FI56752C - Vid fotomekaniska foerfaranden anvaendbar ljuskaenslig positivt arbetande komposition och foerfarande foer framstaellning av denna - Google Patents

Description

®35£^7i KUULUTUSJULKAISU rc7r0

11 UTLÄGGNI NGSSKRI FT 0 / 3 Z

C (4S) Pr. teetti myönnetty 10 23 1900 Patent meddelat (51) Kv.lk.*/lnt.ci* G 03 C 1/60 G 03 F 7/08 S U O M I—F INLAND (21) Patenttlhakemui—PatentansSknlng 1729/72 (22) HakemlspSIvi—Ansfiknlngadag l6.06.72 (23) Alkupilvi—Giltlghetsdag l6.06.72 (41) Tullut Julkiseksi—Blivit offentllg l8.12.72

Patentti- ja rekisterihallitus b.*...* «.k (44) Nähtlviksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent- oeh registerstyrelsen Anaökan utlagd och utl.skriften publicerad 30.11.79 (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 17,06,71 09.06.72 Englanti-England(GB) 2857^/71, 2857^/71 ^ (71) Howson-Algraphy Limited, Vickers House, Millbank Tower, Millbank,

London S.W.1, Englanti-England(GB) (72) Peter John Smith, Seacroft, Leeds, Frank Edward Smith, Orpington,

Kent, Englanti-England(GB) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Fotomekaanisissä menetelmissä käytettävä valonherkkä positiivikoos- tumus ja sen valmistusmenetelmä - Vid fotomekaniska förfaranden anvand-bar ljuskänslig positivt arbetande komposition och förfarande för framställning av denna

Esillä oleva keksintö koskee valoherkkiä aineita ja sellaisia materiaaleja, jotka ovat sopivia esim. painatuslevyjen valmistamiseksi fotomekaanisilla menetelmillä.

Fotomekaaniset menetelmät painolevyjen yms. valmistamiseksi käsittävät valolle herkän levyn valmistamisen lisäämällä valoherkkä aine sopivalle kantajalle, esim. anodisoidulle alumiinille, valottamalla valoherkkää levyä kuvion alapuolella niin, että materiaalin valotetuilla ja valottamattomilla alueilla on eriisi-_ nen liukoisuus liuottimeen, ja valotetun levyn kehittämisen tämän jälkeen liuot timen avulla liukoisempien alueiden selektiiviseksi poistamiseksi. Sellaisessa tapauksessa, jossa valoherkkä materiaali on negatiivinen käsittelymateriaali poistetaan valottamattomat alueet, kun taas valotetut alueet poistetaan siinä tapauksessa, että valolle herkkä materiaali toimii positiivisesti.

Näissä menetelmissä on toivottavaa, että värin muutos tapahtuu valotetuilla alueilla niin, että ne tulevat näkyviin: näin on erikoisesti asianlaita perättäisessä vaiheittaisessa käsittelyssä, jolloin on välttämätöntä sovittaa peräkkäiset kuvat levyllä sanalle kohtaa. Muutamissa tapauksissa voi värin muutos, 2 66752 joka on ominainen käytetylle valonherkälle järjestelmälle (esitti, atsidi herkistetyissä kerroksissa), voi olla sinänsä riittävä. Muutamissa muissa tapauksissa, vaikkakin tapahtuu jonkin verran värin muutosta kuvion alapuolella valotettaessa, on tämä tuskin riittävä käytännössä aikaansaamaan näkyvää kuvaa. Näin on erikoisesti kysymyksen ollessa sellaisista valoherkistä materiaaleista, jotka perustuvat kinoni-diatsideihin ja diatsoniumsuoloihin.

GB-patenttijulkaisussa 1 039 ^+75 käsitellään positiivilaattojen valmistuksessa käytettäviä valonherkkiä koostumuksia, jotka sisältävät naftokinonidiatsi-dia, novolak-hartsia ja pH-indikaattoria. Indikaattorina ei kuitenkaan ole hyd-roksisubstituoitu aryyliatsoyhdiste, eikä koostumus sisällä diatsoniumsuolaa.

