FI125433B - Turpeen tuotantomenetelmä - Google Patents

Turpeen tuotantomenetelmä Download PDF

Info

Publication number
FI125433B
FI125433B FI20145292A FI20145292A FI125433B FI 125433 B FI125433 B FI 125433B FI 20145292 A FI20145292 A FI 20145292A FI 20145292 A FI20145292 A FI 20145292A FI 125433 B FI125433 B FI 125433B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
peat
milling
dark
drying
production
Prior art date
Application number
FI20145292A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20145292A (fi
Inventor
Matti Voutilainen
Original Assignee
Kuopion En Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Kuopion En Oy filed Critical Kuopion En Oy
Priority to FI20145292A priority Critical patent/FI125433B/fi
Publication of FI20145292A publication Critical patent/FI20145292A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI125433B publication Critical patent/FI125433B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10FDRYING OR WORKING-UP OF PEAT
    • C10F5/00Drying or de-watering peat
    • C10F5/02Drying or de-watering peat in the field; Auxiliary means therefor
    • EFIXED CONSTRUCTIONS
    • E21EARTH OR ROCK DRILLING; MINING
    • E21CMINING OR QUARRYING
    • E21C49/00Obtaining peat; Machines therefor

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mining & Mineral Resources (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Geology (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Solid Fuels And Fuel-Associated Substances (AREA)

