FI123991B - Kehonsisäinen hoitolaite - Google Patents

Description

Kehonsisäinen hoitolaite

Keksintö liittyy kehonsisäisen hoitolaitteen yksityiskohtiin. Erityisesti yhdensuuntaisen liikkeen salliviin elimiin, joilla edestakaista liikettä tuottavan mate-5 riaalin lyhyt liike muutetaan yhdensuuntaiseksi pitkäksi liikkeeksi.

Tunnettua tekniikkaa on esimerkiksi saman hakijan aiempi hakemus FI20085238. Siinä kuvattu taustatieto luun pidennyshoidoista pätee myös tämän hakemuksen laitteelle.

10

Keksinnön tavoitteena on saada aikaa entistä paremmin toimiva kehonsisäi-seen käyttöön soveltuva laite, jolla voidaan tuottaa kahden kiinnityspisteen etäisyyden muutos älymateriaalin toistuvan pituusmuutoksen avulla. Edellä mainitun hakemuksen yhteydessä ongelmaksi on osoittautunut riittävän voi-15 matuoton aikaansaaminen magnetostriktiivisen materiaalin tuottamasta lyhyestä edestakaisesta liikkeestä. Yksisuuntaisen liikkeen sallivien elinten ja koko laitteen välysten pitää olla pienempiä kuin magnetostriktiivisen materiaalin tuottama pituusmuutos tuotettaessa riittävä voima.

20 Magnetostriktiivinen materiaali on edullinen, koska sillä saadaan aikaan riittävä voima esimerkiksi luunpidennyshoidossa. Ongelmana on kuitenkin tuotetun edestakaisen liikkeen pieni pituus, jolloin yhdensuuntaisen liikkeen salliville välineille asetetaan suuret vaatimukset. Magnitostriktiivinen materiaali ei vaadi mitään elektroniikkaa ympärilleen. Termiset muistimetalli, kuten Nitinol 25 vaatii lämmitysvälineet ja tehonsyötön ja kontrollivälineet niille. MSM (Magnetic Shape Memory) materiaalit tuottavat magnetostriktiivistä materiaalia suuremman liikkeen, mutta niiden voimatuotto on riittämätön ilman mekaanista välitystä. Pietsosähköinen toimielin taas vaatii esimerkiksi induktiokelan ja tarvittavan jännitteen tuottamiseksi. Kaikki edellä mainitut älymateriaalit 30 ovat kuitenkin rajoituksin mahdollisia käyttää keksinnön yhteydessä.

2

Keksinnön venytysluudutussovellus asettaa voimansiirrolle yleisesti seuraavat vaatimukset: (1) Liike tulee toteuttaa hallitusti 0,25 mm:n askelissa (0,25 mm neljästi päivässä 5 eli 1,0 mm/pv).

(2) Voimansiirron tulee välittää distraktioon tarvittava voima.

(3) Liike on lukittava askeleen jälkeen.

(4) Lukituksen tulee kestää raajasta välittyvä staattinen ja dynaaminen mekaaninen 10 rasitus.

Tämän lisäksi valittu hoitomenetelmä eli luuydinnaulaus muodostaa erityisvaatimuksia: (5) Voimansiirron tulee mahtua luuydinnaulan sisälle.

15 (6) Käytettyjen materiaalien on oltava bioyhteensopivia tai niiden riittävä eristäminen kehosta tulee olla mahdollista.

