämä osa 31a on varustettu yhdellä tai useammalla aukolla 39, ja holkki 38 on varustettu sisääntuloraolla tai sisääntuloaukoilla 40 sekä poistoraoilla tai aukoilla 41. Sisään-tulorako 40 yhdistää pääkammion tai kanavan 32 kaksimetallikammioon tai kanavaan 33, ja aukot 41 ovat yhteydessä aukkoihin 39 ja näiden kautta asuinhuoneeseen 26.

Hoikkia 38 voidaan kääntää kädensijasta 42, johon päästään käsiksi asuinhuoneesta 26, jolloin aukkojen 39, 41 läpivirtausalaa voidaan säätää.

Kaksimetallielementin 37 toinen pää 37a on yhdistetty laitekoteloon 31 edullisesti laitteen 43 kautta, joka laite mahdollistaa kaksimetallielementin kulma-asennon säädön hoikissa 38, ja kaksimetallielementin toinen pää on yhdistetty ohjausvarteen 37b tai muodostaa tämän ohjaus-varren, joka on järjestetty vaikuttamaan venttiililäppään 44, joka kuviossa 2 on esitetty ehjillä viivoilla täysin avoimessa asennossa ja pistekatkoviivoilla täysin suljetussa asennossa tuloilmakanavan 32 sisääntuloaukkoon 36 nähden.

Venttiililäppä 44 on esitetyssä suoritusmuodossa kiinnitetty laite-kotelon sisään isiten, että paksunnoksen 44a muodossa oleva läpän 44 sisäreuna on kiinnitetty poikkileikkaukseltaan pyöreään istukkaan laitekotelon seinässä 31. Tässä tapauksessa läppä 44 voi olla kim- 8 58972 moista materiaalia ja järjestetty siten, että se muodostaa elementin, jonka oma kimmoisuus pyrkii palauttamaan sen suljetusta avoimeen asentoon, jolloin elementti pysyy aina kaksimetallivartta 37b vasten. Läppä 44 voi kuitenkin olla myös laakeroitu reunapaksunnok-sestaan 44 mainittuun istukkaan ja sen oma paino voi olla sellainen tai se voi olla yhdistetty kaksimetallivarteen 37b siten, että se joko avautuu tai. sulkeutuu painonsa avulla tai pakotetusta. Mahdollisesti läppää 44 voidaan pakottaa avointa asentoa kohti jousen (ei esitetty) avulla.

Laitekotelon 31 pohjalevy 35 on kiinnitetty seinään 25 esimerkiksi ruuveilla 45 ja esitetyssä suoritusmuodossa siihen kuuluu kaksi yhdensuuntaista listaa 46, ja vastakkaisten sivuseinien sisäreunoissa koteloon 31 kuuluu listoja kohti kulkevat urat. Listojen 46 ja niitä kohti kulkevien urien sopivan muodon ansiosta kotelo 31 voidaan helposti asentaa pohjalevylle 35 järjestämällä painetta koteloa vasten kotelon 31 ja pohjalevyn listojen 46 välisen tartunnan aikaansaamiseksi. Jos kotelo 31 on levyä, pohjalevy voi olla kimmoisaa materiaalia, esimerkiksi muovia, mikä helpottaa kotelon 31 edellä selvitettyä asennusta.

Yleisesti ottaen kaksimetallielementin 37 ei tarvitse olla yhtä pitkä kuin laitekotelon 31. Esitetyssä suoritusmuodossa kaksimetallielementin 37 pituus on suunnilleen puolet kotelon 31 pituudesta, ja kaksimetallivarsi 37b vaikuttaa olennaisesti venttiililäpän 44 päiden puolivälissä olevaan pisteeseen.

Kuviossa 2 on ulkopuolelta tulevaa ilmavirtaa merkitty nuolilla 50 ja huoneeseen 26 tapahtuvaa ilman sisäänvirtausta nuolilla 51.

Osa tuloilmasta voi virrata kammion 33 läpi osavirtana 52a, mutta asuinhuoneesta voi virrata myös lämmintä ilmaa kammion 33 läpi nuolilla 52 esitetyllä tavalla.

Ilmavirrat 50 - 51, 52, 52a vastaavat periaatteessa niitä ilmavirtoja, jotka voivat esiintyä ruotsalaisen patentin 385 731 mukaisessa suoritusmuodossa.

