FI127706B - Laite tulisijaa varten polttoaineen polttamiseksi, sovitelma tulisijassa polttoaineen polttamiseksi, tulisija ja menetelmä polttoaineen polttamiseksi tulisijassa - Google Patents

Abstract

Keksintö koskee laitetta (10) tulisijaa (30) varten polttoaineen (12) polttamiseksi, johon tulisijaan kuuluu tulipesä (24), jossa on sovitettu poltettavaksi polttoainetta, jonka päälle laite on järjestettävissä ja johon laiteeseen kuuluu rakenne (13) sovitettuna rajoittamaan muuttuvasti tulipesän palotilaa (V) polttoaineen palamisen edetessä. Lisäksi keksintö koskee myös sovitelmaa, tulisijaa ja menetelmää.

Description

LAITE TULISIJAA VARTEN POLTTOAINEEN POLTTAMISEKSI, SOVITELMA TULISIJASSA POLTTOAINEEN POLTTAMISEKSI, TULISIJA JA MENETELMÄ POLTTOAINEEN POLTTAMISEKSI TULISIJASSA

Keksintö koskee laitetta tulisijaa varten polttoaineen polttamiseksi, johon tulisijaan kuuluu tulipesä, jossa on sovitettu poltettavaksi polttoainetta, jonka päälle laite on järjestettävissä ja johon laiteeseen kuuluu polttoaineen päälle järjestettävissä oleva rakenne sovitettuna rajoittamaan muuttuvasti 10 tulipesän palotilaa polttoaineen palamisen edetessä ja rakenteeseen kuuluu pinta sovitettuna säteilemään polttoaineen palamisessa muodostunutta lämpöä kohti polttoainetta. Lisäksi keksintö koskee myös sovitelmaa tulisijassa polttoaineen polttamiseksi, tulisijaa ja menetelmää polttoaineen polttamiseksi 15 tulisijassa.

Puun poltto on perinteinen talojen lämmitysmuoto Suomessa ja monissa muissakin maissa. Puuta on aina ollut saatavilla ja sitä on osattu polttaa jo tuhansia vuosia ruoan kypsentämisek20 si ja lämmön tuottamiseksi moneen eri tarkoitukseen.

Tunnettua on puun polttoon esimerkiksi huoneiston lämmitystarkoituksessa käyttää ylitehoisia uuneja. Niillä palaminen on saatu riittävän aggressiiviseksi aiemmin nokeamisen ja myöhem25 min hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Puun poltossa on myös tunnettua käyttää puhallustekniikkaa liekin kuumentamiseksi. Viime vuosikymmeninä käytetty tekniikka on tuloilman ajo hehkuvien hiilten läpi. Tällöin ilma esilämpenee ennen kosketustaan pyrolyysikaasun kanssa. Tunnetussa puun poltossa peruspe30 riaate on se, että koko biomassa on pyrkimys saada syttymään mahdollisimman nopeasti hiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

Nykyisenä käytäntönä on tehdä tulisijoista melko pieniä säteilyn kohdentamiseksi halutuille alueille tulisijoissa mahdolli35 simman tehokkaasti. Tämä aiheuttaa suurta rasitusta esimerkik2 si takkaluukuille, palotiilirakenteille ja muille rautarakenteille tulisijassa. Sydänrakenteella mahdollistetaan kuitenkin huoneilman kierto lähellä palotilaa jo kauan ennen kuin varaavat pinnat alkavat säteilemään huoneilmaan absorboituvaa läm5 pösäteilyä, jossa lämmön siirtyminen varaaviin pintoihin tapahtuu palokaasun välityksellä konvektiolla. Tämä jäähdyttää samalla rakenteita.

20175599 prh 13-11-2018

Perusperiaate puun poltossa on kuitenkin pysynyt samana eikä 10 ole pystytty ratkaisemaan siihen liittyviä ja jo edellä mainittujakin ongelmia. Puun pienpoltto perustuu konvektioon. Palaminen on epätasaista näennäisesti hyvin kuumassakin tulisijassa. Palokaasun joukkoon nousee jatkuvasti palamattomia hiilihiukkasia ja savukaasun jäähtyessä matkalla hormiin ei noste 15 riitä viemään hiukkasia pois, vaan ne nokeavat hormin ja pahimmillaan aiheuttavat hormipalon. Tästä syystä konvektioon perustuvassa polttamisessa ei savukaasua voida jäähdyttää liiaksi. Tällöin huomattava osa syntyneestä lämpöenergiasta menee hormin kautta ulkoilmaan. On jopa mietitty puunpolton kieltä20 mistä sen hiukkaspäästöjensä takia. Jo aiemmin viitattu ison uunin kutistaminen pienemmäksi muuttaa uunin isomman pienoismalliksi, jolloin palamisprosessi tapahtuu täysin samalla tavalla kuin isommassakin, mutta vain pienemmässä mittakaavassa. Mittavimmat hiukkaspäästöt syntyvät enimmäkseen syttymisvai25 heessa ja tulen hiipuessa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite ja soviteltua polttoaineen polttamiseksi tulisijassa, jolla mahdollistetaan puhtaampi ja myös tehokkaampi polttoaineen polttaminen.

Keksinnön mukaisen laitteen tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1 ja sovitelman patenttivaatimuksessa 11. Lisäksi keksintö koskee myös tulisijaa ja menetelmää polttoaineen polttamiseksi tulisijassa, joiden tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa

12 ja 13.

20175599 prh 13-11-2018

Laite on järjestettävissä tulisijan tulipesässä poltettavaksi sovitetun polttoaineen päälle ja laiteeseen kuuluu rakenne sovitettuna rajoittamaan muuttuvasti tulipesän palotilaa poltto5 aineen palamisen edetessä. Tällöin palamiselle varattu palotila voidaan paremmin vakioida. Palamisolosuhteet pysyvät paremmin stabiileina koko polton ajan kuin esimerkiksi tulisijoissa, jossa tulipesää ja siten myös palotilaa rajoittaa kiinteät rakenteet, jolloin niiden etäisyys palavaan polttoaineeseen 10 muuttuu palamisen edistyessä ja siten polttoaineen määrän vähetessä. Rakenne on siten sovitettu liikkumaan tulipesässä polttoaineen mukana palamisen edetessä ja siten esimerkiksi polttoaineen määrän vähentyessä palamisen seurauksena. Laitteella on siis mahdollista muuttaa tulipesän palolle varatun 15 palotilan suuruutta eli tilavuutta sitä rajoittavasti. Tämä tehostaa polttoaineeseen ja muualle tulipesän rakenteisiin kohdistuvaa lämpösäteilyvaikutusta, jolloin se päätyy nopeammin myös huoneilmaan.

