FI129312B - Kaiutinjärjestely erityisesti henkilökohtaisessa radiolähetinvastaanottimessa - Google Patents

Abstract

Kaiutinjärjestely henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa (101), kuten yleisesti ottaen kaksisuuntaisella radioyhteydellä varustetuissa ohuissa planaarisissa mukana kuljetettavissa laitteissa (101) joissa on vähintään yksi antenni (111), on laite joka käsittää moduulin jossa on muodostettu kotelo (102) kahden tason (103) väliin, joista ensimmäinen (103.1) ja toinen taso (103.2) käsittää laitteen (101) tasojen (103) sisäpintoja myötäilevän seinämuodostelman (106) joka on poikkileikkaukseltaan putkimainen (105), vähintään yhden kaiuttimen (109) josta muodostetaan ääntä kotelon (102) sisälle kaiutintilaan (108), vähintään yhden poikkileikkaukseltaan putkimaisen kanavajärjestelyn (105) jonka alkupää on kaiutintilassa (108), loppupää kotelon sivun (104) tuntumassa ja jonka pituus on moninkertainen kotelon (102) pituuteen nähden, on muodostettu näin putkia (105) joissa äänenpaine kiertää vierekkäisissä kehämäisissä putkissa (105) päinvastaisiin suuntiin, jotka liittyvät toisiinsa yhdysputkella (118) siten että äänenpaine liikkuu kotelossa (102) pyörteisesti, tämän järjestelyn vahvistaessa edullisesti matalataajuista ääntä.

Description

1.

Kaiutinjärjestely erityisesti henkilökohtaisessa radiolähetin- vastaanottimessa. Esillä oleva keksintö kohdistuu henkilökohtaisen radiolähetin- vastaanottimen ja kaiutinjärjestelyn yhdistelmään, joka on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen. Termi ”henkilökohtainen radiolähetin-vastaanotin” tarkoittaa mukana kuljetettavaa radiolähetin ja -vastaanotin laitteistoa, kuten matka- tai tietokonepuhelinta, tablettitietokonetta ja yleensä kaksisuuntaisella radioyhteydellä varustettua laitetta, joissa on vähintään yksi antenni, elektroniikkajärjestely virtalähteineen ja vahvistin äänenmuodostuslaitteen käyttämiseksi muodostamaan ääntä sähkövirralla, joita edellä mainittuja elektroniikkavälineistöksi kutsutaan, sekä edellä mainittujen laitteiden erilaisia yhdistelmiä ja esimerkiksi tietokonepuhelimeen yhdistettävää lisälaitetta.

On ennestään tunnettua että on kehitetty kannettavaan laitteeseen soveltuva bassoa toistava koteloltaan ohut kaiutinjärjestely jossa on tila kaiuttimelle kotelon sisällä, sekä kaiutintilasta ulos poikittaisesti tai pitkittäin mutkitteleva poikkileikkaukseltaan putkimainen ilmanpaineen johdin, jonka kautta kaiutin resonoi bassoääntä kotelosta ulos.

. 25 Kaiutintilasta on aukko labyrinttiin ja labyrintistä on aukko ulos, mutta sen tässä asiakirjassa kuvattua ja vaadittua elektroniikka- ja kaiutinjärjestelyä voidaan oleellisesti I parantaa etenkin suurissa äänenpaineissa tuotetun äänen i laadussa, toiston vaihe-eron ja komponenttien sijoittelussa, siten kuin on kuvattu keksintöä kuvaavissa piirustuksissa. Tässä asiakirjassa kuvattu aiempaa tekniikan tasoa kuvaava keksintö on kuvattu patenttihakemuksessa numero FI20160179 joka ei ole vielä tämän asiakirjan laatimisajankohtana julkinen.

2. Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat, ja saada aikaan yksinkertainen ja valmistuskustannuksiltaan edullinen modulaarinen kaiutinjärjestely, joka toimii esimerkiksi matka- ja tietokonepuhelimissa. Radiolähetin ja - vastaanotin laitteiston kaiutinkotelo on tyypillisesti niin pieni tilavuudeltaan että pelkkä lyhyt refleksiputki ei riitä virittämään koteloa resonoimaan matalilla taajuuksilla, tyypillisesti alle 150hz alueella. Tällöin voidaan käyttää yksinkertaisimmillaan mutkittelevaa refleksiputkea joka on Helmholtzin resonaattorin tapainen järjestely, jossa resonaattorin niin sanottu kaula on tilavuudeltaan suurempi kuin sen kammio. Tällainen transmissiolinjoista tuttu järjestely aiheuttaa kuitenkin helposti suuremmilla äänenpaineilla basson säröytymisen ja heikkenemisen, joka ei ole toivottavaa. Laitteen elektroniikkavälineistö suojausjärjestelyineen voi olla osa kyseessä olevan laitteen kaiutinjärjestelyä siten, että ne muodostavat onton suljetun kotelon esimerkiksi laitteen suojakuoren kanssa. Tässä julkaisussa keskitytään siihen, miten resonaattoriputki muotoillaan ja järjestellään keksinnönmukaisesti edullisemmin. On edullista jos käytetään laitteen sisäistä kaiutinta siten että se on sijoitettu omaan tilaansa laitteen elektroniikkavälineistö-tasolla ja resonoisi edellä mainitulla taajuusalueella. Keksintöä lähemmin tarkasteltaessa ennestään tunnetut teoriat transmissiolinjasta s 25 ja sen pituudesta eivät sovellu tähän keksintöön. Esimerkiksi transmissiolinjan pituus 40hz taajuusalueella on sen tapaisissa kaiuttimissa tyypillisesti 4-osa aallonpituudesta, eli noin 1,8m I pitkä, ollen kokomitoitukseltaan aivan liian suuri tässä > asiakirjassa kuvatulle keksinnölle ja sen toiminnalle.

Diskantti- ja keskiäänen toistossa ei ole problematiikkaa ja se voidaan toteuttaa kuten on kuvattu tässä ja mainitussa aiemmassa julkaisussa.

3. Tämä on keksinnönmukaisesti ratkaistu siten ja keksinnönmukainen laite on tunnettu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyistä tunnusmerkeistä.

Keksinnön edullisia edelleenkehitelmiä on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1-4 esittää erästä ennestään tunnettua planaarista kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa kolmiulotteisesti henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa.

Kuvio 5 esittää erästä keksinnön mukaista planaarista kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa leikkauskuvantona henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa.

Kuvio 6-7 esittää erästä keksinnön mukaista planaarista kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa tasopiirustuksena henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa.

Kuvio 8 esittää erästä keksinnön mukaista planaarista kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa leikkauskuvantona s 25 henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa.

Kuvio 9-10 esittää erästä keksinnön mukaista planaarista T kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa tasopiirustuksena = Kuvio 11 esittää erästä keksinnön mukaista planaarista kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa leikkauskuvantona henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa.

4.

Kuvio 12-13 esittää erästä keksinnön mukaista planaarista kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa tasopiirustuksena henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa.

Kuvio 14 esittää erästä keksinnön mukaista planaarista kaiutinjärjestelyn suoritusmuotoa leikkauskuvantona henkilökohtaisessa radiolähetin-vastaanottimessa.

Kuvio 15 esittää erästä keksinnön mukaista yksityiskohtaa kaiutinjärjestelyssä.

Kuvio 16 esittää erästä keksinnön mukaista kaiutinjärjestelyn mekaanista suoritusmuotoa leikkauskuvantona.

Kuvio 17 esittää eräitä keksinnön mukaisia yksityiskohtia kaiutinjärjestelyssä.

Kuviossa 1-4 on kuvattu aiemman tämän asiakirjan laatimisen ajankohtana ei-julkisen keksinnän pääpiirteet.

