FI125149B - Voitelujärjestelmä ja työkone - Google Patents

Description

VOITELUJÄRJESTELMÄ JA TYÖKONE Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on voitelujärjestelmä työkoneen puomistossa olevan voideltavan työlaitteen voitelemiseksi. Keksinnön kohteena on myös työkone, jossa työkoneessa on puomisto ja puomistossa ainakin yksi voideltava työ-laite.

Keksinnön taustaa

Julkaisussa WO 2008/141411 on esitetty voitelujärjestelmä metsäkoneen puomiston päässä olevassa kaatopäässä olevan ketjusahan voitelemiseksi rasvalla. Tämä järjestelmä käsittää rasvasäiliön, rasvan syöttölaitteen ja ras-vapumpun, jotka kaikki on sijoitettu alustakoneen moottoritilan yhteyteen. Syöttölaite on kytketty rasvapumppuun niin, että se syöttää rasvasäiliössä olevaa rasvaa rasvapumpun sisääntuloliitännän kautta rasvapumpulle. Ras-vapumppu on kytketty voideltavaan ketjusahaan rasvapumpun ulostuloliitän-nältä metsäkoneen puomiston päässä olevan ketjusahan välillä olevan letkun avulla.

Metsäkoneessa letkuston pituus alustakoneen moottoritilasta puomiston päähän sijoitettuun työlaitteeseen voi olla jopa 10-15 metriä. Tästä johtuen alustakoneeseen sijoitetulla pumpulla aikaansaadussa voiteluaineen syötössä pumpun käynnistymisen ja puomiston päässä olevan voideltavan ketjusahan rasvan saannin välille muodostuu viivettä. Näin ollen voideltavan ketjusahan ketju voi joutua toimimaan ajoittain liian vähällä voitelulla. Tämä lisää ketjun ja terälaipan kulumista ja pahimmillaan se voi aiheuttaa ketjusahan ylikuumentumisen ja vaurioitumisen, koska nykyisissä metsäkoneissa ketjusahan ketjun liikenopeus on erittäin suuri ja puuta katkaistaessa ketjusahan ketju painautuu ketjusahan laipan reunan vasten, jolloin toistensa suhteen liikkuvat ketjusahan osat kuumenevat voimakkaasti, mikäli niiden välillä ei ole riittävästi voiteluainetta. Toisaalta pitkä letkusto purkaa tarpeettomasti voiteluainetta voitelukohteeseen, vaikka sahaustoiminto ei hetkittäin aina ole käytössä, aiheuttaen voiteluaineen hukkaa.

Nykyisin tunnetaan myös sellaisia voitelujärjestelmiä, joissa pumppu ja voi-teluainesäiliö on sijoitettu puomiston päässä olevaan työlaitteeseen (esim. harvesteripää). Tällaisessa ratkaisussa, jollainen on esitetty esim. julkaisussa US 2010/0282367, voiteluaineen syöttö saadaan toimimaan paremmin reaaliaikaisesti, koska voiteluainepumppu sijaitsee lähellä voideltavaa kohdetta. Metsäkoneen käytön tehokkuuden kannalta on kuitenkin edullista, että puomiston päähän sijoitettu työlaite olisi mahdollisimman kevyt. Työlaitteeseen sijoitettu voitelujärjestelmä lisää työlaitteen painoa ja erityisesti silloin, mikäli voitelujärjestelmään kuuluva voiteluainesäiliö on kovin suuri. Mikäli taas voi-teluainesäiliön kokoa pienennetään, joudutaan säiliötä täyttämään useammin, mikä taas ei ole edullista metsäkoneella tehtävän työn tehokkuuden kannalta.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudenlainen voitelujärjestelmä työkoneen puomiston päässä olevaa työlaitetta varten, jonka avulla voiteluaineen annostelu saadaan tapahtumaan reaaliaikaisesti ilman viiveitä, mutta jossa puomiston päässä olevan työlaitteen paino ei kasva liian paljon voitelujärjestelmän takia.