GB-patenttijulkaisussa 1 Ohi i+63 on kuvattu valonherkkä materiaali, joka koostuu diatsoniumsuolasta, mahdollisesti hartsista ja happo-emäsindikaattorista, jossa tapahtuu värinmuutos diatsoniumsuolan valon vaikutuksesta muodostuvien hajoamistuotteiden aiheuttamana. Tämän indikaattorin käyttöön liittyy kuitenkin haittatekijänä kantajamateriaalin tahriintuminen. Tässä patenttijulkaisussa ei ole tarkemmin määritelty novolak-hartsin käyttöä koostumuksessa.

GB-patenttijulkaisussa 1 170 1*58 käsitellään kinoni-(l,U)-diatsideihin perustuvan valonherkän materiaalin käyttöä negatiivivalmistuksessa. Näissä materiaaleissa värinmuutos ei tapahdu hapon vapautumisen ansiosta.

Esillä olevan keksinnön kohteena on fotomekaanisissa menetelmissä käytettävä valonherkkä positiivikoostumus, joka sisältää diatsoniumsuolaa ja novolak-hartsia.

Keksinnön mukaiselle koostumukselle on tunnusomaista, että koostumus lisäksi sisältää hydroksisubstituoitua aryyliatso-yhdistettä, joka hapon läsnäollessa muuttaa väriä, jota happoa muodostuu valon vaikuttaessa diatsoniumsuolaan. Yleisesti ottaen diatsoniumsuola on sellainen happosuola, jonka dissosioitumisvakio -3 on yli noin 1 x 10 . Happo on tavallisesti, mutta ei välttämättä, epäorgaaninen happo.

3 66752 Käytännössä lisätään valoherkkä materiaali päällysteenä sopivalla kantaja-aineella, esim. tavanomaiselle sinkkiä, alumiinia tai bi- tai tri-metallia olevalle kantajalle, valonherkän levyn valmistamiseksi. Valotettaessa valolle herkkää levyä kuvion alapuolella tapahtuu päällysteen valotetuissa kohdissa selvästi havaittava värin muutos johtuen atso-yhdisteen reaktiosta diatsonium-suolan valonherkkien tuotteiden kanssa, ja näin ollen voidaan helposti todeta, että valonherkkä levy on oikein valotettu. Atsotypen protonoituminen sen hapon vaikutuksesta, joka muodostuu diatsoniumsuolasta valotuksen johdosta, aikaansaa sen, että atsoyhdisteessä tapahtuu värin muutos. Tämän jälkeen voidaan kuvion alapuolella valotettua päällystettä käsitellä tavanomaisella tavalla kivipaino-levyn valmistamiseksi. Atsoyhdisteen käyttö sopivassa määrässä selvän värin-muutoksen aikaansaamiseksi ei aiheuta minkäänlaista liukoisuuseron pienenemistä valotettujen ja valottamattomien kohtien välillä.

^ Termiä "novolak" käytetään tässä yhteydessä tavanomaisessa mielessä tarkoittamaan alkoholiliukoista sulavaa hartsia, joka on valmistettu kondensoi-malla fenoli, jossa on kaksi tai useampia reaktiokykyisiä aromaattisen renkaan vety-asemia (kuten itse fenoli), käyttäen tätä tavallisesti vähäisessä mooli-ylimäärässä, sellaisen aldehydin (kuten formaldehydin) tai aldehydiä vapauttavan yhdisteen kanssa, joka kykenee aikaansaamaan fenolialdehydi-kondensaa-tion. Mitä hyvänsä tavanomaista tällä alalla käytettyä novolak-hartsia voidaan käyttää. Myös diatsoniumsuolat ovat tavanomaisia. On kuitenkin huomattava, että valotettaessa muodostunut väri vaikuttaa valon suodattimena ja lisää täten sitä aikaa, joka tarvitaan levyn valottamiseksi. Tästä syystä on tavanomaista ja sopivaa käyttää diatsotypiässä tunnettua hidasta diatsoa niin, että väri muodostuu voimakkaaksi vasta levyn valotuksen myöhemmässä vaiheessa. Esimerkkejä sopivista diatsoniumsuoloista on esitetty jäljempänä kuvatuissa esi-~~ merkeissä sekä brittiläisessä patenttijulkaisussa 9¾¾ 88¾.