Tuulen voiman kasvaessa seinän 25 ulkopuolella alkavat suuntaan 50, 52a tapahtuvat ilmavirrat dominoida. Nämä kylmät ilmavirrat vaikuttavat kaksimetallielementtiin 37 saaden aikaan venttiilin 36 sulkeutumisen 9 58972 riippuen ilman määrästä ja lämpötilasta. Kuitenkin myös lämmintä ilmaa virtaa kaksimetallielementin 37 läpi virtausnuolten 52 mukaisesti, ja tällöin kaksimetallielementtiin vaikuttaa myös sisäilman lämpötila, jolloin venttiili läppä .44 asettuu sellaiseen asentoon, joka riippuu sekä sisäilman lämpötilasta (lämmintä ilmaa) että ulkoilman lämpötilasta ja tuulen voimasta, ja tästä syystä tuloilman säädössä tulevat sekä ulkoiset että sisäiset olosuhteet huomioonotetuiksi.

Koska läpikulut 39, 41 ja kaksimetallielementin 37 kulma-asento (lähtöasento) voidaan säätää esitetyllä tavalla, voidaan laite 30 soveltaa helposti eri tuuletustarpelsiin.

Piirustuksessa esitetty laite on esimerkki näppärästä ratkaisusta ongelmaan käyttää ruotsalaisessa patentissa 385 731 esitettyä periaatetta valinnaisesti tuloilmakanavaan tai poistoilmakanavaan. Esitetyssä suoritusmuodossa laitetta käytetään asunnossa tuloraon 34 liittyessä tuuletuskanavan rakoon 28, mutta laite voidaan haluttaessa sijoittaa poistoilmakanavan poistopäähän tuloraon 34 liittyessä poistoilmakanavan poistopäähän. Keksinnön mukaista rakennetta voidaan yksinkertaisuutensa ja pienen tilantarpeensa ansiosta käyttää erittäin edullisesti tavanomaisten, tavallisesti käsin säädettävien rako- tai nk. jousiventtiilien asemasta, joita käytetään ikkunoiden ylä- tai alapuolella ulkoseinissä olevien aukkojen yhteydessä.

On edullista käyttää sekä automaattisesti säädettyjä, ruotsalaisen patentin 385 731 mukaisia poistoilmanventtiileitä ja keksinnön mukaisia automaattisesti säädettyjä tuloilmaventtiileitä asuntojen ja muiden talojen täydellisen automaattisäädön aikaansaamiseksi. Käytettynä automaattisena tuloilmaventtiilinä laitteella voidaan säätää ja rajoittaa se tuuletus, jota tapahtuu suoraan talon läpi tuulen puolelta suojan puolelle ja joka muodostaa suuren, aikaisemmin täysin säätämättömän energiahäviön käytettäessä säätämättömiä, nk. jousiventtiilejä. Keksintö soveltuu sitä paitsi tuulettimilla aikaansaatuihin tuuletusjärjestelmiin, joka voidaan helposti havaita ilman erityisselostusta.

Useilla keksinnön mukaisilla säädetyillä venttiileillä varustetussa talossa venttiilit sulkeutuvat suuremmassa määrin tuulen puolella 5 8 9 7 2 10 kuin suojan puolella, jolloin optimituuletus tapahtuu aina talon suotuisammalla puolalla, mikä on erittäin edullista.

Kokeiltaessa keksinnön mukaisia laitteita ollaan havaittu, että toimiessaan tuloilmakanavien, esimerkiksi seinässä olevien tuuletus-rakojen säätölaitteina mainitut laitteet eristävät hämmästyttävän tehokkaasti ääntä, joka muuten täysin estämättä tunkeutuu huoneisiin seinissä olevien tuuletusrakojen läpi. Tämä odottamaton vaikutus selittyy sillä, että ilmavirta kääntyy kulmittain kotelossa 30 ja että kotelo tällöin toimii äänenvaimentimena. Tätä äänenvaimennus-vaikutusta voidaan tehostaa valmistamalla kotelo sopivasta materiaalista, esimerkiksi muovista.