Viitenumerolla 1 kuvataan laitekokonaisuutta joka on radiolähetin- vastaanotin jossa on vähintään yksi antenni 11.

Viitenumerolla 2 kuvataan onttoa koteloa joka muodostuu laitteen 1 tasomaisesta elektroniikkavälineistöstä 15 ja edellä mainittua s 25 välineistöä suojaavasta rakenteesta 16 josta muodostuu ensimmäinen taso 3.1, sekä toinen taso 3.2 joka on edullisesti sellaista materiaalia että se suojaa laitetta 1 ulkoiselta I rasitukselta. Näiden välissä on kaiutintila 8 johon kaiutin 9 on > sijoitettu. Kaiutin 9 on sijoitettu edullisesti kotelon 2 toiseen päähän. Matka- ja tietokonepuhelimissa 1 kaiutin 9 on sijoitettu edullisesti kotelon 2 lyhyemmän sivun 4 tuntumaan.

Kaiutin 9 on mitoitettu toimimaan laajakaistaisesti siten että se tuottaa tässä kuvatussa kaiutinjärjestelyssä myös bassoääntä.

Kaiuttimen 9 tuottamaa resonointia on parannettu kotelossa 2

5. siten että kotelon 2 onttoon tilaan on järjestetty ääntä johtava mutkitteleva refleksiputki 5 joka on muodostettu seinämistä 6 ja voi joko olla osa laitteen ensimmäistä tai toista tasoa 3 tai itsenäinen seinämäosa 6. Tämä pidentää äänenkulkumatkaa kaiutintilasta 8 eli kotelon 2 ontelomaisesta osasta ulos jolloin bassoääni voimistuu alle 150hz alueella. Kotelo 2 käsittää siis tilan refleksiputkelle 5 joka käsittää ensimmäisen aukon 7.1 josta kaiutintilan 8 ääni kulkeutuu refleksiputkeen 5 ja toisen aukon 7.2 josta ääni kulkeutuu siitä ulos 5.

Järjestely käsittää myös lisäaukkoja 7.3 joista ääni kulkeutuu suoraan kotelosta 2 ulos. Kaiutintila 8 käsittää välilevyn 12 jolle kaiutin 9 on mekaanisesti asetettu siten että sen värähtelyn paine kulkeutuu keski- ja diskanttiääninä välilevyn 12 alapuolisesta tilasta 13 aukosta 7.3 kotelon 2 ulkopuolelle kaiuttimesta 1 ulos. Kotelossa 2 refleksiputki 5 on tarkoin mitoitettu toimimaan siten että äänen ulostulo 7 on optimoitu siten että saavutetaan riittävä bassotoisto alle 150hz taajuusalueella sekä tasapainoinen diskantti- ja keskiääni. Putki 5 on tässä kuvatussa tapauksessa kotelon suhteen poikittaisesti mutkitteleva. Leikkauskuvanto a-a esittää kaiutinjärjestelyn poikkileikkausta eräästä kohdasta ja selventää sen rakennetta. Kuviossa 2 on kuvattu edelleen kehitelmää laitteessa 1 stereoäänen muodostamiseksi. Kuviossa on kaksi itsenäistä kaiutinjärjestelyä siten että äänilähteet 9 s 25 ovat kotelon 2 vastakkaisissa päissä. Tällöin kotelon sivuissa on vähintään kaksi äänen ulostuloaukkoa 7.2 kotelon 2 vastakkaisissa sivuissa 4. Kaiutin 9 on mitoitettu toimimaan I laajakaistaisesti siten että se tuottaa tässä kuvatussa > kaiutinjärjestelyssä myös bassoääntä alle 150hz taajuusalueella.

