FI122946B - Menetelmä nikkelisulfidin pasuttamiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ NIKKELISULFIDIN PASUTTAMISEKSI KEKSINNÖN ALA

Keksintö kohdistuu menetelmään saostamalla tuotetun nikkelisulfidin 5 pasuttamiseksi nikkelioksidiksi leijupetiuunissa. Saostettu, hyvin hienojakoinen nikkelisulfidisakka mikropelletoidaan ja mikropelletoitu sakka johdetaan leijupetikäsittelyyn. Leijupetikäsittely voi tapahtua yhdessä leijukerros-uunissa, jossa on kiertopeti tai kahdessa leijukerrosuunissa, joissa on kupliva peti.

10

KEKSINNÖN TAUSTA

Metallisulfideja on hapetettu teollisessa mittakaavassa erityyppisissä pasutusuuneissa jo vuosikymmenien ajan. Sulfatoivassa pasutuksessa sulfidit hapetetaan sulfaateiksi. Sulfaattien muodostuminen tapahtuu 15 alemmassa lämpötilassa kuin oksidien. Perkipasutuksessa (dead roasting) koko sulfidimäärä hapetetaan oksidiksi hapettavissa olosuhteissa niin korkeassa lämpötilassa, että sulfaatit eivät ole enää stabiileja. Pasutus voidaan tehdä erilaisissa uuneissa, kuten moniarinauuni, rumpu-uuni tai • · · ;··; leijupetiuuni. Yleisimmin käytetty on leijupetiuuni, koska siinä on tehokas • · · 20 energian ja lämmönsiirto samoin kuin lämpötilan kontrollointi.

• · • · • · · • · • · ”*. Pasutusteknologiaa on käytetty myös nikkelisulfidin hapetuksessa, jolloin • · sulfidi on pasutettu joko sulfaatiksi tai oksidiksi. Lähtömateriaalina on tällöin • · joko vaahdotuksessa muodostettu nikkelisulfidirikaste tai pyrometallurgi-25 sessa käsittelyssä syntynyt nikkelikivi. Kun lähtöaineena on rikaste, on • · nikkelipitoisuus luokkaa 1 - 10%, mutta nikkelikivessä pitoisuus on yleensä • · .· . luokkaa 40 - 70%. Sekä rikaste että kivi sisältävät yleensä myös jonkin • · · • »· I./ verran muita metalleja, esimerkiksi kuparia, rautaa, kobolttia ja arseenia.

• · **’ Nikkelisulfidin pasutus on yleensä suoritettu leijupedissä, ns. kuplivassa [ [ 30 pedissä.

• · · • ·· • · 2

Leijupetiteknologian käyttöä rajoittaa toisinaan liiallinen sulafaasien muodostuminen ja sen seurauksena pedin sintraantuminen. Nikkelisulfidin hapettuminen oksidiksi tapahtuu periaatteessa jo lämpötilassa noin 700 °C, mutta kinetiikasta ja muista syistä johtuen käytetään lämpötilaa noin 900 °C. 5 Kirjallisuuden mukaan Ni-S-systeemissä esiintyy sulia faaseja jo esimerkiksi lämpötilassa 635 °C. Nikkelisulfaatin muodostus vähenee oleellisesti, kun lämpötila nousee yli 700 °C.

Patenttijulkaisuissa GB 769,267 ja US 3,957,484 on kuvattu nikkeliä sisältä-10 vän sulfidirikasteen, kuten pyrrotiitin, pasutusta. GB-julkaisun mukaisessa menetelmässä rikaste pasutetaan sulfaatiksi ja US-julkaisun kuvaamassa menetelmässä oksidiseksi. Sulfatoivassa pasutuksessa voidaan käyttää lisäaineena esimerkiksi natriumsulfaattia ja sideaineena savipitoista materiaalia. Menetelmissä hienojakoinen rikaste (80 % alle 45 pm) syötetään leijukerros-15 uunin katosta lietteenä, jolloin alaspäin pudotessaan liete kuivuu ja agglome-roituu uunin yläosassa ja varsinainen hapettuminen tapahtuu uunin alaosassa. Leijup eti muodostuu joko pasutuksen aikana muodostuneista tai . sinne etukäteen syötetyistä pasutepartikkeleista. Pyrrotiitin rauta hapetetaan • · · :*·; hematiitiksi ja sulfidit rikkidioksidiksi. Käytetty lämpötila oli alueella 1000 - • · · ;:i.: 20 iioo°c.