* 56752

Valoherkässä aineessa olevan atso-yhdisteen määrä ei ole erikoisen kriitillinen. Sitä voidaan käyttää esim. 0,1-20 paino-# (materiaalin kokonaispainosta laskettuna). Mitä suurempi on yleensä läsnäolevan atso-yhdisteen määrä, sitä selvempi on värin muutos valotettaessa, mutta on todettu riittäväksi käyttää tätä yhdistettä 0,5-2 paino-# kokonaispainosta laskettuna. Diatsoniumsuolan minimimäärä vastaa atso-yhdisteen moolimäärää.

Haluttaessa voidaan valoherkässä aineessa käyttää myös kinoni-diatsidia. Kinonidiatsidin käyttö ei ole välttämätön halutun värinmuutoksen aikaansaamiseksi. Siitä huolimatta on edullista käyttää myös kinoni-diatsidia, koska se parantaa painolevyn litograafisia ominaisuuksia. Valoherkkä materiaali voi sisältää suhteellisen suuren määrän kinonidiatsidia verrattuna diatsoniumsuolan määrään, koska on mahdollista tällä tavoin aikaansaada sellainen valoherkkä aine, joka perustuu pääasiallisesti kinonidiatsidiin, mutta jossa kuitenkin tapahtuu valotuksen aikana riittävä värin muutos. Sellaisia valoherkkiä materiaaleja, jotka sisältävät kinonidiatsideita, tavallisesti seoksena novolak-hartsin kanssa, käytetään suuressa määrässä painolevyjen valmistuksessa, mutta niillä on haittana se, että niissä ei tapahdu sopivaa värin muutosta niitä valotettaessa. Valotettaessa kinoni-diatsideihin perustuvia valoherkkiä materiaaleja muuttaa valo kinoni-diatsidin indeenikarhoksyylihapoksi Zketeeni-välituotteen kautta; Cf. Siiss, Annalen, 556, 65~Ö^ (19^)7 tehden sen liukoiseksi vesipitoiseen kehitysaineeseen, jonka pH-arvo on noin 11,5, ja mahdolliseksi kehittää tämän avulla. Valotettaessa tapahtuu vähäinen värin muutos alkuperäisestä keltaisesta väristä, mutta vaikka lisättäisi kontrastin vahvistavaa väriainetta, esim. violettiväriä, on vaikeata erottaa valotettuja alueita siinä keltaisessa loistevalossa, jota tavallisesti käytetään käsittelykohdisssa. Tarkoituksella poistaa tämä haitta osoittautui edulliseksi voimakkaan värinmuutoksen johdosta seurata GB-patenttijulkaisun no. 1 oUl U63 esimerkin 2 mukaista käsittelyä, jossa erilaisessa valoherkässä järjestelmässä fosforivolframihappoa vapautetaan valotuksen aikana ja se aikaansaa pH-indikaattorin, keltaisen värin l+-fenyyliatsodifenyyliamiinin, muuttumisen malvan väriseksi. Olemme kuitenkin todenneet, että tämä indikaattori oli käyttökelvoton tavanomaisessa kinoni-diatsidi-järjestelmässä, koska karboksyylihappo, joka muodostui valotettaessa kinonidiatsidi, oli liian heikko vaikuttamaan indikaattoriin. Olemme todenneet 5 567 52 mahdolliseksi saada aikaan sopiva värin muutos indikaattorissa kinoni-diatsidi-perusteisissa valoherkissä materiaaleissa käyttämällä keksinnön mukaisessa valoherkässä materiaalissa indikaattorina atso-yhdistettä ja sekoittamalla kinoni-diatsidi keksinnön mukaisen valoherkän materiaalin kanssa niin, että saadussa seoksessa on pieni määrä indikaattoria ja pieni määrä diatsoniumsuolaa.

