FI125059B - Virtakaapelin kytkentäilmaisin - Google Patents

Virtakaapelin kytkentäilmaisin Download PDF

Info

Publication number
FI125059B
FI125059B FI20135024A FI20135024A FI125059B FI 125059 B FI125059 B FI 125059B FI 20135024 A FI20135024 A FI 20135024A FI 20135024 A FI20135024 A FI 20135024A FI 125059 B FI125059 B FI 125059B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
power cable
diode
detector
voltage
resistor
Prior art date
Application number
FI20135024A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20135024A (fi
Inventor
Kauko Salo
Original Assignee
Kas Innovations Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Kas Innovations Oy filed Critical Kas Innovations Oy
Priority to FI20135024A priority Critical patent/FI125059B/fi
Priority to EP14738234.5A priority patent/EP2951905A4/en
Priority to CA2897155A priority patent/CA2897155C/en
Priority to PCT/FI2014/050010 priority patent/WO2014108600A1/en
Priority to RU2015130333A priority patent/RU2643792C2/ru
Publication of FI20135024A publication Critical patent/FI20135024A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI125059B publication Critical patent/FI125059B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H02—GENERATION; CONVERSION OR DISTRIBUTION OF ELECTRIC POWER
    • H02J—CIRCUIT ARRANGEMENTS OR SYSTEMS FOR SUPPLYING OR DISTRIBUTING ELECTRIC POWER; SYSTEMS FOR STORING ELECTRIC ENERGY
    • H02J13/00—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network
    • H02J13/00001—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network characterised by the display of information or by user interaction, e.g. supervisory control and data acquisition systems [SCADA] or graphical user interfaces [GUI]
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L1/00—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles
    • B60L1/02—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles to electric heating circuits
    • B60L1/04—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles to electric heating circuits fed by the power supply line
    • B60L1/06—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles to electric heating circuits fed by the power supply line using only one supply
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L1/00—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles
    • B60L1/02—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles to electric heating circuits
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L1/00—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles
    • B60L1/02—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles to electric heating circuits
    • B60L1/04—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles to electric heating circuits fed by the power supply line
    • B60L1/10—Supplying electric power to auxiliary equipment of vehicles to electric heating circuits fed by the power supply line with provision for using different supplies
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L3/00—Electric devices on electrically-propelled vehicles for safety purposes; Monitoring operating variables, e.g. speed, deceleration or energy consumption
    • B60L3/0023—Detecting, eliminating, remedying or compensating for drive train abnormalities, e.g. failures within the drive train
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L3/00—Electric devices on electrically-propelled vehicles for safety purposes; Monitoring operating variables, e.g. speed, deceleration or energy consumption
    • B60L3/0023—Detecting, eliminating, remedying or compensating for drive train abnormalities, e.g. failures within the drive train
    • B60L3/0069—Detecting, eliminating, remedying or compensating for drive train abnormalities, e.g. failures within the drive train relating to the isolation, e.g. ground fault or leak current
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L50/00—Electric propulsion with power supplied within the vehicle
    • B60L50/10—Electric propulsion with power supplied within the vehicle using propulsion power supplied by engine-driven generators, e.g. generators driven by combustion engines
    • B60L50/16—Electric propulsion with power supplied within the vehicle using propulsion power supplied by engine-driven generators, e.g. generators driven by combustion engines with provision for separate direct mechanical propulsion
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L50/00—Electric propulsion with power supplied within the vehicle
    • B60L50/40—Electric propulsion with power supplied within the vehicle using propulsion power supplied by capacitors
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L53/00—Methods of charging batteries, specially adapted for electric vehicles; Charging stations or on-board charging equipment therefor; Exchange of energy storage elements in electric vehicles
    • B60L53/10—Methods of charging batteries, specially adapted for electric vehicles; Charging stations or on-board charging equipment therefor; Exchange of energy storage elements in electric vehicles characterised by the energy transfer between the charging station and the vehicle
    • B60L53/14—Conductive energy transfer
    • B60L53/18—Cables specially adapted for charging electric vehicles
    • G—PHYSICS
    • G08—SIGNALLING
    • G08B—SIGNALLING OR CALLING SYSTEMS; ORDER TELEGRAPHS; ALARM SYSTEMS
    • G08B23/00—Alarms responsive to unspecified undesired or abnormal conditions
    • H—ELECTRICITY
    • H02—GENERATION; CONVERSION OR DISTRIBUTION OF ELECTRIC POWER
    • H02J—CIRCUIT ARRANGEMENTS OR SYSTEMS FOR SUPPLYING OR DISTRIBUTING ELECTRIC POWER; SYSTEMS FOR STORING ELECTRIC ENERGY
    • H02J13/00—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network
    • H—ELECTRICITY
    • H02—GENERATION; CONVERSION OR DISTRIBUTION OF ELECTRIC POWER
    • H02J—CIRCUIT ARRANGEMENTS OR SYSTEMS FOR SUPPLYING OR DISTRIBUTING ELECTRIC POWER; SYSTEMS FOR STORING ELECTRIC ENERGY
    • H02J13/00—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network
    • H02J13/00006—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network characterised by information or instructions transport means between the monitoring, controlling or managing units and monitored, controlled or operated power network element or electrical equipment
    • H02J13/00012—Circuit arrangements for providing remote indication of network conditions, e.g. an instantaneous record of the open or closed condition of each circuitbreaker in the network; Circuit arrangements for providing remote control of switching means in a power distribution network, e.g. switching in and out of current consumers by using a pulse code signal carried by the network characterised by information or instructions transport means between the monitoring, controlling or managing units and monitored, controlled or operated power network element or electrical equipment using an auxiliary transmission line
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2200/00—Type of vehicles
    • B60L2200/32—Waterborne vessels
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2200/00—Type of vehicles
    • B60L2200/40—Working vehicles
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2210/00—Converter types
    • B60L2210/10—DC to DC converters
    • B60L2210/12—Buck converters
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2210/00—Converter types
    • B60L2210/30—AC to DC converters
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2240/00—Control parameters of input or output; Target parameters
    • B60L2240/10—Vehicle control parameters
    • B60L2240/14—Acceleration
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2240/00—Control parameters of input or output; Target parameters
    • B60L2240/10—Vehicle control parameters
    • B60L2240/34—Cabin temperature
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2240/00—Control parameters of input or output; Target parameters
    • B60L2240/10—Vehicle control parameters
    • B60L2240/36—Temperature of vehicle components or parts
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2240/00—Control parameters of input or output; Target parameters
    • B60L2240/40—Drive Train control parameters
    • B60L2240/44—Drive Train control parameters related to combustion engines
    • B60L2240/445—Temperature
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2240/00—Control parameters of input or output; Target parameters
    • B60L2240/40—Drive Train control parameters
    • B60L2240/52—Drive Train control parameters related to converters
    • B60L2240/527—Voltage
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2240/00—Control parameters of input or output; Target parameters
    • B60L2240/40—Drive Train control parameters
    • B60L2240/52—Drive Train control parameters related to converters
    • B60L2240/529—Current
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2250/00—Driver interactions
    • B60L2250/10—Driver interactions by alarm
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2250/00—Driver interactions
    • B60L2250/16—Driver interactions by display
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2260/00—Operating Modes
    • B60L2260/20—Drive modes; Transition between modes
    • B60L2260/22—Standstill, e.g. zero speed
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B60—VEHICLES IN GENERAL
    • B60L—PROPULSION OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; SUPPLYING ELECTRIC POWER FOR AUXILIARY EQUIPMENT OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRODYNAMIC BRAKE SYSTEMS FOR VEHICLES IN GENERAL; MAGNETIC SUSPENSION OR LEVITATION FOR VEHICLES; MONITORING OPERATING VARIABLES OF ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES; ELECTRIC SAFETY DEVICES FOR ELECTRICALLY-PROPELLED VEHICLES
    • B60L2270/00—Problem solutions or means not otherwise provided for
    • B60L2270/10—Emission reduction
    • B60L2270/14—Emission reduction of noise
    • B60L2270/145—Structure borne vibrations
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T10/00—Road transport of goods or passengers
    • Y02T10/60—Other road transportation technologies with climate change mitigation effect
    • Y02T10/70—Energy storage systems for electromobility, e.g. batteries
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T10/00—Road transport of goods or passengers
    • Y02T10/60—Other road transportation technologies with climate change mitigation effect
    • Y02T10/7072—Electromobility specific charging systems or methods for batteries, ultracapacitors, supercapacitors or double-layer capacitors
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T10/00—Road transport of goods or passengers
    • Y02T10/60—Other road transportation technologies with climate change mitigation effect
    • Y02T10/72—Electric energy management in electromobility
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T90/00—Enabling technologies or technologies with a potential or indirect contribution to GHG emissions mitigation
    • Y02T90/10—Technologies relating to charging of electric vehicles
    • Y02T90/14—Plug-in electric vehicles

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Power Engineering (AREA)
  • Transportation (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Sustainable Energy (AREA)
  • Sustainable Development (AREA)
  • Business, Economics & Management (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Emergency Management (AREA)
  • Human Computer Interaction (AREA)
  • Electric Propulsion And Braking For Vehicles (AREA)
  • Testing Of Short-Circuits, Discontinuities, Leakage, Or Incorrect Line Connections (AREA)
  • Instrument Panels (AREA)
  • Control Of Voltage And Current In General (AREA)
  • Measurement Of Current Or Voltage (AREA)