Erään sovellusmuodon mukaan rakenteeseen kuuluu pinta sovitettuna säteilemään polttoaineen palamisessa muodostunutta lämpöä kohti polttoainetta. Säteilevällä pinnalla voidaan tehostaa polttoaineen palamista ja lämmön siirtymistä haluttuihin osiin tulipesässä monin erilaisin eduin palamisen eri vaiheissa.

Erään sovellusmuodon mukaan laitteeseen voi kuulua myös kanavointi polttoaineen palamisessa muodostuvien kaasujen polttamisen tehostamiseksi. Erään sovellusmuodon mukaan kanavointi on mahdollista muodostaa jo edellä mainittua tulipesän paloti30 laa muuttavaa rakennetta hyödyntäen. Näin yksi laitteen osakomponentti saadaan osaksi kahta eri toimintoa. Kanavointi voi myös liikkua rakenteen mukana. Tällöin se on koko ajan oikeassa paikassa, vaikka polttoaineen määrä tulipesässä muuttuukin. Rakenteeseen, joka muodostaa myös kanavointia, sovitettu pinta 35 sovitettuna säteilemään polttoaineen palamisessa muodostunutta

20175599 prh 13-11-2018 lämpöä kohti polttoainetta kuumentaa samalla myös kanavointia ja tehostaa sitä kautta siellä ja/tai sen jälkeen tapahtuvaa palokaasujen palamista.

Keksinnön mukaista laitetta, sovitelmaa ja menetelmää voidaan soveltaa riippumatta tulisijan rakenneratkaisuista. Kun laite tai tulisijaan tai takkasydämeen muodostettuun sovitelmaan kuuluva rakenne liikkuu palamisessa hävinneen polttoaineen mukana, tulisijan palotilan koko eli palotilavuus muuttuu. Myös 10 jo pelkästään yksinkertainen rakenne takaisinsäteilevän pinnan kanssa ilman laitteeseen sovitettua palokanavaa hyödyttää palamisprosessia. Palokanavan avulla voidaan kuitenkin tehostaa puhdasta palamista ja kohdentaa pyrolyysipalaminen haluttuun kohtaan tulisijassa.

Keksinnön myötä palaminen saadaan puhtaammaksi koko paloalueella, jolloin hiukkaspäästöjä ei synny samaa määrää kuin esimerkiksi vapaasti poltetulla biopolttoaineella ja näin ollen palokaasun ei tarvitse olla kuumaa poistuessaan hormiin. Hormi 20 ja tulisijan savukanavat nokeentuvat keksinnön myötä vähemmän, hiukkaspäästöt vähenevät ja suurempi osa lämpöenergiasta saadaan hyödynnettyä huoneiston sisällä. Keksinnöllä saavutetaan merkittävä energiansäästö esimerkiksi puulla lämmitettäessä vähentäen siten myös puunkulutusta. Lisäksi laitteella on myös 25 mahdollista kohdentaa lämpöenergiaa halutuille alueille tulisijassa hyvin tarkasti. Muut keksinnölle ominaiset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja lisää saavutettavia etuja on lueteltu selitysosassa.

Seuraavassa keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esitettäviin suoritusmuotoihin, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa

Kuva 1 esittää yksinkertaistettuna periaatekuvana erästä esimerkkiä tulisijasta edestäpäin nähtynä, jossa keksinnön mukaista laitetta ja sovitelmaa voidaan soveltaa,

	Kuva	2a	esittää keksintöä periaatteellisella tasol-
			la,
5	Kuva	2b	esittää keksintöä periaatteellisella tasolla polttoainetta poltettaessa,
10	Kuva	3a	esittää erästä esimerkkiä keksinnön mukaisesta laitteesta tulisijan tulipesään asennettuna polttoaineen polton alkaessa viistosti päädystä tarkasteltuna,
	Kuva	3b	esittää kuvassa 3a esitettyä laitetta polttoaineen polton loppuvaiheessa viistosti päädystä tarkasteltuna ja
15	Kuva	4	esittää erästä sovellusesimerkkiä laiteesta periaatteellisena poikkileikkauksena.

20175599 prh 13-11-2018

Kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistettu periaatekuva eräästä esimerkillisestä tulisijasta 30 polttoaineen 12 polttamiseksi edestäpäin nähtynä, jossa myöhemmin tarkemmin selitettyä kek20 sinnön mukaista laitetta 10 ja sovitelmaa tulisijassa 30 voidaan soveltaa. Tulisijaan 30 kuuluu perusmuodossaan tulipesä

24, jossa on sovitettu poltettavaksi polttoainetta 12 esimerkiksi panospolttona. Tulipesään 24 on sovitettu arinarakenne

25, joka rajoittaa sitä ainakin osittain alapuolelta päin.

Arinarakenteen 25 päälle on sovitettavissa poltettavaksi sovitettu polttoaine 12. Arinarakenteen 25 alla on tyypillisesti tuhkatila, jonne polttoaineen 12 palamisessa muodostuva kiinteä aines pääsee tippumaan arinassa olevien aukkojen kautta. Tuhkatilassa on tyhjennysluukku 34. Tyhjennysluukussa 34 on tyypillisesti ilma-aukkoja primaari-ilman syöttämiseksi tuhkatilan ja arinarakenteen 25 aukkojen kautta tulipesään 24 alakautta. Ilma-aukkojen koko voi olla säädettävissä.

Tulipesän 24 reunoja rajaavat sivuilta sivuseinämät 35.1, 35.2 ja perältä päin takaseinämä 35.3 (kuvat 3a ja 3b) . Seinämät

20175599 prh 13-11-2018

35.1 - 35.3 voivat olla muurattuja rakenteita, jotka on muodostettu esimerkiksi tiilistä. Toisaalta, tulipesä 24 voidaan muodostaa muurattujen rakenteiden sijasta yhtä lailla myös takkasydämestä tai vastaavasta rakenteesta. Edestäpäin tuli5 pesää 24 rajaa avattavasti suljettavissa oleva luukku 36. Luukun 36 kautta polttoaine 12 on asetettavissa tulipesään 24 arinan päälle ja myös sytytettävissä. Luukku 36 on tyypillisesti metallirakenteinen, jossa voi olla mukana lasipaneeleja liekkien näkemiseksi luukun 36 läpi. Luukkukokonaisuuteen voi 10 kuulua myös kipinäluukku lasiluukun ja tulipesän 24 välissä.