Kun suoralle kuvapainolevylle halutaan pitkä käyttöaika, on tavallista käyttää sellaista kannatinainetta, joka on muodostettu hankauksenkestävästä, ano-doidusta aluminiumista, joka säilyttää ei-kuvioalueiden hydrofiiliset ominaisuudet mahdollisimman kauan aikaa. Arkkitehtoonisilta ja muilta aluminiumin käyttöaloilta ~ on kuitenkin hyvin tunnettua, että on aivan liian helppoa värjätä anodoitu alu- miniumi lähtemättömästi. On tehty muutamia yrityksiä tämän probleeman ratkaisemiseksi, sillä jos atsoyhdiste likaa tausta-alueen, niin myöskin näille alueille ~ tarttuu mustetta levyn ollessa puristimessa. Huomattava tällaisen likaamisvaikutuk- sen pieneneminen on todettu mikäli alkaliliukoista, bydroksi-substituoitua atso-yhdistettä, kuten hydroksifenyyliatso-difenyyliamiinia tai senkaltaista fenoli-atsoväriä, joka on valmistettu kytkemällä novolak sopivan diatsodoidun emäksen, kuten p-aminodifenyyliamiinin, kanssa, käytetään fenyyliatsodifenyyliamiinin sijasta.

Atso-yhdiste voidaan valmistaa liuottamalla fenoli, naftoli tai novolak-hartsi liuottimeen, joka sisältää sopivaa emästä (esim. ammoniakkia tai dietyyli-amiinia) ja lisäämällä sitten diatsoniumsuola. Tällöin muodostuu atso-väri, joka voidaan sitten lisätä tavanomaiseen valoherkkään järjestelmään, joka sisältää diatsoniumsuolaa ja novolak-hartsia, keksinnön mukaisen valoherkän materiaalin valmistamiseksi. Kuitenkin voidaan atso-väri valmistaa myös in situ valoherkässä di at sonium-suola-novolak-hartsi-järjestelmässä lisäämällä tähän järjestelmään pieni määrä emästä niin, että osa diatsoniumsuolaa ja novolak-hartsia kytkeytyy toisiinsa. Tällä tavoin ei ole välttämätöntä lisätä atso-väriä sellaisenaan järjestelmään. Näinollen keksinnön erään toisen toteuttamismuodon mukaisesti aikaansaadaan mene-telmä sellaisen valoherkän materiaalin valmistamiseksi, jossa tapahtuu värin muutos sitä valotettaessa ja joka on sopiva painatuslevyn valmistamiseksi fotomekaa-nisella tekniikalla, joka menetelmä käsittää diatsoniumsuolan ja novolak-hartsin sekoittamisen toisiinsa ja emäksen lisäämisen seokseen osan diatsoniumsuolaa ja osan novolak-hartsia kytkemiseksi toisiinsa, sellaisen atso-yhdisteen saamiseksi, jossa tapahtuu värin muutos jäljelle jääneen ei-kytketyn diatsoniumsuolan valon aiheuttamien hajoamistuotteiden läsnäollessa. Yleensä 0,1-20 paino-Ji valoherkässä aineessa olevan diatsoniumsuolan kokonaismäärästä on atso-värin muodossa, mutta ta- 6 56752 vallisesti on riittävää, että 0,1-2,0 paino-ί diatsoniumsuolaa esiintyy ateo-värin muodossa. Sellaisessa tapauksessa, että käytetty atso-yhdiste on sellainen atso-väri, joka on valmistettu kytkemällä toisiinsa novolak-hartsi ja diatsoniumsuola, muodostaa saadun atso-molekyylin pääosan novolak-hartsi. Täten atso-yhdiste liukenee helposti alkaliin ja soveltuu erittäin hyvin yhteen valoherkän materiaalin muiden aineosien kanssa.

Keksinnön mukaisilla valoherkillä materiaaleilla on eräs tärkeä etu muihin tunnettuihin järjestelmiin verrattuna, jotka muuttavat väriä valotettaessa, koska valottamattomat alueet, jotka jäävät jäljelle kehittämisen jälkeen, sisältävät diatsoniumsuolaa seoksena novolak-hartsin kanssa, ja muodostavat kuvan muodostavan - materiaalin siten kuin brittiläisessä patenttijulkaisussa 91*1* 88U on kuvattu, kun taas muissa menetelmissä, kuten niissä, jotka on esitetty brittiläisissä patenttijulkaisuissa 1 20h 917 ja 1 187 8lU, on värin muuttava materiaali sellaista, joka _ on vierasta varsinaiselle kuvanmuodostusmateriaalille, ja tämän johdosta todennäköisesti heikentää painettua kuvaa. Edelleen on muutamissa prosesseissa käytetty kuvan muodostavaa valoherkkää materiaalia suoja-aineena, esim. etsauksen suoja-aineena, kysymyksen ollessa bimetalli-levyn valmistuksesta tai painetusta piirilevystä.

