FI57717C - Avisaranordning - Google Patents

Description

RSFH M flDKuui-in.usjuLKAisu IA l J ' ; UTLÄGCNIMOSSKRIFT O / / I / 5¾¾ C UKX Patentti cyönnc-tty 10 10 1030 *2^ Patent a-Helat ^ (5!) K*.ik.3/iota3 B 60 L 5/02, H 02 G 7/16 SUOMI—FINLAND 1580/73 (22) Hukumfcpllv»—An*eknlng*dtg 16.05.73 (23) Alkvpliyft—GlM|h«od>| l6.05.73 (41) Tullut Julki»· k*l — BIMt offuntllg ^

Patentti- ja raklstarihallitut /44) NtttMtaipuuon ]· tcuuLjuiiaUwn pvm.—

Patent· och ragiatarstyralten ' AiwMon utlagd och utl.tkrtfwn publieand 30.06.80 (32)(33)(31) Pyy^««y «uolkuu*—Begird prterk« (71)(72) Igor Anatolievich Levin, Petrozavodskaya ulitsa 15, korpus 1, kv. 113, Moskva, Konstantin Ivanovich Skobelev, Teatralny pereulok i+0, kv. 50, Rostov-na-Donu, Lev Iosifovich Levkovich, ulitsa Tekucheva ll+3, kv.. US, Rostov-na-Donu, Boris Andreevich Pavljuk, ulitsa Vorovskogo L6, kv. 37» Rostov-na-Donu, USSR(SU) (7Π) Oy Kolster Ab (5*0 Jäänpoistolaite - Avisaranordning Tämä keksintö liittyy jäänpoistolaitteiden parannukseen ja tarkemmin määriteltynä laitteisiin, joilla poistetaan jää johdinpinnoilta ja sitä voidaan käyttää hyväksi esim. sähköllä toimivien kuljetusneuvojen kosketusjohtimien, sähkövoiman-siirtojohtojen, riippusiltojen vaijereiden yms. suojaamiseksi jäänmuodostusta vast aan.

Puheena olevan keksinnön avulla voidaan poistaa jää erityyppisten johtojen pinnoilta, mm. kaksisäikeisten, kolmisäikeisten, monijohtonippujen, kaapeleiden, joustavien ja jäykkien johtimien, joita käytetään kosketusjohtoina sähkökuljetus-neuvojen voiman syöttöä varten ja muuntyyppisten johtojen, joilla on eri poikkileikkaukset. Sähkökuljetusneuvojen kosketuskiskot kuuluvat myös tähän ryhmään.

Puheena olevaa keksintöä voidaan käyttää hyväksi kuljetusajoneuvon kanssa, jolla tarkoitetaan mitä tahansa ajoneuvoa, joka on sopiva tähän tarkoitukseen ja joka voi liikkua suhteessa johtoon, esim. sähköveturi, raitiovaunu, johdinauto, autoresiina, rautatievaunu, moottoriajoneuvo, itse ajava tai hinattu vaunu jne.

Alalla tunnetaan aikaisemmin jäänpoistimet, joiden toiminta perustuu johtojen kuumentamiseen, niiden iskemiseen tai pitkien ja jatkuvien värähtelyjen kehittämiseen. Eräs näistä laitteista kuumentaa esim. johtoja oikosulkemal- 2 57717 la sähköjohdon eri osat, kun taas muut laitteet sisältävät iskurumpuja ja värähteleviä pantografeja.

Kaikki nämä laitteet tunnetaan muutamista vakavista haitoista, jotka estävät niiden laajan käytön. Kuumennusmenetelmää käyttävät laitteet tarvitsevat suuria voimamääriä, sitä paitsi on sähköveturiliikenne pysäytettävä sillä aikaa kun sähköjohdon osat oikosuljetaan.

Isku- ja värinämenetelmiin perustuvat laitteet lyhentävät johtojen ikää, huonontavat niiden lujuutta ja kuluttavat huomattavan suuren voiman. Kaikki nämä laitteet tunnetaan riittämättömästä tehokkuudesta.

Koska ei ole sopivia laitteita johtojen jään poistamiseksi, on sähköveto korvattava dieselvedolla sillä aikaa kun jää poistetaan kosketusjohdoilta.

Tämä merkitsee kohtuuttomia kustannuksia ja sitä, että on käytettävä varalla dieselvetureita tai rautateiden liikennekapasiteettia on vähennettävä.

Alalla tunnetaan laite, joka poistaa jään ohutseinäisten rakenteiden pinnoilta ja joka muuntaa sähkövirran sysäykset suojattavan seinämän muodonmuutoksen sysäyksiksi. Tämä laite sisältää laitteet, jotka kehittävät sähkömagneettikentän sysäyksiä, jotka siirretään seinämään, jonka joustavan muodonmuutoksen ne saavat aikaan. Nämä laitteet sijaitsevat suojattavan seinän lähellä ja ne on kiinnitetty rakenteeseen, joka on kytketty jäykästi yhteen sanotun seinämän kanssa.

