FI124781B - Iskulaite - Google Patents

Description

Iskulaite

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on iskulaite, jossa on runko, johon on asennettavissa pituussuunnassaan iskulaitteen rungon suhteen liikkuvasti työkalu ja johon iskulaitteeseen kuuluu työkammio ja siinä työkalun aksiaalisuunnassa liikkuvasti asennettu välitysmäntä työkalun puristamiseksi äkillisesti välitysmäntään vaikuttavan painenesteen paineella sen pituussuunnassa kokoon niin, että työkaluun syntyy sen pituussuuntainen jännityspulssi, joka etenee työkalun läpi rikottavaan materiaaliin, syöttö- ja poistokanavat painenesteen johtamiseksi iskulaitteelle ja siitä pois ja ohjausventtiili, jossa on liikkuvasti asennettu kytkinelin, jossa on ainakin yksi kanava niin, että kytkinelin vuorotellen johtaa painenestettä syöttökanavasta työkammioon vaikuttamaan välitysmäntään, jolloin välitysmäntä liikkuu iskulaitteen rungon suhteen työkaluun päin, ja vastaavasti päästämään iskulaitteesta välitysmäntään vaikuttanutta painenestettä pois, jolloin välitysmäntä paluuliikkeen aikana liikkuu iskulaitteen rungon suhteen takaisin alkuasemaansa.

Keksinnön kohteena olevassa iskulaitteessa saadaan jännityspulssi aikaan siten, että erillisessä työkammiossa olevaan välitysmäntään asetetaan vaikuttamaan painenesteen paine mieluiten suhteellisen äkillisesti. Paineen vaikutus työntää välitysmäntää työkaluun päin. Tämän seurauksena työkalu puristuu kokoon, jolloin työkaluun muodostuu jännityspulssi, mikä kulkee työkalun läpi ja työkalun terän ollessa kosketuksessa kiveen tai muuhun kohteena olevaan kovaan materiaaliin saa sen rikkoutumaan. Iskulaitteessa voidaan käyttää sen iskutoiminnan ohjaamiseen pyörivää tai edestakaisin suoraviivaisesti liikkuvaa kytkinelintä, jossa on tyypillisesti peräkkäisiä aukkoja, jotka vuorotellen avaavat yhteyden painenestelähteestä iskulaitteen välitysmännälle sekä vastaavasti välitysmännältä painenestesäiliöön. Tunnetuissa ratkaisuissa on yleisesti ongelmana männän palauttaminen sen alkuasentoon, mikä kuitenkin on tarpeen jatkuvan iskutoiminnan aikaansaamiseksi. Helpoin ratkaisu on välitysmännän pysäyttäminen paluusuuntaan erilaisten mekaanisten rajoittimi-en kuten olakkeiden avulla. Ratkaisuissa, joissa välitysmäntä voisi pyöriä akselinsa ympäri, tämä kuitenkin aiheuttaisi kitkaa ja kulumista. Edelleen ongelmana on se, että välitysmännän iskiessä rajoittimeen on pitemmässä käytännössä mahdollista seurata materiaalin muotoutumista ja murtumista.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen iskulaite, jolla saadaan välitysmännän pysäyttäminen haluttuun kohtaan voidaan tehdä ilman mekaanisia rajoittimia luotettavasti. Keksinnön mukaiselle iskulaitteelle on ominaista, että siinä on välitysmännän tai siihen kytketyn ja välitysmännän mukana liikkuvan osan kohdalle johtava ensimmäinen ohjauskanava, että ohjausventtiilin kytkinelimessä on ainakin yksi kanava, joka kytkee välitysmäntään vaikuttanutta painenestettä virtaamaan välitysmännän paluuliikkeen aikana ohjausventtiilin kautta ensimmäiseen ohjauskanavaan ja että välitysmännässä tai siihen kytketyssä ja välitysmännän mukana liikkuvassa osassa on toinen ohjauskanava, joka välitysmännän ollessa liikkuneena alkuasemastaan työkalun suuntaan kytkee ensimmäisen ohjauskana-van yhteyteen painenesteen poistokanavan kanssa niin, että jännityspulssin muodostumisen jälkeen välitysmännän paluuliikkeen aikana välitysmäntään vaikuttanut paineneste pääsee virtaamaan ensimmäisen ja toisen ohjauskana-van kautta poistokanavaan, ja että mainittu yhteys sulkeutuu, kun välitysmäntä on palannut alkuasemaansa, jolloin työkammioon jäänyt paineneste muodostaa vaimennustyynyn, mikä pysäyttää välitysmännän paluuliikkeen sen alku-asemaan.