Description

Virtakaapelin kytkentäilmaisin
Keksinnön kohteena on virtakaapelin kytkentäilmaisin.
Tekniikan taso
Kylmissä maissa käytetään yleisesti talvisaikaan sekä moottori- että sisätilaläm-mittimiä. Lämmittimet ovat tavanomaisesti sähköllä toimivia. Sähkö syötetään näihin lämmittimiin sähköverkosta erityisen virtakaapelin kautta. Sähköverkon puolella virtakaapeli asennetaan suojamaadoitettuun pistorasiaan, ns. Suko-pistorasiaan Suko-pistotulppaa käyttäen. Virtakaapelissa on kolme johdinta: vaihe-johdin, nollajohdin ja suoja(maa)johdin (kelta-vihreä johdin). Sähköverkon suoja-maa Suko-pistorasiassa ja Suko-pistotulpan suojajohdin on järjestetty kytkeytymään yhteen siten, että sähköverkon suojamaa kytkeytyy aina virtakaapelin suo-jamaajohtimeen, kun Suko-pistotulppa asennetaan Suko-pistorasiaan. Koska Su-ko-pistotulppa voidaan tietyissä maissa asentaa Suko-pistorasiaan kahdella vaihtoehtoisella tavalla, voivat virtakaapelin vaihejohdin ja nollajohdin kytkeytyä joko vastaaviin sähköverkon johtimiin tai päinvastoin. Lämmittimen sähkönsyötön kannalta kytkeytymisvaihtoehdoilla ei ole vaikutusta.
Kulkuneuvossa on erityinen kytkentärasia, jotta lämmittimen vaatima virtakaapeli saadaan kytkettyä. Se sijaitsee yleensä kulkuneuvon kuten auton etuosassa, esimerkiksi puskurissa. On tavanomaista, että kytkentärasia on suunniteltu siten, että virtakaapeli voidaan kytkeä kytkentärasiaan vain yhdellä tavalla. Tällöin varmistetaan se, että virtakaapelin suojajohdin kytkeytyy aina kulkuneuvon metallikoriin. Kytkentärasiasta lähtevät sähköjohdot ainakin moottorinlämmittimelle. Usein kyt-kentärasiasta lähtee kaapeli myös autonkorin sisätiloihin, jonne on asennettu Su-ko-pistorasia sisätilalämmittimen asennusta varten. Lämmittimissä käytetyn kulkuneuvon ja sähköverkon yhdistävän virtakaapelin kiinnitys ja irrotus on käyttäjän vastuulla. Joskus virtakaapelin irrotus unohtuu autolla liikkeelle lähdettäessä. Tällöin voivat vaurioitua niin sähköverkkoon kuuluva Suko-pistorasia, virtakaapeli kuin myös kulkuneuvon ne mekaaniset osat, johon kytkentärasia on asennettu.
Eräs ongelman ratkaisu on esitetty patentissa Fl 91951. Siinä esitetyssä ratkaisussa kytkentärasiaan on sisällytetty myös erillinen mekaaninen kytkin, joka kytkee kuvatun hälytyslaitteen päälle, kun kulkuneuvon puoleinen virtakaapelin pisto-tulppa asennetaan kytkentärasiaan. Kulkuneuvon sytytysvirtapiirin kytkeytyminen kytkee myös patentin Fl 91951 mukaisen hälytyslaitteen virran, mikäli kytke ntä-rasiassa oleva kytkin on kiinni-asennossa, Kun hälytyslaitteen virtapiiri on kytkeytynyt, antaa hälytyslaitteen summeri tilanteesta äänihälytyksen. Patentissa Fl 91951 kuvattu ratkaisu vaatii toimiakseen patentissa kuvatun erityisen kytkentä-rasian asennuksen ja myös lisäasennuksia kulkuneuvon moottoritilassa. Kuvatunlaisen hälytyslaitteen asennus vaatii täten ammattitaitoisen asentajan tekemään asennuksen.
Keksinnön tavoitteet
Keksinnön tavoitteena on esittää virtakaapelin kytkentäilmaisin, joka indikoi virta-kaapelin kytkennän aina, kun virtakaapeli on yhdistettynä joko kulkuneuvoon ja Suko-pistorasiaan tai pelkästään kulkuneuvoon. Kytkentäilmaisin indikoi virtakaapelin kytkennän, kun virtakaapelin suojamaa ja jompikumpi tai kumpikin vaihejoh-timista on kytkettynä sähköverkkoon. Kytkentäilmaisin indikoi myös erityisen virta-kaapelin kytkennän, kun se on kytketty kulkuneuvoon. Koska virtakaapelin kytkentäilmaisin ei tarvitse erityistä kytkimellä varustettua kytkentärasiaa, voidaan se kytkeä edullisesti kulkuneuvon käyttäjän toimesta yksinkertaisesti ja turvallisesti kulkuneuvon sisätilaan.
Keksinnön tavoitteet saavutetaan virtakaapelin kytkentäilmaisimella, joka on edullisesti kytkettävissä kulkuneuvossa olevaan sisätilanlämmittimen Suko-pistorasiaan. Kun kulkuneuvon moottoria tai sisätilaa lämmitetään sähköllä, saa keksinnön mukainen virtakaapelin kytkentäilmaisin energiansa edullisesti sähköverkosta kulkuneuvoon asennetun sisätilalämmittimen Suko-pistorasian kautta. Vaihtoehtoisesti kytkentäilmaisimen tarvitsema sähköenergia voidaan ottaa myös kulkuneuvon akusta esimerkiksi virtalukon kautta.
Kun keksinnön mukainen virtakaapelin kytkentäilmaisin on yhteydessä Suko-pistorasiaan kytketyn virtakaapelin vaihe- ja/tai nollajohtimen sekä suojamaan kautta sähköverkkoon, pääsee kytkentäilmaisimeen sisältyvä referenssijännitepis-te syöttämään virtaa virtakaapelin jommankumman johtimen kautta sähköverkon maadoituspisteeseen. Tällöin syntyvän kuormituksen takia kaapeliin syötetty refe-renssijännite siirtyy kohti kytkentäilmaisimen maapotentiaalia, koska se on galvaanisessa yhteydessä sähköverkon maadoituspisteen kanssa virtakaapelin suo-jamaajohtimen kautta. Tämä kytkentäilmaisimen referenssijännitepisteen kuormittuminen indikoidaan ja esitetään varoituksena kulkuneuvon käyttäjälle.
Keksinnön mukaista kytkentäilmaisinta voidaan hyödyntää myös erityisen virta-kaapelin kanssa, joka saa aikaan hälytyksen myös silloin, kun virtakaapeli on kytketty ainoastaan ajoneuvon kytkentärasiaan.
Keksinnön mukaisen kytkentäilmaisimen etuna on, että kytkentäilmaisin indikoi vir-takaapelin kytkennän aina, kun virtakaapeli yhdistää sekä kytkentäilmaisimen ja sähköverkon suojamaat toisiinsa että niiden vaihejohdot toisiinsa. Kytkentäil-maisimella saadaan siten kytkentätieto ainakin toisen virtakaapelin virtajohdon kytkeytymisestä sähköverkkoon. Summaamalla (looginen OR) kummankin virta-kaapelin vaihejohdon kytkentätieto, saadaan tieto siitä, onko jompikumpi tai kumpikin virtakaapelin vaihejohdin kytketty sähköverkkoon. Tällöin kulkuneuvon käyttäjää voidaan informoida tilanteesta jo ennen kulkuneuvon käynnistystä.
Edelleen keksinnön etuna on se, että kytkentäilmaisin voidaan asentaa kulkuneuvon käyttäjän toimesta kytkemällä kytkentäilmaisin kulkuneuvon sisätilalämmitti-melle tarkoitettuun Suko-pistorasiaan (Plug and Play menettelyllä).
Edelleen keksinnön etuna on se, että kulkuneuvon käyttäjä voi kytkeä kytkentäilmaisimen ilman häiritseviä kaapeleita.
Lisäksi keksinnön etuna on se, että sähköverkonpuoleisessa Suko-pistorasiassa virtakaapelin Suko-pistotulpan asennusasento ei vaikuta kytkentäilmaisimen toimintaan.
Keksinnön mukaiselle laitteen virtakaapelin kytkentäilmaisimelle, joka käsittää jännitelähteen, vahvistimen ja ilmaisinpiirin on tunnusomaista, että kytkentäil-maisimessa on järjestetty mitattavaksi kytkentäilmaisimessa suojamaata vasten olevan referenssijännitepisteen referenssijännitteen kuormittumista ainakin virta-kaapelin nollajohtimen kautta suojamaahan, jonka mittauksen tulos on järjestetty ilmaisemaan virtakaapelin kytkentä laitteeseen.
Keksinnön perusajatus on seuraava: Keksinnön mukaisessa virtakaapelin kytkentäilmaisimessa käytetään hyväksi sitä seikkaa, että sähköverkon puolella sähköverkon noilajohdin, vaihdejohdin ja suojamaa eivät ole galvaanisesti erotettuja (PEN-kisko), jolloin niiden väliltä pystytään mittaamaan vastus tai jännite. Vastus voidaan mitata nollajohtimen ja suojajohtimen väliltä ja jännite vaihejohtimen ja suojajohtimen väliltä.
Keksinnön mukainen virtakaapelin kytkentäilmaisin on järjestetty muuttamaan vas-tusmittaus kuormitusmittaukseksi kytkentäilmaisimessa olevan jännitelähteen avulla. Kytkentäilmaisimessa mitataan sitä kuormittuuko kytkentäilmaisimeen sisältyvän ilmaisinpiiriin referenssijännitepiste. Referenssijännitepisteen kuormittuminen on järjestetty ilmaisemaan virtakaapelin jommankumman tai kummankin vaihejohtimen kytkentä sähköverkkoon. Ilmaisinpiirin lähdön yliohjautumista verk-kojännitteen takia rajoitetaan suojadiodeilla siten, ettei ilmaisimen referenssijännitepisteen kuormittumista estetä. Keksinnön mukaisessa virtakaapelin kytkentäilmaisimessa hyödynnetään sekä nolla- ja vaihejohtimen kytkentätiedon ilmaisua että edullisesti myös niiden summausta. Keksinnön mukainen virtakaapelin kyt-kentäilmaisin on järjestetty muuttamaan ilmaisinpiirin kautta kulkevan virran suuruutta referenssijännitepisteen ja suojamaan välillä. Mainitulla virralla ohjataan kytkentäilmaisimeen kuuluvan vahvistimen lähtöä. Kuormituksen mittaus tapahtuu joko mittaamalla referenssijännitepisteestä lähtevää virtaa tai mittaamalla referenssijännitepisteen sarjavastuksen jännitettä.
Eräässä edullisessa suoritusmuodossa kytkentäilmaisimen käyttöjännite toimii re-ferenssijännitteenä kuormituksenmittauksessa. Tässä suoritusmuodossa referenssijännitepisteestä syötetään vastuksen kautta virtaa virtakaapeliin ja samalla kytkentäilmaisimeen sisältyvälle vahvistimelle. Eräässä suoritusmuodossa vahvistimena toimii transistoriaste, jonka kannalle virtaa syötetään. Kun virtakaapeli ei ole kytkettynä, niin tällöin virtakaapelin jännite pysyy sellaisena, että transistori pysyy johtavassa tilassa.
Kun kytkentäilmaisimen ilmaisinpiiri on kytkettynä virtakaapelin nollajohtimen kautta sähköverkkoon, niin tällöin virtakaapeliin ilmaisinpiiristä syötetty jännite pienenee ja samalla transistorivahvistimen tila muuttuu.
Kun kytkentäilmaisimen ilmaisinpiiri on kytkettynä vaihejohtimen kautta sähköverkkoon, niin tällöin ilmaisinpiiriin kuuluvat diodit leikkaavat ilmaisinpiirissä mitattavaa jännitettä, joka ohjattuna vahvistimeen on järjestetty ilmaisemaan virtakaapelin olevan kytkettynä. Jos vahvistimena käytetään esimerkiksi transistorivahvis-tinta, niin ilmaisinpiirin referenssijännitepisteen jännitteen tuottama kuormitusvirta aikaansaa transistorin kannan bias-jännitteen muutoksen, jonka seurauksena transistorivahvistimen lähdön tila muuttuu. Transistorivahvistimen lähdön tilan muutos on järjestetty ilmaisemaan virtakaapelin olevan kytkettynä esimerkiksi kulkuneuvon käyttäjälle.
Eräässä edullisessa suoritusmuodossa kytkentäilmaisimen referenssijännitepis-teessä vaikuttaa vaihtojännite, jota laitteeseen kytketty virtakaapeli kuormittaa.
Keksinnön mukaisessa järjestelyssä virtakaapelin pistokkeen asennussuunta Su-ko-pistorasiaan ei vaikuta ilmaisinjärjestelyn toimintaan, koska kumpi tahansa virtakaapelin johtimista voi aiheuttaa referenssijännitepisteen kuormittumisen ainakin vaihejännitteen toisen puolijakson aikana.
Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.
Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1a esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen kytkennän ilmaisimen asennusta kulkuneuvoon, kuva 1b esittää esimerkinomaisesti keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 1c esittää esimerkinomaisesti keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen-kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 1d esittää esimerkinomaisesti keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 2a esittää esimerkinomaisesti keksinnön neljännen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 2b esittää esimerkinomaisesti keksinnön viidennen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 2c esittää esimerkinomaisesti keksinnön kuudennen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 2d esittää esimerkinomaisesti keksinnön seitsemännen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 3a esittää esimerkinomaisesti keksinnön kahdeksannen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 3b esittää esimerkinomaisesti keksinnön yhdeksännen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, kuva 3c esittää esimerkinomaisesti keksinnön kymmenennen suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän, ja kuva 3d esittää esimerkinomaisesti keksinnön yhdennentoista suoritusmuodon mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteellisen piirikytkennän.
Seuraavassa selityksessä olevat suoritusmuodot ovat vain esimerkinomaisia ja alan ammattilainen voi toteuttaa keksinnön perusajatuksen myös jollain muulla kuin selityksessä kuvatulla tavalla. Vaikka selityksessä voidaan viitata erääseen suoritusmuotoon tai suoritusmuotoihin useissa paikoissa, niin tämä ei merkitse sitä, että viittaus kohdistuisi vain yhteen kuvattuun suoritusmuotoon, tai että kuvattu piirre olisi käyttökelpoinen vain yhdessä kuvatussa suoritusmuodossa. Kahden tai useamman suoritusmuodon yksittäiset piirteet voidaan yhdistää ja näin aikaansaada uusia keksinnön suoritusmuotoja.
Seuraavassa keksinnön mukaisen virtakaapelin kytkentäilmaisimen rakennetta ja toimintaa kuvataan esimerkeillä, joissa virtakaapelilla yhdistetään jonkin kulkuneuvon sähköiset lämmityselementit ulkoiseen sähköverkkoon. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksintöä voidaan soveltaa kaikkien sellaisten sähköisten laitteiden virtakaapeleiden kytkennän ilmaisussa, joissa sähköinen laite on kytkettävissä virtakaapelia käyttäen ulkoiseen sähköverkkoon. Kytkentäilmaisimen toimintaan liittyvä vahvistin on esimerkeissä toteutettu esimerkinomaisilla transistorivahvisti-milla tai operaatiovahvistimilla. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että transistori-vahvistimen asemasta voidaan hyödyntää esimerkiksi komparaattoria vaikuttamatta keksinnön mukaisen kytkentäilmaisimen periaatteelliseen toimintaan.
Kuva 1a esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen virtakaapelin kytkentäilmaisimen 10 asennusta kulkuneuvoon 100, esimerkiksi autoon. Virtakaapeli, joka käsittää vaihe-, nolla-ja suojajohtimet, kytketään esimerkiksi auton 100 puskurissa olevaan kytkentärasiaan 101. Kytkentärasiassa 101 on kolme liitintä. Liitin 3 on tässä esimerkissä suojajohtimen liitin, joka on kytketty sekä kulkuneuvon korin metalliosiin että kytkentärasiasta 101 auton sisätilanlämmittimen pistorasiaan 103 menevän kaapelin 102 suojajohtimeen. Kytkentärasian 101 muut kaksi liitintä 1 ja 2 voivat olla esimerkiksi vaihejohdin 1 ja nollajohdin 2. Kumpi johtimista on käytännössä vaihejohdin ja kumpi nollajohdin määräytyy siitä, miten virtakaapelin Su-ko-pistotulppa asennetaan sähköverkossa olevaan Suko-pistorasiaan.
Kytkentärasiasta 101 on kaapeliyhteys 104 edullisesti myös moottorin lämmittimel-le 105.
Auton sisätilassa olevassa Suko-pistorasiassa 103 on vastaavasti liittimet 1, 2 ja 3, joista liitin 3 on aina suojajohtimen liitin. Keksinnön mukainen virtakaapelin kyt-kentäilmaisin 10 liitetään edullisesti Suko-pistotulpalla kulkuneuvon sisätilassa olevaan Suko-pistorasiaan 103. Virtakaapelin kytkentäilmaisimessa 10 voi edullisesti olla myös Suko-pistorasia sisätilalämmittimelle 107. Pistorasiasta 103 on sähköinen liitäntä ainakin keksinnön mukaiselle ilmaisinpiirille (esim. viite 11 kuvassa 1b) sekä edullisesti myös kytkentäilmaisimen 10 teholähteeseen. Teholähteellä (viite 12 kuvassa 1b) tuotetaan verkkojännitteestä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ilmaisinpiirin, vahvistimen, logiikkapiirin, käynnistysilmaisimen ja hä-lytysvälineiden käyttöjännite, joka on edullisesti luokkaa 5,1 Volttia. Tässä suoritusmuodossa teholähteenä voidaan käyttää edullisesti tasasuuntaajalla verkko-jännitteestä muodostettua ja reguloitua tasajännitettä.
Eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa teholähteenä (esim. viite 12a kuvassa 1c) hyödynnetään kulkuneuvon sähköjärjestelmästä saatavaa tasajännitettä esimerkiksi kulkuneuvon virtalukon kautta. Tällöin jännitteen suuruus on edullisesti 12 V tai 24 V tasajännitettä.
Kytkentäilmaisimen teholähde voi ottaa edullisesti tarvitsemansa sähköenergian sähköverkosta aina, kun verkkojännite on saatavilla. Tämä on tilanne silloin, kun virtakaapeli on kytketty kulkuneuvon ja sähköverkon pistorasioihin. Kun virtakaa-peli ei ole kytketty jännitteelliseen sähköverkkoon, voi keksinnön mukainen kytkentäilmaisimen teholähde (esim. viite 12 kuvassa 1b) ottaa tehonsa edullisesti akus-ta/superkondensaattorista tai paristosta.
Jos verkkojännitettä ei käytetä, niin virtakaapelin kytkentäilmaisimeen 10 on mahdollista syöttää tasajännite edullisesti kulkuneuvon virtalukon kautta. Tässä edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukainen virtakaapelin kytkentäilmaisin 10 kytkeytyy toimintavalmiuteen, kun virta-avainta käännetään kulkuneuvon virtalukossa, kytkeytyy akkujännite samalla myös keksinnön mukaiselle kytkentäil-maisimeile (esim. 10a kuvassa 1c), jolloin erillistä tietoa kulkuneuvon käynnistymisestä ei tarvita ja kytkentäilmaisimelta on heti saatavissa tieto vaaratilanteesta. Kytkentäilmaisimen indikoima vaaratilanne rekisteröidään ja se edullisesti vahvistetaan esimerkiksi summerilla.
Eräässä edullisessa suoritusmuodossa virtakaapelin kytkentäilmaisimessa on merkkivalo merkkinä siitä, että verkkovirta on saatavilla.
Eräässä toisessa keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa virtakaapelin kytken-täilmaisin 10 voi käsittää myös erillisen langattoman lähetin/vastaanotinparin, eräänlaisen käynnistyksenilmaisimen. Eräässä keksinnön suoritusmuodossa virta-lukosta on saatavissa tieto joko langallisesti tai langattomasti käynnistystapahtu-masta käynnistyksenilmaisimelle. Käynnistyksenilmaisin voi olla esimerkiksi kiihtyvyysanturi. Tässä suoritusmuodossa kytkentäilmaisimen teholähteenä voidaan hyödyntää edullisesti paristoa tai verkkojännitteellä ladattua akkua tai superkondensaattoria. Tällöin keksinnön mukainen kytkentäilmaisin on toimintakykyinen, vaikka sitä ei ole yhdistetty kulkuneuvon sähköjärjestelmään. Kun kulkuneuvon 100 moottoria käynnistetään, niin sen seurauksena kulkuneuvon moottorin värähtely siirtyy kulkuneuvon koriin. Moottorin käynnin aikaansaama korin värähtely on tällöin ilmaistavissa kiihtyvyysanturilla. Kiihtyvyysanturilta saatava signaali viedään edullisesti kytkentäilmaisimen logiik-kayksikölle, joka ohjaa edelleen edullisesti varsinaisen hälytyslaitteen toimintaa kiihtyvyysanturin signaalin perusteella.
Eräässä edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukainen kytkentäilmaisin ohjaa käynnistyksenilmaisimen käyttöjännitettä. Kun käynnistyksenilmaisin saa käyt-töjännitteensä, on kaapeli kytkettynä ja sen perusteella annetaan hälytys.
Keksinnön mukainen virtakaapelin kytkentäilmaisin mahdollistaa tiedonsaannin vaaratilanteesta liikkeelle lähdettäessä. Tilanne on vaarallinen esimerkiksi silloin, kun kulkuneuvon sähköisen lämmitys- tai latausjärjestelmän virtakaapeli on kytkettynä ja liikkeelle lähtöä kulkuneuvolla vähintäänkin suunnitellaan.
Kuvassa 1a keksinnön mukainen kytkentäilmaisin on esitetty omana erillisenä jäl-kiasennettavana laitteenaan. Keksinnön mukainen kytkentäilmaisin voidaan myös integroida osaksi sisätilalämmitintä tai sisätilalämmittimen Suko-pistorasiaa.
Eräässä edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukainen kytkentäilmaisin on osa joko moottorilämmittimen johtosarjaa tai sisätilalämmittimen johtosarjaa. Kulkuneuvon valmistusvaiheessa virtakaapelin kytkentäilmaisin on mahdollista integroida osaksi kulkuneuvon sähköistä piirikytkentää, jolloin kytkentäilmaisin on osa auton sähköistä piirikytkentää ja voi edullisesti estää auton käynnistymisen.
Kuvassa 1b on esitetty virtakaapelin kytkentäilmaisimen erään edullisen suoritusmuodon 10 kannalta keskeiset toiminnalliset osat. Kuvassa 1b on esitetty il-maisinpiirin 11 eräs edullinen suoritusmuoto, analoginen vahvistin 13, jännit-teenalenninpiiri 14 ja regulaattorikytkentä 12. Kuvassa 1b liittimien 1, 2 ja 3 numerointi ja merkitys vastaavat kuvan 1a yhteydessä esitettyjä merkintöjä.
Kuvassa 1b ei ole esitetty kuvassa 1a esitettyjä logiikkayksikköä, ja varsinaisia hä-lytyksenantovälineitä, jotka voidaan toteuttaa jollain soveliaalla tekniikassa tunnetulla tavalla. Kuvan 1b lähtösignaali 141 voidaan edullisesti johtaa virtakaapelin kytkennän ilmaisimen 10 logiikkapiirille tai käytetylle ääni- tai valohälytyslaitteelle.
Kytkentäilmaisimeen 10 sisältyvät vastukset R30 ja R2, joiden kautta kytkentäilmaisimen 10 ilmaisinpiiri 11 on yhteydessä sähköverkkoon. Ne ovat edullisesti ainakin suuruusluokkaa 1,5 ΜΏ. Tällöin kytkentäilmaisimen 10 käyttöjännitepiste 120 ja ilmaisinpiirin 11 lähtö 132 ovat kosketusturvallisia. Regulaattoripiiriin 12 kuuluva vastus R10 on suuruudeltaan 38 k'Q. Kytkentäilmaisimen 10 regulaattori-piirin kautta sähköverkkoon syöttämä virta on suuruudeltaan aina alle sähköverkon vikavirtakytkimelle asetetun tavanomaisen laukaisuvirran arvon, joka on 30 mA.