Tämä jäänpoistomenetelmä on erittäin tehokas ja taloudellinen. Tunnettu laite varmistaa kuitenkin jään poiston seinämältä, joka on liikkumaton suhteessa laitteeseen. Jos tätä laitetta on käytettävä jään poistamiseksi johdolta, on tämän vuoksi kiinnitettävä suuri määrä laitteita pitkin sanottua johtoa sähkömagneettikentän sysäysten kehittämiseksi, mikä tekee käytön monimutkaisemmaksi.

Puheena olevan keksinnön eräänä päämääränä on mainittujen haittojen poistaminen .

Keksinnön tärkeimpänä päämääränä on kehittää laite, joka poistaa jään johdoilta ja joka perustuu sähkösysäysmenetelmään jään poistamiseksi johtojen pinnalta.

Tähän ja muihin päämääriin päästään kehittämällä jäänpoistin, joka sisältää laitteen jään poistamiseksi johdoilta johdon joustavan muodonmuutoksen avulla käyttämällä ainekin yhden sähkömagneettisen induktorin tehoa, jolloin induktori on kytketty virran lähteeseen sähköenergiaa varaavalla elimellä ja asennettu johtoa pitkin liikkuvaan kuljetusajoneuvoon, ja jossa keksinnön mukaisesti laitteeseen kuuluva tukielin on tehty aseteltavaksi pitimeksi, jonka toinen pää on yhdistetty nivelellä kuljetusajoneuvoon asennettuun virrankokoojaan ja jonka toinen pää kannattaa induktoria.

Jaksottaisen sähkömagneettisen kentän vaikutus johtoon aikaansaa johdon sysäystyyppisen, joustavan muodonmuutoksen, joka liikkuu johtoa pitkin.

\ 3 57717

Keksinnön mukainen laite kuluttaa pienen voimamäärän ja se on samalla hyvin tehokas. Kaukainen, iskuton vaikutus johtoon sen joustavan muodonmuutoksen rajoissa pidentää sen kestoikää. Lisäksi voidaan keksinnön mukaista laitetta käyttää pysäyttämättä normaalia kuljetusliikennettä.

Keksinnön mukaista laitetta voi käyttää ympäristön alhaisimmassa lämpötilassa, jossa jäätymisen voi odottaa tapahtuvaksi ja jään mahdollisimman suurella paksuudella.

Sovellutuksesta riippuen voidaan keksinnön mukainen laite toteuttaa eri malleina. Jos laitteen on poistettava jää sähkökuljetusneuvojen ilmakosketusjohdolta tai kosketuskiskolta, on käytännöllistä sijoittaa tuki, jolle kiinnitetään sähkömagneettisen kentän sysäykset kehittävä laite, sähkökuljetusneuvon, esim. johtoauton tai sähköveturin, virran kokoojalle. Tällainen ratkaisu yksinkertaistaa mallia, koska siinä ei tarvita ylimääräisiä osia erillistä tukea varten.

On käytännöllistä tehdä laite, joka kehittää sähkömagneettisen kentän sysäykset, sähkömagneettisen induktorin muodossa, joka koostuu useista johdinsilmukoista, jotka sijoitetaan eristävään kuoreen ja kytketään sähkövoimaverkkoon ja että rako induktorijohdon silmukoiden ja suojattavan johdon välissä on suunnilleen muuttumaton. Lujuutensa ja tehokkuutensa lisäksi sähkömagneettinen induktori on tehokkaimpia laitteita sähkömagneettisen kentän sysäysten kehittämiseksi.

Eräs yksinkertaisimpia tukityyppejä sähkömagneettisen induktorin kiinnittämiseksi sähkökuljetusneuvon virrankokoojalle on rakenne, joka koostuu nivelöidystä, jousikuormitteisesta pitimestä, joka kantaa ohjausosan, joka koskettaa johtoa ja laitteen, joka kehittää sähkömagneettisen kentän sysäyksiä.

Mallin yksinkertaistamiseksi voidaan sähkömagneettisen induktorin eristävää kuorta käyttää johtoa koskettavana osana.

Jos laite on tarkoitettu poistamaan jää johtoauton johdoilta tai kosketus-kiskoilta, kun virran kokooja ei siirry sivuttain suhteessa johtoon, on käytännöllistä, että ohjausosa varustetaan rullalla, joka koskettaa johtoon, laitteen kestoiän pidentämiseksi. Tämä liukuliikkeen korvaaminen pyörivällä liikkeellä vähentää ohjausosiin ja johdon kulumista.

