FI129736B - Kaukolämpöjärjestelmä - Google Patents

Kaukolämpöjärjestelmä Download PDF

Info

Publication number
FI129736B
FI129736B FI20195176A FI20195176A FI129736B FI 129736 B FI129736 B FI 129736B FI 20195176 A FI20195176 A FI 20195176A FI 20195176 A FI20195176 A FI 20195176A FI 129736 B FI129736 B FI 129736B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
heat
district heating
water
distribution
condenser
Prior art date
Application number
FI20195176A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20195176A1 (fi
Inventor
Antti Hartman
Original Assignee
Hoegforsgst Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Hoegforsgst Oy filed Critical Hoegforsgst Oy
Priority to FI20195176A priority Critical patent/FI129736B/fi
Priority to EP20162298.2A priority patent/EP3708915A1/en
Publication of FI20195176A1 publication Critical patent/FI20195176A1/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI129736B publication Critical patent/FI129736B/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D10/00—District heating systems
    • F24D10/003—Domestic delivery stations having a heat exchanger
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01K—STEAM ENGINE PLANTS; STEAM ACCUMULATORS; ENGINE PLANTS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; ENGINES USING SPECIAL WORKING FLUIDS OR CYCLES
    • F01K7/00—Steam engine plants characterised by the use of specific types of engine; Plants or engines characterised by their use of special steam systems, cycles or processes; Control means specially adapted for such systems, cycles or processes; Use of withdrawn or exhaust steam for feed-water heating
    • F01K7/34—Steam engine plants characterised by the use of specific types of engine; Plants or engines characterised by their use of special steam systems, cycles or processes; Control means specially adapted for such systems, cycles or processes; Use of withdrawn or exhaust steam for feed-water heating the engines being of extraction or non-condensing type; Use of steam for feed-water heating
    • F01K7/38—Steam engine plants characterised by the use of specific types of engine; Plants or engines characterised by their use of special steam systems, cycles or processes; Control means specially adapted for such systems, cycles or processes; Use of withdrawn or exhaust steam for feed-water heating the engines being of extraction or non-condensing type; Use of steam for feed-water heating the engines being of turbine type
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D10/00—District heating systems
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D2200/00—Heat sources or energy sources
    • F24D2200/12—Heat pump
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24D—DOMESTIC- OR SPACE-HEATING SYSTEMS, e.g. CENTRAL HEATING SYSTEMS; DOMESTIC HOT-WATER SUPPLY SYSTEMS; ELEMENTS OR COMPONENTS THEREFOR
    • F24D2200/00—Heat sources or energy sources
    • F24D2200/13—Heat from a district heating network
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02B—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
    • Y02B30/00—Energy efficient heating, ventilation or air conditioning [HVAC]
    • Y02B30/17—District heating
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E20/00—Combustion technologies with mitigation potential
    • Y02E20/14—Combined heat and power generation [CHP]
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P80/00—Climate change mitigation technologies for sector-wide applications
    • Y02P80/10—Efficient use of energy, e.g. using compressed air or pressurized fluid as energy carrier
    • Y02P80/14—District level solutions, i.e. local energy networks

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Steam Or Hot-Water Central Heating Systems (AREA)

Abstract

Keksintö koskee kaukolämpöjärjestelmää (10), johon kuuluu - ainakin yksi voimalaitos (12) - lukuisa määrä lämmönkuluttajia (18) lämmönjakovaihtimineen (20) ja liitäntämeno- ja liitäntäpaluulinjoineen (23,22), - kaukolämmityksen jakoputkisto (24) pumppuineen (26) käsittäen meno- ja paluulinjan (28,30), jossa jakoputkistolla (24) kierretään vettä voimalaitoksen (12) lämmityskattilassa/lauhduttimessa (16) veden kuumentamiseksi, ja johdetaan kuumentunut vesi jakoputkistolla (24) kunkin lämmönkuluttajan (18) lämmönjakovaihtimen (20) kautta lämmön luovuttamiseksi lämmönkuluttajalle (18), ja palautetaan lämmönjakovaihtimesta (20) vesi liitäntäpaluulinjaa (22) pitkin jakoputkiston (24) paluulinjaan (30). Ainakin useilla lämmönkuluttajilla (18) on lämpöpumppu (32) sovitettuna jäähdyttämään liitäntäpaluulinjan (22) veden lämpötilaa, jolloin yhteisvaikutuksena jakoputkiston (24) virtausmäärä pienenee.