Terfenol-D:llä saavutetaan noin 0.15 mm edestakainen toistuva liike, jalan pidennyshoidon aikana. Tämä vastaa 0.12% pituusvenymää hoidon tarvitta-20 valla vastavoimalla. Terfenol on haurasta, joten siihen ei saa kohdistua vääntäviä, kiertäviä tai leikkaavia voimia. Diplomistyössään Haaja (2010) arvioi, että nykytiedon valossa suurin osa potilaista pystyttäisiin hoitamaan noin 800 N:n pidennysvoimalla. Pienimillään venytys oli saatu aikaan 300 N:lla, mutta suurimmillaan tarvittava voima oli ollut 1400 N. Jalan luiden pituushoidon 25 yhteydessä laitteen käytön aikana yleisesti esiintyvät maksimivoimat ovat puolestaan noin 2.5 kertaa potilaan painon luokkaa. Potilaan kävellessä syntyvä rasitus laitteelle on suurimmillaan hoidon loppuvaiheessa, jolloin naulan teleskooppi on pisimmillään, eikä teleskoopin pituutta enää kasvateta ja mekanismin kitkapinnat pysyvät siksi paikoillaan ja rasitus kohdistuu samaan 30 kohtaan useiden kuukausien ajan. Parantunut luu ja jalan lihaksen ottavat 3 vastaan melko pian suuren osan pituussuuntaisesta rasituksesta, jolloin laitteen tuettavaksi jää pääosin vääntöä vastustavia voimia.

Aiemmassa hakemuksessa on esitetty kuulamutterin ja vapaakytkimen yhdis-5 telmän käyttöä ja esimerkiksi väkäsien käyttöä yhdensuuntaisen liikkeen sallivana elimenä. Lisäksi US2009076597 (kappale 0022 Fig 2C) esittää kiilautuvien kuulien avulla toimivan kytkimen käyttöä ortopedisen vastaava laitteen yhteydessä. Hakemus ei kuvaa luunpidennyslaitetta, vaan sovelluksia, joissa tarvittavat voimat ovat huomattavasti pienempiä.

10

Pyöreät kiilautuvat kuulat tuottavat suuren pintapaineen, joka tuottaa kytkimen osiin elastista ja plastista muodonmuutosta. Tämä taas tuottaa kytkimeen välystä, joka on sitä suurempi, mitä suurempaa voimaa yritetään yhdellä kuulalla vastustaa. Koska käytettävissä oleva tila on hyvin rajoitettu, 15 laitteeseen ei sovi isot kuulat, eikä myöskään suurta määrää kuulakytkimiä. US2009076597 kuvaama ratkaisu ei siis sovi käyttöön, jossa voimat ovat suuria ja käytettävissä oleva tila rajoitettu. Ratkaisu ei toimi luudistraktiolaittees-sa ainakaan normaaleista materiaaleista valmistettuna, esimerkiksi perinteiset kuulalaakereissa käytettävät materiaalit eivät ole riittävän kestäviä, jotta 20 laite kestäisi koko hoidon aikaisen rasituksen.

Keksinnön mukaan käytetään viiva kosketuksen tuottavaa kiilaelintä yhdensuuntaisen elimen paluuliikkeen lukitukseen. Tämä kiilaelin voi olla esimerkiksi rulla tai kiertokiila. Myös kuula tai tynnyrimäinen elin tulee kyseeseen, mi-25 käli sen vastinpinnat muotoillaan sopivasti.

Keksijän tekemien testien perusteella usea perättäinen yksisuuntaisen liikkeen salliva kytkin pienentää rasituksen alaista välystä noin perättäisten elinten lukumäärän neliöjuuren käänteislukuun verrannollisesti. Eli neljä perät-30 täistä elintä puolittaa välyksen. Tämä nyrkkisääntö näyttäisi pitävän paikkaansa ainakin suhteellisen pienillä perättäisten elinten lukumäärillä. Luku- 4 määrän kasvaessa voitaisiin olettaa, lukumäärän kasvattamisen vaikutus pienenee. Toisaalta, lisättäessä elimien määrää voidaan elinten kokoa ja siten myös välystä pienentää.

5 Seuraavassa kuvataan keksinnön mukaisia ratkaisuja oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 esittää keksi n nonmukaisen laitteen yhdensuuntaisen liikkeen sallivan elimen erään sovellusmuodon.