Description

TURPEEN TUOTANTOMENETELMÄ
Keksinnön kohteena on turpeen tuotantomenetelmä, jossa suon pinnalta jyrsitään kerros turvetta, joka kuivataan ulkona auringon vaikutuksesta, ja suolle turpeeseen, ja erityisesti turvekerroksen pinnalle, levitetään tummaa tai mustaa ainetta.
Jyrsinturvetta käytetään esim. lämpövoimaloiden polttoaineena. Jyrsinturvetta saadaan soilta. Jyrsinturvetta tuotettaessa tuotantosuon pinnalta jyrsitään käytettävästä koneesta riippuen sopivan paksuinen kerros turvetta, jonka raekoko voi vaihdella välillä esim. 5-10 mm. Turpeen pinnan jyrsiminen tehdään 6,5-9 metriä leveillä traktorin vetämillä jyrsimillä. Jyrsinnän jälkeen turvetta kuivatetaan suolla saran päällä ja kuivatusta tehostetaan kääntelemällä jyrsöstä. Kuivatuksen edistämiseksi jyrsöstä käännetään kuivumisen aikana. Tämän jälkeen kuivattu turve kerätään varastoon joko suoraan saran pinnalta tai kokoamalla turve ensin karheelle saran keskelle ja sen jälkeen varastoaumaan. Jyrsinturpeen tuottamiseksi on olemassa useita eri menetelmiä. Jyrsintävaiheessa turpeen kosteus on 70-80 prosenttia, joka pyritään vähentämään noin 40 prosenttiin. Jyrsinturvetta voidaan käyttää energia-, kuivike- ja kasvuturvetuotannossa.
Nykyisin turve on irtijyrsimisen jälkeen tummanruskeaa hetken johtuen sen märkyydestä. Heti kun kuivuminen alkaa, myös turpeen väri alkaa vaaleta. Jyrsöksen kuivumisaika 24-40 tuntia. Paksuus on yleensä 2,5-4 cm. Kääntöjä on vähintään yksi, tavallisesti niitä on 3-4. Kosteustavoite nostettaessa 38 p%.
Turpeen kuivatuksessa hyödynnetään auringon energiaa, joten turve täytyy tuottaa kesäisin ja jyrsintä tehdä poutasäällä. Normaalisateisena kesänä on 40-50 vuorokautta, jolloin tuotanto on mahdollista. Kuivuminen kestää kaikkiaan noin kaksi vuorokautta lämpötilasta, ilman kosteudesta, tuuliolosuhteista sekä turvelaadusta riippuen.
Yhdellä jyrsinnällä irrotettua turvemäärää sanotaan sadoksi. Yhden tuotantokauden aikana, toukokuun alusta elokuun loppuun, tuotetaan keskimäärin 15-20 satoa.
On myös mahdollista siirtää irrotettu turve kuivattavaksi erilliselle kuvauskentälle tai vastaavalle, jossa turve levitetään ja kuivataan pääasiassa suoraa auringonvaloa hyväksikäyttäen.
Fl-patentissa 103729 on esitetty menetelmä biojätteen energian hyödyntämiseksi, jossa jyrsinturvetuotannossa olevalle suolle turpeen pinnalle levitetään biojätettä. Biojäte on yleensä harmaa tai tummaa, mutta se ei ole mustaa ainetta. GB- patenttijulkaisussa 551,776 on esitetty erilaisia vaihtoehtoja turpeen kuivumisen edistämiseksi. Eräänä vaihtoehtona on hiilipölyn lisääminen turpeen pinnalle, julkaisussa ei kuitenkaan esitetä hiilipölyn käyttöä jyrsinturvetuotannossa.
Keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin turpeen tuotantomenetelmä, jolla pystytään tehostamaan ja nopeuttamaan turpeen kuivumista ja siten saamaan enemmän turvetta kuivatuksi kesän eli tuotantokauden aikana.
Keksinnön tarkoitus saavutetaan turpeen tuotantomenetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.
Keksinnön mukaiselle turpeen tuotantomenetelmälle on tunnusomaista se, että turpeen jyrsimisen ja/tai jyrsityn turpeen kääntämisen yhteydessä turpeeseen levitetään tummaa tai mustaa ainetta. Tällainen tumma tai musta aine tehostaa auringonsäteilyn imeytymistä ja näin ollen nopeuttaa turpeen pintakerroksen kuivumista. Tumma tai musta aine voidaan levittää suolla olevan turvekentän pinnalle turpeen jyrsi mi -sen ja/tai jyrsityn turpeen kääntämisen yhteydessä sopivissa ajoin ennen turpeen keräämistä haluttuun tarkoitukseen. Menetelmällä saadaan aikaan energiaturvetuotan-non tehostaminen ja kuivumisen nopeuttaminen absorptiota ja turpeen pintalämpötilaa lisäämällä. Menetelmää voidaan hyödyntää energia-, kuivike- ja kasvuturvetuo-tannossa.
Menetelmää käytettäessä jyrsintävaiheessa suon pinnasta irrotetaan noin 20 millimetrin kerros turvetta, eli jyrsös, kuivatusta varten. Tumma tai musta aine levitetään edullisesti jyrsintyökoneeseen kytkettävän lisälaitteen avulla samalla ajokerralla jyr-sinnän kanssa. Tumman tai musta aineen lisäys voidaan tarvittaessa uusia seuraavan työvaiheen, kääntämisen yhteydessä.
Tumman tai mustan aineen koostumus on cleantech-pohjainen siten ettei siitä aiheudu vaaraa luonnolle suolla, eikä se aiheuta ongelmia voimalaitoksella.
Menetelmää on alustavasti testattu käyttäen tummana tai mustana aineena puuhiiltä. Pintalämpötilojen nousu oli selvästi havaittavaa. Lisäksi todettiin, että hiiltä sisältävien näytteiden kosteus on pienempi kuin vain turvetta sisältävän ja/tai ne kuivuvat nopeammin kuin pelkkä turve.
TESTAUS
Märkää jyrsinturvetta laitettiin 300 g mahdollisimman tasainen kerros 34x23xn.3 cm neljään alumiini vuokaan. Lisäksi kolmeen vuokaan lisättiin grillihiilen kappalei ta, joista suurimpien läpimitta oli n. 2,5 cm. Hiiltä lisättiin vuokiin eri määrä niin, että niiden peittävyys vuoan pinta-alasta oli noin 2 %, 5 % ja 9 %. Peittävyys laskettiin vuoan mittojen perusteella niin, että viivoittimella arvioiden täytettiin ensin 4x4 cm (2 %), 6x6 cm (5 %)ja 8x8 cm (9 %) alat, jonka jälkeen hiilenpalat aseteltiin tasaisesti vuokaan turpeen päälle. Vuoat vietiin aurinkoon aamu klo 10:stä lähtien ristiin asettaen.
Vuoat kuvattiin lämpökameralla Fluke (Thermal Imager) ΤΪ125 kahden tunnin välein klo 10:stä eteenpäin aina klo 16:asti. 1. koepäivän päätteeksi vuoat peitettiin tuorekelmulla, mutta jätettiin paikoilleen toimistorakennuksen katolle yöksi. Seu-raavana päivänä kelmu poistettiin ja vuoat kuvattiin ensimmäisen kerran aamulla klo 8 ja siitä kahden tunnin välein klo 12 asti. Tuorekelmu oli yön aikana irronnut vuokien 0 (ei hiiltä), 1 (2 % hiiltä) ja 2 (5 % hiiltä) päältä. Koe lopetettiin toisena päivänä puolen päivän aikaan, sillä tuuli oli heittänyt vuoan 2 katolta joskus klo 10 ja 12 välillä.
Kokeeseen liittyen seurattiin lämpötilaa ilmatieteenlaitoksen internetsivuilta ja tuoreesta jyrsöksestä sekä grillihiilestä määritettiin lähtökosteus. Lopuksi hiilenpalat kerättiin pois ja näytteille tehtiin normaali kosteusmääritys laboratoriossa jakamalla näyte puoliksi painon mukaan kahteen vuokaan ja kuivaamalla lämpötilassa 105 °C uunissa n. vuorokauden. Vuoat punnittiin ennen ja jälkeen uunin. Painon perusteella määriteltiin loppukosteus.
Tulokset: Lämpötila ensimmäisen päivän alussa (klo 10.10) oli 17,7 astetta celsiusta ja ilman kosteus 66 %. Myöhemmin (klo 15.50) lämpötila oli 21,7 astetta ja ilmankosteus 51 %. Toisen päivän aamuna (klo 7.50) lämpötila oli 14,3 astetta ja ilmankosteus 83 %. Keskipäivänä lämpö kohosi noin 20 °C asteeseen.
Tuoreen jyrsinturpeen lähtökosteus oli 82,4 %. Grillihiilen vastaava arvo oli 3,9 %.
Lämpökamerakuvista saatiin aikasarja, josta pystyttiin silmämääräisesti ja lukuja vertaamalla tekemään päätelmiä. Tuloksissa suurin arvo ja useaan kertaan myös 0 näytteeseen verrattava arvo ovat selvästi vuoilla 2 ja 3, joiden hiilimäärä on keskisuuri (5 %) ja suurin (9 %). Tämä koe antaa siis viitteitä siitä, että mustalla aineella eli tässä tapauksessa hiilellä on todella merkitystä turpeen lämpötilaan ja sitä myöten kuivumiseen.
Keksinnön mukainen menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti jyrsinturve-tuotantoon, mutta sitä voidaan käyttää myös muiden energiaturvelajien, kuten pala-turpeen ja turvebrikettien, kuivaamiseen sekä kuivike- ja kasvuturvetuotannossa tuotannon tehostamiseen.
Keksintöä ei rajata esitettyihin edullisiin sovelluksiin, vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten muodostaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (3)