Luukussa 36 on tyypillisesti myös ilma-aukkoja sekundaariilman syöttämiseksi tulipesään 24 arinan yläpuolelle. Myös nämä ilma-aukot voivat olla säädettävissä. Tulipesän 24 yläosaan on sovitettu pääsy 26 palamisessa muodostuvien kaasujen 14 15 johtamiseksi pois tulipesästä 24. Tyypillisesti tulipesä 24 kapenee yläosastaan kohti pääsyä 26.

Tyypillisesti varaavissa lämmönlähteissä pääsy 26 johtaa tulisijaan 30 kiinteisiin rakenteisiin sovitettuihin palokana20 viin, muodostaen tulisijaan 30 savukaasukierron. Tätä kiertoa on kuvattu kuvassa 1 periaatteellisella tasolla katkoviivanuolin ja viitenumerolla 27. Palokanavissa palokaasujen lämpöä siirretään edelleen tulisijan 30 rakenteisiin, jotka on tarkoitettu yleensä lämpöä varaaviksi. Kanavoinnin perässä on 25 savukaasujen ulostuloaukko 29, josta tulisija 30 liittyy savuhormiin 28. Savuhormissa 28 on sulkupelti 40. Sillä hormi saadaan polton jälkeen suljettua lämmön karkaamisen estämiseksi.

Sinällään tulisija 30 voi olla perustoiminnoiltaan, kuten esimerkiksi sen tulipesän 24, mahdollisen savukaasujen kierron 27 30 ja lämpöä varaavien rakenteidensa, polttoaineen 12 tulipesään asettelun ja/tai horminsa osalta jokin tekniikan tasosta sinällään tunnettu tai vasta kehitteillä oleva tulisija. Tällaista panospolttoista tulisijaa 30 käytetään yleensä pientaloissa lämmönlähteenä.

Kuva 2a esittää periaatteellisella tasolla keksinnön mukaista laitetta 10 tulisijaa 30 varten polttoaineen 12 polttamiseksi ja samalla myös menetelmää polttoaineen 12 polton yhteydessä kaaviokuvana ilman polttoainetta 12 ja kuva 2b samaa polttoai5 neen 12 kanssa tulipesään 24 sijoitettuna. Kuvassa 2a on esitetty periaatteellisella tasolla myös tulipesässä 24 ilmeneviä virtauksia laitteen 10 ja polton yhteydessä. Polttoaineen 12 palamisesta muodostunutta lämpösäteilyä esittävät viitenumerolla 37 kuvassa 2a nimetyt nuolet tulipesän 24 sivulle päin.

Palokaasujen 14 mukana kuljettamaa lämpöä esittävät viitenumerolla 39 nimetyt nuolet, jotka osoittavat ylös tai alaspäin.

Viitenumerolla 38 nimetyt nuolet esittävät toisioilman kulkua tulipesässä 24.

20175599 prh 13-11-2018

Hakijan tekemän havainnon mukaan palamislämpötila vaihtelee voimakkaasti eri osissa tulisijan 30 tulipesää 24 ja vieläpä polttoaineen 12 polton eri vaiheissa (esimerkiksi sytytys-, palamis- ja hiipumisvaiheessa) pintojen etäisyyden muuttuessa tulisijan 30 tulipesässä 24 olevaan ja palavaan polttoainee20 seen 12 nähden. Etäisyys muuttuu polttoaineen 12 palamisesta johtuvan määrän ja sen seurauksena myös palossa muodostuvien liekkien paikan muuttuessa tulipesässä 24. Ilmiöinä palamislämpötilan vaihteluun vaikuttaa myös ilmavirtaukset, turbulenssi ja lämpösäteilyn absorboituminen palamattomiin hiukka25 siin. Nämä aiheuttavat myös liekkien ennenaikaista sammumista lisäten siten epäpuhdasta palamista.

Tulisijaan 30 kuuluu tulipesä 24, jossa on sovitettu poltettavaksi polttoainetta 12, jonka palamisessa muodostuu lämpöä.

Laite 10 on järjestettävissä polttoaineen 12 päälle. Tällöin laite 10 on polttoaineen 12 ja tulipesän 24 rakenteiden, kuten esimerkiksi tulipesän 24 yläosan välissä, joka johtaa pääsyyn 26, josta savukaasut pääsevät pois tulipesästä 24. Laitteeseen 10 kuuluu rakenne 13 sovitettuna rajoittamaan muuttuvasti tu35 lipesän 24 palotilaa V polttoaineen 12 palamisen edetessä eli palotilassa V olevan polttoaineen 12 määrän vähetessä. Voidaan puhua myös polttoaineen 12 palotilan V rajoittamisesta. Polttoaineen 12 ja rakenteen 13 väliin muodostuu palotila V, jossa polttoaine 12 on ja jossa myös esiintyy liekkejä polttoaineen 5 12 ja siitä vapautuvien kaasujen palaessa. Siten palotilan V voidaan sanoa myös olevan laitteen 10 ja tulipesän 24 alarakenteen, kuten esimerkiksi arinan 25 välissä.

20175599 prh 13-11-2018

Erään sovellusmuodon mukaan laitteeseen 10 ja vielä erityisem10 min rakenteeseen 13 kuuluu pinta 11 sovitettuna säteilemään polttoaineen 12 palamisessa muodostunutta lämpöä ainakin kohti polttoainetta 12. Siten pinta 11 on suunnattu ja muodostettu sellaiseksi ja myös sijoitettavissa tulipesään 24 polttoaineeseen 12 nähden siten, että se säteilee lämpöä ainakin poltto15 ainetta 12 kohti. Pinnan 11 voidaan sanoa kuuluvan säteilijään polttoaineen 12 palaessa muodostuneen lämmön suuntaamiseksi kohti polttoainetta 12 laitteen 10 ensimmäiselle polttoaineen 12 ja samalla myös palotilan V puoleiselle puolelle A. Siten palotila V muodostuu myös polttoaineen 12 ja rakenteeseen 13 20 sovitetun pinnan 11 väliin, jossa esiintyy liekkejä polttoaineen 12 ja siitä vapautuvien kaasujen palaessa.

Kun palamista rajoitetaan rakenteella 13 ja esitetyn sovellusesimerkin mukaisesti nyt myös siihen sovitetulla takaisin25 säteilevällä pinnalla 11 lähelle kaasuuntuvaa polttoainetta

12, jotka myös pysyvät koko ajan lähellä palavaa polttoainetta

12, ei ohivirtaus aiheuta lämpösäteiden absorboitumista samalla tavoin kuin esimerkiksi perinteisessä ilmamäärään perustuvassa poltossa tapahtuu, vaan pyrolyysi tehostuu ja palaminen 30 on hyvin puhdasta. Takaisinsäteilyn ansiosta syttyminen koko polttoaineen 12 yläpinta-alalla myös nopeutuu huomattavasti.