Keksinnön etuna on, että välitysmännän paluuliikkeen rajoittaminen tapahtuu joustavasti painenesteen muodostamaan vaimennustyynyyn ja samassa luotettavasti ilman mekaanisia rajoittimia. Niinpä iskulaitteen luotettavuus paranee. Lisäksi ratkaisu on helppo toteuttaa pelkästään paineneste-kanavilla.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa Kuvio 1 esittää kaavamaisesti tekniikan tason mukaista iskulaitteen periaatetta,

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön toteutusmuotoa, Kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön toista toteutusmuotoa,

Kuvio 4 esittää vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa,

Kuvio 5 esittää leikkausta kuviossa kuvio. 4 linjaa B - B pitkin,

Kuvio 6 esittää leikkausta kuviossa kuvio. 7 linjaa D - D pitkin,

Kuvio 7 esittää leikkausta kuviossa kuvio. 6 linjaa C - C pitkin,

Kuvio 8 esittää kaavamaisesti vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa ja

Kuvio 9 esittää kaavamaisesti vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti leikattuna erästä tekniikan tason mukaista iskulaitetta 1, jossa on runko 2, jonka sisällä on työkammio 3 ja työ-kammiossa 3 välitysmäntä 4. Välitysmäntä 4 sijaitsee työkalun 5 kanssa sa-manakselisesti ja ne voivat liikkua aksiaalisuunnassaan niin, että välitysmäntä 4 koskettaa ainakin jännityspulssin muodostumisen alkaessa ja sen muodostumisen aikana suoraan työkaluun 5 tai välillisesti työkaluun siihen kiinnitetyn sinänsä tunnetun poraniskan kautta. Välitysmännän 4 työkaluun nähden vastakkaisella puolella on työkammioon 3 päin oleva painepinta. Jännityspulssin muodostamiseksi työkammioon 3 johdetaan paineista painenestettä paineläh-teestä kuten pumpusta 6 syöttökanavaa 7 pitkin ohjausventtiilin 8 kautta. Oh-jausventtiilissä on liikkuva kytkinelin 8a, jossa on yksi tai kuvassa esitetyn mukaisesti useampia kanavia kuten aukkoja tai uria 8b. Ohjausventtiilin 8 kyt-kinelimen 8a liikkuessa paineneste pääsee aukkojen ja urien 8b kautta vaikuttamaan välitysmäntään 4 ja vastaavasti kytkinelimen 8a edelleen liikkuessa välitysmäntään 4 vaikuttanut painenesteen paine pääsee purkautumaan poistokanavan 9 kautta. Jännityspulssi muodostuu, kun painenesteen paine työntää välitysmäntää 4 työkaluun 5 päin ja sen kautta puristaa työkalua 5 kokoon vasten rikottavaa materiaalia. Jännityspulssi saa siirtyessään työkalun 5 läpi kuljettuaan sen kärjen kuten esimerkiksi porakruunun kautta sinänsä tunnetulla tavalla rikottavaan materiaaliin kuten kiveen sen rikkoutumaan. Kun ohjaus-venttiilin 8 kytkinelin sulkee painenesteen pääsyn iskulaitteeseen ja sen jälkeen päästää välitysmäntään 4 vaikuttanutta painenestettä pois poistokanavaa 9 pitkin painenestesäiliöön 10, jännityspulssi lakkaa ja pienen matkaa, vain jonkun millimetrin työkalun 5 suuntaan liikkunut välitysmäntä 4 pääsee palaamaan alkuasentoonsa. Tämä toistuu oheisen venttiilin 8 kytkinelimen 8a liikkuessa ja kytkiessä vuorotellen paineen vaikuttamaan välitysmäntään ja vastaavasti päästäen paineen purkautumaan pois, jolloin kytkinelimen 8a liikkuessa jatkuvasti muodostuu vastaavasti sarja peräkkäisiä jännityspulsseja.