Kotelo käsittää ontelon 2 jossa on kaksi itsenäistä onteloa 2.1 ja 2.2 joissa molemmissa on mutkitteleva labyrintti 5 sekä kaiutinelementit 9.1 ja 9.2 sekä vähintään kaksi äänen sisäänmenoaukkoa 7.1 labyrintteihin 5.1 ja 5.2. Näin saadaan aikaiseksi stereovaikutelma koko äänentoistoalueella. Kuviossa 3

6. on kuvattu erästä edelleen kehitelmää äänen muodostamiseksi. Kuviossa on kaksi kaiutinelementtiä 9, joista toinen 9.1 toimii itsenäisesti diskantti- ja keskiäänillä, sekä toinen kaiutin 9.2 joka toimii alemmalla bassotaajuusalueella, tyypillisesti alle 150hz. Järjestely tässä tapauksessa on toteutettu niin että diskantti-keskiäänikaiutin 9.1 on asetettu omaan kaiutintilaansa

8.1. Edellä kuvattu kaiutin saattaa vaatia jakosuodinjärjestelyn

14. Tällaisia ovat sähköisesti mitattava induktanssi, kapasitanssi sekä resistiivinen vastus vaikka yhteen järjesteltynä. Jakosuodatinjärjestelyt 14 ovat yleisesti tunnettuja ja ymmärrettyjä. Refleksiputki 5 on tässä tapauksessa kotelon 2 suhteen poikittaisesti mutkitteleva. Leikkauskuvanto b-b esittää kaiutinjärjestelyn poikkileikkausta eräästä kohdasta ja selventää sen rakennetta. Kuviossa 4 on kuvattu edelleen kehitelmää stereoäänen muodostamiseksi kahdesta kaiutinelementistä 9.1 ja 9.2 ja matalaa ääntä tuottavasta kaiutinelementistä 9.3. Kotelossa 2 on kolme itsenäistä kaiutinelementtiä 9, joista kaksi 9.1 ja 9.2 toimivat itsenäisesti diskantti- ja keskiäänillä kahdella eri kanavalla jotka muodostavat stereovaikutelman. Ne on sijoitettu koteloon 2 etäälle toisistaan, tyypillisesti laitteen 1 molempiin päihin eli lyhyemmän sivun 4 tuntumaan. Tällä alueella toimiva kaiutin 9 on kuvattu piirustuksessa 3. Kaiutinelementti 9.3 toimii itsenäisesti alemmalla bassotaajuusalueella, tyypillisesti alle s 25 150hz. Tällä alueella toimiva kaiutinjärjestely on kuvattu piirustuksessa 3 ja selostettu siihen viittaavassa selityksessä. Kaiutinjärjestely saattaa vaatia jakosuotimen 14, jonka kautta I kaiuttimiin 9 johdetaan sähkövirtaa, kuten on selostettu > tekstissä joka kuvaa piirustuksen 3 mukaista kaiutinjärjestelyä. Piirustuksessa 4 kuvattua järjestelmää voisi kutsua niin sanotuksi 2.1-kaiutinjärjestelyksi. Näin saadaan aikaiseksi stereovaikutelma monobassokaiuttimella koko kaiutinjärjestelyn toimintataajuusalueella.

7. Tässä julkaisussa kuvattu keksinnön mukainen edelleen kehitelmä 101 noudattaa teknisesti pääpiirteittäin edellä selostettua menetelmää, kuitenkin niin että refleksiputken 105 etenemisjärjestely kahden tason 103 välissä poikkeaa mekaanisesti ja akustisesti edellä kuvatusta.

Kaiutin 109 voi olla sijoitettuna kokonaan omaan tilaansa 113, joka on lohkaistu laitteen 101 elektroniikkatasosta 115 ja sen vaatimasta tilasta ja alueesta joka käsittää esimerkiksi piirilevyjärjestelyn ja virtalähteen.

Piirustuksessa 5 kuvataan laajakaistaisten kaiutinkomponenttien 109 sijainti ja kotelon 102 paksuus ja tässä tapauksessa myös laitteen kosketusnäytön 116 positio.