Description

KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ Keksinnön kohteena on kaukolämpöjärjestelmä, johon kuuluu e ainakin yksi vastapainevoimalaitos varustettuna turbii- nilla ja lauhduttimella, e lukuisa määrä lämmönkuluttajia lämmönjakovaihtimineen ja liitäntämeno- ja liitäntäpaluulinjoineen, * kaukolämmityksen jakoputkisto pumppuineen käsittäen meno- ja paluulinjan, jossa jakoputkistolla kierrätetään vettä voimalaitoksen lämmi- tyskattilassa/lauhduttimessa veden kuumentamiseksi ja johde- taan kuumentunut vesi jakoputkistolla kunkin lämmönkuluttajan liitäntämenolinjaan ja edelleen lämmönjakovaihtimen kautta lämmön luovuttamiseksi lämmönkuluttajalle, ja palautetaan läm- mönjakovaihtimesta vesi liitäntäpaluulinjaa pitkin jakoputkis- ton paluulinjaan, joka kierrättää veden takaisin voimalaitok- sen lämmityskattilalle/lauhduttimelle.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP, engl. Combined Heat and Power) on tuotantomuoto, jossa samassa prosessissa tuotetaan samanaikaisesti sähköä ja lämpöä. Yhteistuotannossa sähkö voi- daan tuottaa esimerkiksi höyry- tai kaasuturbiineilla ja saa- tava lämpö hyödynnetään joko kaukolämpönä tai teollisissa pro- N sesseissa. Yhteistuotannon hyötysuhde on korkeampi kuin eril- N 25 listuotannon, sillä tuotannossa käytettyjen polttoaineiden = energiasisältöä voidaan käyttää tehokkaammin hyödyksi.
S E Lauhdevoimalaitoksen tuottama lauhdevesi on niin kylmää, ettei © se ole juurikaan käytettävissä lämmön tuotantoon. Yhteistuo- io 30 tantoa varten voimalaitoksen prosessia on siksi jonkin verran > muutettava. Teknisinä ratkaisuina ovat vastapainevoimalaitos ja väliottovoimalaitos.
Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on merkittävin säh- köntuotantomuoto; vuonna 2009 36 prosenttia sähköntuotannosta tuotettiin yhteistuotannolla. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on taloudellisesti järkevää kylmätalvisissa ilmastoissa, kuten Pohjois- ja Itä-Euroopassa.
Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa vastapainevoimalaitoksen sähkön tuotantomäärä riippuu kaukolämpöverkosta palaavan veden lämpötilasta. Mikäli kaukolämpövesi ei jäähdy lämmönkulutta- jien lämmönjakovaihtimissa tarvittavan matalaan lämpötilaan, palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa täytyy alentaa lauhdutta- malla lämpöä esimerkiksi vesistöön tai hyväksymällä sähkötehon pieneneminen.
Tarkemmin sanottuna yhteistuotannossa tuotettavan sähkön mää- rää rajoittaa palaavan kaukolämpöveden lämpötila. Turbiinin läpi kulkevan höyryn paisunta tapahtuu lauhduttimessa lämpöti- lan määräämään paineeseen käyttäen kaukolämpövettä, joka sa- malla lämpenee. Mitä korkeampi on lauhduttimelle saapuvan pa- laavan kaukolämpöveden lämpötila, sitä korkeammaksi muodostuu lauhduttimessa syntyvä paine, jotta sama energiamäärä voidaan siirtää samaan määrään kaukolämpövettä. Lauhduttimen paine puolestaan toimii rajoittavana tekijänä sille, kuinka paljon N turbiinilla voidaan tuottaa sähköä.
S 25 ro Julkaisussa EP 2182296A2 esitetään kaukolämpöjärjestelmä, 2 jossa lämpöpumpulla siirretään lämmitystehoa korkeampaan läm- E pötilaan toiseen runkolinjaan.
R D 30 Julkaisussa GB 2544063 on esitetty hajautettu lämmitys- ja 2 jäähdytysjärjestelmä, jossa on useita lämpöpumppuja kytkettynä N yhteiseen lämmönlähteeseen. Ylimäärälämpö voidaan käyttää toi- sen lämpöpumpun lähteenä.
Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada tekniikan tason kauko- lämpöjärjestelmiä kustannustehokkaampi kaukolämpöjärjestelmä, jossa sähköntuotantoa voidaan lisätä. Tämän keksinnön tunnus- omaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.
Käytännössä useilla lämmönkuluttajilla on lämpöpumppu sovitet- tuna jäähdyttämään liitäntäpaluulinjan veden lämpötilaa, jol- loin jakoputkiston virtausmäärä pienenee.
Eräässä sovelluksessa voimalaitos on vastapainevoimalaitos, johon kuuluu turbiini ja lauhdutin kaukolämpöveden lämmittä- miseksi, jolloin paluuveden lämpötilan laskun ansiosta vir- tausmäärät pienenevät ja lauhduttimen paine laskee ja sähköte- hon tuotanto höyrykiloa kohden kasvaa.
Eräässä sovelluksessa voimalaitos on lämpökattila kaukolämpö- veden lämmittämiseksi, jolloin paluuveden lämpötilan laskun ansiosta virtausmäärät pienenevät. Edullisimmin lämpökattilaan kuuluu savukaasujen pesuri, jossa sanottu paluuvesi on sovi- tettu jäädyttämään savukaasuja ja lauhduttamaan niiden vesi- höyrysisältö.
