FI127429B - Korroosioanturi ja menetelmä lämpöeristetyn rakenteen kunnon tarkkailemiseksi - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on korroosioanturi (1) käytettäväksi olennaisesti metallimateriaalia olevan korroosiokappaleen, kuten metalliputken tai metallilevyn pinnalla ilmaisemaan korroosioaste ja korroosionopeus, jossa korroosioanturissa (1) on tunnistuselimet, jotka on valmistettu olennaisesti raudasta, ja jossa korroosioanturissa on tunnistuselimiin liittyvät liitoskohdat mittausvälineitä varten. Korroosioanturissa (1) on tunnistuselimissä ainakin kaksi olaketta (2–4), jotka ovat keskenään eri paksuiset; ja vähintään yksi ulkoinen vastus (6–8). Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä lämpöeristetyn rakenteen kunnon tarkkailemiseksi.

Description

Uppfinningen avser en korrosionssensor (1) för användning pä ytan av ett väsentligen av metallmaterial bestäende korrosionsstycke, sä som ett metallrör eller en metallskiva, för att ange korrosionsgrad och korrosionshastighet, vilken korrosionssensor (1) uppvisar identifieringsorgan, som är framställda väsentligen av järn, och vilken korrosionssensor uppvisar tili identifieringsorganen anslutande anslutningspunkter för mätredskap. Korrosionssensorn (1) uppvisar i identifieringsorganen ätminstone tvä utstickare (2-4), som sinsemellan är olika tjocka; och minst ett yttre motständ (6- 8). Uppfinningen avser dessutom ett förfarande för observation av en värmeisolerad konstruktions skick.

20165424 prh 24-01- 2018

Korroosioanturi ja menetelmä lämpöeristetyn rakenteen kunnon tarkkailemiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on korroosioanturi käytettäväksi korroosiokappa5 leen pinnalla ilmaisemaan korroosioaste ja korroosionopeus, jossa korroosioanturissa on tunnistuselimet, jotka on valmistettu olennaisesti raudasta, ja jossa korroosioanturissa on kaksi tunnistuselimiin liittyvää liitoskohtaa mittausvälineitä varten, sekä menetelmä lämpöeristetyn rakenteen kunnon tarkkailemiseksi.

Korroosio on ongelmana monissa eri paikoissa ja erityisesti prosessiteollisuuden eristetyissä rakenteissa, kuten esim. putkistoissa, tapahtuvan korroosion havaitseminen on vaikeaa ja edellyttää tyypillisesti eristeiden purkamista niiden alla olevan rakenteen tilan tarkistamiseksi. Tällainen tarkistustyö on hidasta ja työvaltaista aiheuttaen huomattavia kustannuksia. Lisäksi käytännössä esim. pitkien putkistojen tapaukses15 sa ei ole tarkoituksenmukaista purkaa eristeitä koko putkiston pituudelta vaan etukäteen riskialteimmiksi arvioiduista kohdista. Tällöin on vaarana, että korroosio pääsee huomaamatta etenemään tarkastamattomissa kohdissa. Prosessiteollisuudessa on lisäksi ongelmana energiahäviöt eristämättömien kohtien kautta, kuten esim. putkistojen venttiilit ja laippaliitokset, joissa tapahtuvien vuotojen havainnointia ei voida helposti toteuttaa, jos ko. kohdat ovat eristyksen alla.

Esillä olevan keksinnön kohteena on parantaa korroosion havaitsemista kehittämällä korroosioanturi, joka on suhteellisen yksinkertainen, mekaanisesti kestävä ja luotettava rakenteeltaan ja joka on sijoitettavissa eristeen sisään mitattavan kohteen pin25 nalle tai pinnan läheisyyteen siten, että anturi altistuu samoille olosuhteille kuin mitattava kohde. Tavoitteena on aikaansaada korroosioanturi, joka ilmaisee korroosion esiintymisen lisäksi myös korroosion etenemisnopeuden. Lisäksi keksinnön kohteena on aikaansaada menetelmä, jolla voidaan tarkkailla eristettyjen rakenteiden syöpymisen lisäksi niiden vuotoja ja lämmöneristyskykyä, erityisesti prosessiteollisuuden putkistojen venttiilien, laippojen ja vastaavien kohdalla.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi keksinnön mukaisessa korroosioanturissa on

20165424 prh 24-01- 2018

- vähintään kolme olaketta, jotka muodostavat tunnistuselimen ja jotka ovat keskenään eri paksuiset ja paksuudeltaan 10-30 pm, 40-60 pm ja 90-110 pm; ja

- vähintään kolme ulkoista vastusta, jotka valitaan siten, että anturin tuottama jännitetaso nousee perustasolta portaittain olakkeiden rikkoutuessa.