• · • · ··· »·· • · • · US-patenttijulkaisussa 3,094,409 kuvataan nikkelisulfidin pasutusta nikkeli- • · oksidiksi leijupedissä. Käsiteltävä sulfidi on joko pyrometallurgisessa käsitte- • · lyssä syntynyttä kiveä tai vaahdotusrikaste, jonka nikkelipitoisuus on korkea, 25 noin 64 - 72 %. Jos käsiteltävä materiaali on kiveä, se granuloidaan sulana haluttuun raekokoon pasutusta varten. Vaahdotusrikaste on hienojakoista, / . sen raekooksi mainitaan 95% -200 mesh eli pääosin alle 0,074 mm.

• · · ,*./ Vaahdotusrikaste agglomeroidaan kokoon 0,25 -1,3 mm (65 mesh - 0,5 in), • · jolloin apuaineena voidaan käyttää esimerkiksi vettä, nikkelisulfaattia, rikki- ,* | 30 happoa, lignosolia, polttoöljyä tai bentoniittia. Esimerkkien mukaan pasutus- • · » '* lämpötila on luokkaa 1050 - 1100 °C. Pasutuksessa muodostunut pöly joko palautetaan pasutusuuniin tai agglomerointiin.

3 GB-patenttijulkaisussa 1,502,986 on kuvattu nikkelipitoisen rautasulfidin pasutus leijupetiuunissa ferronikkelin valmistusta varten. Pasutettava materiaali sisältää 5-35 % nikkeliä ja se agglomeroidaan raekokoon 6,7 -5 1,2 mm. Pasutus suoritetaan lämpötilassa 800 - 1150 °C. Mitä korkeampi pasutuslämpötila on, sitä pienempi on pasutteeseen jäävän rikin määrä. Suuri pellettikoko sallii korkeamman lämpötilan käytön, mutta vaatii suuren kaasuvirtauksen, että leijutus onnistuu. Korkeassa lämpötilassa osa materiaalista sulaa tiiviiksi ja hidastaa diffuusiota. Muodostunut oksidinen pasute 10 esipelkistetään ja syötetään sähköuuniin ferronikkelin valmistamiseksi. Koska pasute syötetään sulatusuuniin, petimateriaalina voidaan käyttää hiekkaa.

SE-kuulutusjulkaisussa 346 703 on kuvattu sulfidisen rautamateriaalin 15 pasutuskäsittely, jossa käsiteltävä materiaali sisältää epäpuhtautena jotain aineista arseeni, antimoni, tina tai vismutti. Sulfidimateriaali voi raudan lisäksi sisältää myös kobolttia, nikkeliä, kadmiumia, kuparia tai sinkkiä, ja on todettu, että nämä voivat pasutuksen yhteydessä muodostaa ferriittejä.

t·· ···; Pasutus suoritetaan kahdessa leijupetireaktorissa. Ensimmäisessä leiju- • · · *:!.· 20 pedissä lämpötila säädetään olemaan alueella ainakin 800 °C ja olosuhteet • · • · säädetään pelkistäviksi. Näissä olosuhteissa epäpuhtaudet haihtuvat ja • · estetään ferriittien muodostuminen. Pasutus saatetaan loppuun toisessa « · leijupetireaktorissa lämpötilassa 700 - 800 °C, jolloin tuotteena saadaan rikkivapaata magnetiittista materiaalia.

25 • ·

KEKSINNÖN TARKOITUS

• · .* . Tekniikan tasossa on kuvattu nikkelisulfidirikasteen tai nikkelikiven pasutus- • · · • · · J./ käsittelyä. Rikasteen ja nikkelikiven raekoko on kuitenkin selvästi suurempi • · *·* kuin hydrometallurgisesti saostamalla muodostetun nikkelisulfidin ja sen [ [ 30 vuoksi saostetun nikkelisulfidin leijupetipasutus sellaisenaan tuottaa suuria • · · *· vaikeuksia. Tämän keksinnön puitteissa on pyritty ratkaisemaan hienojakoisen materiaalin leijupetipasutukseen liittyvät ongelmat.