Tämä tarkoitus voidaan saavuttaa kaukolämpöjärjestelmällä, jo- hon kuuluu ainakin yksi vastapainevoimalaitos varustettuna N turbiinilla ja lauhduttimella, lukuisa määrä lämmönkuluttajia O 25 lämmönjakovaihtimineen ja liitäntämeno- ja liitäntäpaluulin- 3 joineen sekä kaukolämmityksen jakoputkisto pumppuineen käsit- 2 täen meno- ja paluulinjan, joka jakoputkisto on sovitettu kier- = rättämään vettä vastapainevoimalaitoksen lauhduttimessa veden c kuumentamiseksi. Tällöin turbiinin läpi kulkevan höyryn pai- = 30 sunta tapahtuu lauhduttimessa lämpötilan määräämään paineeseen 2 ja jakoputkisto on sovitettu johtamaan kuumentunut vesi kunkin N lämmönkuluttajan lämmönjakovaihtimen kautta lämmön luovutta- miseksi lämmönkuluttajalle. Edelleen liitäntäpaluulinja on so- vitettu palauttamaan vesi lämmönjakovaihtimesta jakoputkiston paluulinjaan, joka on puolestaan sovitettu kierrättämään veden takaisin vastapainevoimalaitoksen lauhduttimelle. Kaukoläm- pöjärjestelmässä useilla lämmönkuluttajilla on lämpöpumppu so- vitettuna jäähdyttämään liitäntäpaluulinjan veden lämpötilaa, jolloin yhteisvaikutuksena vastapainevoimalaitoksen lauhdutti- men paine laskee ja sähkötehotuotanto kasvaa. Yleisesti lämmönkuluttajilta palaavaan kaukolämpöveden ener- giasisältöä on pidetty liian matalana tehokkaaseen hyötykäyt- töön. On yllättävää, että keksinnön mukaisessa kaukolämpöjär- jestelmässä pyritään jäähdyttämään vastapainevoimalaitokseen palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa vielä lisää pienellä pri- määrienergiamäärällä lämpöpumppuja hyödyntämällä. Lämpöpumppu- jen investointi- ja käyttökustannukset ovat alentuneet merkit- tävästi, jolloin palaavan kaukolämpöveden jäähdytykseen voi- daan käyttää taloudellisesti lämpöpumppua. Lämpöpumpun avulla puolestaan voidaan hyödyntää myös kaukolämpöveden varsin kor- kea, mutta hyötykäyttöön riittämätön lämpötilataso hyötyener- gian ottamiseksi talteen. Kun tämän kaukolämpövedestä talteen otetun lämpöenergian lisäksi käytetään pienehkö määrä primää- rienergiaa, voidaan lämpöpumppua käyttää lämmönkuluttajan va- litseman käyttökohteen lämmitykseen kaukolämmön rinnalla tai sen sijaan.
N S 25 Turbiinin lauhduttimen paineen aleneminen puolestaan kasvattaa ro turbiinin entalpiaeroa ja sitä kautta potentiaalia sähköntuo- 2 tantoon. Keksinnön mukaisessa kaukolämpöjärjestelmässä palaa- = van kaukolämpöveden lämpötilaa ei tarvitse missään tilanteessa o laskea luovuttamalla ylimääräinen energia ”hukkaan”, vaan kau- = 30 kolämpöveden jäähdytyksessä energia otetaan talteen ja hyödyn- 2 netään lämmönkuluttajien käyttötarkoituksissa.
N Keksinnön mukainen kaukolämpöjärjestelmän etuna on myös se, että palaavasta kaukolämpövedestä talteen otetun energian ansiosta lämmönkuluttajien tarvitseman kuuman kaukolämpöveden määrä pienenee. Tätä kautta jakoputkiston virtaamat pienenty- vät jopa 50 %, jolloin kaukolämpöveden pumppauskustannukset laskevat jopa 75 %. Toisaalta myös palaavan kaukolämpöveden 5 lämpöhäviöt laskevat jopa 80 %, kun palaava kaukolämpövesi on jo jäähdytetty valmiiksi lämpöpumpun avulla. Virtaamien pie- nentyminen mahdollistaa myös käyttää jakoputkistoissa pienem- pää halkaisijaa, mikä pienentää jakoputkistojen investointi- kustannuksia.
Keksinnön mukaisessa kaukolämpöjärjestelmässä lämpöpumppu toi- mii erittäin hyvällä hyötysuhteella, koska lämpöpumpulla tar- vittava energian lisäys on varsin pieni, jotta palaavan kauko- lämpöveden energiaa voidaan hyödyntää lämmönkuluttajan valit- tuihin kohteisiin. Lämpöpumpun COP-arvot voivat olla välillä 5 - 8. Kokonaisuutena järjestelmän primäärienergian tase ei huo- none. Sähköä kuluu hiukan enemmän kuin tekniikan tason mukai- sissa järjestelmissä, mutta toisaalta kuuman kaukolämpöveden kulutus laskee. Suuren kuormituksen aikana kaukolämmityksessä voidaan vähentää lämpökattilatehoa, kun vastapaineteho riittää tuottamaan tarvittavan kaukolämpötehon. Edullisesti lämpöpumppuun kuuluu suljettu väliainekierto, N kompressori, kuristin, höyrystin ja lauhdutin, ja lämpöpumppu O 25 on kytkettynä hyödyntämään höyrystimellään liitäntäpaluulinjan ro kaukolämpöveden lämpöä jakoputkiston paluulinjan veden lämpö- 2 tilan laskemiseksi sekä luovuttamaan lämpöä lämmönkuluttajan = lämmitysputkiston väliaineeseen. Liitäntäpaluulinjan yhteyteen o sovitettu höyrystin jäähdyttää liitäntäpaluulinjassa olevaa = 30 palaavaa kaukolämpövettä laskien sen lämpötilaa ja nostaen sul- 2 jetun väliainekierron lämpötilaa. Tämän jälkeen kompressorilla N nostetaan väliainekierron lämpötilaa entisestään, kunnes toi- nen lauhduttimella luovutetaan lämpö lämmönkuluttajan valitun kohteen yhteydessä.
Kullakin lämmönkuluttajalla on lämmityskohteet, joihin toinen lauhdutin syöttää sinänsä tunnetulla tavalla lämpöä.
Näin läm- mönkuluttajan lämmönjakovaihtimelta palaavan kaukolämpöveden lämpöä voidaan siirtää lämmönkuluttajan valittuun kohteeseen vähentäen lämpimän kaukolämpöveden kulutusta ja alentaen vas- tapainevoimalaitokselle palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa.