Kun verkkojännite on saatavilla, niin kytkentäilmaisimen 10 käyttöjännite muokataan edullisesti regulaattoripiirissä 12. Käyttöjännite saadaan edullisesti puoliaalto-tasasuuntaamalla 230 Voltin vaihtojänniteverkon vaihejännite diodeilla V9 ja V10 tasajännitteeksi esimerkiksi 5,1 V. Vaihejännite saadaan virtakaapelin vaihejohti-men ja nollajohtimen liittimistä 1 ja 2, joihin diodit V9 ja V10 on kytketty. Virtakaapelin suojajohdin 3 yhdistetään kulkuneuvon 100 maapotentiaaliin pisteessä 31. Tasasuunnattu jännite viedään vastuksen R10 kautta superkondensaattorille C2, jonka toinen napa on kytketty maapotentiaaliin. Kondensaattorin C2 rinnalle kytketyllä Zener-diodilla V11 rajoitetaan kondensaattorin C2 jännite halutuksi maata vasten (5,1 V).
Kytkentäilmaisimessa 10 hyödynnettävä tasajännite 120, edullisesti 5,1 V, syötetään transistorin V4 epäideaalisuudesta johtuen pisteestä 122 vastuksen R30 kautta transistorin kannalle. Tällöin bias-jännite on riittävä pitämään transistori V4 johtamattomassa tilassa. Kytkentäilmaisimessa indikoitava kuormitus indikoidaan virtamittauksella. Käytännössä ilmaisinpiirin 11 lähdön, referenssijännitepisteen 132, läpi kulkeva virta määrittää transistorin V4 emitteriltä kollektorille kulkevan virran suuruuden ja samalla transistorin toimintatilan.
Kuvan 1b esimerkissä vahvistimessa 13 käytetään edullisesti PNP transistoria V4. Transistorin V4 emitteri on kytketty käyttöjännitteen syöttöpisteeseen 122. Transistorin V4 emitterin ja kannan väliin on kytketty sarjaan kondensaattori C1 ja vastus R3, jonka suuruus on luokkaa 1,5 MD.
Jos virtakaapelia ei ole kytketty kulkuneuvon ja sähköverkon väliin, niin silloin transistorissa V4 virta ei kulje emitteriltä kollektorille, koska kannan ja emitterin välinen bias-jännite on riittävä pitämään transistori V4 johtamattomassa tilassa.
Kun kytkentäilmaisimen 10 käyttöjännite on kytketty, niin suuri-impedanssiset sarjaan kytketyt vastukset R30 ja R2, jotka ovat suuruusluokkaa 1,5 MD, pyrkivät nostamaan ilmaisinpiiriin 11 sisältyvän mittapisteen MP1, ja samalla myös il-maisinpiirin 11 lähdön, referenssijännitepisteen 132 jännitteen, syöttöpisteestä 122 saatavan käyttöjännitteen tasolle. Tällöin käytetyssä kytkennässä transistorin V4 kantajännite nousee myös käyttöjännitteeseen ja esimerkissä esitetty PNP transistori V4 on johtamattomassa tilassa.
Kuvan 1b esimerkissä nolla- ja vaihdejohdon kytkentätiedot summataan esimerkinomaisesti yhden johtokohtaisen komponentin, diodin V1 tai V2, jälkeen mitta-pisteessä MP1. Kytkentätietojen summaus voidaan tehdä ilmaisinketjun muissakin kytkentäpisteissä tai viimeistään logiikkaosassa lisäämällä johtokohtaisia komponentteja.
Vahvistimen 13 transistori V4 siirtyy johtavaan tilaan silloin, kun joko virtakaapelin vaihejohtimen 1 tai nollajohtimen 2 kytkentä sähköverkkoon kuormittaa mittapisteen MP1 ja samalla ilmaisinpiirin 11 lähdön, referenssijännitepisteen 132, jännitettä kohti sähköverkon maapotentiaalia. Tällöin transistorissa V4 kannan ja emitterin välinen bias-jännite muuttuu sellaiseksi, että transistorin V4 kantavilla alkaa kulkea vastusten R3 ja R2, diodien V1 ja/tai V2 sekä ainakin virtakaapelin jommankumman johtimen 1 tai 2 kautta sähköverkon maadoituspisteeseen. Kantavir-ran kulku kohden maadoituspistettä aukaisee PNP transistorin V4, jolloin pääosa emitterivirrasta ohjautuu kollektorille ja sieltä edelleen vahvistimen 13 lähdön 137 kautta jännitteenalenninpiirin 14 transistorille V5. Jännitteenalennin 14 käsittää edullisesti NPN transistorin V5, joka vahvistaa vastuksen R4 kautta transistorilta V4 tulevaa virtaa ja kytkee PNP transistorin V6 kautta jännitteen jännitelähtöön 141. Zener-diodi V7 ja vastukset R8 ja R9 rajoittavat NPN transistorin V8 ja vastuksen R7 kautta NPN transistorin V5 kannalle menevää virtaa. NPN transistorin V5 kantavirtaa rajoittamalla rajoitetaan jänniteläh- dön jännitettä. Kuvattu jännitteenalenninpiiri on esimerkinomainen. Alan ammattilainen voi hyödyntää jännitteenalenninpiirin toteutuksessa myös jotain muuta soveliasta piirikytkentää jännitelähdön 141 aikaansaamiseksi. Jännitelähtö 141 voi olla edullisesti syöttöjännitteenä logiikkapiirin liiketunnis-tinosalle, joka havaitessaan moottorin käynnin, kytkee varsinaisen ääni tai visuaalisen hälytyslaitteen päälle. Jännitteenalennus on edullista toteuttaa sellaisissa lo-giikkayksiköiden kytkennöissä, joissa pisteeseen 141 kytketyn logiikkayksikön käyttöjännite on kytkentäilmaisimen 10 käyttöjännitteestä poikkeava esimerkiksi +3,3 V.
Sellaisessa tilanteessa, että virtakaapelin nollajohdin on ”katkennut”, mutta vaihe-johdin kytketty sähköverkkoon, toimii keksinnön mukainen kytkentäilmaisin 10 seuraavalla tavalla. Tässä tilanteessa ilmaisinpiirin 11 mittapisteen MP1 jännite on negatiivisen puolijakson aikana suurimmillaan -325 V. Toinen vastus R2 ja es-tosuuntaan kytketty diodi V3 rajoittavat kuitenkin mittapisteen MP2 jännitteen diodin V3 kynnysjännitteen tasolle -0,6 V. Tämän jännitteen aikaansaama transistorin kantavilla kulkee vastuksen R3 kautta. Kondensaattori C1 varautuu negatiivisen puolijakson aikana diodin V3 kynnysjännitteen tasolle -0,6 V. Positiivisen puolijakson aikana kondensaattorin C1 varausta purkautuu vastusten R3, R30 ja R2 kautta. Kondensaattorin C1 varaus varmistaa PNP transistorin V4 pysymisen johtavassa tilassa myös positiivisen puolijakson aikana.
Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa saadaan hälytys myös silloin, kun pelkästään virtakaapeli on kytketty auton lämmityspistorasiaan, mutta ei ole kytketty sähköverkon pistorasiaan. Tässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa virtakaapeli on erikoiskaapeli, johon on asennettu suuri-impedanssiset vastukset (luokkaa 1,5 ΜΏ) vaihejohtimesta ja/tai nollajohtimesta suojajohtimeen, joko itse kaapelissa tai kaapeliin lisätyssä lisäosassa. Tässä suoritusmuodossa edellä kuvattu transistorin kantavirta saadaan kiertämään ainakin virtakaapelin nollajoh-timena toimivasta johtimesta suojajohtimeen ja suojajohtimesta 3 kytkentäpisteen 31 kautta kulkuneuvon maadoituspisteeseen. Kytkentäpiste 31 on diodin V3 anodin ja kulkuneuvon maadoituspisteen välissä. Kantavirran kulku kohden kytkentäpisteen 31 kautta maapotentiaaliin aukaisee PNP transistorin V4, jolloin pääosa emitterivirrasta ohjautuu kollektorille ja sieltä edelleen jännitteenalennin piirin 14 transistorille V5 edellä kuvatulla tavalla.
Kuvassa 1c on esitetty virtakaapelin kytkentäilmaisimen toisen edullisen suoritusmuodon 10a kannalta keskeiset toiminnalliset osat. Kuvan 1c ilmaisinpiirin 11 kytkentä on vastaava kuin kuvan 1b ilmaisinpiirin kytkentä. Teholähde, joka edullisesti kytkeytyy kytkentäilmaisimeen, kun kulkuneuvoa käynnistetään, ei ole esitetty muutoin kuin esittämällä käyttöjännitteen syöttöpiste 12a. Jännitelähteenä voidaan hyödyntää esimerkiksi akkua, paristoa, superkondensaattoria tai kulkuneuvon akkua (+12 V tai +24 V) joko sellaisenaan tai suojaerotettuna. Koska käyttö-jännitelähteen lähtö 120 on kytketty syöttöpisteeseen 122, niin tällöin syöttöpis-teen 122 tasajännite riippuu käytetystä tasajännitelähteestä.
Viitteellä 13a on esitetty eräs edullinen yhdistetty vahvistin- ja summeripiiri. Kuvan 1c esimerkissä vahvistimessa 13a käytetään edullisesti PNP transistoria V4. Transistorin V4 emitteri on kytketty käyttöjännitteen syöttöpisteeseen 122. Transistorin V4 emitterin ja kannan väliin on kytketty sarjaan kondensaattori C1 ja vastus R3, jonka suuruus on luokkaa 1,5 ΜΏ.
Jos virtakaapelia ei ole kytketty laitteen ja sähköverkon väliin, niin silloin transistorissa V4 virta ei kulje emitteriltä kollektorille, koska kannan ja emitterin välinen bi-as-jännite on riittävä pitämään transistori V4 johtamattomassa tilassa.
Vahvistimen 13a transistori V4 siirtyy johtavaan tilaan silloin, kun joko virtakaape-lin vaihejohdin 1 tai nollajohdin 2 kuormittaa transistorin V4 kannalla olevaa kyn-nysjännitteen verran syöttöjännitteestä alempana olevaa referenssijännitettä refe-renssijännitepisteessä 132. Tällöin kannan ja emitterin välinen bias-jännite muuttuu sellaiseksi, että transistorin V4 kantavilla alkaa kulkea vastusten R3 ja R2, diodien VI ja V2 sekä virtakaapelin jommankumman nollajohtimena toimivan johtimen 1 tai 2 kautta sähköverkon maadoituspisteeseen. Kantavirran kulku kohden maadoituspistettä aukaisee PNP transistorin V4, jolloin pääosa emitterin virrasta ohjautuu kollektorille ja sieltä edelleen vastuksien R4 ja R11 kautta maahan. Vastusten R4 ja R11 aikaansaama jännitteenjako vahvistimen 13a lähdössä 137 muuttaa transistorin V5 kannan bias-jännitettä, jolloin transistori V5 aukeaa. Tämän seurauksena summerin X1 läpi pääsee kulkemaan virta, joka saa summerin tuottamaan hälytysäänen.
Kuvassa 1d on esitetty virtakaapelin kytkentäilmaisimen kolmannen edullisen suoritusmuodon 10b kannalta keskeiset toiminnalliset osat. Kuvassa 1d on esitetty ilmaisinpiirin 11a eräs edullinen suoritusmuoto, joka käsittää referenssijännitteen mittapisteeseen MP1 syöttävän ensimmäisen vastuksen R1, analogisen vahvistimen + summerin 13b ja teholähteen 12a. Kuvassa 1d liittimien 1, 2 ja 3 numerointi ja merkitys vastaavat kuvan 1a yhteydessä esitettyjä merkintöjä. Kun kulkuneuvoa käynnistetään, teholähde, josta on esitetty käyttöjännitteen syöttöpiste 12a, kyt keytyy automaattisesti. Jännitelähteenä voidaan hyödyntää esimerkiksi akkua, paristoa, superkondensaattoria tai kulkuneuvon akkua (+12 V tai +24 V) joko sellaisenaan tai suojaerotettuna. Ilmaisinpiirin 11a tulossa, referenssijännitepiste 123, referenssijännitteenä käytetty tasajännite riippuu kytkentäilmaisimessa 10b käytetystä tasajännitelähteestä.
Viitteellä 13b on esitetty eräs edullinen yhdistetty vahvistin- ja summeripiiri. Kuvan 1d esimerkissä vahvistimessa 13b käytetään edullisesti NPN transistoria V9. Transistorin V9 kollektori on kytketty vastuksen R12 kautta käyttöjännitteen syöt-töpisteeseen 120. Transistorin V9 kanta on kytketty ilmaisinpiirin 11a lähtöön 131 vastuksen R22 kautta. Tässä edullisessa suoritusmuodossa kytkentäilmaisimen kuormitustila indikoidaan referenssijännitettä syöttävän ensimmäisen vastuksen R1 jälkeisen mittapisteen MP1 jännitteestä.