10

Kuvio 2 esittää erilaisia poikkileikkauksia yhdensuuntaisen liikkeen sallivalle laitteelle

Kuvio 3 esittää eri konfiguraatioita yhdensuuntaisen liikkeen sallivien elinten 15 sijoittamiselle.

Kuvio 4 esittää rullilla toimivan vapaakytkimen periaatekuvia.

Kuvio 5 esittää lineaariliikkeisen kiertokiilakytkimen periaatteen.

20

Edullisesti käytetään kuvan 1 mukaista elintä räjähdyskuvana. Edullisesti laitteessa voi olla useita kiilaelimiä peräkkäin. Kuvassa tanko 1 liikkuu rungon 2 sisällä, rullat 3 tukeutuvat vinoihin pintoihin 7 jousena toimivan joustavan laatan 4 työntäminä, kun korkki 5 on ruuvattu paikoilleen. Kun tankoa liikute-25 taan nuolella merkittyä suuntaa vastaan, vinot pinnat 7 painavat rullat 3 vasten tangon tahoja 8, jolloin rullat lukitsevat tangon paikoilleen. Usea perättäinen kiila tai rulla voidaan rakentaa esimerkiksi niin, että ulkokehän etene-missuuntaan nähden kaltevassa tai vinossa kulmassa olevat perättäiset rullia tai kuulia kiilaavat osat työstetään yhteisille irrallisille paloille, jotka sopivat 30 laitteen ulompaan tai sisemmän osan vastinpintaan. Tällöin vinot pinnat 7 työstetään liuskoihin, ja niille järjestetään useita perättäisiä rullia. Tällöin jou- 5 si järjestetään jokaiselle rullalle, jolloin jousi voi tukeutua liuskojen pintoihin tai jousia voidaan työntää korkin 5 avulla välineillä, jotka ulottuvat esimerkiksi rullien 3 päiden välisen tilan ohi. Jousena voidaan käyttää myös polymeeriä, esimerkiksi bioyhteensopivaa silikonikumia, jolla rullat liimataan paikoil-5 leen erillisiin liuskoihin.

Kuvan 1 edullisessa sovellusmuodossa käytetään särmikästä, esimerkiksi nelikulmaisen poikkileikkauksen omaavaa tankoa 1, johon rullat tukeutuvat jousena toimivan elimen 4 painamina siten, että jousi painaa rullia vinon pinnan 10 ja tangon väliseen rakoon. Tämä jousielin voi olla esimerkiksi bioyhteensopi-va vaahtomuovilevy, tai elastisesta polymeeristä tehty, esimerkiksi silikoni-kuminen jousi tai metallinen jousi. Metallijousi voi olla taivutettu levymäinen, kierrejousi, kuppijousi jne. Tanko on valmistusteknisesti helpointa tehdä poikkileikkaukseltaan suoria pintoja sisältäväksi, koska silloin rullat tai kiertokiilat 15 ovat tasapaksuja ja helppoja valmistaa. Rullat voivat olla myös esimerkiksi tynnyrinmuotoisia, mutta silloin pitää valmistaa koverat vastinpinnat. Tynny-rinmuotoinen rulla tai kitkapinnaltaan ympyrän kaaren muotoinen kiertokiila mahdollistaa viiva kosketuksen myös pyöreän ulkoputken sisäpintaan. Tällöin kuitenkin sisätankoon tuleva vastakappale pitää muotoilla koveraksi siten, 20 että sen kaarevuussäde on sama kuin ulkoputken. Kovera ja vino vastapinta on tuotettavissa erillisenä palana tai se voidaan työstää esimerkiksi särmikkään keskitangon pintaan.