Polttoaineen 12 palamisessa muodostuu lämmön lisäksi tunnetusti myös pienhiukkasia ja kaasuja, joita yhdessä voidaan nimit35 tää palokaasuiksi 14. Erään sovellusmuodon mukaan laitteeseen

20175599 prh 13-11-2018 kuuluu lisäksi myös kanavointi 16 polttoaineen 12 palamisessa muodostuvien palokaasujen 14 polton tehostamiseksi. Erään sovellusmuodon mukaan kanavointi 16 on sovitettu kuumentamaan kaasuja 14 niiden polttamiseksi kanavoinnissa 16 ja/tai rakenteen 13 vastakkaisella puolella B polttoaineeseen 12 ja pintaan 11 nähden. Jälkimmäisessä tapauksessa kanavointi 16 on sovitettu palokaasujen 14 johtamiseksi hallitusti rakenteen 13 vastakkaiselle puolelle B polttoaineeseen 12 nähden kaasujen 14 polttamista varten. Palokaasut 14 voivat kuitenkin palaa 10 ainakin osittain tai jopa pääosaltaan jo kanavoinnissakin 16 liekein. Näin ollen liekit eivät nouse ylöspäin ennen palaamistaan loppuun kanavoinnissa 16. Kanavointi 16 mahdollistaa hiukkasten ja kaasujen polttamisen tehokkaasti esimerkiksi puun 46 kaikissa palamisvaiheissa.

Erään sovellusmuodon mukaan kanavointi 16 on sovitettu muodostumaan osittain rakenteesta 16. Tällöin rakenne 13 pintoineen ja nyt siis myös myös kanavointi 16 pääsee vapaasti liikkumaan tulipesässä 24 esimerkiksi palavan polttoaineen 12 muka- na. Toisin sanoen, tällöin laitteeseen 10 kuuluva rakenne 13 pintoineen 11 ja kanavointeineen 16 on sovitettu rajoittamaan muuttuvasti tulipesän 24 palotilaa V, joka jää rakenteen 13 ja polttoaineen 12 väliin. Siten rakenne 13 pintoineen 11 ja nyt kanavointeineen 16 laskeutuu alaspäin polttoaineen 12 määrän 25 vähentyessä tulipesässä 24. Näin laitteella 10 on mahdollista rajoittaa ja säädellä voimakkaasti lämmön säteilemistä ylöspäin, jolloin lämmön säteily tulipesän 24 sivuille ja myös alaspäin voimistuu. Jos laitetta 10 käytettäessä esimerkiksi tulisijan 30 luukkuja 36 pidetään auki polton aikana, suuri 30 osa lämpösäteilystä absorboituu suoraan huoneilmaan ja säteily vaikuttaa niin kauas tulisijasta 30, että lämmennyt ilma nousee huoneeseen eikä joudu tulisijaan 30 takaisin. Käytännössä, koska liekkiin ei puhalleta mitään, palamisprosessi ottaa itse tarvitsemansa hapen tuloilmasta ja näin ollen ylimääräinen il35 ma ei myöskään jäähdytä prosessia. Tällä periaatteella poltet

20175599 prh 13-11-2018 taessa on mahdollista saada suuri lämmityshyöty myös luukkuja 36 auki pitämällä.

Rakenteen 13 liikkeen järjestämiseksi tulipesässä 24 on useita eri vaihtoehtoja. Liike voi tapahtua pystyakselilla, jossa rakenne 13 pintoineen 11 ja kanavointeineen 16 liikkuu pystysuunnassa palavan polttoaineen 12 pintaa seuraten. Erään ensimmäisen sovellusmuodon mukaan laite 10 voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että se vain asetetaan sytytettävän poltto10 aineen 12 päälle, kun polttoaine 12 on ensin asetettu tulipesään 24. Tällöin laite 10 rakenteineen 13 kanavointeineen 16 laskeutuu automaattisesti polttoaineen 12 palaessa tukeutuen ainoastaan sen päälle ja sen myötä polttoaineen 12 pinnan vajotessa tulipesässä 24 palamisen edistyessä. Tällöin laite 10 15 on tulipesän 24 kiinteistä rakenteista täysin irrallinen, jolloin se voidaan lisätä tulisijaan 30 ja myös poistaa sieltä manuaalisesti ilman työkaluja.

Erään toisen sovellusmuodon mukaan laitteeseen 10 voi kuulua välineet 23, erityisemmin ohjainvälineet, rakenteen 13 tasaisen laskehtimisen mahdollistamiseksi tulipesässä 24 polttoaineen 12 yläpinnan mukana. Kuvissa 2a ja 2b esitetyssä periaatekuvassa ohjainvälineet 23 on toteutettu laitteen 10 ja samalla myös tulipesän 24 kulmiin järjestetyillä tolpilla 33 tai 25 vastaavilla pitkänomaisilla ohjaimilla. Tolppiin 33 on sovitettu liikkuvasti putket 41. Tolppien 33 varassa rakenne 13 voi vapaasti nousta ja laskea mahdollistaen siten rakenteelle 13 tulipesän 24 pystysuuntaisen lineaariliikkeen. Tolpat 33 voivat myös olla lähempänä toisiaan ja ne voidaan viedä reiki30 en kautta rakenteen 13 läpi. Neljän nurkkatolpan sijaan ohjainvälineisiin 23 voi kuulua myös vain yksi tai kaksi tolppaa esimerkiksi tulipesän 24 takaosassa, johon on sovitettu liukuvasti tolppaa 33 pitkin laskeutuva putki 41, johon rakenteen 13 ja mahdollisen kanavoinnin 16 muodostavat osat on kiinni35 tetty niille vapaan laskehtimisen mahdollistamiseksi. Tämä so11 vellusmuoto on vakaampi kuin ilman ohjaimia toteutettu pelkästään polttoaineeseen 12 tukeutuva laite 10. Lisäksi tämä on myös päästöiltään edullisempi toteutus kuin sellainen, jossa rakenteen 13 sivuttaisliikettä ei ole ohjaimin rajoitettu. Oh5 jainvälineillä 23 rakenne 13 pysyy varmasti halutussa vakioidussa asennossa polttoaineeseen 12 ja esimerkiksi arinaan nähden koko polttoaineen 12 polton ajan, joka varmistaa rakenteen 13 ja myös pinnan 11 oikean suuntauksen ja myös kanavoinnin 16 toiminnan ilman kaasujen karkaamista esimerkiksi raken10 teen 13 sivuitse.