Keksinnön tarkoitus saavutetaan voitelujärjestelmällä, jossa on alustakonee-seen sijoitettava voiteluainelähde ja jossa on lisäksi puomiston päässä olevan työlaitteen ja alustakoneessa olevan voiteluainelähteen välille lähemmäs työlaitetta kuin voiteluainelähdettä sijoitettu erillinen voiteluainelähdettä pienempi ja kevyempi voiteluaineen annostelulaite, jolle voiteluainelähde syöttää voiteluainetta siten, ettei katkoksia tai viiveitä voideltavan kohteen voiteluaineen saannissa pääse tapahtumaan, vaikka annostelulaitteella ei ole omaa voiteluainesäiliötä. Täsmällisemmin sanottuna keksinnön tarkoitus saavutetaan voitelujärjestelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän etuna on se, että sen ansiosta työkoneen puomiston päässä olevan työlaitteen voitelu onnistuu viiveettömästi ja siksi tarkasti ilman puomiston päässä olevaan työlaitteeseen sijoitettavaa voiteluainelähdettä. Lisäksi keksinnön mukaisen voiteluainejärjestelmän ansiosta voiteluaineen lisäysväli voidaan tehdä pitkäksi, koska alustakoneeseen sijoitetun voiteluainelähteen voiteluainesäiliön kokoa ei tarvitse rajoittaa siksi, että puomiston päässä olevan työlaitteen paino kasvaisi sen takia liian suureksi.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän ensimmäisen aspektin mukaan an-nosteluyksikkö on sijoitettu lähemmäs voideltavaa työlaitetta kuin voitelu-ainelähdettä.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän toisen aspektin mukaan annostelu-yksikkö on työkoneen puomiston päähän kiinnitetyssä laitteessa, joka käsittää voideltavan työlaitteen.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän kolmannen aspektin mukaan an-nosteluyksikkö käsittää annostelupumpun, joka on ohjattavissa alustakoneen ohjausjärjestelmällä.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän neljännen aspektin mukaan annos-teluyksikkö käsittää ohjausventtiilin annostelupumpun ohjaamiseksi.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän viidennen aspektin mukaan voitelujärjestelmä käsittää voiteluainelähteen ja annosteluyksikön välillä olevan vastaventtiilin, joka on järjestetty estämään voiteluaineen virtaaminen an-nosteluyksiköstä voitelulähteeseen.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän kuudennen aspektin mukaan voite-luainelähde käsittää voiteluainesäiliön, syöttöpumpun ja painekytkimen ja että painekytkin on järjestetty käynnistämään syöttöpumpun, kun voiteluaineen paine voiteluainelähteessä laskee ennalta määrätyn kynnysarvon alapuolelle.

Keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän seitsemännen aspektin mukaan annosteluyksikkö ja voiteluainelähde ovat kytkettävissä irti toisistaan.

Keksinnön mukainen työkone käsittää jonkin edellisen aspektin mukaisen voitelujärjestelmän.

Keksinnön mukaisen työkoneen ensimmäisen aspektin mukaan työkone on metsäkone, jossa on alustakone, puomisto ja siihen asennettu harvesteri pää ja että voideltava työlaite on harvesteripäässä.

Keksinnön mukaisen työkoneen toisen aspektin mukaan alustakone käsittää ohjausjärjestelmän työlaitteen ohjaamiseksi ja että voitelujärjestelmä on järjestetty ohjattavaksi työlaitteen ohjausjärjestelmällä.

Keksinnön mukaisen työkoneen kolmannen aspektin mukaan työlaite on harvesteripäässä oleva ketjusaha.

Keksinnön mukaisen työkoneen neljännen aspektin mukaan annosteluyk-sikkö on järjestetty syöttämään voiteluainetta ketjusahan terälaipalle automaattisesti, kun ketjusahaa käytetään.

Piirustusten kuvaus

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaaviokuvaa eräästä keksinnön mukaisesta voitelujärjestelmästä, kuva 2 esittää kaaviokuvaa eräästä toisesta keksinnön mukaisesta voitelu-järjestelmästä, kuva 3 esittää metsäkonetta, johon on asennettu kuvan 1 mukainen voitelu-järjestelmä, ja kuva 4 esittää metsäkonetta, johon on asennettu kuvan 2 mukainen voitelu-järjestelmä.