On sitä paitsi mainittava, että keksinnön mukainen automaattisesti toimiva laite liittyessään asunnoissa tai muissa huoneistoissa korkealla sijaitseviin tuuletuskanaviin poistaa tavanomaisten vent-tiileiden yleisen ongelman, joka liittyy helposti käsiksi päästävän ohjauslaitteen aikaansaamiseen. Toisaalta laitteen venttiilielimet voidaan yhdistää seisomakorkeudelta käsiksipäästävään laitteeseen venttiilielimen sulkemiseksi käsin silloin, kun tuuletuskanava halutaan sulkea huolimatta kaksimetallielementin pyrkimyksestä pitää venttiili-elin avoimessa asennossa.

Edelleen laite voidaan varustaa lisälaitteella sen alueen ennalta asettamiseksi, jonka ympäri venttiililäppä säädetään automaattisesti kaksimetallielementin avulla. Viimeksi mainitun tyyppinen laite voi muodostua esimerkiksi yhdestä tai parista säädettäviä kaksimetallielementin tai venttiililäpän pysäytinvasteita tai sen voi muodostaa laite 42 kaksimetallielementin lähtöasennon (kulman) säätämiseksi vaikuttamaan venttiililäppään.

Venttiililäppä voidaan myös järjestää siten, että jos sää on kylmä, eli ulkolämpötila suhteellisen alhainen, jolloin venttiililäppään vaikuttavat voimakkaat, lyhytaikaiset lämpötilaiskut, nämä kääntävät venttiililäppää suljettua asentoa kohti, vaikka lämpötila ei olisikaan niin alhainen, että kaksimetallielementti sulkisi venttiililäpän.

Tämä mahdollisuus on helposti havaittavissa tarkastelemalla kuviota 2. Jos oletetaan, että lämpötila laskee, jolloin kaksimetallielementti 11 58972 kääntää venttiililäppää lähemmäksi poistoaukkoa 36, ja sattuu kova tuulenpuuska, voi venttiililäpän takasivua vasten tuleva ilmanpaine kääntää venttiililäpän suljettua asentoa kohti. Tuulenpuuskan lakatessa ja tuulen voiman pienentyessä venttiililäppä palaa takaisin jousivoiman vaikutuksesta, joka jousivoima esitetyssä tapauksessa on venttiililäppämateriaalin lähimpänä niveltä 44a olevan osan joustokyky. Venttiililäpän läpättämisen vaimentaa jousivoiman antama vastus.

Nämä ja muut muunnosmuodot keksinnön mukaisen laitteen soveltamiseksi tiettyihin talossa oleviin tuuletusaukkoihin ja tiettyjä tuuletus-tarkoituksia silmälläpitäen sisältyvät myös keksinnön puitteisiin, koska laitteen käyttötapaperiaate pysyy samana.

i

Claims (12)