Suorien rullien sijasta voidaan käyttää myös kiiloja, kuulia tai tynnyrin muo-25 toisia rullia. Eri vaihtoehtoja on kuvattu kuviossa 2, jossa ylin rivi kuvaa pistemäisen kitkapinnan tuottavia elimiä, jotka eivät edellä kuvatuista syistä ole edullisia esimerkiksi luunpidennyslaitteessa, koska käytettävissä olevaan tilaan rakennettuna niiden toiminta on osoittautunut epätyydyttäväksi. Kolmannen rivin esimerkki kuvaa neljä tynnyrimäistä kiilaa tai rullaa. Mikäli käy-30 tetään tynnyrimäisiä rullia esimerkiksi kuuden tai useamman rullan kanssa, voidaan käyttää oleellisesti pyöreää ulkoputkea.

6

Erillisen vinon tason sisältävän osan käyttö mahdollistaa kuulia tai rullia kiilaavien vinojen osien työstämisen erikseen, esimerkiksi käyttäen laser- tai vesi leikkausta tai pakottamista. Lisäksi irrallinen osa kokee vain puristusvoimia ja jossain määrin leikkausvoimia, muttei juurikaan vetojännityksiä. Näin 5 irrallinen osa voidaan valmistaa materiaalista, joka on optimaalinen käytettäväksi kiilaavana vinona tasona, irrallinen osa voidaan rakentaa myös siten että vinot tasot tai kiilan vastaosat rakennetaan erillisistä pienemmistä paloista, esimerkiksi tekemällä vain vinot rullia tai kuulia tukevat osat esimerkiksi wolframkarbidista tai titaaninitridistä, jolloin ne voidaan esimerkiksi ultraää-10 nihitsata ohueen metallilevyyn, joka toimii rullia, kuulia tai kiiloja tukevana ja paikallaan pitävänä osana. Vaihtoehtoisesti osat voidaan hitsata suoraan sisä-tankoon tai ulkoputkeen kiinni. Erillisten osien käyttö mahdollistaa myös esimerkiksi pyöreän tangon käytön tankona 1 siten, että erilliset osat sovitetaan tangon pintaan, jolloin vinot pinnat ovat siis sisätangossa, ja lukitsevat kitka-15 pinnat ulkoputken pinnassa. Tällöin voidaan käyttää myös tynnyrin muotoisia rullia, joiden pitkittäinen kaarevuus vastaa ulkoputken sisäpinnan kaarevuutta. Sisäputkeen sovitetaan tällöin vinot pinnat sisältävät erilliset osat joko niin, että ne tukeutuvat suoraan pyöreään tankoon tai niille voidaan viistää suorat vastinpinnat. Molemmissa tapauksissa etuna on itse sisätangon hel-20 pompi työstettävyys, jolloin erikoisen muotoiset vinot pinnat sisältävät osat voidaan valmistaa esimerkiksi suurissa sarjoissa valamalla.

Irrallinen osa voi olla edullisesti suorakulmainen tai poikkileikkaukseltaan myös ympyrän kaari, jolloin sen vastinpinta on pyöreän tangon ulkopinta tai 25 putken sisäpinta. Tällöin irrallinen osa voi olla esimerkiksi metallilevystä valmistettu putkimainen mahdollisesti avoimeksi jätetty osa, joka kiristyy sisä-tankoon tai ulkoputkeen kiinni oman jousivoimansa avulla. Tällöin siis irto-osa valmistetaan edullisesti suorana ja se kierretään vähän vastinpintaansa suuremmaksi tai pienemmäksi avoimeksi putkeksi niin, että se asettuu vas-30 tinpintaansa tiukasti. Lopullinen muotoutuminen vasten ulkoputkea tai sisä-putkea tapahtuu vasta kuulien, rullien tai kiilojen pakottamana. Irto-osa voi 7 olla esimerkiksi ohut teräslevy, jossa on sintrattuja kuulia pitäviä osia tai irto-osa on levy, jossa on kuulia varten reikiä tai koloja. Irto-osa ei toiminnan aikana liiku suhteessa alustaansa.