4

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksintö kohdistuu menetelmään nikkelisulfidin hapettamiseksi oksidiksi leijukerrosuunissa, jolloin seostamalla muodostettua, hyvin hienojakoista 5 nikkelisulfidisakkaa käsitellään seuraavissa vaiheissa: a) nikkelisulfidisakka mikropelletoidaan leijukerrosuunin poistokaasuista erotettavan sulfaattisen pölyn avulla ja b) mikropelletoitu sakka käsitellään yhdessä tai kahdessa leijukerrosuunissa lämpötilassa 650 - 1000 °C hapettavissa olosuh- 10 teissä nikkelioksidin ja rikkidioksidipitoisen kaasun muodostamiseksi.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan mikropelletoidun sakan pasutus tapahtuu kiertopetipasutuksena yhdessä leijukerrosuunissa ja siihen liittyvässä syklonissa, jolloin koko kierron lämpötilaksi on säädetty 750 -15 1000 0 C. Tällöin kierrätettävä mikropellettivirta on vähintään 100 - 300 % uuniin syötettävän tuoreen mikropelletoidun nikkelisulfidisakan määrästä.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan mikropelletoitu nikkeli-sulfidisakka käsitellään ainakin kahdessa leijukerrosuunissa, joissa pasutus • ·· · : 20 tapahtuu kuplivassa pedissä, jolloin ensimmäisessä leijukerrosuunissa ··· · suoritetaan partikkelien pinnan hapetus lämpötilan ollessa säädetty alueelle ··· 650 - 750 °C ja toisen leijukerrosuunin lämpötila säädetään alueelle 750 - ··· ·:··: 1000 °C nikkelisulfidin täydelliseksi hapettamiseksi nikkelioksidiksi.

• · 25 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tyypillistä, että saostetun nikkelisulfidisakan raekoko on luokkaa 5-20 um.

• · • · y . Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan mikropelletoidun • ·· I..* nikkelisulfidisakan koko on luokkaa 0,2 - 1 mm.

v *:**: Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan menetelmässä leijukerrosuunin • · %*·· lämpötilaan säätöön käytetään polttoainetta, jos hapettumisprosessin tuottama lämpösisältö ei siihen riitä.

5

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan leijukerrosuunissa muodostettu nikkelioksidi jäähdytetään leijupetijäähdytyksellä.

5 Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan leijukerrosuunin poisto-kaasuista talteen otettavaa lämpöä käytetään muodostettujen mikropellettien kuivaukseen.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tyypillistä, että muodostettu rikkidiok-10 sidikaasu johdetaan puhdistuksen jälkeen rikkihapon valmistukseen.

KUVALUETTELO

Kuva 1 on virtauskaavio eräästä keksinnön mukaisesta menetelmästä, ja Kuva 2 on virtauskaavio eräästä toisesta keksinnön mukaisesta 15 menetelmästä.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kun nikkelisulfidimalmia tai -rikastetta liuotetaan ja syntyneelle nikkelipitoiselle liuokselle suoritetaan sulfidisaostus, tuloksena saadaan ··· 20 hyvin hienojakoinen nikkelisulfidisakka, jossa raekoko on luokkaa 5-20 pm.

• · ·

Nikkelisulfidisakan nikkelisulfidipitoisuus on luokkaa 60 -70 % ja se sisältää • · • · I" lisäksi vain muutamia prosentteja muita metalleja sulfideina, kuten rautaa, • · • · sinkkiä ja kobolttia. Koska kyseinen sakka on muodostettu hydro- • · metallurgisesti, siinä ei ole mukana sivukiveä. Korkean nikkelisulfidi- • · 25 pitoisuuden vuoksi saostetun materiaalin sulamispiste on huomattavasti alhaisempi, luokkaa 650 °C, kuin sellaisen nikkelisulfidirikasteen, jossa • · pääosa on pyrrotiittia, jonka sulamispiste on luokkaa 1200°C. Koska .* . käsiteltävä nikkelisulfidisakka on hyvin hienojakoista ja sen nikkelisulfidi- • ♦ · • ·* pitoisuus on varsin korkea, se tarkoittaa, että sakalla on hyvin suuri ominais- * · *** 30 pinta-ala. Nikkelisulfidipitoisen materiaalin hapettavassa käsittelyssä on [ [ lisäksi se ongelma, että nikkelisulfidin hapettumis- ja sulamisalueet ovat • · · ** *: hyvin lähellä toisiaan ja leijupetihapetuksessa on vaarana, että sulfidi sulaa ja muodostaa suuria agglomeraatteja, jotka estävät pedin leijumisen.