Kun virran kokooja siirtyy vähän sivuttain johtoon nähden, on käytännöllistä, että sähkömagneettisen induktorin johdinsilmukat tehdään soikealla muodolla, jolloin soikion isompi akseli on suunnattu johtoa pitkin. Tämä sähkömagneettisen induktorin muoto parantaa sen tehokkuutta, koska se tuo johdinsilmukoiden sivuosat lähemmäksi suojattavaa johtoa, lisäten siten toisiovirtaa jälkimmäisessä.

Jotta vähennettäisiin virran kokoojien kuluminen, jotka liukuvat ilmakosketus johdon päällä, esim. sähkövetureiden pantografit tai raitiovaunun sankakosketti-met, sijoitetaan kosketusjohto tavallisesti polvittelevana. Koska johto siirtyy tässä tapauksessa pitkälle sivuttain suhteessa virran kokoojaan, on käytännöllistä, että sähkömagneettinen induktori tehdään soikealla muodolla, jolloin soikion isompi akseli on suunnattu suunnilleen suoraan kohti johtoa.

k 57717

Kun kosketusjohto on sijoitettu polvittelevana on lisäksi mahdollista käyttää U-pidintä, joka on varustettu ainakin kahdella sähkömagneettisella indukto-rilla, jotka on sijoitettu symmetrisesti johdon molemmin puolin, jolloin on käytännöllistä, että induktorin johdon mutkat tehdään pyöreiksi. On käytännöllistä, että sähkömagneettinen induktori sijoitetaan U-pitimelle lomittain suhteessa johtoon, niin että se on induktorien suurimman tehon alueisiin nähden limittäin. Tällainen järjestely parantaa laitteen tehokkuutta, koska se pysyy aina suurtehoalueella riippumatta siitä, miten suuri on kosketusjohdon siirtyminen sivuttain.

Jos kysymyksessä on kaksisäikeinen tai kolmisäikeinen yläkosketusjohto, on edullista käyttää laitteen edellä kuvattuja toteutusmuotoja, jotka on tarkoitettu kosketusjohdon polvittelevaa järjestelyä varten (soikeita induktoreita, joissa pitempi akseli on suunnattu johdon poikki, useita pyöreitä induktoreita jne.).

Lisäksi on käytännöllistä, että tuki, jolle kiinnitetään sähkömagneettinen induktori, tehdään U-pitimen muodossa, joka koostuu liikkuvasta osasta ja kiinteästä osasta, jotka on yhdistetty saranalla ja että sanottu pidin asennetaan kahdelle virrankokoojan luistille.

On käytännöllistä, että sähkömagneettisen induktorin voimansyöttöjärjestelmä varustetaan muuttajalaitteella, joka sisältää sysäyskondensaattoripariston, joka on kytkettävä toisen pään kohdalla sähkömagneettiseen induktoriin tyristorin poikki ja toisen pään kohdalla johtoon kuljetusajoneuvon voimansyöttöjärjestelmän kautta.

Mikäli on poistettava jää johdolta, joka ei toimi kosketusjohtona, on käytännöllistä, että kuljetusajoneuvo yhdessä laitteen kanssa, joka kehittää sähkömagneettisen kentän sysäyksiä, liikutetaan johdon yli, jolta on poistettava jää.

Tässä tapauksessa muodostaa kuljetusajoneuvo (trolley) osan jäänpoistimesta, koska sen tehtävä rajoittuu sysäykset kehittävien laitteiden liikuttamiseen. Tämän ajoneuvon (trolley) mitat ja nopeus riippuvat laitteiden painosta ja mitoista ja sysäysten syötön kiinteästä jaksosta. Jos johto, jolta on poistettava jää, on osa sähkövoiman siirtävästä järjestelmästä ja se on jännitteinen, on käytännöllistä, että sanottu kuljetusajoneuvo on omalla käyttövoimalla liikkuvaa tyyppiä, johon syötetään sähkövoima johdosta, jolta poistetaan jää.

Jos johto, jolta poistetaan jää, ei ole osa sähkövoiman siirtävästä järjestelmästä eikä ole jännitteinen, kuten esim. riippusillan kuorman kantava vaijeri, liikkuu sanottu kuljetusneuvo (trolley) johdon yli, jolta on poistettava jää, ja siihen syötetään sähkövoima siihen kytketyn, itse liikkuvan ajoneuvon avulla.

Kokemus on osoittanut, että laitteen käyttöön, joka poistaa jään johdolta, liittyy jään poisto itse virran kokoojalta, siksi on käytännöllistä, että jäänpoistin varustetaan yhdellä tai useammalla sähkömagneettisella induktorilla 5771 7 jään poistamiseksi virran kokoojan osilta.