5 Irralliset palat lukittuvat esimerkiksi kuvan 1 korkin 5 avulla pituussuunnassa ja samalla myös lukituksen aikana kitkavoima pitää osia paikoillaan ulko-osan pintaa vasten. Ympyräsegmentin sisältävän irto-osan etuna on, että voidaan käyttää pyöreää putkea sisä- tai ulkopinnassa tai voidaan työstää kuulille kaltevat poikkileikkaukseltaan oikean muotoiset urat erillisiin kiskoihin tai esi-10 merkiksi rullia kiilaaviin vinot urat sisältäviin kovametallipaloihin, jotka edelleen hitsataan tai juotetaan niitä pitävään putkimaiseen pituussuunnassa avoimeen hoikkiin, joka kiristyy pintaa vasten lopullisesti lukituselinten painamana. Näin vältetään usean vinon sylinterimäisen pinnan työstäminen putken sisäpintaan ja itse vinojen osien materiaali voidaan valita vapaasti. Näin 15 voidaan vino pinta valmistaa esimerkiksi keraamista tai wolframkarbidista, ja sen tuki ja muut osat esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tai titaanista. Näin voidaan käyttää kovaa ja puristuskestävää materiaalia rullaa vasten. Näin rullan tai kiertokiilan toinen vastinpinta on vähemmän joustava ja kestävämpi kuin yhdestä materiaalista valmistettuna. Toinen vastinpinta on liik-20 kuva, ja näin sen plastinen muodonmuutos haittaa vähemmän, koska joka toimintasyklillä rulla painaa uutta kohtaa, eikä laitteen vastinputkea tarvitse käyttää montaa kertaa, koska laite on yleensä potilaskohtainen ja mekaniikka on tämän takia yleensä kertakäyttöinen.

25 Vinot pinnat on helpompi työstää pieneen erilliseen osaan mukaisesti, koska silloin voidaan käyttää myös sintrausta, ja esimerkiksi auton nastojen tai kivi-poran terien kärkipalojen yhteydestä tuttuja tekniikoita. Myös esimerkiksi elektrolyyttinen kasvatus tai kipinätyöstö on helpompi tehdä irto-osiin eikä suoraan teleskooppiputken pintaan. Erillinen osa voi olla ohut metalliliuska tai 30 ohut liuska, jossa on lisäksi pystyseiniä, joihin jousielimet voivat tukeutua.

8

Jousielin voi olla esimerkiksi metallijousi tai polymeerijousi, joka toimii samalla liimauksena kokoonpanon aikana.

Kuviossa 4 on esitetty erilaisia rullilla toimivia vaihtoehtoisia rakenteita sisä-5 ja ulkopuolisille lukituslaitteille. Kuvio 3 kuvaa leikkauksen A-A eri vaihtoehtoja.

Kuvio 5 esittää erilaisia kiertokiilarakenteita. Kuviosta 5 poiketen kiertokiiloille voi olla myös useita jousia, jolloin rakenteeseen syntyvät plastiset muodon-10 muutokset eivät aiheuta yhteisellä jousella esijännitettyjen kiilojen erisuuruisia esijännitysvoimia. Jousia voi olla myös kiilojen välissä, jolloin jousi voi olla ohut ja lyhytliikkeinen, jolloin se sallii pienen kulmaeron kiilojen välille niiden menettämättä esijännitysvoimaa. Kuvasta poiketen jousia voi olla molemmilla puolilla, jolloin kiilan eri päitä esijännitetään eri suuntiin. Kullakin kiilalla voi 15 olla myös liikkumattomassa päässä muotoiltu vastinpinta.

Rullat 3 voidaan liimata polymeeripalolla paikoillaan pysyvän irto-osien väliseiniin tai pohjaan ja mahdollisesti myös kiilaosiin. Asennettuna rulla painaa jousena toimivaa polymeeriä ja polymeeri tuottaa voiman, joka painaa rullan 20 tiukasti vasten vinoa pintaa. Rullan ja polymeerin välissä voi olla erottava tukielin, joka välittää jousen voiman. Jousi voi olla myös metallia.