12 5 89 72

1. Laite liitettäväksi asunto- tai muiden rakennusten tuuletuskanavaan (50) tuuletuskanavan läpi. tulevan ilmavirran säätämi seksi , johon laitteeseen kuuluu kanava (32, 36), liikkuva venttiilielin (44) ilmavirran säätämiseksi kanavan läpi ja lämpötilaherkkä kappale (37), joka on järjestetty reagoimaan pieniin lämpötilamuutok-siin ja siten ohjaamaan venttiilielintä sulkemis- tai avaamissuun-taan riippuen tuntokappaleen lämpötilareaktioista, jolloin laitteessa on aukot (39, 40) osan (52a) kanavan läpi virtaavasta ilmasta johtamiseksi kosketukseen tuntokappaleen (37) kanssa siten, että sekä ilman tämän osan että kanavan (32, 36) poistopuolella vallitsevassa lämpötilassa olevan ilman annetaan vaikuttaa tuntokappalee-seen, jolloin osavirran vaikutus tuntokappaleeseen kasvaa rakennuksen ulkopuolisen tuulen voiman kasvaessa ja tällöin tuntokappaleeseen vaikutetaan siten, että se pyrkii sulkemaan venttiilielimen tuulen voiman kasvaessa ja ulkolämpötilan laskiessa ja avaamaan venttiilielimen (44) sisälämpötilan noustessa, rakennuksen ulkopuolisen tuulen voiman laskiessa ja ulkopuolisen lämpötilan noustessa, tunnettu siitä, että laitteessa on tuloaukolla (34, 36) yhdistävä ensimmäinen kammio (32), ensimmäisestä kammiosta seinällä (38) erotettu toinen kammio (33), johon tuntokappale (37) on sovitettu ja joka on liitetty ensimmäiseen kammioon (32) seinässä olevan aukon kautta, ja että kotelo (30) kannattaa tuntokappaleen (37) vaikutuksen alaisena olevaa venttiilielintä (44) kotelon tulo- tai pois-toaukon yhteydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelo (20) on pitkänomainen ja pääasiallisesti putkimainen varustettuna päätyseinillä ja sisääntuloaukoksi (34) järjestetyllä pitkä ttäisaukolla kotelon toisella sivulla, ja että kotelossa sen tulo-aukkoon nähden vastakkaisella sivulla on putkimainen elementti (38), jonka sisäosa muodostaa mainitun toisen kammion (33), jolloin ensimmäisen kammion (32) muodostaa putkimaisen elementin (38) ja kotelon sisääntuloaukon (34) välinen tila.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, jossa tuntokappale muodostuu ruuvikierremäisestä kaksimetalli elementistä (37), tunnettu 58972 siitä, että kaksimetallielementin ulkomitat ovat lähes samat kuin putkimaisen elementin sisämitat, mutta riittävästi pienemmät mahdollistamaan kaksimetallielementin vaadittava liike putkimaisessa elementissä, että kaksimetallielementin toinen pää on edullisesti säädettävästä liitetty koteloon tai putkimaiseen elementtiin ja että kaksimetallielementin toiseen päähän on yhdistetty tai se on yhdistetty ulokkeeseen, joka ulottuu aukon (40) läpi, joka aukko yhdistää toisen kammion (33) ensimmäiseen kammioon (32) ja joka uloke muodostaa elimet, joilla venttiilielimeen (44) vaikutetaan.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että sen poistoaukon (36) muodostaa putkimaisen kotelon (30) ensimmäistä kammiota vastapäätä olevassa seinässä (31) oleva pitkit-täisaukko ja että venttiilielin on pitkänomainen venttiililäppä (44), joka on asennettu kotelon sisäsivuun ja pääsee kääntymään ensimmäisessä kammiossa (32) poistoaukkoa (36) kohti ja siitä poispäin poistoaukon läpikulkualan säätämiseksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksn 2-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että putkimaisessa elementissä (38) ja kotelon (30) putkimaista elementtiä ympäröivän seinän (31) puolisylinterimäisessä osassa on aukot (39, 41) toisen kammion (33) liittämiseksi kotelon (30) ulkosivuun.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että putkimainen elementti (38) on kääntyvästi asennettu koteloon (30) ja on säädettävissä asetuslaitteella (42) aukkojen (39, 41) keskinäisen säädön aikaansaamiseksi toisen kammion yhdistämiseksi kotelon ulkosivuun siten, että näiden aukkojen läpi kulkeva kanava voidaan tarpeen mukaan sulkea tai avata.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilielimeen (44) on yhdistetty laite venttiilin sulkemiseksi tai edeltäkäsin säätämiseksi käsin.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että sisääntuloaukon (34) alueella koteloon (30) 14 58972 kuuluu asennuslevy (35), jossa on aukko kotelon liittämiseksi tuuletuskanavasta (50) tulevaan sisääntuloaukkoon, ja että kotelossa ja levyssä on laitteet (46) kotelon asentamiseksi levyyn (35) irroitettavasti, esimerkiksi kiinnipuristamalla.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiililäpässä (44) on jousikuormitettu nivellaite, ja että tuntokappale vaikuttaa jousivoiman vaikutusta vastaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että nivelen ja jousikuormituksen muodostaa venttiili läpän tai pui sa, joustava seinäosa, joka sijaitsee lähellä venttiilikoteloon kiinnitettyä venttiililäpän reunaosaa.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelon tuloaukko (34) ja poistoaukko (36) on järjestetty siten, että ilmavirta kääntyy kulmittain ensimmäisessä kammiossa (32) ennen virtaamistaan ulos poistoaukon läpi. osittain äänenvaimennusvaikutuksen aikaansaamiseksi ja osittain ilmavirran johtamiseksi, ulos haluttuun suuntaan.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilielin (44) on järjestetty koteloon siten, että kimmovoiman vaikutusta vastaan olevassa osittain suljetussa asennossa se pääsee kääntymään kotelon tuloaukon (34) läpi tulevien voimakkaiden tuulenpuuskien johdosta suljettua asentoa kohti olevaan suuntaan. 15 5 8 9 7 2