Iskulaitteen käytön aikana sitä työnnetään sinänsä tunnetulla tavalla syöttövoimalla F työkaluun 5 päin ja samalla rikottavaa materiaalia kohti. Välitysmännän 4 palauttamiseksi voidaan kammioon 3a syöttää tarvittaessa paineväliainetta jännityspulssien välillä tai välitysmäntä voidaan palauttaa takaisin mekaanisilla välineillä kuten esimerkiksi jousella tai työntämällä iskulai-tetta syöttövoimalla poraussuuntaan, jolloin välitysmäntä siirtyy iskulaitteen suhteen taaksepäin eli alkuasentoonsa. Työkalu voi olla sinänsä tunnetulla tavalla männästä erillinen tai männän kanssa integroitu yhtenäinen osa.

Kuvion 1 esittämässä tapauksessa on ohjausventtiilissä 8 työkalun 5 kanssa samanakselisesti pyörivästi liikkuva kytkinelin 8, jota pyöritetään akselinsa ympäri nuolen A suuntaan sopivalla pyöritysmekanismilla kuten moottorilla 11 katkoviivalla kaavamaisesti kuvatun voimansiirron avulla, Vaihtoehtoisesti kytkinelintä 8 käännetään pyörivästi edestakaisin sopivan mekanismin avulla. Pyörivästi liikkuva kytkinelin voi myös sijaita toisellakin tavalla esimerkiksi runkoon 2 työkammion 3 sivulle asennettuna. Pyörivästi liikkuvan kyt-kinelimen sijaan voidaan ohjausventtiilissä 8 käyttää myös edestakaisin liikkuvaa kytkinelintä. Edelleen voidaan käyttää kaikissa tapauksissa ohjausventtii-liä, jonka kytkinelimessä on vain yksi kanava painenesteen johtamiseksi työ-kammioon päin ja vastaavasti siitä pois. Edullisesti ohjausventtiilin 8 kytkinelimessä 8a on kuitenkin useita rinnakkaisia kanavia.

Kuvio 1 esittää edelleen ohjausyksikköä 12, joka voi olla kytketty ohjaamaan ohjausventtiilin pyörimisnopeutta tai edestakaisin liikkuvan ohjaus-venttiilin liikenopeutta ohjauskanavien tai -signaalijohtojen 13a ja 13b avulla. Tällainen säätö voidaan toteuttaa useilla erilaisilla sinänsä tunnetuilla tekniikoilla haluttuja parametrejä kuten porausolosuhteita, esimerkiksi rikottavan kiven kovuutta käyttäen.