Tällaisissa tapauksissa voi suoja-aineena haponkestävyys myös huonontua "vieraan" materiaalin läsnäollessa.

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintöä.

Esimerkki 1 12 g kresoli-perusteista novolak-hartsia, jota myydään tavaramerkillä Alnovol 1+29K, 2 g difenyyliamiini-U-diatsonium-fluoriboraattia (myy Fisons Ltd. tavaramerkillä ZABF^), 100 ml asetonia ja 100 ml etyylimetyyliketonia, sekoitettiin keskenään ja tähän lisättiin 6 ml 1 Jt:sta 0,880-m ammoniakin asetoniliuosta.

Saatu seos levitettiin rakeistetulle ja anodoidulle alumiinilevylle pyörimisno- ^ peudella 100 kier/min. ja kuivattiin. Saatua valoherkkää levyä valotettiin U 000 va-tin ksenon-lampulla 2 1/2 minuuttia 60 cm:n etäisyydeltä. Ennen valotusta oli päällysteen väri keltainen. Valotuksen jälkeen kuvion alapuolella olivat valotetut kohdat väriltään siniset ja ne voitiin helposti todeta pimeän huoneen keltaisessa valossa. Valotettu levy kehitettiin sitten käyttäen 1 35:sta natriumhydrok-sidiliuosta. Kehitys oli erittäin tyydyttävä eikä anodoidun aluminiumlevyn likaantumista tapahtunut. Levy kiinnitettiin puristuspainokoneeseen ja sen avulla saatiin hyviä kopioita.

Esimerkki 2 Sähkön avulla rakeistettu alumiinilevy päällystettiin pyörivässä päällystys-laitteessa eeuraavalla seoksella: 2,5~dietokBi-l*-(U'-tolyyli)-merkaptobentseeni- 7 &67S2 diatsoniumboorifluoridia 1* g, PF 1+02 20 g, 0,880-ammoniumliuosta 0,3 ml· asetonia 150 ml ja etyylimetyyliketonia 150 ml·. Kun levyä valotettiin positiivisen kuvion alapuolella 2 minuuttia 60 cm: n etäisyydeltä 1+00 vatin ksenon-lampulla .muuttuivat valotetut alueet voimakkaan sinisiksi. Levy voitiin kehittää 5 #:lla trinatrium-fosfaatilla. (PF 1+02 on fenoli-novolak, jota valmistaa I.C.I. Ltd).

Esimerkki 3

Samanlainen levy kuin edellä mainittu, päällystettiin seuraavalla seoksella: 2,5-dietoksi-l+-(l+'-tolyyli)-merkaptobentseeni-diatsoniumkloridia 1+ g, PF 1+02 20 g, 0,880-ammoniakkiliuosta 0,3 ml ja asetonia 150 ml. Kun levyä valotettiin ^ samalla tavoin kuin esimerkissä 2, aikaansaatiin valotetuille alueille sama sini nen väri, mutta tässä tapauksessa väri säilytti voimakkuutensa seistyään useita vuorokausia. Levy voitiin kehittää 5 ?:lla trinatriumfosfaatilla.

- Esimerkki 1+ (a) Atso-yhdisteen valmistus

Difenyyliamiini-l+-diatsonium-vetysulfaatin (58»6 g» 0,2 moolia) liuos 300 ml:ssa vettä ja natriumkarbonaatin (21,2 g; 0,2 moolia) liuos 3000 ml:ssa vettä lisättiin samanaikaisesti samalla nopeudella fenolin (l8,8 g; 0,2 moolia) sekoitettuun liuokseen 2000 ml:ssa h J5:sta natriumhydroksidin vesiliuosta. Tämän käsittelyn aikana pysyi pH vakioarvossa noin 10 ja muodostui ruskea sakka. Tämä sakka eroitettiin, pestiin ja kuivattiin tyhjöeksikaattorissa. Sakka osoittautui olevan ohutkerroskromatografian perusteella kolmen isomeerisen hydroksi fenyyliatsodife-nyyliamiinin seos, joista kaikki olivat happo-emäs-indikaattoreita. Kuivatun tuotteen lopullinen saanto oli i+9,0 g (85 %)» sp. 100-105°C.