Tyypillisen sovellusmuodon mukaan lämmityskohde on kiinteistön lämmityspatteriverkoston putkisto.
Toinen kohde on käyttöveden lämmitys.
Lämpöpumpun kytkennät näiden suhteen ovat hyvin tun- nettuja, eikä niitä tässä käsitellä syvällisemmin Lämpöpumppu voi olla sovitettu siirtämään lämpöä rinnan läm- mönjakovaihtimen kanssa lämmitysputkistoon.
Tällöin voidaan pienentää kyseisen lämmitysputkiston lämmittämiseen tarvitta- van kuuman kaukolämpöveden tarvetta.
Kaukolämpöjärjestelmään kuuluu liitäntänä jakoputkistoon meno- ja paluulinjat sovitettuna lämmönkuluttajan lämmönjakovaihti- men ja jakoputkiston välille.
Tällöin suurihalkaisijainen kau- kolämmön jakoputkisto (meno- ja paluu) johdetaan jokaisen läm- mönkuluttajan lähettyville, josta on liityntä lämmönkuluttajan N lämmönjakovaihtimelle.
S 25 ro Lämpöpumppu voi olla mitoitettu laskemaan liitäntäpaluulinjan 2 veden lämpötilaa 5 — 30 °C, 20 - 30 °C.
Tällöin kaukolämmön = jakoputkiston paluulinjassa olevan veden lämpötila on laskee o tasolle 15 — 45 °C, edullisesti 20 - 30 °C, ja palaavan kauko- = 30 lämpöveden lämpöhäviöt kierrätettäessä sitä takaisin vastapai- 2 nevoimalaitokselle jäävät minimiin.
Toisaalta tämä mahdollis- N taa vastapainevoimalaitoksen lauhduttimella matalamman paine- tason höyryä lauhdutettaessa ja sitä kautta myös suuremman sähkötuotannon ainakin osan aikaa vuodesta.
Kun palaavan kaukolämpöveden lämpötila on hyvin matala, voidaan jakoputkis- ton paluulinja myös toteuttaa käyttäen ohuempia eristeitä. Erään sovellusmuodon mukaan jakoputkiston paluulinja on joh- dettu voimalaitokseen kuuluvien savukaasupesurien kautta lauh- duttimelle. Tämä on yksi mahdollisuus hyödyntää kaukolämmön jakoputkiston paluulinjassa olevan palaavan kaukolämpöveden matalaa lämpötilaa ja kykyä ottaa vastaan enemmän lämpöä. Vas- tapainevoimalaitoksella paluuvesi jaetaan halutussa suhteessa savukaasupesurille ja lauhduttimelle. Lämpöpumpun nimellisteho on 10 —- 50 % ja edullisimmin 20 — 30 % kaukolämmön nimellistehosta lämmönkuluttajalla. Tällöin läm- pöpumppu pystyy merkittävässä määrin lisäämään kuluttajalla lämmöntuottoa ja alentamaan liitynnän virtausmääriä. Huippu- kuorman aikaan tällä on suuri taloudellinen merkitys. Edullisesti lämpöpumppu on liitetty kaukolämpötoimittajan oh- jausjärjestelmään kauko-ohjattavaksi resurssiksi.
On yllättävää, että keksinnön mukaisessa kaukolämpöjärjestel- mässä kaukolämpövettä pyritään tarkoituksellisesti jäähdyttä- mään pienellä primääriteholla. Lämpöpumppujen investointi- ja N käyttökustannusten laskeminen on mahdollistanut niiden tehok- O 25 kaan käytön lämmön talteenotossa ja sitä kautta keksinnön mu- ro kaisen järjestelmän taloudellisen toteuttamisen. 2 = Keksinnöt taloudelliset hyödyt voidaan kuvata seuraavasti: o 1) Hyöty energialaitokselle = 30 Energialaitos tekee investoinnin ja ottaa lämpöpumpun sähkön 2 omalta mittariltaan. He myyvät lämmön asiakkaalle, mutta tuot- N tavat osan siitä paikan päällä tällä laitteella. Asiakas hyötyy kun ei tarvitse omistaa lämmönjakokeskusta ja energiayhtiö tar- joaa edullista energiaa
2) Hyöty asiakkaalle Energiayhtiö tarjoaa hinnoittelumallin jossa asiakas hyötyy poikkeuksellisen hyvästä jäähtymästä. Tämä voidaan tehdä esim. virtausmaksun avulla.
Samaa järjestelmää voidaan pienellä modifioinnilla käyttää ke- säaikaisen jäähdytyksen yhteydessä. Lämpöpumppu tuottaa kesä- aikana käyttöveden lämmityksen, varsinkin tulistuslämpöä hy- väksikäyttäen. Kaukolämmitys voidaan silloin sulkea kokonaan ja käyttää paluulinjan jäähdytin tulolinjan lämmitykseen oiko- sulkemalla paluu- ja tulolinja ja pumppaamalla kaukolämpövettä vastakkaiseen suuntaan normaalista paluulinjasta tulolinjaan. Tällöin lämmönsiirrin on kytketty lämpöpumpun lauhdutinpuo- lelle ”dumppaamaan” jäädytyksessä kerätty lämpömäärä.
Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaa- malla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirrok- siin, joissa Kuva 1 esittää tekniikan tason mukaisen kaukolämpöjär- jestelmän periaatekuvana, Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen kaukolämpöjärjestel- män erään sovellusmuodon prosessikaaviona.