Keksinnön mukaiselle korroosioanturille on tunnusomaista, että kukin mainittu olake on kytketty sarjaan vastaavan vastuksen kanssa ja näin saadut kolme sarjaankytkentää on kytketty keskenään rinnan siten, että kytkennän kokonaisresistanssi R_Tot muuttuu kunkin olakkeen rikkoutuessa siten, että syöttöjännitteen ja sarjavastuksen kanssa kytkettynä on mitattavissa jännite, joka kuvaa korroosion etenemistä.

Tunnistuselinten kolmen olakkeen paksuudet on vielä edullisemmin valittu esim. arvoihin 20 pm, 50 pm ja 100 pm. Kukin olake hajoaa silloin, kun korroosio on ku15 luttanut sen täysin. Yhden olakkeen hajotessa signaalitaso kasvaa hyppäyksenä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle lämpöeristetyn rakenteen kunnon tarkkailemiseksi on tunnusomaista itsenäisen patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Seuraavassa keksintöä selostetaan oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuva 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen korroosioanturin erästä suoritusmuotoa, kuva 2 esittää kuvion 1 mukaisen anturin osaa isometrisenä kuvana, kuva 3 esittää keksinnön mukaista korroosioanturia hyödyntävän mittausjärjestelyn erästä suoritusmuotoesimerkkiä lämpöeristetyn putken yhtey30 dessä kaaviollisena periaatekuvana, kuva 4 esittää antureiden sijoittelua putken ympärille poikkileikkauksessa kaaviollisena esimerkkinä,

20165424 prh 24-01- 2018 kuva 5 esittää kaaviollisena periaatekuvana tiedonsiirtojärjestelyä mittausjärjestelyn yhteydessä, kuva 6 esittää kaaviollisena periaatekuvana erästä anturien asennustapaa, ja kuva 7 esittää kuvion 6 mukaisia anturien asennuksia sijoitettuna putkijohdon alapinnalle.

Kuvissa 1 ja 2 on esitetty keksinnön mukaisen korroosioanturin 1 erästä suoritus10 muotoesimerkkiä kaaviollisena periaatekuvana. Korroosioanturissa 1 on painetulle piirilevylle järjestettynä tunnistuselin, jossa on kolme eri paksuista syöpyvää olaketta 2, 3 ja 4, joiden paksuudet ovat 50 pm, 100 pm ja 20 pm vastaavassa järjestyksessä. Olakkeet 2-4 ovat paksuudeltaan edullisesti alueessa 10-30 pm, 40-60 pm ja 90-110 pm, vielä edullisemmin 15-25 pm, 45-55 pm ja 95-105 pm, ja vielä edulli15 semmin 19-21 pm, 49-51 pm ja 99-101 pm. Tunnistuselimen materiaalina on edullisesti rauta. Kukin olake 2-4 on liitetty kytkentäpisteestä 2'- 4'vastaavan ulkoisen vastuksen 6-8 kautta maahan, jolloin vastukset on kytketty rinnan. Tässä esimerkkitapauksessa vastukset on valittu seuraavasti: 20 pm olake on liitetty 100 Ω:η vastukseen 8 (Rl), 50 pm on liitetty 200 Ω:η vastukseen 6 (R2) ja 100 pm olake on liitetty 400 Ω:η vastukseen 7 (R3). Mittaustilanteessa syötetään esim. 3 V tasajännite Uin 200 Ω:η sarjavastuksen 5 (R) kautta kytkentäpisteeseen 9. Anturilta mitattava signaali Ucorrosion muuttuu anturin käsittävän kuorman resistanssin muutoksen seurauksena. Ideaalisesti tarkasteltuna rinnankytkettyjen vastusten 6-8 kokonaisresistanssi on Rtot = 1 / [(1/R1 + 1/R2 + 1/R3)], missä Rl, R2 ja R3 ovat erisuuret.