(b) Atso-yhdisteen käyttö painolevyn valmistuksessa.

25 g kinoni-diatsidia lisättiin liuokseen, jossa oli 50 g novolak-hartsia ("Alnovol 1+29K") seoksessa, jossa oli 250 ml asetonia ja 250 ml etyylimetyyliketonia. Tähän liuokseen lisättiin 3 g difenyyliamiini-U-diatsonium-fluoriboraattia ja 1 g edellämainittua atso-yhdistettä. Kun liukeneminen oli päättynyt, päällys-~~ tettiin saatu liuos pyörivässä päällystyslaitteessa sähkön avulla rakeistetulle ja anodoidulle alumiinilevylle ja kuivattiin. Käytetty kinonidiatsidi oli 2,3,^-^1-hydroksibenteofenoni-mononaft6kinoni-(l,2)-diatsidi-(2)-5-sulfonaattia, joka oli valmistettu brittiläisen patenttijulkaisun 739 65U mukaisesti. Valotettaessa saatua valoherkkää levyä hiilikaarilampulla käyttäen positiivikuvaa tulivat valotetut alueet väriltään voimakkaan sinisiksi ja ne voitiin eroittaa helposti "pimeän huoneen" valaistuksessa. Nämä alueet voitiin kehittää alkalin avulla, ja kun niitä 8 S 6 7 b 2 oli käsitelty tavanomaisella tavalla, toimi levy moitteettomasti painokoneessa.

β

Muita sopivia värejä, joita voidaan valmistaa tällä menetelmällä, ovat U-hydroksifenyyliatsodifenyy li amiini, 2-hydroksinaftyyli-atsodifenyyliamiini ja ateo-värit, jotka on valmistettu U-aminodifenyyliamiinista ja salisyylihaposta, tai fenoli-novolak PF 1*02 tai kresoli-novolak "Alnovol 1*29K" (R.T.M).

Esimerkki 5 1 g novolak-atsoväriä, joka oli valmistettu tuotteista "Alnovol" ja "ZABF^", lisättiin 2 g:aan 2,1*' ,5-trietoksi-difenyyli-diatsoniumoksalaattia ja 10 g:aan PF l*02-novolakkia 50 mltssa asetonia ja 50 ml:ssa MEK. Päällyste lisättiin pyörivässä päällystyslaitteessa sähkön avulla rakeistetulle ja anodoidulle alumiinilevylle ja valotettiin tämän jälkeen esimerkissä 2 kuvatulla tavalla. Tällöin esiintyi sama sininen värin muutos, vaikkakin tässä tapauksessa se oli vähemmän voimakas kuin esimerkeissä 1 tai 3. Kehitetty levy oli melkein likavapaa tausta-alueiltaan ja siinä esiintyi hyvä adheesio painamisen aikana.

Esimerkki 6 Tämä esimerkki kuvaa "hitaamman", pikemminkin kuin "nopean", diatsonium-suolan edullista käyttöä.

1 g esimerkissä 5 valmistettua novolak-atsoväriä lisättiin liuokseen, joesa 011 12 g "Alnovol 1*29K", 2 g 2,5“dietoksi-l*-morfolinobentseeni-diatsoniumboori-fluoridia, 1* g kinonidiatsidia, 100 ml asetonia ja 100 ml etyylimetyyliketonia. Sähkön avulla rakeistettu alumiinilevy päällystettiin edellä mainitulla seoksella pyörivässä päällystyslaitteessa ja sitä valotettiin 2 minuuttia jatkuvan, vaiheittain muuttuvan väriasteikon alapuolella esimerkissä 2 kuvatun valolähteen avulla. Värin muutos osoitti, että kuusi ensimmäistä vaihetta olivat täysin hajonneet, mutta kehitettäessä 10 £:lla trinatriumfosfaattiliuoksella, ainoastaan ensimmäinen vaihe kehittyi puhtaasti. Valmistettaessa diatsonium-suola käyttäen samaa paino-määrää U-cLietyyliaminobentseeni-diatsonium-boorifluoridia, oli se vaihemäärä, joka osoitti värin muutoksen tapahtumisen hajoamisen johdosta, sama kuin niiden vaiheiden määrä, jotka kehitettiin 10 $:sen trinatriumfosfaatin avulla.