Kuviossa 6 on kuvattu tasomaisesti kaiutinelementtien 109 sijainti niille järjestetyssä tilassa 113 josta on äänen ulostuloaukko 107 sekä kuvataan koteloa 102 paksumpaa aluetta 115 jota kutsutaan laitteen 101 elektroniikkajärjestelyksi.

Laitteella 101 on pääpiirteittäin neljä sivua 104 joihin kotelo 102 rajoittuu.

Kuviossa 7 kuvataan keksinnön mukainen modulaarinen refleksiputkijärjestely 105 joka on muodostettu kahdesta tässä tapauksessa yhdysrakenteisesta tasomaisesta moduulista 1 ja 2. Moduuleilla 1 ja 2 on yhteinen seinämä 104.2 joka jakaa ne kahteen pääpiirteittäin samanlaiseen osioon jotka ovat tässä tapauksessa käänteisiä peilikuvia toisistaan ja rajoittuvat s 25 moduulien ulkosivuihin 104. On ammattimiehelle itsestään selvää että voidaan käyttää myös yksittäistä moduulia.

Mainitut moduulit on pistekatkoviivalla jakaen merkitty vierekkäisiksi.

I Kaiutinelementin 109 synnyttämä ilmanpaine johdetaan sisälle > refleksiputkeen 105 myöhemmin selostettavalla periaatteella kaiutintilasta 108 joka on muutoin suljettu tila, mutta että siinä on ilmanpaineen ulosmenoaukko kanavaan 105. Pääosin kanavat 105 ovat laitteen 101 pitempien sivujen 104 suhteen samansuuntaisia.

Päältä katsottuna ilmanpaineen kulkureitti 105 on lähtöisin elementin 109 kalvon liikkeestä ja on mutkitteleva

8. kiertäen kehämäisesti. Sen kulmat on edullisesti pyöristetty seinämillä 106 ja kulmien välissä on selvästi pidempi kulkumatka ilmanpaineelle sekä alhaisempi liikevastus kuin aiemmin kuvatussa keksinnössä. Tämä on saatu aikaan seinämää 106 oleellisesti leveämmällä alueella 114, joka rajoittaa tasomaisen alueen. Moduulia tarkasteltaessa voidaan havaita yksinkertaistettuna, että seinämä 106 ja alue 114 muodostavat yksinkertaisimmillaan u-kirjaimen muotoiset seinämät, jotka alkavat sekä ulkosivusta 104 sekä kaiutintilan 108 sivusta penetroituen ja kiertyen toisiinsa siten, että ilmanpaineen kulkusuunta on vierekkäisissä kanavissa 105 päinvastainen. Ilmanpaine siis kiertää kahdella kehällä päinvastaiseen suuntaan eli joka toisen vierekkäisen kanavan 105 ilmanpaineen kulkusuunta on samansuuntainen paineen kulkusuunnan 105 yhdistyessä alueiden 114 välisessä kanavassa 118. Järjestelyn äänentuloaukko 107 on edullisesti päästä avarrettu ja sijaitsee suurin piirtein järjestelyn 101 päätysivun 104 keskellä. Piirustuksessa on kuvattu että kanava 105 käsittää sisimpien seinämien 106 välisen, pistekatkoviivalla merkityn seinämän

104.2 akustisesti katkaisevan kappaleen 110, joka on liitoksissa seinämiin 106. Näin saadaan muutettua ilmanpaineen kulkusuunta kanavassa 105 päinvastaiseksi, ja saadaan bassotaajuuksien ulostulo saman aukon 107 tuntumaan päällekkäin kuin mitä on diskantti- ja keskiäänien ulostulo 107 tilasta 113 kaiuttimen s 25 109 alapuolelta ja näin vaihe-ero minimoituu ja stereovaikutelma on parempi. I Kuviossa 8 kuvataan järjestelyä jossa keksinnön mukainen laite = 101 on lisälaitteena 102 laitteelle 115, joka toimii alustana —kaiutinjärjestelylle 101. Järjestelyn taso 103.2 voi käsittää vahvistinjärjestelyn kaiuttimille 109 ja mahdollisesti virtalähteen. Yläpinta 103.1 on laitteen takapinta, ja etupuoli laitteesta 115 on esimerkiksi kosketusnäyttö 116. laitetta 101 ohjataan tyypillisesti alustalaitteen 115 kautta.