Oletuksena on, että ensin syöpyy puhki ohuin 20pm:n olake, jolloin vastuksen 8 (Rl) kanssa jää sarjaan kytketyksi ideaalisesti avoin piiri, jolloin Rl ei enää vaikuta kokonaisresistanssiin. Tuolloin jäljelle jää rinnan vastukset 6 ja 7, ja kokonaisresistanssi on Rtot = 1 / [(1/R2 + 1/R3)]. Jos lisäksi syöpyy poikki 50pm:n olake, niin jäljelle jää vain resistanssi Rtot = R3, jonka kautta virta kulkee. Jos sekin syöpyy puhki, niin vastus kasvaa teoriassa äärettömäksi ja käytännössä niin isoksi, ettei virta kulje. Tällöin mitattu jännite on syöttöjännite Uin.

Käytännön toteutuksessa päästään olennaisesti vastaaviin tuloksiin kuin ideaalisessa tarkastelussa.

20165424 prh 24-01- 2018

Esitetyssä esimerkkitoteutuksessa mitattu jännite Ucorrosion on aluksi 0,7 V, josta se voi nousta tasolle 1,2 V; 2,0 V ja 3,0 V 20 pm, 50 pm ja 100 pm paksujen olakkeiden hajotessa tässä järjestyksessä. Käyttämällä erisuuruisia vastuksia olakkeiden yhteydessä saadaan selville olakkeiden katkea m isjärjestys, joka yleensä on ohuimmasta paksuimpaan. Tällöin saadaan selville myös korroosion etenemisnopeus.

Esim. mitatun jännitteen Ucorrosion ollessa 0,7 V korroosiota ei ole tai sen määrä on alle 20 pm. Mitatun jännitteen Ucorrosion noustessa 1,2 V:iin korroosio on edennyt 20 pm ja 50 pm välille ja jännitearvolla Ucorrosion = 2,0 V korroosio on edennyt välille 50 - 100 pm, ja niin edelleen. Ottamalla huomioon kulloinenkin mittausajankohta voidaan arvioida, millä vauhdilla korroosio etenee kussakin mittauspisteessä.

Saatua korroosioanturin antamaa tietoa voidaan hyödyntää esim. siten, että kun jokin anturin olakkeista syöpyy puhki, korroosioanturin signaali (jännitetaso Ucor15 rosion) nousee jollekin etukäteen tunnetuista tasoista ja muuttunut signaalitaso Hipaisee diagnostiikka-/analytiikkatyökalussa ennakkoon ohjelmoidun hälytystoiminnon. Hälytystoiminto voi olla esim. korroosiosignaalin tuominen näkyviin käyttöliittymän mittareissa ja hälytysviestin lähettäminen ennalta määrättyyn osoitteeseen esim. sähköpostilla, SMS-viestinä tai muulla tavalla. Kullekin korroosioanturille on edullisesti annettu yksilöllinen tunniste ja määritetty sen sijainti diagnostiikka/analytiikkatyökalulle. Tällöin hälytyksen tullessa tiedossa on sekä korroosion taso että paikka, missä korroosiota havaittu. Hälytysviesti voi aiheuttaa joko paikan päällä suoritettavan tarkastustoimenpiteen tai tarvittaessa putkilinjan sulkemisen korjaustoimenpiteitä varten. Hälytysviesti voidaan myös vain kuitata vastaanotetuksi ja jäädä odottamaan seuraavaa korroosiosi g naalia ennen muita toimenpiteitä.

Kuvassa 3 on havainnollistettu putkiston kunnon mittausjärjestelmää, jossa hyödynnetään keksinnön mukaista korroosioanturia. Korroosioanturi 1 on sijoitettu putken 10 ulkopinnalle putkea ympäröivän eristeen 11 sisään. Korroosioanturi voi olla kiin30 nitettynä esim. putkea ympäröivän kiinnityspannan avulla. Korroosioanturi 1 on liitetty mittausyksikköön 15, joka on liitetty liitännän 16 kautta automaatioväylään

17. Mittausyksikköön 15 on lisäksi liitetty esitetyssä suoritusmuodossa korkean lämpötilan TH-anturi 12 ja matalan lämpötilan TL-anturit 13. Matalan lämpötilan anturit on edullisesti liitetty yhtenäiseen anturinauhaan 19, jossa TL-antureita 13 on n. 1 m