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön toteutusmuotoa. Siinä on esitetty vain osa liikkuvalla kytkinelimellä 8a varustetusta ohjausvent-tiilistä 8 sekä iskulaitteen rungosta 2. Siinä on ohjausventtiilin 8 ja välitysmännän 4 välissä erillinen sulkuelin 14, joka liikkuu ohjausventtiilin 8 ja välitysmännän 4 välisessä painenestekanavassa olevassa venttiilitilassa 15a. Jännitys-pulssin muodostuminen tapahtuu niin, että paineinen paineneste ohjataan ohjausventtiilin 8 avulla virtaamaan kohti välitysmäntää 4, jolloin sulkuelin liikkuu oleellisesti kanavassa olevan virtauksen mukana. Tässä tilanteessa ja sukuelimen molemmin puolin vaikuttaa oleellisesti lähes sama paine. Tämän seurauksena välitysmäntä 4 liikkuu työkaluun 5 päin puristaen sitä kokoon, minkä seurauksena työkaluun muodostuu jännityspulssi. Jännityspulssin muodostuminen jatkuu, kunnes sulkuelin 14 pysähtyy sen liikettä mekaanisesti ra joittavaan esteeseen ja sulkee sannalla painenesteen virtauksen kohti välitys-mäntää 4. Muuttamalla sulkuelimen 14 liikematkan pituutta voidaan näin ollen säätää jännityspulssin pituutta. Jännityspulssin muodostuksen jälkeen ohjausventtiilin kytkinelin 8a liikkuessaan kytkee yhteyden ohjausventtiilin 8 ja välitysmännän 4 välisestä painenestekanavasta painenesteen paluukanavaan 9, jolloin paine pääsee purkautumaan ja välitysmännän 4 siirtyessä palautusvoiman vaikutuksesta takaisin aloitusasemaan sulkuelin 14 vastaavasti työntyy takaisin myös sen aloitusasemaan. Käytännössä on välttämätöntä, että välitysmännän 4 työkammiossa olevan paineneste pääsee vaihtumaan, koska se muutoin pääsee kuumenemaan liikaa. Samoin pitää ottaa huomioon se, että tällaisessa ratkaisussa aina tapahtuu jonkin verran öljyvuotoja tiivisteistä huolimatta. Kuvion 2 ratkaisussa nämä seikat on otettu huomioon. Siinä on sulkuelimen 14 läpi johdettu kanava 16, jonka aukko on ulokkeessa 14a ja jonka kautta pieni määrä painenestettä pääsee virtaamaan painenestekanavasta 15 työkammioon 3 venttiilin 8 kytkettyä painenesteen vaikuttamaan sukuelimeen 14. Tämä kanavan 16 läpi viilaava painenestemäärä on tilavuudeltaan varsin pieni. Jännityspulssin edetessä sulkuelimen 14 siirtyessä kohti painenestetilaa 3b sulkuelimen etupäässä pai-nenestetilan 3b puolella oleva uloke 14a työntyy sitä vastaavan muotoiseen ja kokoiseen syvennykseen 3c estäen painenesteen virtauksen kanavasta 16 painenestetilaan 3b. Kun jännityspulssi on saatu muodostetuksi, palaavat väli-tysmäntä 4 ja sulkuelin 14 aiemmin esitetyllä tavalla takaisin alkuasentoonsa, jolloin painenestetilaan 3b ja siten myös työkammioon 3 virrannut ylimääräinen paineneste poistuu jälleen kanavan 16 kautta.

Kuvion 2 esittämässä toteutusmuodossa iskumäntä palautetaan alkuasentoonsa käyttämällä hyväksi iskulaitteen syöttövoimaa, jolloin syöttövoi-ma työntää iskulaitetta eteenpäin ja välitysmäntä työkaluun 5 tukeutuvana pysyy paikallaan iskulaitteen rungon työntyessä työkaluun 5 päin. Tässä tapauksessa välitysmännän 4 etupuolella oleva painenestetila 3a on kytketty paineet-tomasti painenestesäiliöön kanavan 9 kautta.

Ohjausventtiilin 8 kytkinelimessä 8a puolestaan on ura tai vastaava 8c, mikä kytkee sulkuelimen 14 ja ohjausventtiilin 8 välisen painenestekanavan 15 ensimmäiseen ohjauskanavaan 17. Välitysmännässä 4 puolestaan on sen sisäinen toinen ohjauskanava 18, joka välitysmännän 4 liikkuessa jännitys-pulssin muodostumisen aikana työkaluun 5 päin aukaisee yhteyden painenes- tetilan 3a ja ensimmäisen ohjauskanavan 17 välillä. Kun välitysmäntää 4 työnnetään iskulaitteen 1 rungon 2 suhteen takaisin alkuasemaansa, virtaa työkammiosta 3 paineneste ensin työntäen sulkuelintä 14 taakse päin ja sen jälkeen sulkuelimen 14 kanavan 16 läpi painenestekanavaan 15 ja uran tai vastaavan 8c kautta ensimmäiseen ohjauskanavaan 17 ja edelleen toisen ohjauskanavan 18 kautta painenestetilaan 3a. Kun välitysmäntä 4 on siirtynyt alkuasentoonsa eli kuvan 2 osoittamaan asentoon, on yhteys kanavien 17 ja 18 välillä sulkeutunut eikä paineneste ei enää pääse virtaamaan työkammiosta 3 pois. Tällöin välitysmäntä 4 on hydraulisesti pysäytetty alkuasentoonsa, jolloin suljetussa tilassa oleva paineneste vaimentaa ja pysäyttää välitysmännän 4 liikkeen pehmeästi ilman merkittäviä mekaanisia rasituksia.

Kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä toista keksinnön toteutusmuotoa. Siinä on käytetty sulkuelintä 14, jonka poikkileikkaus on pienempi kuin sitä ympäröivän venttiilitilaan 15a poikkileikkaus. Niinpä niissä pääsee sekä pai-nenesteen syötön aikana että paluuvirtauksen aikana virtaamaan painenestet-tä sulkuelimen 14 ja venttiilitilan 15a väliin jäävän raon kautta. Tässä toteutus-muodossa painenesteen virtaus loppuu, kun sulkuelimen kartiomainen tai kaareva, esimerkiksi pallomainen pinta 14b osuu venttiilitilan 15a päässä olevaan esimerkiksi kartiomaiseen tai koveraan tiivistepintaan 15b. Välitysmännän 4 liikkeen rajoittaminen tapahtuu muuten kuten kuviossa 2, mutta paluuvirtauksen ohjaamiseen käytetään ohjausventtiilin 8 kytkinelimen 8a aukkoja tai uria 8b, jotka kytkevät painenestekanavan 15 yhteyteen ensimmäisen ohjauskanavan 17 kanssa välitysmännän 4 paluuliikkeen ajaksi.

Kuvio 4 esittää kaavamaisesti vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa. Siinä on nuolella A on osoitettu, että ohjausventtiilin kytkinelin 8a voi liikkua myös edestakaisin eikä pelkästään toimia yhteen suuntaan pyörivästi. Edelleen siinä ei ole käytetty sulkuelimiä, vaan paineneste johdetaan ohjaus-venttiilin 8 kytkinelimeltä 8a suoraan painenestekanavan 15 kautta työkammi-oon 3. Siinä on nuolella A on osoitettu, että ohjausventtiilin kytkinelin 8a voi liikkua myös edestakaisin eikä pelkästään toimia yhteen suuntaan pyörivästi. Välitysmännän 4 liikkeen rajoittaminen tapahtuu sinänsä vastaavalla tavalla kuin kuvioissa 2 ja 3, mutta paluuvirtauksen ohjaamiseen käytetään ohjaus-venttiilin 8 kytkinelimen 8a aukkoja 8b, jotka kytkevät painenestekanavan 15 yhteyteen kytkinelimen 8a vastakkaisella puolella olevan ensimmäisen ohjauskanavan 17 kanssa välitysmännän 4 paluuliikkeen ajaksi. Kuvio 4 esittää kaksi ensimmäistä ohjauskanavaa 17 ja vastaavasti 18, mutta niitä voi olla useampiakin kuten kuviossa 5 on esitetty. Siinä näkyy kanavia 17 ja vastaavasti 18 neljä kappaletta, mutta niiden lukumäärä voi olla toiminnan kannalta sopivasti valittu.

Sekä kuvio 4 että kuvio 5 esittävät myös eräänä vaihtoehtoisena sovellutuksena rengasmaiset urat 19 ja 20, jotka on muodostettu rungossa 2 olevan sylinterithän pintaan tai vastaavasti välitysmäntään 4 ja jotka yhdistävät keskenään ensimmäiset ja vastaavasti toiset ohjauskanavat 17 ja 18 toisiinsa. Rengasmaisia uria voi olla myös vain yksi eli rungossa 2 sylinterithän seinässä tai välitysmännässä 4. Kaikissa tapauksissa, joissa on vähintään yksi rengasmainen ura, voi kanavien 17 ja 18 lukumäärä olla eri suuri. Näissä toteutus-muodoissa painenesteen virtaus loppuu, kun urien 20 ja 19 ala-ja vastaavasti yläreunat tulevat kohdakkain tai vain yhtä uraa käytettäessä uran ja toisella puolella olevien kanavien reunat tulevat kohdakkain.