20175599 prh 13-11-2018

Erään kolmannen sovellusmuodon mukaan laite 10, erityisemmin rakenne 13, voi olla esimerkiksi tulipesän 24 takaosasta, kuten esimerkiksi takaseinästä 35.3, saranoituna siten, että sen 15 etureuna eli lähinnä luukkua 36 oleva reuna nousee ja laskee, mutta takareuna pysyy ylhäällä tai päinvastoin. Tällöin laitteeseen 10 kuuluu välineet sen suuntaamiseksi tulipesässä 24 asetetulla tavalla palamisen edetessä. Esimerkiksi avotakoissa laite 10 voidaan saranoida myös edestä, esimerkiksi luukun 36 20 yläpuolelta, siten, että laitteen 10, erityisemmin, rakenteen takareuna laskeutuu palopinnan mukana alas. Tällöin eteen- päin suuntautuva lämpösäteilyn määrä saadaan maksimoitua.

Erään sovellusmuodon mukaan laitteeseen 10 voi kuulua myös vä25 lineet 15 rakenteen 13 ja siihen kuuluvan pinnan 11 ja palamaan sovitetun polttoaineen 12 välisen etäisyyden D pitämiseksi pääasiallisen vakiona palamisen edetessä. Eräs tapa toteuttaa tämä on järjestää laitteeseen 10, erityisemmin pinnan 11 muodostavan rakenteen 13 yhteyteen tuki, joka suuntautuu polt30 toainetta 12 kohti. Tuen voi muodostaa yksi tai useampia tolppia 43. Tolppien 43 pituus ja sovitus laitteeseen 10 voi olla sovitettu sellaiseksi, että se huomioi rakenteen 13 ja siinä olevan pinnan 11 etäisyyden tolpan 43 päästä. Tällöin rakenne 13 pintoineen 11 voidaan säätää sopivalle etäisyydelle D pol35 tettavaksi sovitetun polttoaineen 12 yläpinnasta, kun rakenne

20175599 prh 13-11-2018 on asetettuna polttoaineen 12 päälle ja se tuen kautta vastaa polttoaineen 12 yläpintaan. Etäisyys D voi olla esimerkiksi 1 - 20 cm, kuten esimerkiksi 1-10 cm, riippuen esimerkiksi rakenteen 13 muodosta.

Kuvissa 2a ja 2b laite 10, erityisemmin rakenne 13 kanavointeineen 16, on esitetty poikkileikkauksena, jossa laitteeseen 10 kuuluva etuosan ohjainlevy 42, joka puolestaan näkyy kuvissa 3a ja 3b, on poistettu selvyyden vuoksi. Kuvista nähdään, 10 että kanavointiin 16 kuuluu nyt kaksi pääasiallisen symmetrisesti tulipesän 24 keskilinjan 31 suhteen sovitettua kanavaa

32.1, 32.2 sovitettuina yhtymään tulipesän 24 keskialueella.

Tässä tulipesän 24 keskialueella tarkoitetaan tulipesän 24 keskilinjan 31 lähellä olevaa aluetta, josta on luukun 36 mää15 rittelemän tason suunnassa suurempi etäisyys tulipesän 24 reunoille sivuseinämiin 35.1, 35.2 kuin keskilinjaan 31. Lisäksi kanavoinnin 16 sisäänmenot 19 on sovitettu, laite 10 ja nyt erityisemmin rakenne 13 tulipesään 24 asennettuna, tulipesän 24 reuna-alueille polttoaineen 12 puoleiselle osalle A tuli20 pesää 24 ja ulostulo 21 puolestaan tulipesän 24 keskialueelle polttoaineeseen 12 nähden laitteen 10, erityisemmin rakenteen 13, vastakkaiselle puolelle B. Tällöin palokaasut 14 pääsevät purkautumaan ylöspäin kanavien 32.1, 32.2 välissä rakenteen 13 keskellä olevasta ulostulona 21 toimivasta raosta ra25 kenteen 13 vastakkaiselle puolelle B polttoaineeseen 12 nähden. Laite 10 voidaan rakenteeltaan 13 muodostaa sellaiseksi, että se pintoineen 11 ja kanavoinnin 16 muodostavine rakenteineen kattaa pääosan tulipesän 24 vaakasuuntaisesta poikkileikkauksesta, mutta on kuitenkin irti tulisijan 30 kiinteistä ra30 kenteista, kuten esimerkiksi seinämistä 35.1 - 35.3. Siten suora kosketus tulisijan 30 kiinteiden rakenteiden ja palavan polttoaineen 12 välillä vähenee. Tällöin myös rakenteiden kestävyys paranee.

Kanavointiin 16 kuuluvat kanavat 32.1, 32.1 on sovitettu muodostumaan kahdesta etäisyyden päähän toisistaan sovitetusta levykappaleesta 18.1, 18.2. Kanavointiin 16 kuuluvat kanavat 32.1, 32.2 on tällöin sovitettu muodostumaan levykappaleiden 5 18.1, 18.2 väliin. Kanavoinnissa 16 palaminen voi jatkua ilman kosketusta ohivirtaavan ilman kanssa. Näin palaminen saadaan toteutettua puhtaammin. Kanavointi 16 voi ulottua tulipesän 24 syvyyssuunnassa läheltä luukkua 36 aina lähelle tulipesän 24 takaseinää 35.3. Leveyssuunnassa kanavointi 16 voi ulottua tulo lipesän sivuseinästä 35.1 toiseen sivuseinään 35.2. Siten kanavat 35.1, 35.2 voivat muodostaa levykappaleiden 18.1, 18.2 väliin tulipesän 24 syvyys- ja leveyssuunnassa pitkänomaisen vapaan tilan, joka on moninkertainen kanavien 35.1, 35.2 korkeuteen eli levykappaleiden 18.1, 18.2 väliseen etäisyyteen nähden.

