FI57179C - Foerfarande och anordning foer maetande av backhopplaengd - Google Patents

Description

G25r71 rBl KUULUTUSJULKAISU 57170 jnrv w (11) utlAggNInosskript Df 1 /y c (45) Patentti nyinr, ::tty 10 C6 1930

Patent meddelat

Kvik?/int.ci.3 G 01 B 11/00, G 01 8 11/00 (51) ^ /-c. // A 63 B 71/06 SUOMI —FINLAND (21) P»nttlhtk«mu« — Pit »wtwwd bring 700362 (22) Hikiwrilptlvi — Aiweknlnf*4«g 06.02.78 ' ' (23) Alkuptlv·—GUtlghatsdtg 06.02.78

(41) Tullut |ulktMk*l—> Bllvlt off«Mll| n7 no 7Q

Patanttl·- ]· rakiatert hall itua .... ...... „ . .

_ ^ . \ . , (44) Nlhtlvllalpaiwn > kuuLlulkalwn pvm.—

Patant· och ragtateratyralaan ' ' Ameiun utiigd och uti.*krtftM pubiicund 29.02.80 (32)(33)(31) Pyydetty atuolkw·—Begird prlerlttt (71)(72) Pertti Pasanen, Fredrikinkatu 6l, 00100 Helsinki 10,

Suomi-Finland(FI) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Menetelmä ja laite mäkihyppyjen pituuden mittaamiseksi - Förfarande och anordning för mätande av backhopplängd

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite mäkihyppyjen pituuden mittaamiseksi. On tunnettua mitata mäkihyppyjen pituus siten, että alas-tulomäen alle asetetaan esim. puolen metrin välein poikittaissuuntaisia sähköjohtoja ja että mäkihyppysuksiin sijoitetaan hyppääjän jalkojen kohdalle pienet magneettipalat. Järjestely on erittäin kallis.

Se on lähes mahdoton asentaa jälkikäteen valmiisiin mäkiin, joissa alastulomäki on valettu betonista. Toisessa tunnetussa mittaustavassa asetetaan paineletkuja alastulokohdan alapuolelle, jolloin alastulon aiheuttama paineaalto on todettavissa alastulokohdan letkuista. Kolmas tunnettu pituuden mittauslaitteisto muodostuu alastulomäen reunoihin lähelle maanpintaaa sijoitetuista valokennoista. Tämän järjestelyn epäkohtana on sen epätarkkuus, sillä usein suksen kanta saattaa pyyhkäistä alastuloalustan pintaa jo paljon ennen varsinaista alastuloa, jolloin valokennot kuitenkin antavat ilmaisun alastulosta. Tällä mittaustavalla saattaa esiintyä useiden metrien heittoja ilmaisun ja todellisen alastulon välillä, vaikka tulokset esim. kilpailuissa olisi saatava puolen metrin tarkkuudella.

Saksalaisesta hakemusjulkaisusta 2 600 645 tunnetaan vielä sellainen järjestely, jossa jalkineen paine on järjestetty vaikuttamaan suksessa olevaan kytkimeen, joka hetkellisesti aktivoi suksessa olevan infra- 57179 punalähettimen, jolloin alastulomäen reunoihin sijoitetut vastaanottimet havaitsevat alastulokohdan. Tämä mittaus on epätarkka, koska riippuen hyppääjän tasapainotilasta alastulohetkellä voi jalkineen kannan ja suksen välinen paine huomattavasti vaihdella suhteessa todelliseen alastulokohtaan. Hyppääjä voi jopa opetella etupainoisen alastulon viivyttääkseen kytkimen toimintaa. Lisäksi mittaustulos on riippuvainen suksien asennosta. Näiden epätarkkuuksien johdosta on julkaisussa ehdotettu käytettäväksi esim. kahta kameraa, jotka on kohdistettu todennäköiselle alastulokohdalle ja joiden laukaisuhetki on ajoitettu infrapunalähetin-vastaanotinsysteemin havaitsemaan alastulo-hetkeen. Täten voidaan kameroiden kuvista jälkeenpäin tarkistaa, onko infrapunalähetin-vastaanotinsysteemin havaitsema alastulokohta oikea. Julkaisussa on myös ehdotettu, että yksinomaan alastulohetkellä otettuja kuvia käytetään hypyn pituuden mittaamiseen. Ratkaisemattomaksi ongelmaksi jää kuitenkin itse alastulohetken varma ja tarkka määritys sekä se, miten pelkkien kuvien ja alastulomäkeen tehtyjen merkkien perusteella voidaan nopeasti ja tarkasti määrittää hypyn pituus. Mäkihyppykilpailuissa ei ole aikaa ryhtyä suorittamaan mittauksia kuvista tai erilaisista kulmista otettujen kuvien yhdistelmistä.