Piirustusten mukaisten suoritusmuotojen yksityiskohtainen selitys

Kuvassa 1 esitetään kaaviomaisesti erään keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän suoritusmuoto. Kuvan 1 mukainen voitelujärjestelmä on asennettavissa esim. kuvassa 3 esitettyyn metsäkoneeseen 10, jonka puomiston 11 päässä 12 olevassa harvesteripäässä 20 olevaa ketjusahaa 21 voidellaan öljyllä. Kuvan 1 mukainen voitelujärjestelmä 30 käsittää voiteluainelähteen 31, runkolinjan 32 ja annosteluyksikön 33. Kuvan 2 mukaisessa suoritus muodossa voiteluainelähde 31 on sijoitettu alustakoneeseen 40 ja annostelu-yksikkö 33 harvesteri päähän 20.

Voiteluainelähteessä 31 on öljysäiliö 311 voiteluaineena olevaa öljyä varten ja syöttöpumppu 312 öljyn pumppaamiseksi. Kuvan 1 kaltaisessa sovelluksessa öljysäiliön 311 ja syöttöpumpun 312 edullinen sijoituspaikka on kuvan 3 mukaisesti esimerkiksi puomiston 11 kääntölaitteen ja kallistussylinterien välissä. Öljysäiliön 311 tilavuus on noin 20 litraa, jolloin se kulutukseen perustuvien arvioiden mukaan riittää jopa viikon mittaiseen työskentelyyn. Öljysäiliön 311 täyttö tapahtuu edullisesti öljysäiliössä 311 olevan pikaliittimen 315 avulla, jolloin roskia ei pääse voitelujärjestelmään. Öljysäiliössä 311 tai sen alla olevaa sähkötoimista syöttöpumppua 312 ohjataan painekytkimen 314 avulla. Voiteluainelähteessä 31 on syöttöpumpun 312 jälkeen samassa sisäisessä linjassa 313 vastaventtiili 317 ja paineakku 316, joka varastoi pienen määrän öljyä. Vastaventtiilin 317 tarkoituksena estää öljyä virtaamasta paineakusta 316 syöttöpumpun 312 suuntaan. Voiteluainelähteestä 31 öljy johdetaan harvesteripäähän 20 runkolinjaa 32 pitkin. Harvesteripäähän 20 on sijoitettu annosteluyksikkö 33, joka koostuu ohjausventtiilistä 331, joka on proportionaaliventtiili ja annostelupumpusta 332, joka on tässä tapauksessa rakennettu edullisesti ohjausventtiilin 331 kanssa yhdeksi komponentiksi. Annostelupumppu 332 on pumppu, jonka öljytilassa on männän 333 palau-tusjousi 334, joka palauttaa männän 333 lähtöasentoon, kun ohjausventtiilin 331 muodostama ohjausvirta loppuu. Tämän ansiosta annostelupumppu 332 on aina valmiina syöttämään voideltavalle työvälineelle eli tässä tapauksessa ketjusahalle 21 öljyä ohjausventtiilin 331 saadessa ohjauskomennon. An-nosteluyksikköä 33 ennen on tulopuolen vastaventtiili 335, jolla estetään öljyn virtaaminen annosteluyksiköstä 33 takaisin voiteluainelähteeseen 31 päin sekä sen jälkeen on lähtöpuolen vielä vastaventtiili 337 syöttöputkessa 336. Vastaventtiili 337 on järjestetty avautumaan vasta annosteluyksikön 33 aikaansaaman paineen vaikutuksesta. Tästä johtuen annostelupumpun 332 painepuolella oleva öljy ei pääse valumaan syöttöputkeen 336 silloin, kun annostelupumppu 332 ei ole päällä. Syöttöputki 336 on johdettu ketjusahan 21 terälaipalle 211 ketjusahan kiertoliittimen 212 ja terälaipan 211 voitelupo-rauksen 213 kautta.

Kuvan 1 mukaisen voitelujärjestelmän 31 ollessa esim. kuvan 3 mukaiseen metsäkoneeseen 10 asennettuna painekytkin 314 huolehtii syöttöpumpun 312 käytöstä kytkemällä syöttöpumpun 312 moottorin pois päältä, kun ennalta määrätty paineen kynnysarvo on saavutettu. Tällä tavoin syöttöpumppu 312 pitää myös huolen siitä, että annosteluyksiköllä 33 on aina tarvittava määrä öljyä, jotta se voi syöttää sitä harvesteripäässä 20 olevalle ket-jusahalle 21 tarpeen mukaan.