20165424 prh 24-01- 2018 välein ja johon on liitetty lisäksi jatkuva vuotoanturi 18 (L-anturi). Tällaisen anturinauhan pituus voi olla kymmeniä metrejä. Anturinauha 19 on edullisesti asennettu eristekerroksen 11 ulkopinnan ja sitä suojaavan pinnoitteen väliin. Pinnoite on esitetty kuviossa 3 katkoviivoin viitenumerolla 27. Pinnoite on tyypillisesti peltiä. Antu5 rinauha 19 voi olla valmiiksi integroituna eristekerroksen muodostavaan materiaaliin, joka on edullisesti mineraalivillaa. Mineraalivilla voi olla esim. levymäisinä tai kourumaisina elementteinä. Eristemateriaaliksi voidaan ajatella muitakin kuhunkin käyttökohteeseen soveltuvia materiaaleja, kuten esim. polyuretaanieriste. Matalan lämpötilan antureita voi olla myös vain yksi per mittausyksikkö. Samoin vuotoantureita voi olla edellä esitetyn jatkuvan vuotoanturin asemesta yksi tai useampi erillinen vuotoanturi.

Mittausyksiköltä 15 on sijoitettu edullisesti n. 10 m välein suoralle putkelle ja lisäksi venttiilien ja/tai laippojen yhteyteen. Korkean lämpötilan mittauksella saadaan put15 ken pintalämpötilasta tieto n. 10 m tarkkuudella ja eristeen lämpövuodosta tiedot matalan lämpötilan mittauksen avulla n. 1 m välein.

Kullekin anturille annetaan oma tunniste (ID), jotka koodataan mittausyksikölle 15.

Kuvassa 4 on esitetty antureiden erästä sijoitteluesimerkkiä poikkileikkauksessa katsottuna. Mittauspisteet ovat edullisesti putken alakuolokohdan lähellä ja samoin mittausyksikkö 15 voidaan sijoittaa putken alapuolelle, jolloin se on paremmin suojattuna ja myös siihen liittyvä antenni on suojassa. Putkeen liittyvän saattolämmityksen, esim. sähkökaapelit 21, toiminnan seuraamiseksi myös putken yläkuolokoh25 dan läheisyydessä on edullisesti korkean lämpötilan anturi 12.

Kuvassa 5 on esitetty kaaviollisesti esimerkkiä tiedonsiirtojärjestelystä mittausjärjestelyn yhteydessä. Edullisesti tieto voidaan kerätä mittausyksiköiltä 15 mobiililaitteen 22 avulla ja/tai tieto voidaan siirtää langattomasi! pilvipalvelimeen 23.

Edellä esitettyä mittausjärjestelyä voidaan hyödyntää erityisesti putkistossa olevien venttiilikoteloiden ja/tai liitoslaippojen kohdalla, jolloin saadaan selvitettyä sekä mittauskohdan korroosioaste että mahdolliset nestevuodot ja lämmöneristeen kunto. Keksinnön mukaisessa menetelmässä korroosioanturi 1 asennetaan eristetyn raken20165424 prh 24-01- 2018 teen pinnalle tai sen läheisyyteen eristekerroksen sisäpuolelle ja liitetään mittausyksikköön 15, johon on lisäksi liitetty anturinauha 19, jossa on useita matalan lämpötilan antureita 13 välin päässä toisistaan sekä jatkuva vuotoanturi 18, joka anturinauha 19 on asennettu eristekerroksen ulkopinnalle eristekerroksen ja sitä suojaavan pinnoitteen väliin. Menetelmässä sijoitetaan lisäksi korkean lämpötilan antureita 12 eristetyn rakenteen pinnalle tai sen läheisyyteen eristekerroksen sisäpuolelle ja ne liitetään mittausyksikköön 15. Korroosioanturin 1 antaman signaalin perusteella saadaan pääteltyä korroosion aste ja/tai etenemisnopeus mittauskohdassa ja lämpötilaantureiden 12, 13 antamien tietojen perusteella voidaan päätellä lämmöneristeen kunto eli lämpövuodot matalan lämpötilan mittauskohdissa. Vuotoanturin 18 antama signaali osoittaa mahdollisen vuodon tapahtumisen. Vuotoanturi on edullisesti järjestetty ilmaisemaan vuodon lisäksi vuotavan nesteen laadun, esim. sisältääkö vuotoneste hiilivetyjä vai pelkästään vettä. Tällöin vuotoanturi voi olla esim. kapasitiivinen anturi, jolla mitataan väliaineen dielektrisyysvakiota, joka on erisuuruinen eri väliaineille.