Keksinnön tarkoituksena on kehittää uusi menetelmä ja.laite mäkihyppyjen pituuden mittaamiseksi, joissa ei esiinny edellä mainittuja epäkohtia, vaan hyppyjen pituudet voidaan mitata riittävällä tarkkuu- 57179 della käyttäen kustannuksiltaan halpaa laitteistoa, joka soveltuu ilman kalliita perustamiskustannuksia kaikkiin olemassa oleviin mäkiin.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on keksinnön mukainen menetelmä tunnettu siitä, että hyppääjää seurataan sivulta, sopivimmin etu-viistosta TV-kameralla ja että kameran kääntymiskulma on järjestetty ohjaamaan näyttölaitetta, jonka lukemat on kokeellisesti etukäteen kalibroitu vastaamaan kameran ottaman kuvan määrätyn kohdan, esim. keskikohdan sijaintia alastulomäen metrimääräistä pituutta vastaavalla kohdalla.

Keksinnön mukainen laite menetelmän toteuttamiseksi on tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu määrättyä kääntörataa pitkin kääntyvä TV-kamera, jonka kääntymisliike on järjestetty sähköisesti ohjaamaan näyttölaitetta, jonka lukemat on kokeellisesti kalibroitu vastaamaan metrimääräistä alastulomäen pituutta kameran ottaman kuvan määrätyssä kohdassa, esim. keskikohdassa.

Keksinnön mukaisen laitteen taloudellinen edullisuus tulee esiin erityisesti siinä, että mittalaitteisto voi olla mäestä toiseen siirrettävä, jolloin jokaista mäkeä varten ei tarvita omaa kiinteää laitteistoa. Tarvitaan ainoastaan kutakin mäkeä varten kokeellisesti etukäteen kalibroitu näyttölaitteen lukema-asteikko.

Koska kameralla on vaikea seurata hyppääjää niin tarkasti, että kuvan määrätty kohta, esim. keskikohta on aina hyppääjän jalkojen kohdalla, menetellään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan hypyn tarkan pituuden määrittämiseksi seuraavasti. Kuva hyppääjästä ja näyttölaitteesta johdetaan samalle kuvanauhalle ja samaan monitorikuvaan. Kuvanauha pysäytetään kohtaan, jossa hyppääjän todetaan koskettavan maan pintaa. Tämän voivat useat tuomarit todeta samanaikaisesti ajamalla kuvanauhaa edestakaisin. Täten tarjoutuu myös jälkikäteen mahdollisuus hypyn pituuden tarkistamiseen. Hypyn pituuden tarkkaa määritystä varten asetetaan kuvan päälle etukäteen laadittu mitta-asteikko. Mitta-asteikon asetuskohta määrätään joko alastulomäkeen tehtyjen merkkien perusteella taikka näyttölaitteen osoittaman lukeman perusteella. Tämän jälkeen voidaan mitta-asteikolta todeta hyppääjän sijainnin perusteella hypyn tarkka pituus. Sopivimmin mitta-asteikko on tehty läpinäkyvälle kalvolle, jota siirretään monitorikuvan päällä. Täten voidaan hypyn tarkan pituuden määritys suorittaa muutamassa 4 571 79 sekunnissa hyppääjän alastulon jälkeen. Alustavissa kokeissa on todettu, että kuvanauhaa seuraamalla voidaan tarkoin määrittää se hetki, jolloin alastulo tapahtui. Kun kuvanauha pysäytetään tälle kohdalle, on hypyn likimääräinen pituus suoraan todettavissa mainitusta näyttölaitteesta ja tarkennettu pituus mainitusta mitta-asteikosta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta, ja kuvio 2 esittää keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta hypyn tarkan pituuden määritystä varten.

Viittausnumerolla 1 merkityn alastulomäen reunoihin on merkitty mittaukseen perustuvat metrimääräiset pituudet. TV-kamera 2 on asetettuna etuviistoon mäkeen 1 nähden sellaisen kääntölaitteiston varaan tuettuna, että kameralla 2 voidaan seurata valitulla alastulomäen pituudella hyppääjän alastulorataa. Kameralla 2 on siis vain yksi määrätty kääntymisrata sen ohjaamisen helpottamiseksi. Kameran 2 kääntöliike on järjestetty sinänsä tunnetuilla sähköisillä ohjauslaitteilla kään-täämään näyttölaitteen 3 viisaria 4. Kääntöliikkeen välityssuhde voidaan valita halutuksi esim. siten, että kameran 2 kääntyessä koko seurattavan alastulomäen pituutta vastaavan kulman, viisari 4 kääntyy 360°. Näyttölaitteen 3 mitta-asteikko tehdään kokeellisesti siten, että alastulomäkeen 1 on merkitty mittaamalla metrimääräiset pituudet esim. yhden metrin välein. Kameran 2 kuvan keskipisteen ollessa määrätyn metriluvun kohdalla, merkitään vastaava metriluku viisarin 4 osoittamaan kohtaan näyttölaitteessa 3. Täten kalibroidulla asteikolla näyttölaite 3 näyttää aina kameran 2 kuvan keskipisteen sijaintia alastulomäessä 1.