Ohjausventtiiliä 331 ohjataan harvesteripään 20 ohjausjärjestelmään sisältyvällä ohjelmalla, joko tietyn pituisilla ja jaksoisilla pulsseilla tai vaihtoehtoisesti proportionaalisesti kasvavalla virralla. Ohjelma käynnistää öljyn annostelun ketjusahan 21 teräketjun lähtiessä liikkeelle ja lopettaa sen teräketjun liikkeen pysähtyessä eli tyypillisesti puun katkaisun alkaessa ja loppuessa. Ohjelmalla voidaan määrätä haluttu syötettävän öljyn virtaus esim. riippuen siitä millaista öljyä voiteluun käytetään. Ohjausventtiili 331 ohjaa annostelupump-pua 332 niin, että säädetty öljyn virtaus toteutuu ohjelman määräämällä tavalla.

Eräs toinen keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän suoritusmuoto on esitetty kaaviomaisesti kuvassa 2. Myös kuvassa 2 esitetty voitelujärjestelmä 50 on asennettavissa kuvassa 1 esitettyä vastaavaan metsäkoneeseen 10 kuvassa 4 esitetyllä tavalla. Tässä suoritusmuodossa voiteluaineena käytetään öljyn sijasta rasvaa, joka on edullisesti tarkoitukseen sopivaa keskus-voitelurasvaa tai esim. biohajoavaa rasvaa (esim. Envirosys™ rasvaa). Tässä suoritusmuodossa kuvan 1 mukaisen voitelujärjestelmän 30 öljyn syöttöön soveltuva voiteluainelähde 31 on korvattu rasvan syöttöön soveltuvalla voiteluainelähteellä 51 ja öljyn annosteluun soveltuva annosteluyksikkö 31 rasvan annosteluun soveltuvalla annosteluyksiköllä 53. Vaikka tarvittava painetaso on rasvaa voiteluaineena käytettäessä korkeampi kuin käytettäessä öljyä, voi voiteluainelähteen 51 ja annosteluyksikön 53 välinen runko-linja 52 olla rakenteeltaan samanlainen kuin kuvan 1 runkolinja 32. Kuvan 2 tapauksessa voiteluainelähde on kuitenkin sijoitettu kauemmas voideltavasta ketjusahasta (alustakoneen 40 moottoritilaan) kuin kuvan 1 mukaisessa suoritusmuodossa, joten kuvan 2 mukaisen suoritusmuodon runkolinja 52 on pidempi kuin kuvan 1 suoritusmuodon runkolinja 32.

Alustakoneessa 20 oleva voiteluainelähde 51 käsittää rasvasäiliön 511 ja syöttöpumpun 512. Annosteluyksikössä 53 on mäntä 533 ja männän nousua ylimpään asentoonsa valvoo esimerkiksi lähestymiskytkin tyyppinen anturi, jonka saaman signaalin perusteella harvesteripään ohjauksesta huolehtiva ohjelma päättää, milloin syöttöpumpun 512 ei tarvitse pumpata enää lisää rasvaa voiteluainelähteestä 51. Kun rasvan määrä annosteluyksikössä 53 vähenee, ja mäntä laskeutuu alaspäin, käynnistyy syöttöpumppu 512 uudelleen.

Voiteluainelähteen 51 sijoituspaikka rasvaa voiteluaineena käytettäessä on edullisesti alustakoneen 40 lämpimässä moottoritilassa. Sieltä rasva johdetaan runkolinjaa 52 pitkin puomistolle 11 ja edelleen puomistoa 11 myöten harvesteripäähän 20. Harvesteripäässä 20 oleva rasvan annosteluun soveltuva annosteluyksikkö 53 on sijoitettuna esim. samaan paikkaan kuin kuvan 2 mukaisessa sovelluksessa oleva öljyn annosteluyksikkö 33. Annosteluyk-sikköön 53 kuuluu annostelupumppu 531 ja ohjausventtiili 532, mutta tässä suoritusmuodossa ei tarvita kuitenkaan männän 533 palautusjousta, koska rasvan paine on riittävä annostelupumpun 531 männän 533 palautukseen. Tässä suoritusmuodossa on lisäksi vain yksi vastaventtiili 535 ennen annos-telupumppua 531, koska rasva ei öljyä suuremmasta viskositeetista johtuen valu itsestään annosteluyksiköstä syöttöputkeen 536. Kuten kuvassa 3 on esitetty, myös tässä tapauksessa syöttöputki 536 on johdettu kiertoliittimen 212 ja voiteluporauksen 213 kautta ketjusahan 21 terälaipalle 211.