Kuvio 6 esittää leikkausta kuviossa 7 linjaa D - D pitkin ja kuvio 7 esittää leikkausta kuviossa 6 linjaa C - C pitkin. Niissä esitetyssä toteutusmuodossa toinen ohjauskanava 18 on välitysmännän 4 sivussa oleva ura, joka yhdistää ensimmäisen ohjauskanavan 17 ja rungon 2 sylinterithän sisäpintaan johtavan poistokanavan 9. Poistokanava 9 tai vaihtoehtoisesti toinen ohjaus-kanava 18 poistokanavan 9 kohdalla on välitysmännän 4 aksiaalisuunnassa sen mittainen, että painenestettä pääsee virtaamaan koko sen ajan, kun ensimmäinen ja toinen ohjauskanava ovat yhteydessä toisiinsa.

Kuvio 8 esittää kaavamaisesti vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa. Siinä on esitetty kuvion 2 mukaisesti vain osa liikkuvalla kytkinelimellä 8a varustetusta ohjausventtiilistä 8 sekä iskulaitteen rungosta 2. Sen sijaan, että välitysmännän 4 asema määräytyisi itse välitysmännässä 4 olevan toisen ohjauskanavan avulla, on tässä toteutusmuodossa välitysmännän 4 asemaa ohjaava toinen ohjauskanava 18 muodostettu välitysmännän 4 jatkeena olevaan välitysmännän puristusvoiman työkaluun siirtävään osaan 4a ja kanavat 9 ja 17 on vastaavasti kytketty yhteyteen sen kanssa. Tämän toteutusmuodon toiminta on vastaavanlaista kuin muissakin toteutusmuodoissa ja tässä toteutus-muodossa voidaan myös soveltaa muissa toteutusmuodoissa esitettyjä yksityiskohtia vastaavalla tavalla.

Kuvio 9 esittää kaavamaisesti vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa. Siinä on toisessa ohjauskanavassa 18 välitysmännän liikesuunnassa laajempi kanavan osa 18’, joka pitää yhteyden ensimmäiseen ohjauskanavaan 17 avoimena koko välitysmännän 4 liikematkalla. Vastaavasti tällainen laajempi osa voisi olla muodostettu ensimmäiseen ohjauskanavaan 17 tai molempiin. Edelleen siinä välitysmännän 4 aseman ohjausta varten on toisen ohjauskana-van 18 ja poistokanavan 9 asema mitoitettu siten, että yhteys toisesta ohjaus-kanavasta 18 poistokanavaan 9 sulkeutuu, kun välitysmäntä 4 on palannut alkuasemaansa. Tätä samaa ratkaisua voidaan soveltaa tietenkin myös kuvion 8 mukaisessa tapauksessa.

Keksintöä on edellä esitetty selityksessä ja piirustuksissa vain esimerkin omaisesti, eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Erilaiset toteutusmuotojen yksityiskohdat voidaan toteuttaa eri tavoin ja niitä voidaan yhdistellä keskenään. Niinpä eri kuvioissa 1-9 olevia yksityiskohtia voidaan yhdistellä toistensa kanssa eri tavoin toteuttavan käytännön sovellutuksena tarpeen mukaisesti. Ohjausventtiilin 8 kytkinelimen 8a pyöritys tai edestakainen liike voi olla toteutettu millä tahansa sinänsä tunnetulla tavalla mekaanisesti, sähköisesti, pneumaattisesti tai hydraulisesti. Ohjausventtiilin 8 kytkinelimen 8a voi kaikissa toteutusmuodoissa toimia joko yhteen suuntaan pyörivästi tai edestakaisella liikkeellä. Vaikka pyörivällä kytkinelimellä 8a ohjausventtiili on esimerkin omaisesti esitetty muodossa, jossa siinä on sylinterimäinen venttiiliosa, on se vastaavalla tavalla toteutettavissa myös kiekkomaisena, kartiomaisena tai muussa vastaavassa muodossa. Edelleen ohjausventtiilin kytkinelimen 8a läpi kulkevien aukkojen sijaan voidaan käyttää myös kytkinelimeen 8a muodostettuja uramaisia kanavia.