Käytetty kinonidiatsidi oli naftokinoni-(l,2)-diatsidi-(2)-5_sulfonyyli-kloridin ja resorsinoli-monobentsoaatin kondensaatiotuote, jota valmistettiin brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 053 366 esitetyllä tavalla.

Esimerkki 7 1*0 g "Alnovol 1*29K", 5 g "ZABF", 10 g esimerkin 6 mukaista kinonidiatsidia, 250 ml 2-etoksietanolia ja 1,5 ml 0,880-ammoniäkkiä sekoitettiin keskenään.

9 56752

Seos levitettiin pyörivän levityslaitteen avulla rakeistetulle ja anodoidulle alumiinilevylle ja valotettiin esimerkissä 2 kuvatulla tavalla. Päällysteen valotetut alueet tulivat väriltään sinisiksi ja ne voitiin helposti eroittaa valotta-mattooista alueista. Kuvion alapuolella valotettu levy kehitettiin käyttäen 5 % natriummetasilikaattiliuosta. Tämä kehitysaine on edullisempaa kuin natriumhydrok-sidi, koska se vahingoittaa vähemmän alumiinin taustapintaa. Kehitys oli tyydyttävä eikä anodoidun pinnan likaantumista esiintynyt. Kehitetty levy sovitettiin paino-puristimeen, jolla saatiin useita hyviä kopioita.

Esimerkki 8 ^ Sama päällystysliuos kuin esimerkissä 1* päällystettiin sellaisella bime- tallilevylle, jonka muodosti kromilla päällystetty kuparilevy, joka oli laminoitu polyesterikalvoile. Valotettaessa negatiivisen kuvion alapuolella, saatiin voimak--K kaan sininen positiivikuva, joka kehitettiin alkalilla, jolloin saatiin keltainen kuva. Paljastunut kromi etsattiin pois käyttämällä kloorivetyhappoetsausainetta, suoja-aine poistettiin hankaamalla alkoholilla ja näin saatua levyä käytettiin litograafisena levynä, jolla oli pitkä käyttöikä.

Claims (7)

10 56752

1. Fotomekaanisissa menetelmissä käytettävä valonherkkä positiivikoostu-mus, joka sisältää diatsoniumsuolaa ja novolak-hartsia, tunnettu siitä, että koostumus lisäksi sisältää hydroksisubstituoitua aryyliatso-yhdistettä, joka hapon läsnäollessa muuttaa väriä, jota happoa muodostuu valon vaikuttaessa diat-soniumsuolaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä koostumus, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää kinonidiatsidia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valonherkkä koostumus, tunnettu siitä, että atsoyhdiste on hydroksisubstituoitu aryyliatsodifenyyli-amiini. U. Patenttivaatimuksen 3 mukainen valonherkkä koostumus, t unnettu siitä, että atsoyhdiste on hydroksifenyyli- tai hydroksinaftyyliatsodifenyyli- ~ amiini.

5· Patenttivaatimuksen k mukainen valonherkkä koostumus, tunnettu siitä, että atsoyhdiste on U-hydroksifenyyliatsodifenyyliamiini.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä koostumus, tunnettu siitä, että atsoyhdiste on tuote, joka on saatu kytkemällä alkalisessa väliaineessa yhteen diatsoniumsuola ja novolak-hartsi.

7. Menetelmä patenttivaatimuksen 6 mukaisen valonherkän koostumuksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että diatsoniumsuola ja novolak-hartsi sekoitetaan toistensa kanssa, ja seokseen lisätään emästä, jolloin osa diatsoniumsuo-lasta ja osa novolak-hartsista kytkeytyy yhteen muodostaen atsoyhdisteen.