Keksinnön mukainen ratkaisu voidaan toteuttaa myös esim. kuvassa 6 kaaviollisesti esitettynä jälkiasennettavana pakettina, johon kuuluu sylinterimäinen anturirasia 24, jonka sisäpuolelle on järjestetty korroosioanturi 1 ja korkean lämpötilan anturi 12 asettumaan vasten mitattavaa kohdetta tai sen lähelle. Anturirasian yhteyteen järjestetään mittausyksikkö 25 ennen anturirasian sijoittamista mainittuun reikään tai asennuksen jälkeen, joka mittausyksikkö sisältää tarvittavan mittauselektroniikan, joka yhdistetään anturirasian antureihin 1, 12 sopivilla johtim il la, jotka on edullisesti sijoitettu suojamateriaalin sisälle, mikä estää niiden altistumisen korroosio25 olosuhteille. Käytännössä muut osat kuin korroosioanturin tunnistuselimet suojataan, jotta ne eivät altistu korroosiolle. Anturirasian asennusta varten eristekerrokseen ja mahdolliseen suojapeltiin porataan anturirasian halkaisijaa vastaava reikä, johon anturirasia asetetaan tiiviisti mittausyksikön jäädessä suojapellin ulkopuolelle. Anturi ra siassa on edullisesti myös matalan lämpötilan anturi ja/tai vuotoanturi eris30 tekerroksen ulkopinnan puolella tai anturirasiaan 24 tai mittausyksikköön 25 voi olla liitettynä esim. edellä esitetty anturinauha 19. Kuvassa 7 on esitetty esimerkkinä kolmen anturirasian 24 ja mittausyksikön 25 sijoittelua putkijohdon alapinnalle. Mittausyksiköt 25 sijaitsevat suojapellin ulkopuolella mahdollistaen mittaustietojen lähettämisen radioteitse haluttuun kohteeseen. Anturirasioiden/mittausyksiköiden välinen etäisyys riippuu mm. halutusta resoluutiosta ja langattomien lähettimien kantomatkasta. Se voi olla muutamista metreistä jopa yli sataan metriin.

20165424 prh 24-01- 2018

Viitenumerolista:

5	1	Korroosioanturi
	2-4	olake
	2- 4'kytkentäpiste
	5-8	vastus
	9	syötön kytkentäpiste
10	10	putki
	11	eriste
	12	korkean lämpötilan anturi TH
	13	matalan lämpötilan anturi TL
	14	paikallisväylä
15	15	mittausyksikkö
	16	liitäntä automaatioväylään
	17	automaatioväylä
	18	vuotoanturi
	19	anturinauha
20	20	lähetysyksikkö
	21	putken saattolämmitys
	22	mobiili lukulaite
	23	pilvi palvelin
	24	anturi rasia
25	25	mittausyksikkö
	26	mittauselektroniikka
	27	pinnoite

Claims (8)

1. Patenttivaatimukset

   1. Korroosioanturi (1) käytettäväksi olennaisesti metallimateriaalia olevan korroosiokappaleen, kuten metalliputken tai metallilevyn pinnalla ilmaisemaan kor5 roosioaste ja korroosionopeus, jossa korroosioanturissa (1) on tunnistuselin, joka on valmistettu olennaisesti raudasta, ja jossa korroosioanturissa on tunnistuselimeen liittyvät liitoskohdat mittausvälineitä varten, ja korroosioanturissa (1) on

   - vähintään kolme olaketta (2-4), jotka muodostavat tunnistuselimen ja jotka

   10 ovat keskenään eri paksuiset ja paksuudeltaan 10-30 pm, 40-60 pm ja 90110 pm; ja

   - vähintään kolme ulkoista vastusta (6-8), jotka valitaan siten, että anturin (1) tuottama jännitetaso (Ucorrosion) nousee perustasolta portaittain olakkeiden (2-4) rikkoutuessa;