Kuvan 3 mukaisen voitelujärjestelmän 50 ollessa kuvan 1 mukaiseen metsäkoneeseen 10 asennettuna voiteluainelähde 51 syöttää rasvaa annosteluyk-sikölle 53 annosteluyksikön 53 sitä pyytäessä. Tarvittava painetaso on rasvalla luonnollisesti korkeampi kuin käytettäessä öljyä voiteluaineena. Rasvan määrä säädetään ohjausventtiilin 532 sykäysten määrällä yhtä sahausta kohden sekä erillisellä annostelijalla 537, jossa voi olla myös oma säätö. Annostelijan 537 kerta-annos on hyvin pieni, koska rasvan kulutus on jopa alle kymmenesosa öljyn kulutuksesta. Voiteluainelähteen 51 rasvasäiliö 511 täytetään sähkökäyttöisellä pumpulla, johon kuuluva täyttöletku kytketään ras-vasäiliössä 511 olevaan pikaliittimeen (ei esitetty kuvissa) täyttöletkussa olevalla pikaliittimellä.

Huomattakoon, että molemmissa edellä esitetyissä suoritusmuodoissa run-kolinja 32 ja 52 käsittävät harvesteripään 20 ja puomiston pään 12 välillä olevan, avattavasti kytkettävän liitoskohdan (esim. pikaliittimen tai vastaavan) niin, että harvesteripäässä 20 oleva annosteluyksikkö 33 tai 53 voidaan kyt keä irti voiteluainelähteestä 31 tai 51 esim. silloin, jos harvesteripää 20 halutaan irrottaa puomiston päästä 12.

Keksinnön mukainen voitelujärjestelmä voidaan toteuttaa monilta osin edellä esitetyistä esimerkkisovelluksista poikkeavasti. Esimerkiksi annosteluyksikön ohjausventtiilinä oleva proportionaaliventtiili voi olla vaihtoehtoisesti on-off tyyppinen proportionaaliventtiili tai sellainen, että sitä ohjataan on-off tyyppisesti. Annosteluyksikön osat voivat olla yhdessä komponentissa tai annoste-luyksikkö voi olla muodostettu erillisistä komponenteista. Voideltavan kohteen (esim. ketjusaha) voiteluainemäärän seurantaa ei välttämättä tarvitse olla, vaan voiteluaineen annostelu olla järjestetty toimimaan esim. aikape-rusteisesti. Kuvan 3 mukaisten rasvaa voiteluaineena käyttävien sovellusten tapauksessa voiteluaineen syöttöä voidaan valvoa myös esim. voitelulinjaan lähelle voideltavaa kohdetta sijoitetulla paineanturilla, joka tunnistaa paineen muuttumisesta tiettyjen rajojen ulkopuolelle, mikäli rasvaa ei mene ollenkaan voideltavalle kohteelle tai syötettävän rasvan määrä on liian pieni asetusar-voon nähden. Lisäksi keksinnön mukaiseen voitelujärjestelmään voi kuulua voiteluainesäiliössä olevaa voiteluainetta lämmittävä lämmityslaite (esim. säiliöön sijoitettu lämmitysvastus) voiteluaineen lämmittämiseksi kylmällä säällä. Voiteluaineen ei tarvitse olla mineraaliöljyä tai rasvaa, vaan vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös muita voiteluaineita, kuten rypsiöljyä tai esim. vesipohjaista voitelunestettä, jossa on sopivia lisäainetta jäätymispisteen alentamiseksi ja voiteluominaisuuksien parantamiseksi. Myös monet muut keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän osat sekä niiden toiminta voidaan toteuttaa eri tavoin.

