FI56853C - Foerfarande foer pruduktion av torv - Google Patents

Description

! ΓΒΐ ««KUULUTUSJULKAISU ccflr0 jSBTa '11' UTLÄGGnIngsskrift 56853 ♦ C (45) Patentti myönnetty 10 04 1930 V Patent meddelat (51) K».lk .*/int.ci.* 0 10 P 3/00 SUOMI —FINLAND (M) *t*nttlh»k*mu*-l**nttn*öknlng 7T07U8 (22) Hakemltpllvl — Ansöknlngidaf 09.03.77 (23) Alkupllvi— Glltighetsdag γγ (41) Tullut julkiseksi— Blivlt offentllg __ „o

Patentti, ja rekisterihallitus N«httv»k».p»non j. kuuLjulksUun pvm._ „ Patent· och registarstyralaan ' ' Ansökan utlagd och uti.skrKtan pubUcarad 31.12.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeu*—Begird prloritat - (71)(72) Simo Oskari Tilkanen, Karinainen, 21800 Kyrö, Suomi-Finland(FI) (7^) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5*0 Turpeen tuotantomenetelmä - Förfarande för produktion av torv

Keksinnön kohteena on uusi menetelmä turpeen nostamiseksi suon ollessa jäässä. Menetelmällä saavutetaan huomattavia etuja aikaisempiin verrattuna.

__ Turvetta on nostettu tähän asti käsin nk. piuhalla sekä erikoisil la turpeennostokoneilla kesäaikana. Näitä menetelmiä ei voida käyttää talvella suon ollessa jäässä. Nostokausi on ollut lyhyt, 3-4 kuukautta, märkinä kesinä vieläkin lyhyempi. Tunnettujen menetelmien vaatima suuri ihmistyövoima ja em. lyhyt tuotantokausi tekee turvepa-lojen noston nykyisin kustannuksin kannattamattomaksi. Lisäksi Suomessa koneellisen noston haittana on soittemme epätasaisuus ja usein pieni koko.

Lyhyeen nostokauteen on pyritty saamaan pidennystä ruotsalaisen patentin 24 896 mukaisesti siten, että turpeen kuivatuksessa on käytetty hyväksi turpeen jäätymisen aiheuttamia muutoksia turpeen solu-rakenteessa. Tällöin menetellään siten, että turvetta nostetaan kesäkautena suon pinnalle tai jollekin muulle sopivalle alustalle, johon turve jätetään talvikaudeksi jäätymään. Jäätyneen turpeen annetaan keväällä sulaa, jolloin sulaneesta turpeesta vesi poistuu huomattavasti helpommin kuin suoraan suosta nostetusta. Tämän on selitetty E 21 C 1+9/00 2 56853 johtuvan siitä, että turpeen solurakenne rikkoutuu jäätyessään, jolloin vesi pääsee poistumaan vapaammin rikkoutuneista huokosista. Kyseisen menetelmän mukaisesti toimittaessa ei nostokauden säät vaikuta kuivatukseen, koska kuivatus tapahtuu vasta seuraavana lämpimänä kautena. Tällöin voidaan koko lämmin kausi, ts. aika jolloin suo on sulana, käyttää turpeen nostoon, eikä tarvitse huolehtia siitä, ehtiikö turve kuivua ennen talven tuloa.

Kyseistä menetelmää on parannettu ruotsalaisessa patentissa 26 778 siten, että nosto on siirretty tapahtuvaksi pidemmäksi talvikaudeksi, jolloin turve nostetaan suoraan sopiviin varastoihin jäätymään ja seuraavana lämpimänä kautena sulamaan ja kuivamaan. Tässä menetelmässä suon pinta suojataan syksyllä jäätymistä vastaan, joten turve nostetaan oleellisesti sulassa tilassaan.

Turpeen jäädytystä kuivatuksen tehostamiseksi on hyväksikäytetty myös ruotsalaisen patentin 26 062 mukaisessa menetelmässä, jossa on edelleenkehitelty edellämainitun ruotsalaisen patentin 24 896 mukaista menetelmää siten, että jäädytettyä turvetta käsitellään jäätyneenä mekaanisesti turpeen solurakenteen rikkomiseksi täydellisemmin kuin mitä pelkällä jäädytyksellä saadaan aikaan. Hienonnetun turpeen annetaan sulaa, jolloin vesi on siitä puristettavissa pois vieläkin tehokkaammin kuin jos turve olisi pelkästään jäädytetty ennen puristusta.

Eräs turpeen solurakenteen rikkomismenetelmä jäädytystä hyväksikäyttäen on esitetty ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 112 152, jossa turve jäädytetään suossa keinotekoisesti ja annetaan uudelleen sulaa ennen turpeen nostamista. Jäädytyksellä ja sitä seuraavalla sulatuksella on tällöin saatu solurakenne rikkoutumaan samoin kuin edellä selitetyissäkin menetelmissä ja nostettu turve on kuivattavissa helpommin kuin luonnontilassaan nostettu turve.

Näiden julkaisujen mukaisissa menetelmissä ei ole kuitenkaan osattu ottaa huomioon sitä, tämän keksinnön oleellista seikkaa, että turve nostettaisiin suosta jäätyneenä. Tällöin saavutetaan kaikki edelläkuvatut kuivatukseen liittyvät edut sekä lisäksi huomattavat edut, jotka liittyvät itse turpeen nostovaiheeseen.

Mikäli turve nostetaan keksinnön mukaisesti suosta jäätyneessä tilassaan, ei turpeen rakenne rikkoudu nostovaiheessa tarpeettomasti koneellistakaan jyrsivää nostotapaa käytettäessä, vaan turpeella saadaan sen luonnollinen rakenne säilymään oleellisesti muuttumattomana, millä on erityistä merkitystä esimerkiksi kasvuturpeen osalta. Li- 3 56853 säksi on turpeen nosto koneellistettavissa huomattavasti tehokkaammin kuin tähän asti on ollut mahdollista. Turve voidaan nostaa esimerkiksi sopivan kokoisina kappaleina, jotka voidaan irroittaa suosta suoraan leikkaamalla, esimerkiksi koneellisella leikkuulaitteella ja nostaa edelleen koneellisesti ja kuljettaa jatkojalostettavaksi tehokkaita koneita hyväksikäyttäen. Jäätynyt suo mahdollistaa myös koneiden vaivattoman käytön.

Koska menetelmä perustuu suon jäätymiseen, ei soiden tarvitse olla ennestään ojitettuja, mikä nopeuttaa vuosia niiden käyttöönottoa.

Kokeiden avulla on havaittu, että menetelmällä voidaan tehdä myös erittäin pieniä paloja, jotka kuivuvat monta kertaa nopeammin kuin ennen käytetyt turvepalat. Muoville nostettuna pienet turvepa-lat ovat kuivuneet kevättuulissa ja auringossa jo ennen kuin suo on ehtinyt sulaa.

Uutta menetelmää käytettäessä ei tarvitse rakentaa kalliita teitä, koska kuljetukset voidaan hoitaa jalostuslaitoksille tai kovalle maalle maan ollessa jäässä.

Tämä uusi turpeennostomenetelmä auttaa osaltaan vaikeaa talvi-työttömyyttä turve- ja maatalousalalla sekä vähentää koneiden vajaakäyttöä talvikautena.