   15 tunnettu siitä, että kukin mainittu olake (2-4) on kytketty sarjaan vastaavan vastuksen (6-8) kanssa ja näin saadut kolme sarjaankytkentää on kytketty keskenään rinnan siten, että kytkennän kokonaisresistanssi R_TOt muuttuu kunkin olakkeen (2-4) rikkoutuessa siten, että syöttöjännitteen (Uin) ja sarjavastuksen (5) kanssa kytkettynä on mitattavissa

   20 jännite (Ucorrosion), joka kuvaa korroosion etenemistä.
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen korroosioanturi (1), jossa mainitut erilliset olakkeet (2-4) ovat paksuudeltaan 15-25 pm, 45-55 pm ja 95-105 pm, ja edullisesti 19-21 pm, 49-51 pm ja 99-101 pm.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen korroosioanturi (1), jossa tunnistuselin on valmistettu painetulle piirilevylle.
4. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen korroosioanturi (1), joka korroosioanturi on 30 asennettu olennaisesti metallimateriaalia olevan putkilinjan yhteyteen, putkilinjan päällä olevaan eristekerrokseen, eristekerroksen sisäpuolelle.
5. 5. Menetelmä lämpöeristetyn rakenteen kunnon tarkkailemiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen korroosioanturi (1)

   20165424 prh 24-01- 2018 sijoitetaan eristetyn rakenteen pinnalle tai sen läheisyyteen eristekerroksen sisäpuolelle, ja että korroosioanturista saatavan jännitetiedon avulla tarkkaillaan lämpöeristetyn rakenteen kuntoa.

   5
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korroosioanturi (1) liitetään mittausyksikköön (15), johon on lisäksi liitetty ainakin yksi matalan lämpötilan anturi (13) ja valinnaisesti ainakin yksi vuotoanturi (18), joka matalan lämpötilan anturi (13) ja valinnainen vuotoanturi (18) on asennettu eristekerroksen ulkopinnalle eristekerroksen ja sitä suojaavan pinnoitteen väliin ja/tai eristekerroksen

   10 sisään lähelle eristekerroksen ulkopintaa, ja että menetelmässä sijoitetaan lisäksi ainakin yksi korkean lämpötilan anturi (12) eristetyn rakenteen pinnalle tai sen läheisyyteen eristekerroksen sisäpuolelle, joka korkean lämpötilan anturi (12) liitetään mittausyksikköön (15), jolloin korroosioanturin (1) antaman signaalin perusteella saadaan pääteltyä korroosion aste ja/tai etenemisnopeus eristetyssä rakenteessa

   15 (10) mittauskohdassa ja lämpötila-antureiden (12,13) antamien tietojen perusteella voidaan päätellä lämmöneristeen (11) kunto mittauskohdissa.
7. 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eristekerros muodostetaan mineraalivillalevyistä tai -elementeistä, joihin on integroitu ainakin

   20 yksi anturi valittuna joukosta, johon kuuluu: matalan lämpötilan anturi (13), vuotoanturi (18), korroosioanturi (1), korkean lämpötilan anturi (12).
8. 8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään jäikiasennettavaa anturirasiaa (24), joka sisältää ainakin korroosioanturin

   25 ja korkean lämpötilan anturin, jotka sijaitsevat anturirasiassa sen mitattavan kohteen puoleisessa päässä, jossa menetelmässä eristekerrokseen ja mahdolliseen eristekerrosta ympäröivään suojapeltiin tehdään reikä, johon anturirasia (24) asennetaan, jonka anturirasian yhteyteen järjestetään mittausyksikkö (25) ennen anturirasian sijoittamista mainittuun reikään tai asennuksen jälkeen, joka mittausyksikkö

   30 (25) sisältää tarvittavan mittauselektroniikan (26), joka yhdistetään anturirasian antureihin (1, 12) ja jossa menetelmässä anturirasia (24) varustetaan lisäksi eristekerroksen ulkopinnan puoleisessa päässään matalan lämpötilan anturilla ja valinnaisesti vuotoanturi Ha tai anturirasiaan tai suoraan mittausyksikköön liitetään anturinauha, joka sisältää useita matalan lämpötilan antureita ja jatkuvan vuotoanturin.