20175599 prh 13-11-2018

Kuten aiemmin jo esitettiin, erään sovellusmuodon mukaan rakenne 13 ja siihen kuuluva lämpöä säteilevä pinta 11 on sovitettu kuulumaan kappaleeseen 18.1, joka on sovitettu muodosta20 maan osan kanavoinnista 16 polttoaineen 12 palaessa muodostuvien kaasujen 14 polttamisen tehostamiseksi. Tällöin alapuolisen levykappaleen 18.1 alapinta muodostaa tässä nyt pinnan 11 ja levykappale 18.1 itsessään myös rakenteen 13, joka säteilee heijastaen polttoaineen 12 palamisessa muodostunutta lämpöä 25 takaisin kohti polttoainetta 12 ja tulipesän 24 muita esimerkiksi palotilan V ympärillä olevia seinämärakenteita. Pinnan 11 omaavien ja rakenteen 13 muodostavien levykappaleiden 18.1 päällä on edellä kuvatulla tavalla toiset yläpuoliset levykappaleet 18.2 ja näiden välissä on palokanavatila 16. Levykappa30 leiden 18.1, 18.2 välissä palaa polton aikana liekit. Näin rakenne 13 pintoineen 11 ja osa kanavoinnista 16 voidaan toteuttaa samalla yhdellä komponentilla 18.1, joka yksinkertaistaa laitteen 10 toteutusta varsinkin sellaisessa laitteessa 10, jossa on kaksi toimintoa samassa laitteessa 10. Polttoaineen 35 12 palamisessa muodostunut lämpö välittyy myös levykappaleen

18.1 vastakkaiselle puolelle kuumentaen myös kanavia 32.1,

32.2 pinnan 11 ja levykappaleen 18.1 kautta, joka saa aikaan tehokkaan palokaasujen palamisen kanavoinnissa 16 ja/tai kuumenemisen kanavoinnin 16 jälkeen tapahtuvaa mahdollista palo- kaasujen 14 polttoa varten.

20175599 prh 13-11-2018

Erään sovellusmuodon mukaan rakenteeseen 13 kuuluvalla pinnalla 11 on sovitettu muodostettavaksi tulipesään 24 yksi tai useampia polttopisteitä 17.1, 17.2. Periaatekuvassa polttopis10 teitä 17.1, 17.2 muodostuu kaksi. Polttopisteisiin 17.1, 17.2 kohdentunutta lämpösäteilyä kuvataan kuvassa 2a nuolin. Tällöin rakenteen 13 muodostavat levykappaleet 18.1, joihin myös pinta 11 on muodostettu, ovat muodoltaan kaarevia. Levykappaleiden 18.1 kovera puoli on tällöin polttoaineeseen 12 päin, jolle puolelle polttopisteet 17.1, 17.2 muodostuu. Vastaavasti levykappaleen 18.1 kupera puoli on kanavointiin 16 kuuluvan kanavan 32.1, 32.2 puolella. Myös toinen kanavien 35.1, 35.2 vastakkaisella puolella oleva yläpuolinen levykappale 18.2 on tällöin kaareva, jolloin myös kanavointiin 16 kuuluvista kana20 vista 35.1, 35.2 muodostuu kaarevia. On kuitenkin huomattava, että keksintöä ei ole rajoitettu kuvissa esitettyyn kaarevamuotoisen rakenteen 13 omaavaan sovellusesimerkkiin. Yhtä lailla rakenne 13 voi olla myös yksi levykappale. Lisäksi rakenne 13 voi olla myös suora tai jonkin muun muotoinen levy25 kappale. Rakenteesta 13 ja erityisesti säteilyä kohdentavasta pinnasta 11 voidaan puhua myös säteilykuristimena. Kuristimella tarkoitetaan tässä ylöspäin suuntautuvan konvektion kuristamista ja lämmön takaisinheijastamista lämmönlähteeseen eli poltettavan puun 46 suuntaan. Tällöin säteilymäärä muihin suuntiin kuin ylöspäin kasvaa.

Keksinnön myötä biopolttoainetta, jossa poltettava materiaali on esimerkiksi polttopuuta 46, saadaan poltettua energiatehokkaammin kuin perinteisesti polttamalla. Keksinnön myötä pyro35 lyysi ja palokaasujen yhtyminen ilman hapen kanssa tapahtuu puhtaammin ja hallitummin, koska primaarisen palotilan V koko tulipesässä 24 muuttuu, erityisemmin tulipesän 24 palotilan V eli myös polttoaineelle 12 varatun tilan tilavuus pienenee palamisen edetessä ja siten polttoaineen 12 vähetessä tulipesäs5 tä 24.

Kuvat 3a ja 3b esittävät puolestaan erästä toteutusesimerkkiä keksinnön mukaisesta laitteesta 10 tulisijan 30 tulipesään 24 asennettuna viistosti päädystä päin tarkasteltuna tulisijan 30 10 luukun 36 ollessa auki. Kuva 3a esittää tilannetta ennen polttoaineen 12 polton aloitusta ja kuva 3b esittää kuvassa 3a esitettyä laitetta 10 polttoaineen 12 polton loppuvaiheessa. Tällöin arinalla on jäljellä enää vain hehkuva hiillos, joka näkyy laitteen 10 rakenteen 13 alla. Laite 10 voi olla valmis15 tettu esimerkiksi metallista tai muusta palamattomasta materiaalista .

20175599 prh 13-11-2018

Kuvista nähdään, että nyt kuvissa 2a ja 2b esitetyn kanavoinnin 16 muodostavien ylempien ja alempien levykappaleiden 18.1,

18.2 väli eli kanavat 32.1, 32.2 ja myös alempien rakenteen 13 muodostavien levykappaleiden 18.1 kaareutuva poikkileikkausprojektio on sovitettu suljettavaksi ohjainlevyllä 42 eli yleisemmin päätyrakenteella, jota myös turbulenssipelliksi voidaan kutsua. Tällöin turbulenssi pakottaa palokierron tuli25 pesän 24 edestä eli luukun 36 puolelta taaksepäin eli tulipesän 24 takaseinämää 35.3 kohti, jossa puolestaan ei välttämättä ole laitteen 10 päässä olevaa ohjainlevyä. Lisäksi edessä olevan ohjainlevyn 42 eräs toinen tarkoitus on rajoittaa eteenpäin yläviistoon tulevaa lämpösäteilyä ja heijastaa sitä 30 takaisin polttoaineen 12 päälle, jolloin polttoaineen 12 syttyminen on tehokkaampaa.

Lisäksi kuvasta 3a ja 3b myös nähdään, että laitteen 10 pinnan ja nyt siis myös rakenteen 13 muodostavat rakenteet on so- vitettavissa kattamaan pääosin palamaan sovitetun polttoaineen eli myös tulipesän 24 vaakasuuntaisen poikkileikkausprojektion. Tällöin ohivirtausta laitteen 10, erityisemmin rakenteen ohi ei oleellisesti pääse tapahtumaan. Tehokkaan palamisen ja hiillosvaiheen loppuun viennin lisäksi myös polttoaineen 12 syttyminen tapahtuu nopeasti polttoainetta 12 lähellä olevan rakenteen 13 ja lämpösäteilyä takaisinpäin säteilevän pinnan 11 ansiosta.