Kameran 2 kuva johdetaan yhdessä näyttölaitteen 3 kuvan kanssa samalle TV-monitorille kuvion 2 havainnollistamaan tapaan. Heti hyppääjän alastulon jälkeen voidaan kuvanauha, jossa näkyy sekä hyppääjä että näyttölaite, pysäyttää ja ajaa taaksepäin. Kuvanauhaa voidaan ajaa edestakaisin, kunnes se pysäytetään sen kuvan kohdalle, jossa alastulon todetaan tapahtuvan. Tällöin näyttölaitteen 3 kuvasta nähdään suoraan hypyn likimääräinen pituus. Useimmiten kysymyksessä on vielä likimääräinen pituus siitä syystä, että kameralla 2 ei voida seurata 57179 hyppääjää niin tarkasti, että sen kuvan keskipiste olisi aina hyppääjän jalkojen kohdalla. Tästä syystä keksinnössä on järjestetty mahdollisuus myös hypyn tarkan pituuden määrittämiseen. Läpinäkyvälle kalvolle 5 on kutakin mäkeä varten laadittu mitta-asteikko, joka voidaan asettaa edellä selostetulla tavalla pysäytetyn kuvan päälle.

Tämä mitta-asteikko voidaan laatia samalla kertaa, kun näyttölaite 3 kalibroidaan alastulomäkeen tehtyjen merkkien perusteella. Mitta-asteikon 5 asettamiskohta kuvan päälle voidaan määrätä joko kuvassa näkyvän alastulomäen reunamerkkien perusteella tai näyttölaitteen lukeman perusteella, joka vastaa tarkoin kuvan keskipistettä. Täten asetetulta mitta-asteikolta voidaan tarkoin lukea alastulohetkeen pysäytetyssä kuvassa näkyvä hyppääjän jalkojen sijainti. Kalvo 5 voi olla esim. keskiakselinsa ympäri pyöritettävän kiekon muodossa.

Keksinnön perusajatuksen soveltamiseksi on olemassa myös muita tapoja kuin edellä esitetty. Niinpä alastulohetkeä vastaava näyttölaitteen 3 lukema voidaan tallentaa muillakin tavoilla kuin viemällä se samaan kuvaan hyppääjän kanssa. Yhdellä tai useammalla alastuloa seuraavalla henkilöllä voi olla sähkökaapeliin liitetty painonappi, jolla näyttölaitteen lukema kytketään esim. digitaalimuodossa näkyviin painamalla nappia arvioituna alastulohetkenä. Myös monet muut muunnosmuodot ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (6)

6 571 79

1. Menetelmä mäkihyppyjen pituuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, että hyppääjää seurataan sivulta, sopivimmin etuviistosta TV-kameralla (2) ja että kameran (2) kääntymiskulma on järjestetty ohjaamaan näyttölaitetta (3), jonka lukemat on kokeellisesti etukäteen kalibroitu vastaamaan kameran ottaman kuvan määrätyn kohdan, esim. keskikohdan sijaintia alastulomäen (1) metrimääräistä pituutta vastaavalla kohdalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuva hyppääjästä ja näyttölaitteesta (3) johdetaan samalle kuvanauhalle ja samaan monitorikuvaan (kuvio 2), että kuvanauha pysäytetään kohtaan, jossa hyppääjän todetaan koskettavan maan pintaa ja että hypyn pituuden tarkkaa määritystä varten kuvan päälle asetetaan etukäteen laadittu mitta-asteikko (5) alastulomäkeen tehtyjen merkkien tai näyttölaitteen (3) osoittamaan kohtaan ja että mitta-asteikolta (5) todetaan hyppääjän sijainnin perusteella hypyn tarkka pituus.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitta-asteikko (5) on tehty läpinäkyvälle kalvolle, jota siirretään monitorikuvan päällä.

4. Laite jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu määrättyä kääntörataa pitkin kääntyvä TV-kamera (2), jonka kääntymis-liike on järjestetty sähköisesti ohjaamaan näyttölaitetta (3), jonka lukemat on kokeellisesti kalibroitu vastaamaan metrimääräistä alastulomäen (1) pituutta kameran (2) ottaman kuvan määrätyssä kohdassa, esim. keskikohdassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu monitori-kuvan päälle asetettavasta mitta-asteikosta (5), jolla hypyn tarkka pituus voidaan määrätä riippumatta hyppääjän sijainnista kuva-alueella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mitta-asteikko (5) on tehty siirrettävälle läpinäkyvälle kalvolle.