N S 25 Kuvassa 1 on esitetty eräs tekniikan tason mukainen kaukoläm- ro pöjärjestelmä 10. Kaukolämpöjärjestelmässä 10 vastapainevoima- 2 laitoksella 12 tuotettua lämpöä siirretään kaukolämmön jako- = putkiston 24 avulla lämmönkuluttajille 18. Lämmönkuluttajia 18 c ovat edullisesti kiinteistöt, mutta voivat olla myös toiset = 30 teollisuuslaitokset tai muut lämmitystä vaativat kohteet. Vas- 2 tapainevoimalaitokseen 12 kuuluu tekniikan tason mukaisesti N turbiini 14, jota pyöritetään edullisesti vastapainevoimalai- toksen savukaasuilla muodostetulla vesihöyryllä. Turbiinilla 14 ja generaattorilla 15 tuotetaan sähköä ja käytetty höyry tai savukaasu jäähdytetään lauhduttimen 16 avulla. Lauhdutti- messa 16 kierrätetään kaukolämmön jakoputkiston 24 kaukolämpö- vettä, joka jäähdyttää lauhdutinta ja samalla lämpenee käyttö- tarkoituksen mukaan sopivaan lämpötilaan. Kaukolämmön jakoput- kistoon lähtevän kaukolämpöveden lämpötila voi vaihdella vuo- denajan ja ulkolämpötilan mukaan esimerkiksi 70 — 120 °C vä- lillä, jolloin myös kaukolämpöveden painetaso muuttuu lämpöti- lan mukaan. Kaukolämpövesi pumpataan jakoputkistossa 24 pumpun 26 avulla lämmönkuluttajille 18, jossa kaukolämpövedellä läm- mitetään lämmönkuluttajien valittuja kohteita. Yleisimpiä kau- kolämmön käyttökohteita ovat kiinteistöjen lämmitys eli lämmi- tyspatteriverkoston putkiston vesi tai käyttövesi, joihin lämpö siirretään kaukolämpövedestä kunkin 7lämmönkuluttajan lämmönjakovaihtimen avulla.
Kuvan 1 tekniikan tason mukaisessa kaukolämpöjärjestelmässä lämpöä tuodaan lämmönkuluttajille myös erillisen maalämpöyksi- kön 60 avulla. Maalämpöyksikkö 60 ottaa talteen maalämpöä kai- vosta 62 ja siirtää siitä energiaa kaukolämmön jakoputkiston kaukolämpöveteen. Yleisimmän tekniikan tason mukaisista kauko- lämpöjärjestelmistä puuttuu tällainen ulkoinen lämpölähde ja lämpöä tuotetaan ainoastaan vastapainevoimalaitoksella. N Keksinnön mukaisessa kaukolämpöjärjestelmässä voidaan hyödyn- S 25 tää kuvan 1 mukaisesta tekniikan tason mukaisesta kaukoläm- ro pöjärjestelmästä 10 täysin ilman muutoksia vastapainevoimalai- 2 tosta 12 osineen sekä kaukolämmön jakoputkistoa 24 ainakin = osittain. Keksinnön kannalta oleelliset rakenteelliset eroa- o vaisuudet liittyvät kaukolämmön käyttöön kunkin lämmönkulutta- = 30 jan yhteydessä. >
N Kuvassa 2 on esitetty prosessikaaviona keksinnön mukaisen kau- kolämpöjärjestelmän 10 lämmönkuluttajakohtainen rakenne. Kuvan 2 vasemmassa laidassa on kuvattu kaukolämmön jakoputkiston 24 menolinja 28, joka kuljettaa vastapainevoimalaitokselta tule- vaa kuumaa kaukolämpövettä ja paluulinja 30, joka puolestaan kierrättää käytettyä ja viilentynyttä kaukolämpövettä takaisin vastapainevoimalaitokselle.
Yleisesti jakoputkiston 24 meno- linjaa 28 eikä paluulinjaa 30 tuoda aivan lämmönkuluttajan lämmönjakovaihtimelle saakka, vaan kullakin lämmönkuluttajalla on omat liitäntälinjat eli kuumaa kaukolämpövettä jakoputkis- ton 24 menolinjasta 28 lämmönkuluttajan lämmönjakovaihtimelle 20 siirtävä liitäntämenolinja 23 ja lämmönjakovaihtimelta 20 viilentynyttä kaukolämpövettä takaisin jakoputkiston 24 paluu- linjaan 30 tuova liitäntäpaluulinja 22. Kuvassa 2 katkovii- voilla on rajattu prosessikaaviosta se osa kaukolämpöjärjes- telmää, joka kuuluu lämmönkuluttajan rakenteisiin.
Liitäntäme- nolinjaa 23 käyttäen kuuma kaukolämpövesi tuodaan lämmönkulut- tajan lämmönjakovaihtimille 20. Kuuma kaukolämpövesi kiertää kussakin lämmönjakovaihtimessa 20 lämmittäen kutakin valittua käyttökohdetta.
Käyttökohde on edullisesti lämmönkuluttajan lämmitysputkisto 44, joka voi olla esimerkiksi kuvan 2 mukai- sesti kiinteistöjen lämmityspatteriverkoston putkiston 52 vesi tai käyttövesiputkiston vesi.
Lämmönjakovaihtimilta 20 viilen- tynyt kaukolämpövesi palautetaan lämmönkuluttajan liitäntäpa- luulinjaa 22 pitkin jakoputkiston 24 paluulinjaan 30. Tähän asti kuvasta 2 kuvattu kaukolämpöjärjestelmä 10 voi olla täysin N tekniikan tason mukaista.
S 25 ro Keksinnön mukaisessa kaukolämpöjärjestelmässä 10 on tekniikan 2 tasoon nähden lisäosana lämpöpumppu 32, jonka avulla otetaan = talteen liitäntäpaluulinjassa 22 kulkevassa kaukolämpövedessä o olevaa energiaa samalla jäähdyttäen palaavaa kaukolämpövettä = 30 ennen sen palauttamista jakoputkiston 24 paluulinjaan 30. Läm- 2 pöpumppu 32 voi olla täysin tekniikan tason mukainen lämpö- N pumppu 32, johon kuuluu suljettu väliainekierto 34, kompressori 36, kuristin 38, höyrystin 40 ja toinen lauhdutin 42. Lämpö- pumppu 32 on keksinnön mukaisesti kytketty hyödyntämään höyrystimellään 40 liitäntäpaluuputken 22 kaukolämpöveden läm- pöä jakoputkiston 24 paluulinjan 30 veden lämpötilan laske- miseksi. Tätä tarkoitus varten höyrystin 40 voi olla kytketty suoraan liitäntäpaluulinjan 22 yhteyteen tai liitäntäpaluulin- jan 22 kaukolämpövesi voi kulkea kuvan 2 mukaisesti lämmön- vaihtimen 50 kautta, joka lämmittää erillistä siirtovirtausta, joka kiertää höyrystimen 40 kautta pumpun 48 siirtämänä. Mo- lemmissa tapauksissa höyrystimen 40 kautta kulkeva kylmä sul- jetun väliainekierron väliaine ottaa vastaan lämpöä joko suo- raan tai siirtovirtauksen avulla liitäntäpaluulinjan kaukoläm- pövedestä, jolloin kaukolämpöveden lämpötila laskee ja sulje- tun väliainekierron väliaineen lämpötila nousee sen samalla höyrystyessä. Kaukolämpöveden lämpötila voi laskea 5 - 30 °C, edullisesti 20 - 30 °C ollen esimerkiksi 50 °C ennen lämpö- pumppua 32 ja noin 20 *C liittyessään jakoputkiston 24 paluu- linjaan 30. Lämpöpumppu voi olla sijoitettu esimerkiksi kiin- teistön lämmönjakohuoneeseen. Suuren kiinteistön kohdalla läm- pöpumppuja voi olla useita riittävän jäähdytyskapasiteetin ai- kaansaamiseksi.