9.

Kuviossa 9 kuvataan havainnollistaen erästä keksinnön mukaista modulaatiota ilmanpaineen kulkusuunnan järjestelystä, siten että kanavan 105 pituutta on kasvatettu kuvion 7 mukaisesta järjestelystä luomalla kerrannainen vierekkäisistä kanavista

105. Voidaan todeta että alueilla 114 voidaan sekä kasvattaa putken 105 kulmien välisiä poikkisuuntaisien kanavien pituuksia, että yhdistää moduulissa kiertävät kanavat. Tässä tapauksessa voidaan todeta kuinka kuvion viistolla yhdyskanavalla 118 yhdistetään kanavajärjestely 105 toisiinsa siten että ilman liikevastus on alhainen. Kuviossa 10 kuvataan havainnollistaen erästä keksinnön mukaista modulaatiota ilmanpaineen kulkusuunnan järjestelystä, siten että kanavan 105 pituutta on kasvatettu kuvion 9 mukaisesta järjestelystä maksimiinsa. Järjestely on kerrannainen ja edelleen kehitelmä piirustuksessa 7 esitetystä ratkaisusta jossa ilmanpaine kiertää ympyrää kanavissa 105 vastakkaisiin suuntiin. Vierekkäisten kanavien 105 määrää on siis kasvatettu kahdella Voidaan todeta että alueilla 114 voidaan sekä kasvattaa putken 105 kulmien välisiä kanavien pituuksia, että yhdistää liitosputkella 118 moduulissa kiertävät kanavat 105. Tässä tapauksessa voidaan huomata kuinka kuvion viistolla yhdyskanavalla 118 yhdistetään kanavajärjestely 105 toisiinsa siten että ilman liikevastus on mahdollisimman alhainen.

s 25 Kuvioiden 9 ja 10 kanavien 105 kulmat ovat esitystavan selkeyden vuoksi pyöristämättä. Alueella 117 kuvataan laitteen kameralle ja valolle varattua aluetta.

; Kuvioissa 11-13 esitetään eräitä ratkaisuja kaiutinjärjestelyn 101 optimoinniksi. Huomionarvoista on kanavien 105 kulmien pyöristys ja tilan järjestäminen laitteen mahdolliselle kameralle 117 salamavaloineen. Kuvattu järjestely voi käsittää esimerkiksi halkaisijaltaan 20mm olevan pienen kaiuttimen, joita on sarjatuotannossa, ja joka toimii laajakaistaisena elementtinä

10. 109 josta on mahdollista vahvistaa bassotaajuuksia.

Kuvioissa 14-17 esitetään eräitä ratkaisuja kaiutinjärjestelyn 101 optimoinniksi äänen ulostuloaukon 107 suhteen sekä esitetään kiinnitystapa 120 kaiutinelementille 109. Kiinnitys runkoon on toteutettu kiinnityselimillä 120 mutta muitakin vaihtoehtoja on.

Piirustuksessa kuvataan yksinkertainen suodattimen kautta syötetty monitaajuusantenni 111. Kuvattu järjestely voi käsittää esimerkiksi halkaisijaltaan hyvin pieniä äänen ulostuloaukkoja 117 estäen näin pölyn tunkeutumisen kaiutintilaan 108, 113. Aukot voivat olla joko sivussa 104 tai sitten laitteen yläpinnan 103 reunoilla samalla pinnalla kuin laitteen 115 näyttö 116. Edellä on esitetty vain eräitä keksinnönmukaisia kaiutinjärjestelyjä.