Muut piirteet käyvät ilmi selvemmin seuraavasta kuvauksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, jotka muodostavat osan tästä selityksestä ja joissa samat viitenumerot osoittavat samanlaisia osia kaikissa kuvioissa, joista: kuvio 1 esittää keksinnön mukaista jäänpoistolaitetta asennettuna johto-auton virran kokoojalle; kuvio 2 esittää pohjakuvantoa kuvion 1 aiheesta; kuvio 3 esittää jäänpoistolaitetta asennettuna sähköveturin pantografille; kuvio 1+ esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV; kuvio 5 esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 3 viivaa V-V; kuvio 6 esittää jäänpoistolaitetta asennettuna sähköveturin pantografille ja joka sisältää sähkömagneettisen induktorin, jossa johdon mutkat ovat soikeita; kuvio 7 esittää samaa sähkömagneettisten induktorien ollessa järjestettyinä lomittain ja johtomutkien ollessa pyöreät; kuvio 8 esittää jäänpoistolaitetta asennettuna sähköveturin pantografille, jossa on kaksi luistia; kuvio 9 esittää jäänpoistolaitteen kytkentäkaaviota; kuviot 10, 11, 12 esittävät laitetta, joka poistaa jään riippusillan vaijerilta; ja kuviot 13, 1U esittävät ylimääräisiä sähkömagneettisia induktoreita asennettuina sähköveturin pantografin luistille.

Kuviot 1 ja 2 näyttävät, että laite, joka poistaa jään johdon 1 pinnalta, sisältää sähkömagneettisen induktorin 2, joka koostuu useista johtomutkista eristävässä kotelossa. Sähkömagneettisen induktorin 2 johdon mutkilla on soikea muoto pohjakuvannossa nähtynä ja isompi akseli sijaitsee pitkin johtoa 1, jolta poistetaan jää, kun taas sähkömagneettinen induktori 2 on kiinnitetty pitimelle 3 pulteilla U, ja pidin 3 on asennettu saranan 5 avulla kuljetusneuvon 7» esim. johtoauton, virran kokoojan 6 yläosalle. Pitimelle 3 on asennettu sähkömagneettisen induktorin 2 ja saranan 5 välille ohjausosa 8, jolla on ohjausrullat 9, jotka ovat suorassa kosketuksessa johtoon, jolta poistetaan jää. Pitimen 3 ulokkeiden ja virrankokoojan 6 tangon ulokkeiden välissä on holkki 10, jolle on sijoitettu puris-tusjousi 11. Holkki 10 koostuu kahdesta teleskooppimaisesta nivelestä, niin että sen pituuden voi muuttaa. Hoikissa 10 on leikkaus, jonka sisällä on pysäytin, joka estää jousen 11 vääntymisen ja rajoittaa hoikin sisäkkäin olevien osien ulottumisen, rajoittaen siten pitimen 3 kääntymistä saranansa 5 ympäri. Täysasennossa holkki 10 pitenee, mutta ei suurimpaan pituuteensa, niin että puristettu jousi 11 painaa rullaa 9 johtoa 1 vasten pitimen 3 ja ohjausosan 8 kautta.

Tässä asemassa muodostuu tarvittu rako (a) joh- 6 57717 don 1 ja sähkömagneettisen induktorin 2 johdinsilmukoiden väliin. Raon (a) koko valitaan niin, että se ei voi pienentyä nollaan, mikäli osat siirtyvät asennuksen ja käytön aikana niin että se pysyy riittävän pienenä laitteen tehokasta toimintaa varten.

Hoikin 10 sisällä on ruuvimekanismi 13 ja kahva 1U, joka on viety ulkopuolelle. Jos kahvaa 1^ pyöritetään, voi ruuvimekanismi 13 puristaa jousta 11 ja siten lyhentää hoikin 10 pituuden mahdollisimman pieneksi. Tämän hoikin 10 lyhenemisen aikana siirtyvät pidin 3 yhdessä ohjausrullan 9 ja sähkömagneettisen induktorin 2 kanssa tarvitun matkan pois johdosta 1, jolta poistetaan jää.

Sähkövoima syötetään sähkömagneettiseen induktoriin 2 joustavan johdon 15 kautta, joka on kytketty muuttajan 16 kautta kuljetusajoneuvon 7 voimansyöttö-järjestelmään, joka ajoneuvo saa vuorostaan virran johdosta 1 rullan 17 ja virran kokoojan 6 kautta.

Virran kokoojan 6 ollessa työasennossa ovat rullat 9 ja 17 painettuina johtoa 1 vasten. Tässä asennossa on hoikin 10 pituus hieman pienempi kuin sen suurin pituus, niin että jousen 11 voima siirtyy pitimeen 3 ja painaa ohjausrullan 9 johtoa 1 vasten, kun taas rako "a", joka muodostuu johdon 1 ja sähkömagneettisen induktorin johtomutkien välillä ja jota tarvitaan jäänpoistimen tehokasta toimintaa varten on käytännöllisesti katsoen muuttumaton.