Edellä esitetyissä esimerkkisovelluksissa voitelujärjestelmä oli asennettu harvesteripäällä varustettuun metsäkoneeseen, jossa se huolehti metsäkoneen puomiston päässä olevan työlaitteen (harvesteripäässä olevan ketjusa-han) voitelusta. Keksinnön mukainen voitelujärjestelmä sopii myös muihin sellaisiin puomistolla varustettuihin metsäkoneisiin tai myös muihin sellaisiin työkoneisiin, joissa on jokin puomiston päähän sijoitettu työlaite, joka tarvitsee jatkuvaa tai ajoittaista voitelua ko. työkonetta käytettäessä. Keksintö ei siten rajoitu edellä esitettyihin esimerkkisovelluksiin vaan voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (13)

1. Voitelujärjestelmä (30; 50) työkoneen (10) puomistossa (11) olevan voideltavan työlaitteen (21) voitelemiseksi, joka käsittää voiteluainelähteen (31; 51), joka on asennettavissa työkoneen (10) alustakoneeseen (40) ja kytkettävissä voideltavaan työlaitteeseen (21), tunnettu siitä, että voitelujärjestelmä (30; 50) käsittää lisäksi voiteluainelähteestä (31; 51) erillisen, voiteluainelähteeseen (31; 51) kytkettävän annosteluyksikön (33; 53), joka on kytkettävissä voideltavaan työlaitteeseen (21) voiteluaineen annostelemiseksi voideltavalle työlaitteelle (21).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen voitelujärjestelmä (30; 50) tunnettu siitä, että annosteluyksikkö (33; 53) käsittää annostelupumpun (332; 531), joka on ohjattavissa alustakoneen (40) ohjausjärjestelmällä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen voitelujärjestelmä (30; 50) tunnettu siitä, että annosteluyksikkö (33; 53) käsittää ohjausventtiilin (331; 532) annostelu-pumpun (332; 531) ohjaamiseksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen voitelujärjestelmä (30; 50) tunnettu siitä, että voitelujärjestelmä (30; 50) käsittää voiteluainelähteen (31; 51) ja annosteluyksikön (33; 53) välillä olevan vastaventtiilin (335; 535), joka on järjestetty estämään voiteluaineen virtaaminen annosteluyksiköstä (33; 53) voitelulähteeseen (31; 51).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen voitelujärjestelmä (30; 50) tunnettu siitä, että voiteluainelähde (31; 51) käsittää voiteluainesäiliön (311; 511), syöttöpumpun (312; 512) ja painekytkimen (314) ja että painekytkin (314) on järjestetty käynnistämään syöttöpumpun (312; 512), kun voiteluaineen paine voiteluainelähteessä (31; 51) laskee ennalta määrätyn kynnysarvon alapuolelle.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen voitelujärjestelmä (30; 50) tunnettu siitä, että annosteluyksikkö (33; 53) voiteluainelähde (31; 51) ovat kytkettävissä irti toisistaan.

7. Työkone (10), jossa työkoneessa on puomisto (11) ja puomistossa (11) ainakin yksi voideltava työlaite (21) tunnettu siitä, että työkone (10) käsittää jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisen voitelujärjestelmän (30; 50).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen työkone (10) tunnettu siitä, että annosteluyksikkö (33; 53) on sijoitettu lähemmäs voideltavaa työlaitetta (21) kuin voiteluainelähdettä (31; 51).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen työkone (10) tunnettu siitä, että annosteluyksikkö (33; 53) on työkoneen (10) puomiston (11) päähän kiinnitetyssä laitteessa (20), joka käsittää voideltavan työlaitteen (21).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen työkone (10) tunnettu siitä, että työkone (10) on metsäkone, jossa on alustakone (40), puomisto (11) ja siihen asennettu harvesteripää (20) ja että voideltava työlaite (21) on harvesteri-päässä (20).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen työkone (10) tunnettu siitä, että alustakone (40) käsittää ohjausjärjestelmän työlaitteen (21) ohjaamiseksi ja että voitelujärjestelmä (30; 50) on järjestetty ohjattavaksi työlaitteen (21) ohjausjärjestelmällä.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen työkone (10) tunnettu siitä, että työlaite (21) on harvesteripäässä (20) oleva ketjusaha (21).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen työkone (10) tunnettu siitä, että annosteluyksikkö (33; 53) on järjestetty syöttämään voiteluainetta ketjusahan (21) terälaipalle (211) automaattisesti, kun ketjusahaa (21) käytetään.