Jos virtakaapelia ei ole kytketty laitteen ja sähköverkon väliin, niin silloin kuormituksesta riippuva mittapisteestä MP1 saatava jännite on niin korkea, että kannan ja emitterin välinen bias-jännite on riittävä pitämään transistori V9 johtavassa tilassa. Ilmaisinpiirin 11a lähtö 131 edustaa jännitelähdettä, jonka jännite on mittapisteen MP1 jännite ja jonka lähtöimpedanssi on R2. Mittapisteen MP1 jännite sekä vastus R22 määrittävät tässä kytkennässä transistorin V9 kantavirran. Vastus R2 toimii myös mitattavaa jännitettä rajoittavan diodin V3 etuvastuksena.
Vahvistimen 13b transistori V9 siirtyy johtamattomaan tilaan silloin, kun joko virta-kaapelin vaihejohdin 1 tai nollajohdin 2 kytkeytyy sähköverkon maapotentiaaliin ja kuormittaa mittapisteen MP1 referenssijännitettä vetämällä sitä kohti maapotenti-aalia.
Jos NPN transistorin V9 13b lähdön 137 tila on muuttunut edellä kuvatulla tavalla, niin silloin transistorin V5 kannan bias-jännite muuttuu sellaiseksi, että NPN transistori V5 aukeaa. Tämän seurauksena summerin X1 läpi pääsee kulkemaan virta, joka saa summerin tuottamaan hälytysäänen.
Seuraavassa esitettyjen esimerkillisten kytkentäilmaisimen rakenteissa on esitetty erilaisien ilmaisimien liittymistä periaatteellisella tasolla kytkentäilmaisimeen. Vahvistimena on käytetty "ideaalista" operaatiovahvistinta toiminnan selventämiseksi. Lisäksi kuvissa on esitetty esimerkinomaisia kytkentätietojen summauksia ja vas-tus/diodi-kytkentöjä jännitteen ja virran rajoittamiseksi, jotka eivät vaikuta ilmaisimen periaatteelliseen toimintaan. Summauksen tekeminen tai tekemättä jättämi- nen ei vaikuta periaatteellisen ilmaisimen toimintaan. Operaatiovahvistimen ulos-tulojännitteen, kytkentäpiste 137, ohjaamaa periaatteellista komparaattoria ei ole esitetty.
Kuvissa 2a-2d referenssijännitepisteen kuormitustila indikoidaan käyttäen kytken-täilmaisimeen sisältyvän vastuksen R3 läpi kulkevaa virtaa, joka esitetyissä ope-raatiovahvistinkytkennöissä ohjaa operaatiovahvistimen ulostulojännitettä 137. Virran määrä muuttuu, jos virtakaapeli on kytketty sähköverkkoon. Virran määrän muutos saa aikaan operaatiovahvistinkytkennän lähdön tilan muutoksen, joka indikoi virtakaapelin kytkentätilan.
Kuvissa 2a-2d ja 3a-3d vahvistinkytkennät sisältävät esimerkinomaisen operaatiovahvistimen 200. Operaatiovahvistimen hyödyntämä käyttöjännite on ilmaistu joko viitteellä 122 tai 122a ja operaatiovahvistimen kytkentä maapotentiaaliin on esitetty maadoituskuvakkeella.
Kuvassa 2a on esitetty kytkentäilmaisimen neljäs edullinen suoritusmuoto 20. Tässä suoritusmuodossa indikoidaan virtakaapelin kytkennästä aiheutuva refe-renssijännitteen kuormitustila mittaamalla referenssijännitteellä ilmaisinpiiriin 11 synnytettyä kuormitusvirtaa. Referenssijännite 121 on kytketty vahvistinkytkentään 23 sisältyvän operaatiovahvistimen 200 ei-invertoivaan sisääntuloon ensimmäisen syöttövastuksen R135 kautta. Operaatiovahvistimen lähdöstä 137 vastuksen R137 läpi kulkeva virta saa operaatiovahvistimen 200 invertoivan sisääntulon, referenssijännitepisteen 132, jännitteen referenssijännitteen 121 suuruiseksi. Vastuksen R137 kautta kulkeva virta on sama kuin vastuksen R3 kautta sähköverkon maapotentiaaliin kulkeva referenssijännitepistettä 132 kuormittava virta.
Vastuksen R3 kautta kulkeva virta määräytyy referenssijännitteen, referenssijännitepisteen 132 ja mittapisteen MP2 välisestä jännitteestä. Mittapisteen MP2 jännite taas riippuu siitä kuormitetaanko sitä virtakaapelin kautta, ts. onko virtakaapelin jompikumpi johdin 1 ja/tai 2 kytketty sähköverkkoon.
Ilmaisinpiirin 11 virtalähtö, referenssijännitepiste 132, on kytketty vastuksen R3 kautta mittauspisteeseen MP2 ja edelleen sekä estosuuntaisen diodin V3 katodiin että järjestetty kytkettäväksi vastuksen R2 kautta myötäsuuntaisen diodin V2 anodille ja edullisesti myös toisen päästösuuntaisen diodin V1 anodille.
Ensimmäisen diodin V1 katodi on edullisesti järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin ensimmäiseen johtimeen (esimerkiksi vaihejohtimeen 1) ja toisen diodin V2 katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin toiseen johtimeen (esimerkiksi nollajohti- meen 2). Ilmaisinpiirin mittapiste MP2 on järjestetty kytkettäväksi vastuksella R3 referenssijännitepisteen 132 kautta operaatiovahvistimen 200 invertoivaan tuloon, Mittapiste MP2 on kytketty myös estosuuntaisen kolmannen diodin V3 katodille, jonka kolmannen diodin V3 anodi on kytketty kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaaliin. Virtakaapelin suojajohdin 3 on kytketty kolmannen estosuuntaisen diodin V3 anodin ja kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaalin väliin pisteessä 31.
Kuvassa 2b on esitetty kytkentäilmaisimen viides edullinen suoritusmuoto 20a. Kuvan 2b kytkennässä erityistä on kytkentäilmaisimen 20a käyttöjänni-te/referenssijännite 121a, joka on maahan nähden negatiivinen. Lisäksi vastuksen R202 ja diodin V2a kytkentäjärjestys eroaa kuvan 2a järjestyksestä. Lisäksi kyt-kentätiedon summauspiste eroaa kuvan 2a suoritusmuodosta ja tapahtuu mitta-pisteessä MP2. Kuvattu komponenttien järjestys ja summauspaikka ei muuta ilmaisimen periaatteellista toimintaa. Tässäkin suoritusmuodossa indikoidaan refe-renssijännitteen kuormitustila mittaamalla referenssijännitteellä aikaansaatua kuormitusvirtaa. Referenssijännite 121a on kytketty vahvistinkytkentään 23a sisältyvän operaatiovahvistimen 200 ei-invertoivaan tuloon ensimmäisen syöttövastuk-sen R135 kautta. Operaatiovahvistimen lähdöstä 137 vastuksen R137 läpi kulkeva virta saa operaatiovahvistimen 200 invertoivan sisääntulon, referenssijännitepisteen 132, jännitteen referenssijännitteen 121a suuruiseksi. Vastuksen R137 kautta kulkeva virta on sama kuin vastuksen R3 kautta sähköverkon maapotentiaalista kulkeva referenssijännitepistettä 132 kuormittava virta.
Vastuksen R3 kautta kulkeva virta määräytyy referenssijännitepisteen 132 ja mit-tapisteen MP2 välisestä jännitteestä. Mittapisteen MP2 jännite taas riippuu siitä, kuormitetaanko sitä virtakaapelin kautta, ts. onko virtakaapelin jompikumpi johdin 1 ja/tai 2 kytketty sähköverkkoon.
Ilmaisinpiirin 21 virtaulostulo, referenssijännitepiste 132, on kytketty vastuksen R3 kautta mittapisteeseen MP2 ja edelleen sekä myötäsuuntaisen diodin V3a anodiin että järjestetty kytkettäväksi estosuuntaisten diodien V1a ja V2a katodeille. Diodin V1a anodi on kytketty vastukseen R201. Diodin V2a anodi on kytketty vastukseen R202.
Ensimmäisen diodin V1a anodi on edullisesti järjestetty kytkettäväksi vastuksen R201 kautta virtakaapelin ensimmäiseen johtimeen (esimerkiksi vaihejohtimeen 1) ja toisen diodin V2a anodi on järjestetty kytkettäväksi vastuksen R202 kautta virtakaapelin toiseen johtimeen (esimerkiksi nollajohtimeen 2). Ilmaisinpiirin mittapis- te MP2 on järjestetty kytkettäväksi vastuksella R3 referenssijännitepisteen 132 kautta operaatiovahvistimen 200 invertoivaan tuloon. Mittapiste MP2 on kytketty myös myötäsuuntaisen kolmannen diodin V3a anodille, jonka kolmannen diodin V3a katodi on kytketty kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaaliin. Virta-kaapelin suojajohdin 3 on kytketty kolmannen myötäsuuntaisen diodin V3a katodin ja kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaalin väliin pisteessä 31.
Kuvassa 2c on esitetty kytkentäilmaisimen kuudes edullinen suoritusmuoto 20b. Tässä suoritusmuodossa indikoidaan virtakaapelin kytkennästä aiheutuva referenssijännitepisteen 132 kuormitustila mittaamalla referenssijännitteellä ilmaisinpii-riin 21a synnytettyä kuormitusvirtaa. Referenssijännite 121 on kytketty vahvistin-kytkentään 23b sisältyvän operaatiovahvistimen 200 ei-invertoivaan tuloon ensimmäisen syöttövastuksen R135 kautta. Operaatiovahvistimen lähdöstä 137 vastuksen R137 läpi kulkeva virta saa operaatiovahvistimen 200 invertoivan sisääntulon, referenssijännitepisteen 132, jännitteen referenssijännitteen 121 suuruiseksi. Vastuksen R137 kautta kulkeva virta on sama kuin vastuksen R3 kautta kulkeva referenssijännitepistettä 132 kuormittava virta.
Vastuksen R3 kautta kulkeva virta määräytyy referenssijännitepisteen 132 ja mit-tapisteen MP2 välisestä jännitteestä. Mittapisteen MP2 jännite taas riippuu siitä, kuormitetaanko sitä virtakaapelin kautta, ts. onko virtakaapelin jompikumpi johdin 1 ja/tai 2 kytketty sähköverkkoon.
Ilmaisinpiirin 21a virtalähtö, referenssijännitepiste 132, on kytketty kolmannen vastuksen R3 kautta mittapisteeseen MP2 sekä estosuuntaisen diodin V3 katodiin, vastuksille R201, R202 että järjestetty kytkettäväksi myötäsuuntaisen diodin V20 anodille ja edelleen edullisesti kytkentäilmaisimen 20a käyttöjä n n itteeseen 122. Kytkennöissä jännitteen rajoittamiseksi esitetyt diodit voivat olla myös integroituja operaatiovahvistimen sisälle.
Mittapiste MP2 on edullisesti järjestetty kytkettäväksi vastuksen R201 kautta virta-kaapelin ensimmäiseen johtimeen (esimerkiksi vaihejohtimeen 1) ja toisen vastuksen R202 kautta virtakaapelin toiseen johtimeen (esimerkiksi nollajohtimeen 2). Ilmaisinpiirin 21a mittapiste MP2 on järjestetty kytkettäväksi sekä vastukseen R3 ja edelleen operaatiovahvistimen invertoivaan sisääntuloon, referenssijännitepis-teeseen 132 että estosuuntaisen toisen diodin V3 katodille, jonka toisen diodin V3 anodi on kytketty kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaaliin. Virtakaapelin suojajohdin 3 on kytketty toisen estosuuntaisen diodin V3 anodin ja kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaalin väliin pisteessä 31.