Kun virran kokooja 6 lasketaan alas virran katkaisemiseksi, tulee jään-poistin samalla poistetuksi johdolta 1, ja päinvastoin, kun virran kokooja 6 viedään kosketukseen johdon 1 kanssa, tulee jäänpoistin samalla työasentoon.

Jos jäänpoistin on otettava pois käytöstä tietyksi ajaksi, on käytännöllistä siirtää se pois johdolta, tätä varten on kahvaa 1U kierrettävä ruuvimekanismin 13 käyttämiseksi, joka lyhentää hoikin 10 mahdollisimman lyhyeksi. Pidin 3 liikkuu yhdessä sähkömagneettisen induktorin 2 kanssa ja ohjausrulla 9 poistuu johdolta 1.

Jäänpoistimen viemiseksi alkuasentoon on kahvaa 1b pyöritettävä päinvastaiseen suuntaan, jolloin holkki 10 pidennetään tiettyyn pituuteen ruuvimekanismin 13 avulla, ohjausrulla 9 menee kosketukseen johdon 1 kanssa ja tietty rako "a" syntyy sähkömagneettisen induktorin mutkien ja johdon 1 välillä.

Varsinkin kesän ajaksi voidaan jäänpoistin poistaa kokonaan kuljetusajoneuvolta 7·

Tutkimme seuraavassa johdolta 1 jään poistavan laitteen erästä toteutus-muotoa, jolloin kuljetusajoneuvo on sähköveturi 18 (kuviot 3,*+ ,5,6).

Tässä tapauksessa on sähköveturin 18 pantografin luisti 19 varustettu kan-nattimellä 20. TJ-pidin 22 on kiinnitetty kannattimien 20 yläulokkeisiin saranoilla 21. Ohjausosa 23 ja sähkömagneettinen induktori 2 on asennettu ja kiinnitetty U-pitimelle 22. Ohjausosa 23 koostuu muotoillusta kannattimesta 2b ja ohjaus-luistista 25, joka on kiinnitetty pulteilla 26. Ohjausluisti 25 on tehty ei-johtavasta aineesta, esim. muovista ja se on kiinnitetty muotoalustaan 2b. Ohjausluisti 7 57717 25 on innoitettavissa ja sen voi vaihtaa, kun se on kulunut. Holkkeja 10 ja jousia 11, jotka on asennettu pantografin luistille 19 muotokannattimen 2b ulokkeiden ja kannattimen 20 alaulokkeiden välille, on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä ja niillä on samat toiminnat. U-pitimen 22 ylös-alasliikkeen rajoittamiseksi saranoiden 21 ympäri on säädettävät pysäyttimet 27 asennettu kannattimen 20 yläulokkeiden lähelle. Hoikkien 10 ruuvimekanismien pyöriminen on synkronoitu kytkemällä sanotut mekanismit yhteen yleisliitosakselilla 28.

Samoin kuin edellisessä tapauksessa syötetään sähkövoima joustavan johdon 15 kautta, joka on kytketty sähköveturin 18 voimansyöttöjärjestelmään sähkön muutta-jalaitteen 16 kautta.

Kun sähköveturin 18 pantografi (kuvio 3) on työasennossa,ovat pantografin luisti 19 ja ohjausluisti 25 painettuina johtoa 1 vasten. Tässä asennossa on rako sähkömagneettisen induktorin 2 mutkien ja johdon 1 välillä käytännöllisesti katsoen muuttumaton, mikä on tarpeen jäänpoistimen tehokkaana toiminnan varmistamiseksi ja sähkömagneettisen induktorin 2 pinnan kulumisen estämiseksi. U-pitimen 22 työasennossa ovat sanotun pitimen ja säädettävien pysäyttimien 27 väliset välykset sellaiset, että johdon 1 kaikilla poikkeamilla ne eivät pienene nollaan. Tämä varmistaa tarvitut voimat, joilla ohjausluisti 25 painetaan johtoa 1 vasten ja jotka saa aikaan hoikin 10 jousi 11. Kun sähköveturin 18 pantografi liikkuu ylös ja alas, liikkuu jäänpoistin samanaikaisesti ylös ja alas. Samoin kuin edellä kuvatussa jäänpoistimessa on käytännöllistä, että tämä laite poistetaan pantografilta tai poistetaan kokonaan silloin, kun jäätä ei pitäisi muodostua johdoilla.