Kokoonpanon helpottamiseksi useat peräkkäiset rullat voidaan liimata bioyh-teensopivalla aineella irto-osiin kiinni. Sopiva liima-aine voi olla esimerkiksi 25 joustava bioyhteensopiva silikonimuovi tai polyuretaani, joka toimii myöhemmin myös bias-voiman tuottavana jousena rullille tai kiiloille. Tällöin esimerkiksi silikonilla liimataan rullat vinoon pintaan siten, että liimaus toimii samalla puristusjousena myöhemmän toiminnan aikana. Käytännössä kiilan tausta pitää tällöin muotoilla tai karhentaa niin, että liimaus tai muovivalu 30 pysyy kiilaosassa luotettavasti kiinni. Itse rulla tai kiertokiila saa irrota liimauksesta heti, kun laite on saatu koottua. On myös mahdollista käyttää tilapäi- 9 seen liittämiseen esimerkiksi vesijäätä, joka on helppo poistaa kokoonpanon jälkeen kuumentamalla. Tällöin jousivoima pitää tuottaa muulla tavalla.

Rullan tai kiilan ja polymeerijousen välissä vai olla erillinen tuki- tai laake-5 riosa, joka erottaa jousen ja rullan toisistaan. Näin vältetään pehmeän jou-siosan kiertyminen käytön aikana rullan ympäri ja näin polymeerin joutuminen kitkapinnan väliin. Tukiosa voidaan liittää väliaikaisesti rullaan kokoonpanon ajaksi tai tukiosa voi myös olla esimerkiksi rullan päätyyn laakeroitu. Mikäli käytetään kiertokiilaa, voidaan kiertokiilat liimata jousena toimivalla 10 joustavalla materiaalilla niin, että liimaus pitää kiilat lähes paikoillaan toisesta päästään ja samalla tuottaa käytön aikana esijännitysvoimaa. Tällöin voidaan kiiloille käyttää sopivasti muotoiltua vastakappaletta. Mikäli rullat liimataan joustavalla polymeerillä vinoon pintaan tai tukirakenteeseen, ne voivat toimia myös pyörimättöminä kiiloina. Tällöin rullien asento ei muutu toiminnan aika-15 na, vaan lukituksen vapautuessa rullaan liimattu polymeerijousi palauttaa lukituksen aikana hieman kiertyneen rullan asennon lähelle alkuperäistä. Tällöin rulla todennäköisesti muotoutuu kitkapinnoiltaan hieman litteäksi käytön aikana, jos rullassa tapahtuu plastista muodonmuutosta tai kulumista.

20 Muista edullisia jousimateriaaleja on teräs, solukumi tai solumuovi, ja Nitinol, joka on hyvin tunnettu superelastinen ja bioyhteensopiva materiaali.

Kuvio 3 esittää yhdensuuntaisen liikkeen sallivien elinten eri sijoituspaikkoja. Ensimmäisessä ja kolmannessa ratkaisussa (Aja C) yhdensuuntaisen liikkeen 25 sallivat elimet 19 ovat Terfenol-elimen 11 eri päissä. Tällöin maksimiliikerata S on lyhyempi kuin jos elimet 19 ovat samalla puolella kuten toisessa ja neljännessä kuviossa (B ja D). Kahden ensimmäisen sovelluksen (Aja B) lukittuvat kitkapinnat 14 ovat vasten sisempää teleskooppiputkea tai tankoa 1, ja kahden jälkimmäisen sovelluksen (C ja D) kitkapinnat 14 toimivat vasten 30 ulompaa putkea 2. Samalle puolelle järjestetyt elimet vaativat ylimääräisen 10 väliseinän tai tuen rakenteeseen, joten rakenteesta tulee hieman monimutkaisempi.