1. Turpeen tuotantomenetelmä, jossa suon pinnalta jyrsitään kerros turvetta, joka kuivataan ulkona auringon vaikutuksesta, ja suolle turpeeseen, ja erityisesti turve-kerroksen pinnalle, levitetään tummaa tai mustaa ainetta, tunnettu siitä, että tummaa tai mustaa ainetta levitetään turpeen jyrsimisen ja/tai jyrsityn turpeen kääntämisen yhteydessä turpeeseen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tumma tai musta aine levitetään jyrsintyökoneeseen kytkettävän lisälaitteen avulla samalla ajokerralla jyrsinnän kanssa.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tumman tai mustan aineen lisäys uusitaan turpeen kääntämisen yhteydessä.
FI20145292A 2014-03-28 2014-03-28 Turpeen tuotantomenetelmä FI125433B (fi)

Priority Applications (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20145292A FI125433B (fi) 2014-03-28 2014-03-28 Turpeen tuotantomenetelmä

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20145292A FI125433B (fi) 2014-03-28 2014-03-28 Turpeen tuotantomenetelmä
FI20145292 2014-03-28

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20145292A FI20145292A (fi) 2015-09-29
FI125433B true FI125433B (fi) 2015-10-15

Family

ID=54263876

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20145292A FI125433B (fi) 2014-03-28 2014-03-28 Turpeen tuotantomenetelmä

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI125433B (fi)

Also Published As

Publication number Publication date
FI20145292A (fi) 2015-09-29

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Fagunwa et al. Development of an intermittent solar dryer for cocoa beans
Mir Abolfathi Outbreak of charcoal disease on Quercus spp and Zelkova carpinifolia trees in forests of Zagros and Alborz mountains in Iran
Aritesty et al. Performance of the rack type-greenhouse effect solar dryer for wild ginger (curcuma xanthorizza roxb.) drying
Babagana et al. Design and construction of forced/natural convection solar vegetable dryer with heat storage
Parikh et al. Solar drying in hot and dry climate of Jaipur
Das et al. Development of innovative low cost biochar production technology
Navale et al. Comparative study of open sun and cabinet solar drying for fenugreek leaves
CN204177143U (zh) 一种便携式快速风干装置
Silva et al. Indirect solar drying of Spirulina platensis and the effect of operating conditions on product quality
Seveda Design of a photovoltaic powered forced convection solar dryer in NEH region of India
Arun et al. Experimental studies on drying characteristics of coconuts in a solar tunnel greenhouse dryer
FI125433B (fi) Turpeen tuotantomenetelmä
Thanaraj et al. Comparison of quality and yield of copra processed in CRI improved kiln drying and sun drying
Swain et al. Performance evaluation of biomass fired dryer for copra drying: A comparison with traditional drying in subtropical climate
Seveda Performance studies of solar tunnel dryer for drying aonla (embilica officinalis) pulp
Husainy et al. Experimental investigation of mixed mode forced convection solar dryer for turmeric (Curcuma Longa)
Aktar et al. Performance Study of STR Dryer for Paddy
Yahya Experimental study on a solar tunnel heat pump dryer for cocoa beans
Yuwana et al. Observed performances of the hybrid solar-biomass dryer for fish drying
Thanaraj et al. Comparison of drying behaviour, quality and yield of copra processed in either a solar hybrid dryer on in an improved copra kiln
López Cerino et al. Efficiency of tunnel type solar dryer with cocoa (Theobroma Cacao L.) in Tabasco
CN103822846B (zh) 一种有机废弃物水分形态的检测方法
Margarita et al. Technical and experimental study of the solar dehydration of the moringa leaf and its potential integration to the sustainable agricultural industry
Alam et al. Field Performance of BAU-STR dryer in rural area of Bangladesh
Burguillos et al. Design, construction and performance evaluation of an indirect solar dryer for fermented cacao beans

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: KUOPION ENERGIA OY

FG Patent granted

Ref document number: 125433

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MM Patent lapsed