Jäänpoistimen edellä kuvattu toteutusmuoto, joka on asennettu sähköveturin 18 pantografi11e, sisältää sähkömagneettisen induktorin 2 (kuvio 6), jonka silmukoilla on pohjakuvannossa soikea muoto, jolloin pitempi akseli on suunnattu suunnilleen kohtisuorasti johtoon 1, jolta poistetaan jää.

Sähkömagneettisen induktorin 2 mutkien pitemmän akselin pituuden samoin kuin johtoon koskettavan ohjausluistin 25 työosan pituuden ei tulisi olla pienempi kuin pantografin luistin 19 työosan. Jos tämä vaatimus on täytetty, niin johto 1 sijaitsee vastapäätä sähkömagneettisen induktorin 2 mutkia ja ohjausluistin 25 työosaa siitä riippumatta, miten pitkälle johto siirtyy sivulle toiminnan aikana.

Sähkövetiirille (kuvio 7) asennetulla jäänpoistimella on toinen mahdollinen toteutusmuoto. Johtoon 1 nähden on sijoitettu lomittain U-pitimelle 22 viisi sähkömagneettista induktoria 29, jotka on kiinnitetty pulteilla 30. Sähkömagneettisten induktorien johtomutkilla on pyöreä muoto pohjakuvannossa. Sähkömagneettisten induk-torien 29 tällainen asennus U-pitimellä 22 parantaa kunkin sähkömagneettisen induktorin tehokkuutta, koska sähkömagneettisten induktorien pyöreät johtomutkat toimivat paremmin kuin soikeat. Tällaiset induktorit 29 on kuitenkin sijoitettava lomittain eri käyttöalueiden limittämiseksi.

Jäänpoistin on muilta osin samanlainen kuin edellä kuvattu, joka on näytetty kuvioissa 3,^,5 ja 6.

8 5771 7

Tutkimme nyt jäänpoistimen muunnosta, jota käytetään sähköveturin 18 (kuvio 8) pantografin kanssa, jossa on kaksi luistia 19. Kumpikin luisti 19 on tässä varustettu kahdella kannattimella 31. U-pidin 32 koostuu kiinteästä osasta 33 ja liikkuvasta osasta 3*+, jotka on yhdistetty saranoilla 35· U-pitimen 32 kiinteä osa 33 on kiinnitetty pulteilla 36 sähköveturin 18 pantografin molempien luistien 19 sanotuille kannattimille 31. U-pitimen 32 liikkuva osa 3l+ kantaa sähkömagneettisen induktorin 37, jonka mutkilla voi olla joko pyöreä tai soikea muoto. Edellisessä tapauksessa on induktorin 37 mutkat sijoitettava lomittain. Työasennossa on U-pitimen 32 molemmat osat kiinnitetty suhteessa toisiinsa jousipysäyttimien 38 avulla. Jäänpoistimen poistamiseksi ajaksi, jolloin jäätymistä ei pitäisi tapahtua, on jousipysäyttimet 38 pakotettava pois ja U-pitimen 32 liikkuva osa 3l+ on poistettava yhdessä sähkömagneettisen induktorin 37 kanssa johdolta 1. Kun U-pitimen 32 liikkuva osa 3l+ palautetaan työasentoon, napsahtavat jousipysäyttimet 38 automaattisesti paikoilleen kiinnittäen siten sähkömagneettisen induktorin 37 luotettavasti suhteessa johtoon 1, jolloin näiden välissä on ennalta säädetty rako "a".

Sähkövoima syötetään sähkömagneettiseen induktoriin 37 samalla tavalla kuin edellä on kuvattu.

Tutkimme nyt jäänpoistimen voimansyöttöjärjestelmää (kuvio 9).

Voimansyöttöjärjestelmä sisältää muuttajan 16, joka on kytketty vaihto-kytkimen 39 avulla sähköveturin 18 (kuvio 3) voimansiirtopiiriin 1+0 ja sen lisä-piiriin 1+1 (kuvio 9)· Voimansiirtopiiri 1*0 on kytketty toisessa päässä kokooma-kiskolla 1+2 sähköveturin pyörään 1+3, joka koskettaa kiskoon 1+1+ toimien paluujoh-tona, kun taas toinen pää on kytketty kytkimellä 1+5 sähköveturin pantografiin 1*6, joka saa virran johdosta 1, jolta poistetaan jää. Muuttaja 16 sisältää sysäyskon-densaattoripariston 1+7, joka on kytketty tyristorin 1+8 poikki sähkömagneettiseen induktoriin 2.

Tyristorin 1+8 kytkee säätöpiiri, joka sisältää puolijohdetasasuuntaajan 1+9, joka on kytketty muuntajaan 50. Muuntajan 50 tulokäämiin on kytketty kytkin 51, joka on vuorostaan kytketty kinemaattisella järjestelmällä sähköveturin pyörään 1+3 väliajan varmistamiseksi sysäysten välillä, jonka pituuden on oltava kääntäen verrannollinen sähköveturin ajonopeuteen.