Palaavaan kaukolämpöveden sisältämän lämmön avulla höyrystetyn lämpöpumpun 32 suljetun väliainekierron 34 väliaineen paineta- soa nostetaan edelleen kompressorin 36 avulla, jolloin sen N lämpötila myös nousee. Tämän jälkeen väliaine siirretään sul- O 25 jetussa väliainekierrossa 34 toiselle lauhduttimelle 42, jossa ro väliaine jäähtyy luovuttaen lämpöä lämmönkuluttajan valittuun 2 käyttökohteeseen. Jäähtynyt väliaine kiertää suljetussa 34 vä- = liainekierrossa kuristimen 38 kautta takaisin höyrystimelle 40 o ja kierto toistuu. Kuvan 2 yhteydessä ei ole esitetty tarkemmin = 30 mihin käyttökohteeseen lämpö luovutetaan toiselta lauhdutti- 2 melta 42, mutta toisen lauhduttimen yhteyteen voidaan sovittaa N esimerkiksi toinen siirtovirtaus, joka siirtää lämmön esimer- kiksi käyttöveden lämmitykseen tai muuhun vastaavaan siirto- pumppua 54 käyttäen. Liitäntämenolinjan 23 ja liitäntäpaluulinjan 22 välillä voi olla erillinen kierrätys- linja 56, jota voidaan sulkea ja avata moottoroidun venttiilin 58 avulla. Tämän avulla voidaan säätää kaukolämmön käyttöä erikoistilanteissa.
Keksinnön mukainen kaukolämpöjärjestelmä on sovitettavissa jo nykyiseen olemassa oleviin kaukolämpöjärjestelmiin lisäämällä kunkin lämmönkuluttajan liitäntäpaluulinjojen yhteyteen lämpö- pumppu. Esimerkiksi jos kaupungissa on 5000 kaukolämmön läm- mönkuluttajaa, ja näistä kymmenesosalle eli viidensadan läm- mönkuluttajan liitäntäpaluulinjojen yhteyteen asennetaan kek- sinnön mukaisesti lämpöpumppu, joka jäähdyttää 50 *C lämmönku- luttajan lämmönjakovaihtimelta lähtevän 50 °C kaukolämmön pa- luuveden 20 °C lämpötilaan, tällöin vastapainevoimalaitokselle palaavan kaukolämpöveden lämpötila laskee 50 °C lämpötilasta 47 °C lämpötilaan auttaen kuitenkin tehostamaan sähköntuotan- toa ja vähentämään kaukolämpöveden kulutusta. Tällä on suuri merkitys huippukuorman aikana. Parhaiten keksinnön mukainen kaukolämpöjärjestelmä toimii sil- loin, jos suurella osalla, jopa kaikilla kaukolämpöjärjestel- män lämmönkuluttajilla on keksinnön mukaisesti lämpöpumppu jäähdyttämässä kaukolämpöveden paluuvirtausta. Tällöin kauko- N lämpöjärjestelmän jakoputkisto voidaan halkaisijan ja eristyk- O 25 sen osalta suunnitella optimaalisesti ottaen huomioon keksin- ro nön mukaisen järjestelmän pienemmän kaukolämpöveden virtaaman 2 ja palaavan kaukolämpöveden pienemmän lämpötilaeron suhteessa = ympäristöön. Lisäksi tällöin vastapainevoimalaitokselta lähte- c vän kuuman kaukolämpöveden lämpötilaa voidaan säätää alempaan = 30 lämpötilaan lämmönkuluttajien lämmöntarpeen pienentyessä. Kau- 2 kolämpöjärjestelmän lämpöpumpuista johtuva lisääntynyt sähkön N tarve on varsin pieni, sillä esimerkiksi hyötysuhteella COP 5 toimiva lämpöpumppu tarvitsee ainoastaan 1 kW ottotehon tuot- taakseen 5kW lämmitystehoa. Tämä on aina paljon parempi kuin parhaimmankaan vastapainevoimalaitoksen rakennesuhde, vaikka lämpöpumpun lämpö myytäisiin halvemmalla tilaajalle. Keksinnön mukaisen kaukolämpöjärjestelmän ideaa voidaan to- teuttaa myös yleisesti menetelmänä kaukolämmön jakelemiseksi, jossa poltetaan vastapainevoimalaitoksen kattilassa polttoai- netta veden höyrystämiseksi, tuotetaan sähköä turbiinin avulla korkeapaineisesta höyrystä ja lauhdutetaan turbiinin läpi kul- kenut höyry lauhduttimella kaukolämpövettä lämmittäen. Kuumaa kaukolämpövettä kierrätetään kaukolämpöveden jakoputkiston me- nolinjassa useille lämmönkuluttajille ja lämmön luovuttanutta kaukolämpövettä jakoputkiston paluulinjassa takaisin voimalai- tokseen uudelleen lämmittämistä varten. Kuumalla kaukolämpöve- dellä lämmitetään kunkin lämmönkuluttajan valittua kohdetta ja lisäksi kerätään ulkoista lämpöä lämpöpumpun avulla käyttökoh- teen lämmittämiseksi. Tarkemmin sanottuna lämpöpumpun avulla otetaan talteen kunkin lämmönkuluttajan liitäntäpaluulinjan kaukolämpöveden lämpöä samalla laskien kaukolämmön jakoputkis- ton paluulinjaan palautuvan kaukolämpöveden lämpötilaa, noste- taan lämpöpumpun väliainekierron väliaineen lämpötilaa komp- ressorin avulla, ja siirretään lämpöä lämmönkuluttajan valitun käyttökohteen lämmittämiseksi. N Lämpökattilaversiossa käytetään edullisesti savukaasunpesuria, O 25 jossa savukaasuja jäähdytetään kylmemmällä paluuvedellä. Eräs ro savukaasunpesuri on Caligo Industria Oy CALIGO-savukaasunpe- 2 suri, joka soveltuu tässä tarkoitettuun käyttöön. x a
R 3
N