Kuvassa 2d on esitetty kytkentäilmaisimen seitsemäs edullinen suoritusmuoto 20c. Kuvan 2d kytkennässä voi kytkentäilmaisimen 20c käyttöjännite 122 olla joko positiivinen tai negatiivinen. Tätä suoritusmuotoa käytetään virtakaapeleille, joiden Suko-pistotulppaa ei voi kääntää Suko-pistorasiassa. Myös tässä suoritusmuodossa indikoidaan virtakaapelin kytkennästä aiheutuva referenssijännitepisteen 132 kuormitustila mittaamalla referenssijännitteellä ilmaisinpiiriin 21b synnytettyä kuormitusvirtaa. Referenssijännite 121 on kytketty vahvistinkytkentään 23 sisältyvän operaatiovahvistimen 200 ei-invertoivaan sisääntuloon ensimmäisen syöttö-vastuksen R135 kautta. Operaatiovahvistimen lähdöstä 137 vastuksen R137 läpi kulkeva virta saa operaatiovahvistimen 200 invertoivan sisääntulon, referenssijännitepisteen 132, jännitteen referenssijännitteen 121 suuruiseksi. Vastuksen R137 kautta kulkeva virta on sama kuin vastuksen R3 kautta kulkeva referenssijännite-pistettä 132 kuormittava virta.
Vastuksen R3 kautta kulkeva virta määräytyy referenssijännitteen 121, referenssijännitepisteen 132 ja mittapisteen MP2 välisestä jännitteestä. Mittapisteen MP2 jännite taas riippuu siitä, kuormitetaanko sitä virtakaapelin kautta, ts. onko virta-kaapelin jompikumpi johdin 1 ja/tai 2 kytketty sähköverkkoon.
Ilmaisinpiirin 21b virtalähtö, referenssijännitepiste 132, on kytketty vastuksen R3 kautta mittapisteeseen MP2, joka on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin nolla-johtimeen 2.
Kuvissa 3a-3d referenssijännitepisteen 123, 123a kuormitustila indikoidaan refe-renssijännitettä syöttävän ensimmäisen vastuksen R1 jälkeisestä mittapisteestä 131 mitattavalla jännitteellä, joka esitetyissä operaatiovahvistinkytkennöissä ohjaa operaatiovahvistimen 200 lähdön 137 jännitettä. Operaatiovahvistimen 200 lähdön tila riippuu siitä, onko virtakaapeli kytketty sähköverkkoon vai ei.
Kuvassa 3a on esitetty kytkentäilmaisimen kahdeksas edullinen suoritusmuoto 20d. Tässä suoritusmuodossa indikoidaan virtakaapelin kytkennästä aiheutuva referenssijännitepisteen 123 kuormitustila mittaamalla referenssijännitettä virtakaa-peliin syöttävässä ensimmäisessä vastuksessa R1 syntyvää jännitehäviötä. Referenssijännitepiste 123 on kytketty ensimmäisen vastuksen R1 kautta joko ilmaisinpiirin 21c jännitelähtöön, kytkentäpiste 131, tai ilmaisinpiiriin 21c sisältyvään mittapisteeseen MP1. Ilmaisinpiirin 21c jännitelähtö 131 on kytketty vastuksen R135 kautta vahvistinkytkentään 24 sisältyvän operaatiovahvistimen 200 ei-invertoivaan tuloon. Operaatiovahvistin 200 toimii ei-invertoivana vahvistimena ja sen lähtö on kytkentäpiste 137. Lähtöjännite on operaatiovahvistinkytkennän refe- renssijännitteestä vahvistama ja vahvistimen lähdön tila on järjestetty osoittamaan virtakaapelin aiheuttama kuorma referenssijännitteelle.
Ensimmäisen diodin V1 katodi on edullisesti järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin ensimmäiseen johtimeen (esimerkiksi vaihejohtimeen 1) ja toisen diodin V2 katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin toiseen johtimeen (esimerkiksi nollajohti-meen 2). Diodien V1 ja V2 anodit on kytketty yhteen kytkentätietojen summaamiseksi mittapisteessä MP1. Joko diodi V1 tai V2, virtakaapelin kytkentäsu u n n asta riippuen, estää mahdollisen vaihejohtimen positiivisen jakson vaikutuksen mittaukseen. Edelleen mittapiste MP1 on kytketty jännitteen rajoittimeen, joka käsittää vastuksen R2 ja diodin V3, jotka rajoittavat negatiivisen puolijakson vaikutusta mittaukseen. Tässä mittausjärjestelyssä nollanjohtimen tasoinen jännite riittää osoittamaan virtakaapelin kytkennän.
Ilmaisimen 21c jännitelähtö 131 on kytketty estosuuntaisen kolmannen diodin V3 katodille, jonka kolmannen diodin V3 anodi on kytketty kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaaliin. Virtakaapelin suojajohdin 3 on kytketty kolmannen estosuuntaisen diodin V3 anodin ja kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotenti-aalin väliin pisteessä 31.
Kuvassa 3b on esitetty kytkentäilmaisimen yhdeksäs edullinen suoritusmuoto 20e. Kuvan 3b kytkennässä kytkentäilmaisimen käyttöjännite 122a ja referenssi-jännitepisteen 123a jännite ovat maahan nähden negatiivisia. Lisäksi vastuksen R202 ja diodin V2a kytkentäjärjestys eroaa kuvan 3a järjestyksestä. Lisäksi kyt-kentätiedon summauspiste eroaa kuvan 3a suoritusmuodosta ja tapahtuu ilmaisimen 21 d jännitelähdössä 131. Komponenttien järjestys ja summauspaikka ei muuta ilmaisimen periaatteellista toimintaa. Myös tässä suoritusmuodossa indikoidaan virtakaapelin kytkennästä aiheutuva referenssijännitepisteen 123a kuormitustila mittaamalla referenssijännitettä virtakaapeliin syöttävässä ensimmäisessä vastuksessa R1 syntyvää jännitehäviötä. Referenssijännitepiste 123a on kytketty vastuksen R1 kautta ilmaisinpiirin 21 d jännitelähtöön 131. Operaatiovahvistin 200 vahvistaa pisteessä 131 olevan jännitteen kuvan 3a selostuksen mukaisesti.
Diodin V1a anodi on edullisesti järjestetty kytkettäväksi vastuksen R201 kautta virtakaapelin ensimmäiseen johtimeen (esimerkiksi vaihejohtimeen 1) ja toisen diodin V2a anodi on järjestetty kytkettäväksi vastuksen R202 kautta virtakaapelin toiseen johtimeen (esimerkiksi nollajohtimeen 2). Diodien V1a ja V2a katodit on kytketty yhteen kytkentätietojen summaamiseksi ilmaisinpiirin 21 d jännitelähdössä 131. Joko diodi V1a tai V2a, virtakaapelin kytkentäsu u n n asta riippuen, estää mahdollisen vaihejohtimen negatiivisen jakson vaikutuksen mittaukseen. Vastukset R201 ja R202 ja diodi V3a toimivat positiivisen jännitteen rajoittimena, jotka rajoittavat mahdollisen positiivisen puolijakson vaikutusta mittaukseen, jossa nolla-johtimen tasoinen jännite riittää osoittamaan virtakaapelin kytkennän.
Kytkentäpiste, ilmaisinpiirin jännitelähtö 131, on kytketty myötäsuuntaisen kolmannen diodin V3a anodille, jonka kolmannen diodin V3a katodi on kytketty kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaaliin. Virtakaapelin suojajohdin 3 on kytketty kolmannen myötäsuuntaisen diodin V3a katodin ja kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaalin väliin pisteessä 31.
Kuvassa 3c on esitetty kytkentäilmaisimen kymmenes edullinen suoritusmuoto 2Of. Myös tässä suoritusmuodossa indikoidaan virtakaapelin kytkennästä aiheutuva referenssijännitepisteen 123 kuormitustila mittaamalla referenssijännitettä vir-takaapeliin syöttävässä ensimmäisessä vastuksessa R1 syntyvää jännitehäviötä. Referenssijännitepiste 123 on kytketty ensimmäisen vastuksen R1 kautta ilmaisinpiirin 21e jännitelähtöön 131. Ilmaisinpiirin 21 e jännitelähtö 131 on kytketty operaatiovahvistimen 200 ei-invertoivaan tuloon. Operaatiovahvistin vahvistaa kytkentäpisteessä 131 olevan jännitteen kuvan 3a selostuksen mukaisesti.
Ilmaisinpiirin 21 e jännitelähtö 131 on edullisesti järjestetty kytkettäväksi vastuksen R201 kautta virtakaapelin ensimmäiseen johtimeen (esimerkiksi vaihejohtimeen 1) ja toisen vastuksen R202 kautta virtakaapelin toiseen johtimeen (esimerkiksi nolla-johtimeen 2). Vastukset R201 ja R202 ja diodit V3 ja V20 toimivat jännitteen rajoit-timina, jotka rajoittavat mahdollisen vaihejohtimen vaikutusta mittaukseen, jossa nollajohtimen tasoinen jännite riittää osoittamaan virtakaapelin kytkennän. Jännitteen rajoittamiseksi kytkennöissä esitetyt diodit voivat olla myös integroituja operaatiovahvistimen sisälle.
Ilmaisinpiirin jännitelähtö 131 on kytketty siis sekä estosuuntaisen ensimmäisen estosuuntaisen diodin V3 katodille, jonka ensimmäisen diodin V3 anodi on kytketty kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaaliin sekä myötäsuuntaisen toisen diodin V20 anodille, jonka toisen diodin V20 anodi on kytketty edullisesti kytkentäilmaisimen käyttöj ännitteeseen 122.
Virtakaapelin suojajohdin 3 on kytketty ensimmäisen estosuuntaisen diodin V3 anodin ja kulkuneuvon tai sähköisen laitteen maapotentiaalin väliin pisteessä 31.
Kuvassa 3d on esitetty kytkentäilmaisimen yhdestoista edullinen suoritusmuoto 20g. Kuvan 3d kytkennässä kytkentäilmaisimen käyttöjännite 122 voi olla joko po sitiivinen tai negatiivinen. Tämä suoritusmuoto soveltuu virtakaapeleille, joiden Suko-pistotulppaa ei voi kääntää Suko-pistorasiassa. Tässä suoritusmuodossa indikoidaan virtakaapelin kytkennästä aiheutuva referenssijännitepisteen 123 kuormitustila mittaamalla referenssijännitettä virtakaapelin nollajohtimeen 2 syöttävässä ensimmäisessä vastuksessa R1 syntyvää jännitehäviötä ilmaisinpiirin 21f jänni-telähdöstä 131.
Kytkentäilmaisimen 20g referenssijännitepiste 123 on kytketty ensimmäisen vastuksen R1 kautta ilmaisinpiirin 21f jännitelähtöön 131. Toisaalta ilmaisinpiirin 21f jännitelähtö 131 on kytketty operaatiovahvistimen 200 ei-invertoivaan tuloon vastuksen R135 kautta. Operaatiovahvistin 200 vahvistaa ilmaisinpiirin 21f jänniteläh-dön 131 jännitteen kuvan 3a selostuksen mukaisesti.
Edellä on kuvattu esimerkinomaisia virtakaapelin kytkentäilmaisimia, joissa kyt-kentäilmaisimeen sisältyvä vahvistin on toteutettu transistorivahvistimilla tai operaatiovahvistimilla. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että kuvatut vahvistimet voidaan korvata joko osittain tai kokonaan myös komparaattorilla muuttamatta keksinnön periaatteellista toimintatapaa.
Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa jännitteenmittaus suoritetaan mittaamalla edullisesti verkkotaajuudesta poikkeavan taajuuden vaimeneminen, kun sitä syötettään ilmaisinpiirin referenssijännitetuloon. Kytkentäilmaisimessa taajuus mitataan tällöin edullisesti mittapisteestä 131 tai 132.
Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisen virtakaapelin kytkentäilmaisimen edullisia suoritusmuotoja. Keksinnön mukaista virtakaapelin kytkennän ilmaisinta voidaan hyödyntää esimerkiksi tavanomaisissa autoissa, sähköautoissa, traktoreissa ja veneissä. Keksinnön mukaista virtakaapelin kytkentäilmaisimen tilatietoa voidaan hyödyntää myös muiden laitteiden yhteydessä, jotka voidaan kytkeä virta-kaapelilla Suko-pistorasian kautta sähköverkkoon. Keksinnön mukaisen kytkentäilmaisimen avulla on esimerkiksi etäyhteyden kautta mahdollista saada selville se, onko laitteen virtakaapeli kytketty sähköverkkoon vai ei. Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