Sähköveturin nopeudesta riippuen sen pyörä 1+3 avaa ja sulkee kytkimen 51 kinemaattisen järjestelmän kautta. Kun sähköveturi on pysähdyksissä, kytkee kinemaattisen järjestelmän 52 aikarele kytkimen 51 jaksoittain.

Kun sähköveturi tulee johdon jääalueelle, sulkeutuvat kytkimen 39 koskettimet automaattisesti tai ne suljetaan käsin. Sysäyskondensaattoriparisto 1+7 kytkeytyy veturin voimansiirtopiiriin 1+0, joka syöttää paristoon korkeajännitteisen tasa-virran. Kun tyristori 1+8 on ei-johtava, varautuu sysäyskondensaattoriparisto vaaditulle jännitteelle. Tämä varausaika on säädettävä niin, että se on lyhyempi kuin lyhyin väliaika sysäysten välillä sähköveturin suurimmalla nopeudella.

9 57717

Kun kinemaattinen järjestelmä 52 sulkee kytkimen 51» tekee lisäpiiri 1+1 tyristorin 1+8 johtavaksi kytkimen 51» muuntajan 50 ja puolijohdetasosuuntaajan 1+9 kautta ja sysäyskondensaattoriparisto 1+7 purkautuu sähkömagneettisen induktorin 2 ja tyristorin 1+8 kautta. Tämä sähkövirtasysäys muodostaa lyhyellä ajalla muuttuvan sähkömagneettisen kentän sähkömagneettisessa induktorissa 2, sanotun kentän amplitudin riippuessa virrasta induktorin 2 silmukoissa ja virran muuttumisnopeudesta dl , kun taas kentän kestoaika riippuu virtasysäyksen kestoajasta, dt

Valitsemalla nämä parametrit ja induktorin silmukoiden lukumäärä sähkömagneettista induktoria suunniteltaessa on mahdollista aikaansaada sähkömagneettisen kentän vaadittu sysäys.

Tämä sysäys indusoi toisiovirran johdossa 1, jolta poistetaan jää. Sähkömagneettisen induktorin 2 ensiövirran vuorovaikutus johdon 1 toisiovirran kanssa aikaansaa johdon 1 nopean muodonmuutoksen ja liikkeen suunnassa, joka on kohtisuora sen akseliin. Tämän liikkeen aikana syntyvät amplitudi, nopeus ja kiihtyvyys riippuvat sähkömagneettisen kentän sysäyksen parametreista, johdon koosta ja raosta "a” johdon 1 ja induktorin silmukoiden välissä. Jos sysäys on lyhyt ja johdon liike on pieni, ovat kiihtyvyydet riittäviä jään poistamiseksi vaaditulta johto-osuudelta. Tässä tapauksessa johdon kaukainen osa ei ota osaa sen liikkeeseen inertian vuoksi ja se toimii eräänlaisena toisena tukena liikkuvaa johtoa varten (ensimmäinen tuki sijaitsee johdon 1 ja luistin 19 välisessä kosketuskohdassa).

Kun valitaan sähkömagneettisen sysäyksen parametrit, on varmistettava ko. johdon muodonmuutoksen tietty arvo joustoalueen sisällä, so. on varmistettava, että mekaaniset rasitukset johdossa eivät ylitä johdon aineen väsymyslujuutta.

Sysäyksen tehokkuuden toinen edellytys on siinä, että sähkömagneettisen induktorin ja johdon virtojen välisen vuorovaikutuksen ajan ei tule ylittää ko. johto-osuuden luonnollisen värähtelyn jaksonajan neljännesosaa.

Kun sysäyskondensaattoriparisto 1+7 on purkautunut, putoaa jännite piirissä, jonka muodostavat sanottu paristo 1+7, tyristori 1+8 ja sähkömagneettinen induktori 2, nollaan ja tekee tyristorin 1+8 ei-johtavaksi.

Tällöin kytkin 51 avautuu, sysäyskondensaattoriparisto 1+7 alkaa jälleen varautua ja aikaansaa siten tauon sysäysten välillä.

Prosessi toistuu jälleen, mutta sähkömagneettisen induktorin 2 ja johdon 1 välinen vuorovaikutuskohta siirtyy johtoa pitkin kuljetusajoneuvon 7 liikkeen vuoksi. Väliaika sysäysten välillä olisi valittava niin, että kuljetus eg oneuvon 7 jokaisella egonopeudella sen ajama matka oli pienempi kuin johto-osuus 1, jolta poistetaan jää kunkin sysäyksen aikana.