Kuvien 3a ja 3b mukainen laite 10 on tuettu tulipesään 24 sen takaseinämän 35.3 yhteyteen järjestetyillä kahdella tolpalla

33. Tolpat 33 ovat kiinteästi kiinni esimerkiksi tulipesän 24 alatasossa. Kuvissa näkyy myös kanavointia 16 yläpuolelta rajoittavat levykappaleet 18.2. Laitteen 10 keskellä on ulostulona 21 toimiva rako, johon kanavointiin 16 kuuluvat kanavat 15 32.1, 32.2 päättyvät polttoaineeseen 12 nähden laitteen 10 vastakkaisella puolella B ja josta purkautuu ulos suurelta osin kanavoinnissa 16 jo palaneet palokaasut niiden pakenemiseksi pääsyn 26 kautta tulipesästä 24 ulos tulisijan 30 savukanavakiertoon 27. Kuvissa näkyy myös laitteen 10 keskellä tu20 en kiinnityselin 44, joka kuuluu välineisiin 15 rakenteen 13 ja palamaan sovitetun polttoaineen 12 välisen etäisyyden D pitämiseksi pääasiallisen vakiona palamisen edetessä.

20175599 prh 13-11-2018

Kuva 4 esittää vielä erästä sovellusesimerkkiä laiteesta 10 periaatteellisena poikkileikkauksena. Tämä laite 10 on säädettävissä erityisesti kanavointinsa 16 osalta. Siten erään sovellusmuodon mukaan kanavoinnin 16 koko on säädettävissä. Tällöin esimerkiksi levyjen 18.1, 18.2 välistä etäisyyttä eli kanavien 32.1, 32.2 poikkileikkausta voidaan muuttaa. Esimerkik30 si metallia olevien levykappaleiden 18.1, 18.2 välissä olevaa palotilaa voidaan siten joko leventää tai kaventaa sen mukaan, paljonko lämpöä halutaan siirtää konvektiolla ilma-/palokaasu/vesihöyrymassan mukana tulisijan 30 savukanaviin 27 tai varaaville pinnoille kauempana palamisesta ja tulipesästä 24.

20175599 prh 13-11-2018

Esitetyssä sovellusmuodossa peltiä olevat levykappaleet 18.1,

18.2 on kiinnitetty toisiinsa säädettävillä pulteilla 45, jotka näkyvät myös esimerkiksi kuvissa 3a ja 3b. Peltien välissä on kaksi mutteria 45, joilla peltien välistä etäisyyttä voi- daan säädellä sen mukaan, paljonko kulkeutuvaa lämpöä halutaan siirtää tulipesän 30 kauempana oleviin rakenteisiin virtauksen mukana ja paljonko halutaan säteilyttää suoraan rakenteisiin 35.1 - 35.3 tulisijan 30 tulipesän 24 ympärillä. Mutterit 45 voivat olla esimerkiksi siten, että ne mahdollistavat kana10 vointiin 16 kuuluvien kanavien 32.1, 32.2 korkeuden säädön palokaasujen 14 virtaussuunnassa. Tällöin kanavien 32.1, 32.2 korkeudet voivat erota toisistaan esimerkiksi sisäänmenojen 19 ja ulostulojen 21 välillä.

Ylöspäin säteilevää lämpöä voidaan lisätä tekemällä poikkileikkausta katsottuna peltien keskikohtaan reikiä. Rei'istä kuuma palokaasu pääsee nousemaan ylöspäin kiertämättä palokanavan kautta. Edullisempi tapa on kuitenkin kasvattaa peltien välistä etäisyyttä D toisistaan ja ohjata pääosa palokaa20 suista kulkemaan peltien väliin muodostuneen palokanavan kautta .

Laitteen 10 lisäksi eräs toinen keksinnön kohde on sovitelma, jota selitettiin jo esimerkiksi kuvan 1 yhteydessä tulisijan

30 osiin viitaten. Sovitelmaan kuuluu laite 10, joka voi olla jonkin jo edellä esitetyn laitteen 10 mukainen.

Sovitelmaa voidaan hyödyntää esimerkiksi tulisijojen 30 ensiasennuksissa. Lisäksi sovitelmaa voidaan hyödyntää myös jäl30 kiasennuksena. Laite 10 voidaan jälkiasentaa yksinkertaisesti esimerkiksi mihin tahansa perinteiseen pystymallin tulisijaan 30 tai avotakkaan. Lisäksi laitetta 10 ja sovitelmaa voidaan yhtä lailla hyödyntää esimerkiksi myös takkasydämissä ja vastaavissa rakenteissa, joiden avulla voidaan toteuttaa tulisija 35 30.

20175599 prh 13-11-2018

Laite 10 voidaan lisätä myös syvyyssuunnassa luukusta 36 perään päin katsottuna hyvin mataliin tulisijoihin, joissa luukun 36 rakenteet ovat kovilla rajun lämpösäteilyn vuoksi. Kun 5 tällaiseen tulisijaan asennetaan esimerkiksi kallistuvasti järjestetty laite, lämpö kohdentuu ja siirtyy kaikkialle muualle paitsi luukkuun 36 ja tulisijan 30 varaus-/luovutuskyky kasvaa entisestään.

Laitteen 10 ja sovitelman lisäksi keksintö koskee myös tulisijaa 30, takkasydäntä tai vastaavaa, johon kuuluu keksinnön mukainen sovitelma.

Edellä olevan lisäksi keksintö koskee myös menetelmää poltto15 aineen 12 polttamiseksi tulisijassa 30. Menetelmässä polttoainetta 12 poltetaan tulisijan 30 tulipesässä 24 panospolttoperiaatteella. Lisäksi menetelmässä tulipesän 24 palotilaa V rajoitetaan polttoaineen 12 palamisen edetessä. Tällöin voidaan lisäksi polttoaineen 12 palamisessa muodostuvaa lämpöä sätei20 lyttää takaisin kohti polttoainetta 12 polttoaineen 12 päälle tulipesän 24 palotilaan V järjestetyllä rakenteella 13, johon kuuluu säteilevä pinta 11. Rakenne 13 pintoineen 11 voi liikkua palavan polttoaineen 12 mukana sen määrän muuttuessa esimerkiksi seuraten sitä ja vielä erityisemmin palavan polttoai25 neen 12 pintaa tulipesän 24 palotilan V kokoa pienentäen.

Menetelmän yhteydessä esimerkiksi kiinteästi tulipesään 24 järjestetty laite 10 esimerkiksi nostetaan ylös, polttoaine 12 pakataan laitteen 10 rakenteen 13 alle ja sytytetään päältä.