Claims (11)

1. Laitteen virtakaapelin kytkentäilmaisin (10-1 Ob, 20-20g), joka käsittää -vahvistimen (13, 13a-13b, 23, 23a-23b, 24) - tasajännitelähteen (12, 12a) ja - ilmaisinpiirin (11, 11a, 21,21 a-21 f), tunnettu siitä, että kytkentäilmaisimessa on järjestetty mitattavaksi kytkentäil-maisimessa suojamaata vasten olevan referenssijännitepisteen (123, 123a, 132) referenssijännitteen kuormittumista ainakin virtakaapelin nollajohtimen (2) kautta suojamaahan, jonka mittauksen tulos on järjestetty ilmaisemaan virtakaapelin kytkentä laitteeseen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että ainakin virtakaapelin nollajohtimen (2) ollessa kytkettynä sähköverkkoon ilmaisinpiirin (11, 21, 21a, 21b) lähdön läpi kulkeva virta on järjestetty ohjaamaan vahvistinta (13,13a, 23, 23a, 23b), jonka lähdön (137) tila on järjestetty ilmaisemaan virtakaapelin kytkentä laitteeseen.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että - ilmaisinpiirin tulo (122) on kytketty sekä tasajännitteeseen (120) että ensimmäisen vastuksen (R30) kautta ensimmäisen diodin (V1) anodille ja toisen diodin (V2) anodille, joista ensimmäisen diodin (V1) katodi on järjestetty kytkettäväksi virta-kaapelin ensimmäiseen johtimeen (1) ja toisen diodin (V2) katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin toiseen johtimeen (2) - ilmaisinpiirin (11) lähtö on kytketty - transistorin (V4) kannalle sekä - kolmannen vastuksen (R3) kautta - kolmannen diodin (V3) katodille, jonka kolmannen diodin (V3) anodi on kytketty maahan sekä -toiseen vastukseen (R2) ja sen kautta sekä ensimmäisen diodin (V1) anodille että toisen diodin (V2) anodille.
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että - ilmaisinpiirin (11) lähtö on kytketty - operaatiovahvistimen (200) invertoivaan tuloon, jonka operaatiovahvistimen ei-invertoivaan tuloon on kytketty ensimmäisen syöttövastuksen (R135) kautta referenssijännite (121) sekä - kolmannen vastuksen (R3) kautta - kolmannen diodin (V3) katodille, jonka kolmannen diodin (V3) anodi on kytketty maahan sekä -toiseen vastukseen (R2) ja sen kautta sekä ensimmäisen diodin (V1) anodille että toisen diodin (V2) anodille, joista ensimmäisen diodin (V1) katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin ensimmäiseen johtimeen (1) ja toisen diodin (V2) katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin toiseen johtimeen (2).
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että ainakin virtakaapelin nollajohtimen (2) ollessa kytkettynä sähköverkkoon ilmaisinpiirin (11a, 21c, 21 d, 21 e, 21 f) lähdön (131) jännite on järjestetty ohjaamaan vahvistinta (13b, 24), jonka lähdön (137) tila on järjestetty ilmaisemaan virtakaapelin kytkentä laitteeseen.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että -ilmaisinpiirin (11a) tulo on kytketty sekä tasajännitteeseen (120) ensimmäisen vastuksen (R1) kautta, ensimmäisen diodin (V1) anodille että toisen diodin (V2) anodille, joista ensimmäisen diodin (V1) katodi on järjestetty kytkettäväksi virta-kaapelin ensimmäiseen johtimeen (1) ja toisen diodin (V2) katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin toiseen johtimeen (2) - ilmaisinpiirin (11a) lähtö (131) on kytketty - kolmannen vastuksen (R22) kautta vahvistimen (13b) tuloon -vastuksen (R2) kautta ensimmäisen diodin (V1) anodille ja toisen diodin (V2) anodille ja - kolmannen diodin (V3) katodille, jonka kolmannen diodin (V3) anodi on kytketty maahan.
7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että - ilmaisinpiirin (21c) tulossa oleva referenssijännitepiste (123) on kytketty - operaatiovahvistimen (200) invertoivaan tuloon toisen syöttövastuksen (R136) kautta sekä -ensimmäisen vastuksen (R1) kautta ensimmäisen diodin (V1) anodille ja toisen diodin (V2) anodille joko suoraan tai toisen vastuksen (R2) kautta, joista ensimmäisen diodin (V1) katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin ensimmäiseen johtimeen (1) ja toisen diodin (V2) katodi on järjestetty kytkettäväksi virtakaapelin toiseen johtimeen (2) ja - ilmaisinpiirin (21c) lähtö (131) on kytketty - kolmannen diodin (V3) katodille, jonka kolmannen diodin (V3) anodi on kytketty maahan - operaatiovahvistimen (200) ei-invertoivaan tuloon toisen syöttövastuk-sen (R135) kautta sekä -toisen vastuksen (R2) kautta ensimmäisen diodin (V1) anodille ja toisen diodin (V2) anodille.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että tasa-jännitelähde (12, 12a) on tasasuuntaaja-regulaattorikytkentä, suojaerotettu virtalähde, akku, paristo tai kondensaattori.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi käynnistyksen ilmaisimen, joka on järjestetty generoimaan moottorin käyntiä indikoiva signaali kytkentäilmaisimelle (10).
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että virta-kaapeli on erikoiskaapeli, jossa on suuri-impedanssiset vastukset vaihejohtimesta ja/tai nollajohtimesta suojajohtimeen.
11. Jokin patenttivaatimuksien 1-10 mukainen kytkentäilmaisin, tunnettu siitä, että kytkentäilmaisin (10) on kytketty kulkuneuvoon (100), kuten autoon, sähköautoon, traktoriin, veneeseen tai sähköiseen toimilaitteeseen, jonka virtakaapelin kytkentä sähköverkkoon on järjestetty ilmaistavaksi kytkentäilmaisimella
FI20135024A 2013-01-08 2013-01-08 Virtakaapelin kytkentäilmaisin FI125059B (fi)