Ammattimiehelle on selvää että keksintöä ei ole rajoitettu vain näihin esimerkkeihin, vaan lukuisia muitakin toteutusvaihtoehtoja on ajateltavissa patenttivaatimusten määrittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa sekä rakenteellisesti sen perusteella mitä on selostettu viitejulkaisuna käytetyssä patenttihakemuksessa FI20160179. Piirustusten kuvaus on viitteellinen ja antaa kuvan monista eri mahdollisuuksista virittää kaiutinjärjestely toimimaan bassotaajuusalueella.

Itse bassontuottomenetelmä on jokseenkin nyt tunnettu, mutta s 25 äänenlaatu kokonaisuutena riippuu paljon myös käytettävästä driveristä. x a

Claims (9)

11. PATENTTIVAATIMUKSET:

1. Kaiutinjärjestely henkilökohtaisessa radiolähetin- vastaanottimessa (101), kuten yleisesti ottaen kaksisuuntaisella radioyhteydellä varustetuissa ohuissa planaarisissa mukana kuljetettavissa laitteissa (101) joissa on vähintään yksi antenni (111), on tunnet tu siitä, että laite käsittää moduulin jossa on: — Muodostettu kotelo (102) kahden tason (103) väliin, joista ensimmäinen (103.1) ja toinen taso (103.2) käsittää laitteen (101) tasojen (103) sisäpintoja myötäilevän seinämämuodostelman (106) joka on poikkileikkaukseltaan putkimainen (105), - Vähintään yhden kaiuttimen (109) josta muodostetaan ääntä kotelon (102) sisälle kaiutintilaan (108), - Vähintään yhden poikkileikkaukseltaan putkimaisen kanavajärjestelyn (105) jonka alkupää on kaiutintilassa (108), loppupää kotelon sivun (104) tuntumassa ja jonka pituus on moninkertainen kotelon (102) pituuteen nähden.

- Muodostettu kanavia (105) joissa äänenpaine kiertää vierekkäisissä kehämäisissä putkissa (105) päinvastaisiin suuntiin, ja jotka liittyvät toisiinsa s 25 yhdysputkella (118) siten että äänenpaine liikkuu kotelossa (102) pyörteisesti tämän järjestelyn vahvistaessa edullisesti matalataajuista ääntä.

;

2. 1. patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on tunnettu siitä, että laitteen (101) kotelo (102) käsittää seinämäjärjestelyn (114) joka on muodostettu paikallisesti leveämmäksi kuin muu seinämä (106), joka on tyypillisesti seinämän (106) loppuosa.

12.

3. 1. patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on tunnettu siitä, että laitteen (101) kotelo (102) käsittää liitoskappaleen (110) joka on osa laitteen (101) rakennejärjestelyä (106) siten että se avaa seinämään (104.2) aukon muuttaen äänen kulkusuuntaa seinämän (104.2) vierekkäisissä kanavissa (105) ja muodostaen esimerkiksi U- käännöksen putken (105) etenemään.

4. 1. patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on tunnettu siitä, että laitteen (101) kotelo (102) käsittää kanavan (105) jonka kulmia on päältäpäin katsottuna pyöristetty.

5. 1. patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on tunnettu siitä, että laitteen (101) kotelo (102) käsittää kanavan (105) jonka suuaukko (107) on avarrettu.

6. 1 . patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on tunnettu siitä, että laitteen (101) kotelo (102) käsittää vähintään kaksi itsenäistä kanavajärjestelyä (105) ja kaiutinta (109).

7. 1. patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on : tunnettu siitä, että kotelo (102) käsittää kanavan S 25 (105) jonka tilavuus on suurempi kuin kotelon (102) 3 kaiutintilan (108) tilavuus. a - 8. 1. patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on E tunnettu siitä, että kaiuttimen (109) 5 30 kiinnitysmekanismi (120) on lukkiutuva. © o N 9. 1. patenttivaatimuksen mukainen järjestely, on tunnettu siitä, että laite (101) on lisälaite joka telakoituu päälaitteeseen (115)