Claims (11)

PATENTTIVAATIMUKSET
1. Kaukolämpöjärjestelmä (10), johon kuuluu * ainakin yksi voimalaitos (12) varustettuna lämmityskatti- lalla tai turbiinilla (14) ja lauhduttimella (16), e lukuisa määrä lämmönkuluttajia (18) lämmönjakovaihtimi- neen (20) ja liitäntämeno- ja liitäntäpaluulinjoineen (23,22), e kaukolämmityksen jakoputkisto (24) pumppuineen (26) kä- sittäen meno- ja paluulinjan (28,30), jossa jakoputkistolla (24) kierrätetään vettä voimalaitoksen (12) lämmityskattilassa/lauhduttimessa (16) veden kuumenta- miseksi ja johdetaan kuumentunut vesi jakoputkistolla (24) kun- kin lämmönkuluttajan (18) liitäntämenolinjaan (23) ja edelleen lämmönjakovaihtimen (20) kautta lämmön luovuttamiseksi lämmön- kuluttajalle (18), ja palautetaan lämmönjakovaihtimesta (20) vesi liitäntäpaluulinjaa (22) pitkin jakoputkiston (24) paluu- linjaan (30), joka kierrättää veden takaisin voimalaitoksen (12) lämmityskattilalle/lauhduttimelle (16), tunnettu siitä, että useilla lämmönkuluttajilla (18) on lämpöpumppu (32) sovi- tettuna jäähdyttämään liitäntäpaluulinjan (22) veden lämpöti- laa, jolloin jakoputkiston (24) virtausmäärä pienenee, ja sa- malla lämpöpumppu (32) on sovitettu luovuttamaan lämpöä läm- N mönkuluttajan (18) valittuun kohteeseen. S as =
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaukolämpöjärjestelmä, 3 tunnettu siitä, että voimalaitos on vastapainevoimalaitos z (12), johon kuuluu turbiini (14) ja lauhdutin (16) kaukolämpö- © veden lämmittämiseksi, jolloin paluuveden lämpötilan laskun io 30 ansiosta virtausmäärät pienenevät ja lauhduttimen (16) paine > laskee ja sähkötehon tuotanto höyrykiloa kohden kasvaa.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaukolämpöjärjestelmä, tunnettu siitä, että voimalaitos on lämpökattila kaukolämpöve- den lämmittämiseksi, jolloin paluuveden lämpötilan laskun an- siosta virtausmäärät pienenevät.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen kaukolämpöjär- jestelmä, tunnettu siitä, että lämpökattilaan kuuluu savukaa- sujen pesuri, jossa sanottu paluuvesi on sovitettu ainakin osaksi jäädyttämään savukaasuja ja lauhduttamaan niiden vesi- höyrysisältö.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 -4 mukainen kaukoläm- pöjärjestelmä, tunnettu siitä, että kullakin lämmönkulutta- jalla (18) on lämmitysputkisto (44), johon sanottu lämpöpumpun (32) lauhdutin (42) on kytketty luovuttamaan lämpöä.
6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaukolämpöjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu lämpöpumppu (32) on sovitettu siirtämään lämpöä rinnan lämmönjakovaihtimen (20) kanssa sa- nottuun lämmitysputkistoon (44).
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 —- 6 mukainen kaukoläm- pöjärjestelmä, tunnettu siitä, että liitäntäpaluulinja (22) on N kytketty lämmönkuluttajan (18) lämmönjakovaihtimen (20) ja ja- O 25 koputkiston (24) paluulinjan (30) välille. 3 2 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 —- 7 mukainen kaukoläm- = pöjärjestelmä, tunnettu siitä, että lämpöpumppu (32) on mitoi- o tettu laskemaan liitäntäpaluulinjan (22) veden lämpötilaa 5 - = 30 30 °C, edullisesti 20 - 30 °C. >
N
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen kaukoläm- pöjärjestelmä, tunnettu siitä, että lämpöpumppuun (32) kuuluu suljettu väliainekierto (34), kompressori (36), kuristin (38),
höyrystin (40) ja toinen lauhdutin (42) ja lämpöpumppu (32) on kytkettynä hyödyntämään höyrystimellään (40) liitäntäpaluuput- ken (22) kaukolämpöveden lämpöä jakoputkiston (24) paluulinjan (30) veden lämpötilan laskemiseksi sekä luovuttamaan lämpöä lämmönkuluttajan (18) lämmitysputkiston (44) väliaineeseen.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen kaukoläm- pöjärjestelmä, tunnettu siitä, että lämpöpumpun (32) nimellis- teho on 10 —- 50% ja edullisimmin 20 - 30 % kaukolämmön nimel- listehosta lämmönkuluttajalla.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 — 10 mukainen kaukoläm- pöjärjestelmä, tunnettu siitä, että lämpöpumppu (32) on lii- tetty kaukolämpötoimittajan ohjausjärjestelmään kauko-ohjatta- vaksi resurssiksi.
N
N
O
N 0 <Q 0
O
I jami a ©
NN
LO
O
O
N
FI20195176A 2019-03-11 2019-03-11 Kaukolämpöjärjestelmä FI129736B (fi)