Priority Applications (5)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20135024A FI125059B (fi) 2013-01-08 2013-01-08 Virtakaapelin kytkentäilmaisin
EP14738234.5A EP2951905A4 (en) 2013-01-08 2014-01-07 INDICATOR FOR SWITCHING AN ELECTRIC CABLE
CA2897155A CA2897155C (en) 2013-01-08 2014-01-07 A switching indicator of a power cable
PCT/FI2014/050010 WO2014108600A1 (en) 2013-01-08 2014-01-07 A switching indicator of a power cable
RU2015130333A RU2643792C2 (ru) 2013-01-08 2014-01-07 Индикатор коммутации силового кабеля

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20135024A FI125059B (fi) 2013-01-08 2013-01-08 Virtakaapelin kytkentäilmaisin
FI20135024 2013-01-08

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20135024A FI20135024A (fi) 2014-07-09
FI125059B true FI125059B (fi) 2015-05-15

Family

ID=51166551

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20135024A FI125059B (fi) 2013-01-08 2013-01-08 Virtakaapelin kytkentäilmaisin

Country Status (5)

Country Link
EP (1) EP2951905A4 (fi)
CA (1) CA2897155C (fi)
FI (1) FI125059B (fi)
RU (1) RU2643792C2 (fi)
WO (1) WO2014108600A1 (fi)

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3744046A (en) * 1971-07-08 1973-07-03 Douglas Machinery Co Engine heater monitor and control system
GB8628363D0 (en) * 1986-11-27 1986-12-31 Int Computers Ltd Electrical supply arrangement
US5900804A (en) * 1997-07-11 1999-05-04 Yewell; Ronald E. Indicating power cord system
US6225893B1 (en) * 1999-06-21 2001-05-01 Laurent Caissie Alarm system for engine block heater
UA49070C2 (uk) * 1999-12-15 2002-09-16 Віталій Миколайович Кожуховський Спосіб виявлення ушкоджень в системі електрообладнання автомобіля і пристрій для його здійснення
US7022943B1 (en) * 2003-12-01 2006-04-04 Barta Justin M Engine block heater system and method of operation
RU40263U1 (ru) * 2004-05-12 2004-09-10 Открытое акционерное общество "РИФ" Устройство регулирования напряжения вспомогательного генератора постоянного тока транспортного средства
WO2010122647A1 (ja) * 2009-04-23 2010-10-28 トヨタ自動車株式会社 車両、充電ケーブルおよび車両の充電システム
CN201515112U (zh) * 2009-10-16 2010-06-23 刘军 带有漏电指示的插座
US8289664B2 (en) * 2010-03-08 2012-10-16 Pass & Seymour, Inc. Protective device for an electrical supply facility

Also Published As

Publication number Publication date
WO2014108600A1 (en) 2014-07-17
RU2015130333A (ru) 2017-02-10
CA2897155C (en) 2016-08-16
RU2643792C2 (ru) 2018-02-06
EP2951905A1 (en) 2015-12-09
EP2951905A4 (en) 2016-11-16
CA2897155A1 (en) 2014-07-17
FI20135024A (fi) 2014-07-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US9368008B2 (en) Electric vehicle supply equipment cable detection
US9272626B2 (en) Devices and methods for the safe driving, charging and energy recovery operation of an electric vehicle
US8766810B2 (en) Indirect measurement method and system for monitoring and reporting leakage currents
US7595607B2 (en) Battery charging system and methods
US9594102B2 (en) Device for measuring ground connection resistance and onboard charger for a vehicle provided with such a device
KR20130060141A (ko) 복수의 열-촉발식 전기 차단 배열체들을 가진 전력 안전 시스템 및 방법
CN104377638A (zh) 用于变化电流热管理和损坏检测的卷线
US20110313696A1 (en) Battery monitoring system
CN111372809A (zh) 用于检测由充电站传输的电能的测量设备和方法
JP2010124578A (ja) 自動車用充電システムのアース線の断線検出回路
JP5606488B2 (ja) 車載電源装置
FI125059B (fi) Virtakaapelin kytkentäilmaisin
US20180335463A1 (en) Detection of a protective conductor failure by means of an active shield
CN104300526A (zh) 一种特种车电源接入保护器
WO2004100335A1 (en) A device for the management of electrical sockets
CN116917746A (zh) 用于测量电池充电系统中的接地电阻的方法和设备
US9081039B2 (en) Vehicle electrical system fault detection
KR102675321B1 (ko) 자동차를 위한 컨트롤러 장치 및 자동차
US11698612B2 (en) Extension cord
CN211236185U (zh) 一种浪涌保护器接地状态监测电路
KR20150037143A (ko) 과전류 감지 장치 및 방법
NZ764121A (en) Extension cord
Schmittner et al. Analysis of the functional and electrical safety of charging stations

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: KAS INNOVATIONS OY

FG Patent granted

Ref document number: 125059

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B