Rullat tai kiilat voivat olla vain toisella puolella yhteen suuntaan liikkuvaa elin-5 tä. Tällöin rulla tai kiila painaa liikkuvan elimen vasten vastapuolella olevaa kitkapintaa. Tämä mahdollistaa erilaisten kitkapintojen käytön itse kiilassa tai rullassa ja sen taustapinnassa. Kiilan tai rullan on kestettävä huomattavasti suurempaa pintapainetta kuin pinta-alaltaan suuremman taustan kitkapin-nan. Tällöinkin kiilan tai rullan kiilauskulman on oltava riittävä kiilan tai rulla 10 lukittumiseen, mutta kiiloja tai rullia ei välttämättä tarvita kuin yksi. Tämä on edullista paitsi valmistuskustannusten takia, myös siksi, että vain toiselle puolelle tulee muodonmuutosta ja siten välystä aiheuttavaa suuria pintapaineita. Tämä ratkaisu mahdollistaa myös puoliympyrän muotoisen poikkileikkauksen, jolloin taustan kitkapinta on kaareva.

15

Kitkaan perustuvan lukituksen lisäksi voidaan käyttää myös räikkäelimiä. Tällöin haasteena on riittävän pienen hammastuksen ja vastinosan toteuttaminen. On todennäköisesti mahdollista käyttää mikrotyöstömenetelmiä tuottamaan tasopintoja, joissa on riittävän suuri määrä hampaita ja vastinosia luo-20 tettavan toiminnan mahdollistamiseksi. Tällöin käytetään esimerkiksi kahta hammastettua vastinpintaa, joista toinen on liikkuvassa osassa ja toinen paikallaan pysyvässä osassa. Näitä pintoja painetaan vastakkain esimerkiksi painamalla hammastettua elintä liikkuvaa elintä vasten tai painamalla liikkuvaa elintä vasten hammastusta.

25

Claims (10)

1. Luuhun kiinnitettävä tai liittyvä kehonsisäinen laite, joka tuottaa yksisuuntaista etenevää liikettä edestakaisen samansuuntaisen etenevän liikkeen 5 suuntaisen liikkeen tuottavan elimen (11) avulla, käyttäen yksisuuntaisen liikkeen sallivia elimiä (19), tunnettu siitä, että yksisuuntaisen liikkeen sallivat elimet käsittävät viiva kontakti n tuottavat kitkaan perustuvat kiilaelimet (3, 7), jotka ovat valittu joukosta: rullat, kuulat tai kiertokiilat.

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, jossa kiilaelinten (3) viivakontakti on liik keen suuntaan nähden kohtisuorassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, jossa kontaktin tuottavia kit-kaelimiä (3) on useita peräkkäin liikkeen yhdensuuntaisen liikkeen suunnas- 15 sa.

4. patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen laite, jossa kuulien, rullien tai kään-tökiilojen paikallaan pysyvä vastakappale (7) on valmistettu erillisenä osana, joka on edelleen liitetty tai tukeutuu kitkan avulla suoraan taustaansa tai 20 useita vastakappaleita on kiinnitetty yhteiseen tukiosaan, joka edelleen liitetään tai tukeutuu taustaansa.

5. patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kitkaelinten — vastakappaleita (7) on järjestetty liikkeen suunnassa useita peräkkäin yhdelle c3 25 tai useammalle erilliselle osalle. CD O CO <m

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, jossa pitkänomaisen | kontaktin tuottavat kitkaelimet (3) tuottavat yhteen suuntaan liikkuvaan g osaan paluuliikettä vastustavaa kitkavoimaa myös painamalla mainittua edes- m g 30 takaisin liikkuvaa kitkaelinten takapuolella olevaa kitkapintaa vasten, δ (M

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, jossa edestakaisen liikkeen tuottava elin käsittää magnetostriktiivisen, muistimetallisen, MSM- tai pietsosähköisen elimen (11).

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukaisen laitteen sisältävä luun- sisäinen luunpidennyslaite.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukaisen laitteen sisältävä luun ulkopuolinen hoitolaite, esimerkiksi skolioosin hoitolaite tai leukadistraktori.

10 δ (M CD O co (M X en CL O) CD m m o δ (M