Tämän jälkeen rakenne 13 vapautetaan, jolloin rakenne 13 voi laskeutua vapaasti esimerkiksi yhden tai useamman vastepalan varassa polttoaineen 12 yläpinnan mukana palon edetessä. Siten rakenne 13 lähestyy samalla myös tulipesän 24 arinaa. Toisin sanoen, rakenteella 13 samalla pienennetään tulipesän 24 palo

20175599 prh 13-11-2018 tilaa V, joka jää laitteen 10 ja arinan väliin, jossa polttoaine 12 palaa.

Lisäksi erään sovellusmuodon mukaan menetelmässä myös poltto5 aineen 12 palamisessa muodostuvia kaasuja 14 poltetaan palavasta polttoaineesta 12 erillään tulipesässä 24. Pitämällä liekit laitteeseen 10 muodostetussa palokanavassa 16 ohi virtaava ilma ei sido itseensä liekeistä lämpöä ja kaikki polttoaine 12 pääsee palamaan ennen jäähtymisen alkamista.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan esimerkiksi puulämmitteisen tulisijan 30 tehonkuristus muuten kuin ilmamäärää säätelemällä siten, että hiukkaspäästöt pysyvät vähäisinä. Lisäksi on mahdollista saada myös liekin suojaus ohivirtaukselta 15 ja näin ollen puhtaampi palaminen. Rakenteen 13 sekä mahdollisten pinnan 11 ja kanavoinnin 16 avulla hiukkaset palavat tehokkaasti, koko polttoaine 12 syttyy paljon nopeammin ylhäältä alas asti ja näin ollen voidaan savukaasusta imaista suuri määrä lämpöä huoneeseen. Energian säästö on huomattava.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin tai patenttivaatimuksissa määriteltyihin so25 vellusmuotoihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (13)

1. PATENTTIVAATIMUKSET

   20175599 prh 28 -06- 2018

   1. Laite tulisijaa varten polttoaineen polttamiseksi, johon tulisijaan (30) kuuluu tulipesä (24), jossa on sovitettu pol-

   5 tettavaksi polttoainetta (12), jonka päälle laite (10) on järjestettävissä ja johon laiteeseen (10) kuuluu polttoaineen (12) päälle järjestettävissä oleva rakenne (13) sovitettuna rajoittamaan muuttuvasti tulipesän (24) palotilaa (V) polttoaineen (12) palamisen edetessä ja rakenteeseen (13) kuuluu

   10 pinta (11) sovitettuna säteilemään polttoaineen (12) palamisessa muodostunutta lämpöä kohti polttoainetta (12), tunnettu siitä, että laitteeseen (10) kuuluu lisäksi kanavointi (16) polttoaineen (12) palamisessa muodostuvien kaasujen (14) polttamisen tehostamiseksi.
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rakenteeseen (16) kuuluu sanotun pinnan (11) muodostamaan sovitettu levykappale (18.1), joka on sovitettu muodostamaan osan kanavoinnista (13).
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen (10) kuuluu tukivälineet (15) rakenteen (13) ja palamaan sovitetun polttoaineen (12) välisen etäisyyden (D) pitämiseksi pääasiallisen vakiona palamisen edetessä.
4. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että rakenteeseen (13) kuuluvalla pinnalla (11) on sovitettu muodostettavaksi tulipesään (24) yksi tai useampia polttopisteitä (17.1, 17.2).
5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanavointiin (16) kuuluu sanotun pinnan (11) muodostamaan sovitetun levykappaleen (18.1) lisäksi toinen levykappale (18.2), joiden väliin kanavointi (16) on sovitettu muodostumaan ja joiden levykappaleiden (18.1, 18.2) välinen etäisyys on säädettävissä.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että

   5 rakenne (13) on sovitettu pintoineen (11) ja kanavoinnin (16) muodostavine rakenteineen (18.1, 18.2) kattamaan pääosan tulipesän (24) vaakasuuntaisesta poikkileikkauksesta tulipesässä (24) palamaan sovitettavissa olevan polttoaineen (12) kattamiseksi pääosin.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanavointiin (16) kuuluu kaksi pääasiallisen symmetrisesti tulipesän (24) keskilinjan (31) suhteen sovitettua kanavaa (32.1, 32.2) sovitettuina yhtymään tulipesän (24) kes-

   15 kialueella.

   20175599 prh 28 -06- 2018
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 3-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanavoinnin (16) sisäänmeno (19) on sovitettu, laite (10) tulipesään (24) asennettuna, tulipesän (24) reuna-

   20 alueille ja ulostulo (21) tulipesän (24) keskialueelle.
9. 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen (10) kuuluu ohjainvälineet (23) rakenteen (13) tasaisen laskehtimisen mahdollistamiseksi tulipesäs-

   25 sä (24) polttoaineen (12) yläpinnan mukana, joihin ohjainvälineisiin (23) kuuluu yksi tai useampia pitkänomaisia ohjaimia (33), jonka varaan rakenne (13) on liikkuvasti sovitettu tulipesän (24) pystysuuntaisen lineaariliikkeen mahdollistamiseksi rakenteelle (13) .
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen (10) kuuluu välineet rakenteen (13) suuntaamiseksi asetetulla tavalla palamisen edetessä, joihin välineisiin kuuluu tulipesän (24) ja rakenteen (13) väliin

    35 järjestetty saranointi.

    20175599 prh 28 -06- 2018
11. 11. Sovitelma tulisijassa polttoaineen polttamiseksi, johon sovitelmaan kuuluu

    - tulipesä (24),

    5 - tulipesään (24) sovitettu arinarakenne (25), jonka päälle on sovitettavissa poltettavaksi sovitettu polttoaine (12),

    - tulipesän (24) yläosaan sovitettu pääsy (26) palamisessa muodostuvien kaasujen (14) johtamiseksi pois

    10 tulipesästä (24), tunnettu siitä, että sovitelmaan kuuluu laite (10), joka on jonkin yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-10 mukainen.
12. 12. Tulisija, takkasydän tai vastaava, johon kuuluu patentti-

    15 vaatimuksen 11 mukainen sovitelma.
13. 13. Menetelmä polttoaineen polttamiseksi tulisijassa, jossa polttoainetta (12) poltetaan tulisijan (30) tulipesässä (24) panospolttoperiaatteella siten, että tulipesän (24) palotilaa

    20 (V) rajoitetaan rakenteella (13) polttoaineen (12) palamisen edetessä säteilyttäen rakenteella (13) polttoaineen (12) palamisessa muodostunutta lämpöä kohti polttoainetta (12), tunnettu siitä, että polttoaineen (12) palamisessa muodostuvien kaasujen (14) polttamista tehostetaan rakenteeseen (13) kuuluval25 la kanavoinnilla (16).