Claims (7)

1. Iskulaite, jossa on runko (2), johon on asennettavissa pituussuunnassaan iskulaitteen rungon (2) suhteen liikkuvasti työkalu (5) ja johon iskulaitteeseen kuuluu työkammio (3) ja siinä työkalun (5) aksiaalisuunnassa liikkuvasti asennettu välitysmäntä (4) työkalun (5) puristamiseksi äkillisesti väli-tysmäntään vaikuttavan painenesteen paineella sen pituussuunnassa kokoon niin, että työkaluun (5) syntyy sen pituussuuntainen jännityspulssi, joka etenee työkalun (5) läpi rikottavaan materiaaliin, syöttö- ja poistokanavat (7, 9) painenesteen johtamiseksi iskulaitteelle ja siitä pois ja ohjausventtiili (8), jossa on liikkuvasti asennettu kytkinelin (8a), jossa on ainakin yksi kanava niin, että kytkinelin (8a) vuorotellen johtaa painenestettä syöttökanavasta (7) työkammi-oon (3) vaikuttamaan välitysmäntään (4), jolloin välitysmäntä (4) liikkuu isku-laitteen rungon suhteen työkaluun päin, ja vastaavasti päästämään iskulait-teesta välitysmäntään (4) vaikuttanutta painenestettä pois, jolloin välitysmäntä (4) paluuliikkeen aikana liikkuu iskulaitteen rungon suhteen takaisin alku-asemaansa, tunnettu siitä, että siinä on välitysmännän (4) tai siihen kytketyn ja välitysmännän (4) mukana liikkuvan osan (4a) kohdalle johtava ensimmäinen ohjauskanava, että ohjausventtiilin (8) kytkinelimessä (8a) on ainakin yksi kanava (8c), joka kytkee välitysmäntään (4) vaikuttanutta painenestettä virtaamaan välitysmännän (4) paluuliikkeen aikana ohjausventtiilin (8) kautta ensimmäiseen ohjauskanavaan ja että välitysmännässä (4) tai siihen kytketyssä ja välitysmännän (4) mukana liikkuvassa osassa (4a) on toinen ohjauskanava (18), joka välitys-männän (4) ollessa liikkuneena alkuasemastaan työkalun (5) suuntaan kytkee ensimmäisen ohjauskanavan (17) yhteyteen painenesteen poistokanavan (9) kanssa niin, että jännityspulssin muodostumisen jälkeen välitysmännän (4) paluuliikkeen aikana välitysmäntään (4) vaikuttanut paineneste pääsee virtaamaan ensimmäisen ja toisen ohjauskanavan kautta poistokanavaan (9), ja että mainittu yhteys sulkeutuu, kun välitysmäntä (4) on palannut alkuasemaansa, jolloin työkammioon (3) jäänyt paineneste muodostaa vaimennustyynyn, mikä pysäyttää välitysmännän (4) paluuliikkeen sen alkuasemaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että ensimmäisiä ohjauskanavia (17) ja vastaavasti toisia ohjauskanavia (18) on useita.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että toinen ohjauskanava (18) on sovitettu kulkemaan välitysmännän (4) sivusta sen työkalun puolella olevaan tilaan (3a), joka on kytketty yhteyteen painenesteen poistokanavan (9) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että toinen ohjauskanava (18) on välitysmännän (4) tai siihen kytketyn ja välitysmännän mukana liikkuvan osan (4a) sivussa oleva ura ja että poistokanava (9) on johdettu iskulaitteen rungossa (2) toisen ohjauskanavan kohdalle (18).

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että toinen ohjauskanava (18) on välitysmännän (4) tai siihen kytketyn ja välitysmännän mukana liikkuvan osan (4a) läpi muodostettu kanava ja että poisto-kanava (9) on johdettu iskulaitteen rungossa ensimmäiseen ohjauskanavaan (17) nähden toisen ohjauskanavan (18) vastakkaiseen päähän.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että ensimmäiset ohjauskanavat (17) on kytketty toisiinsa isku-laitteen runkoon (2) muodostetulla rengasmaisella uralla (19).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että toiset ohjauskanavat (18) on kytketty toisiinsa välitysmän-tään (4) tai siihen kytkettyyn ja välitysmännän mukana liikkuvaan osaan (4a) muodostetulla rengasmaisella uralla (20).