Jos virran kokoojalta on poistettava jää, kun sitä ei ole vielä kytketty johtoon, on ensimmäinen sysäys otettava akusta. Tämä sysäys voi olla heikompi 10 5771 7 (esim. kondensaattoripariston alhaisemmalla varausjännitteellä), koska johto, jolta on poistettava jää, ei ole tässä tapauksessa pitkä.

Jäänpoistolaitetta voidaan käyttää jään poistamiseksi riippusiltojen vaijereilta (kuviot 10, 11, 12).

Tällöin asennetaan perätrolley 55 vaijerille 53 rullien 5^ avulla. Sanottu trolley 55 kantaa pitimen 56, jolle on asennettu sähkömagneettinen induktori 57 ennalta säädetyllä raolla "a", jossa induktorissa on pyöreät tai soikeat mutkat.

Jotta estettäisiin sähkömagneettisen induktorin 57 pintaa koskettamasta vaijeria 53, on pitimen 56 pää varustettu suojarullalla 58. Pidin 56 on lisäksi varustettu hinausrenkaalla 59, johon on kytketty hinausvaijeri 60 yhdessä voiman-syöttökaapelin kanssa, jonka toinen pää on kiinnitetty renkaalla 61 itse ajavaan laitteeseen (moottoriajoneuvoon) 62, joka on varustettu sähkögeneraattorilla, joka varmistaa jäänpoistimen voiman saannin ja sen kauko-ohjauksen.

Samanlaista, nerätrolleylla 55 varustettua jäänpoistolaitetta voidaan käyttää jään poistamiseksi virrallisilta johdoilta. Tässä tapauksessa voidaan jään-poistin tehdä itse ajavaksi ja se voi ottaa voiman suoraan johdosta, jolta poistetaan jää.

Joissakin tapauksissa on poistettava jää itse kuljetusajoneuvon osilta, esim. sähköveturin pantografin luistilta 63 (kuvio 13). Tällöin on ylimääräiset sähkömagneettiset induktorit 6k asennettava luistin 63 lähelle. Ylimääräiset sähkömagneettiset induktorit 6b asennetaan kannattimille 65, jotka kiinnitetään vuorostaan luistille 63. Nämä induktorit 6k voi kytkeä riippumattomasti tarvittaessa.

On huomattava, että jäänpoistimen mallia voidaan joissakin tapauksissa yksinkertaistaa. Sähkövetureiden ja raitiovaunujen useimmissa käyttöolosuhteissa voidaan esim. laitteet kytkeä vasta, kun on lähdetty lepoasemasta. Hinatuille perä-trolleylle asennettu laite voidaan ajaa tietyllä nopeudella, joka aikaansaa pysyvän aikavälin peräkkäisten sysäysten välillä ja joka tekee näin mahdolliseksi kinemaattisen järjestelmän osista luopumisen.

Jos jäänpoistolaitetta käytetään lyhyen ajan sisällä, voidaan sallia sähkömagneettisen induktorin ulkopinnan kuluminen. Tässä tapauksessa suorittaa ohjausosan tehtävän sähkömagneettisen induktorin eristetty kuori, mikä myös yksinkertaistaa pidintä hieman. Työskentelyraon "a", joka varmistaa laitteen oikean toiminnan, muodostaa kuoren eristyskerroksen tietty paksuus induktorin johto-mutkien yläpuolella.

Claims (6)

1. 5771 7
2. 1. Laite jään poistamiseksi johdoilta johdon (1) joustavan muodonmuutoksen avulla käyttämällä ainakin yhden sähkömagneettisen induktorin (2) tehoa, jolloin induktori on kytketty virran lähteeseen sähköenergiaa varaavalla elimellä ja asennettu johtoa pitkin liikkuvaan kuljetusajoneuvoon (7)*tunnettu siitä, että tukielin on tehty aseteltavaksi pitimeksi (3), jonka toinen pää (5) on yhdistetty nivelellä kuljetusajoneuvoon asennettuun virrankokoojaan (6) ja jonka toinen pää kannattaa induktoria.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on varustettu kahdella induktorilla, jotka on sijoitettu symmetrisesti johdon molemmille puolille.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että induktorit on siirretty toistensa suhteen johtoon nähden. k. Yhden tai useiden edellä olevien patenttivaatimusten mukainen laite, tunnettu siitä, että induktorissa (tai induktoreissa) on soikeat käämit.
5. 5. Yhden tai useiden edellä olevien patenttivaatimusten mukainen laite, tunnettu siitä, että pidin (3) kannattaa ohjausrullaa (9), joka koskettaa johtoa.
6. 6. Yhden tai useiden edellä olevien patenttivaatimusten mukainen laite, tunnettu siitä, että induktorin (2) eristävä kotelo toimii tukielimen ohjausosana johtoa koskettaessaan.