Priority Applications (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20195176A FI129736B (fi) 2019-03-11 2019-03-11 Kaukolämpöjärjestelmä
EP20162298.2A EP3708915A1 (en) 2019-03-11 2020-03-11 District-heating system and method for increasing consumer power

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20195176A FI129736B (fi) 2019-03-11 2019-03-11 Kaukolämpöjärjestelmä

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20195176A1 FI20195176A1 (fi) 2020-09-12
FI129736B true FI129736B (fi) 2022-08-15

Family

ID=70482242

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20195176A FI129736B (fi) 2019-03-11 2019-03-11 Kaukolämpöjärjestelmä

Country Status (2)

Country Link
EP (1) EP3708915A1 (fi)
FI (1) FI129736B (fi)

Families Citing this family (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI129538B (fi) * 2020-11-16 2022-04-14 Valmet Technologies Oy Menetelmä ja järjestelmä
DE102021104052B3 (de) * 2021-02-19 2022-03-31 Fachhochschule Westküste Warmwasserspeicher-Beladungsverfahren an einem Fernwärmeanschluss und Warmwasser-Beladungsanordnung sowie Warmwasserbeladungs-Wärmepumpe
DE102022114949A1 (de) * 2022-06-14 2023-12-14 Ludwig Langer Verfahren und Vorrichtung zur Übertragung von Wärme

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
RU2364794C1 (ru) * 2008-03-11 2009-08-20 Анатолий Дмитриевич Киосов Система и способ централизованного теплоснабжения
EP2182296A3 (en) * 2008-10-28 2014-02-19 Oilon Scancool Oy District heating arrangement and method
EA022321B1 (ru) * 2009-06-16 2015-12-30 Дек Дизайн Микэникл Кэнсалтентс Лтд. Система энергоснабжения
KR101549657B1 (ko) * 2013-11-08 2015-09-03 한국에너지기술연구원 지역난방 네트워크 간의 열교환 제어 시스템 및 그 방법
CN105698241B (zh) * 2016-01-29 2018-10-19 华电滕州新源热电有限公司 一种150mw高背压供热机组热网循环水泵运行的方法

Also Published As

Publication number Publication date
FI20195176A1 (fi) 2020-09-12
EP3708915A1 (en) 2020-09-16

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US11629863B2 (en) District energy distribution system and method of providing mechanical work and heating heat transfer fluid of a district thermal energy circuit
EP2122257B1 (en) Co2 based district energy system
FI129736B (fi) Kaukolämpöjärjestelmä
KR100780281B1 (ko) 고효율 수열원 히트 펌프 냉난방 시스템
KR100849578B1 (ko) 복합 열원을 연계한 고효율 에너지 절약형 난방 시스템
Zogou et al. Effect of climatic conditions on the design optimization of heat pump systems for space heating and cooling
JP6133508B2 (ja) 地熱源を地域熱供給網へ熱技術的に接続する方法
CN110030769B (zh) 基于升温型吸收式-压缩式换热的中低温热能供热系统
KR20130128661A (ko) 태양열 및 열원 히트펌프장치와 지역난방 환수열장치의 연계장치
EP1161617B1 (en) Method for optimally operating co-generation of electricity and heat and optimally operating district heating power plant
Kilkis An exergy-based minimum carbon footprint model for optimum equipment oversizing and temperature peaking in low-temperature district heating systems
KR100568753B1 (ko) 열병합 발전을 이용한 지역 난방시스템
CZ290405B6 (cs) Způsob rozvádění tepelné energie a zařízení k provádění tohoto způsobu
CN203615646U (zh) 一种蓄热型地源热泵装置
CN109028269B (zh) 一种吸收式热泵机组及回收低温水源余热的供热系统
KR101171763B1 (ko) 복합열원방식의 가스식 히트펌프 시스템
Plotnikova et al. The use of heat pump installations as part of waste energy convertion complexes in the joint generation of electrical and thermal energy
Kanog˘ lu et al. Incorporating a district heating/cooling system into an existing geothermal power plant
CN210399090U (zh) 带有热泵的冷热分隔式多组态双热源供热系统
KR20110115196A (ko) 재열과정을 포함한 해양 온도차 발전시스템
Oktay et al. Energetic, exergetic and environmental assessments of the Edremit geothermal district heating system
CN209213966U (zh) 一种电能替代的区域清洁供热系统
CN219177806U (zh) 一种复合式的热泵供暖系统
RU2170885C1 (ru) Система теплоэнергоснабжения
Jebamalai About HeatNet NWE

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 129736

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B