6

Kuten yleisesti tiedetään, leijupeti voi olla joko kupliva peti (Bubbling Fluidized Bed, FB) tai kiertopeti (Circulating Fluidized Bed, CFB). Harvemmin käytetty leijupeti on esimerkiksi rengasleijupeti (Annular Fluidized Bed, AFB). 5

Keksinnön mukaista menetelmää kuvataan lähemmin oheisten kuvien avulla. Kuvan 1 mukaisessa ratkaisussa nikkelisulfidin pasutus tapahtuu kierto-petiperiaatteella. Hienojakoisen, saostamalla muodostetun nikkelisulfidi-sakan raekoko on luokkaa 5 - 20 pm ja sille suoritetaan ensin mikropelle-10 tointi 1 jossakin tarkoitukseen sopivassa laitteessa. Mikropelletoinnissa käytetään sideaineena leijukerrosuunin poistokaasujen jäähdytyksessä syntynyttä sulfatoitunutta pölyä. Mikropelletoinnilla vähennetään sulfidisen, alhaisessa lämpötilassa sulavan materiaalin ominaispinta-alaa ja siten minimoidaan haitallisen suurten agglomeraattien muodostumista ja 15 sintraantumista. Mikropelletoinnilla myös minimoidaan hapettumisaikaa, koska diffuusio tapahtuu nopeammin ytimeen asti kuin isoilla pelleteillä Kiertopetiin syötettävien pellettien raekoko määritellään materiaalin, valitun . prosessin, prosessissa käytettävän lämpötilan ja tarvittavan viipymisajan «t · ”*.* perusteella. Edullisesti mikropellettien koko säädetään alueelle 0,2 - 1 mm.

::i.: 20 • · • · .‘*Γ# Poistokaasuista lämmön talteenottokattilassa 4 ja sähkösuotimella 5 talteen • · otettava pöly on hapettunut sulfaatiksi asti, koska se on kulkeutunut eteen- • · päin rikkidioksidipitoisen kaasun mukana lämpötilassa, missä rikkidioksidi ja • · happi muodostavat rikkitrioksidia ja metallien kanssa sulfaatteja. Sulfatoi- 25 tunut pöly sitoo hienojakoista sulfidia ja pelletointiin syötettävällä pölyn ·:··· määrällä voidaan määritellä mikropellettien haluttu raekoko. Jos pölyn määrä X ; ei ole riittävä, voidaan pelletointiin tuoda pölyn lisäksi muuta nikkelisulfaattia • · · .···.* sitomaan sulfidisakkaa. Pölyn lisäksi sulfidisakkaan syötetään vettä • · ·»« • . pelletoitumisen aikaansaamiseksi. Pellettien lujittamiseksi ennen . \ 30 leijukerrosuunia niille suoritetaan kuivaus. Pellettien kuivaus 2 tapahtuu • · · • «· edullisesti lämmön talteenottokattilassa 4 muodostuvan höyryn avulla.

7

Kuivatun mikropelletoidun nikkelisulfiditavaran kiertopetipasutus 3 tapahtuu yhdessä leijukerrosuunissa. Virtauskaaviossa kiertopetipasutus 3 sisältää sekä leijukerrosuunin että siihen liittyvän syklonin. Kiertopedissä pelletit eivät ole niin tiiviissä kosketuksissa toistensa kanssa eivätkä siis tartu toisiinsa niin 5 helposti kuin kuplivassa pedissä. Kiertopetiperiaatteella toimivassa leijukerrosuunissa ja siihen liittyvässä syklonissa eli koko kierrossa säädetään lämpötila olemaan koko ajan korkeampi kuin 700 °C, jolloin estetään nikkeli-sulfidin sulfatoituminen. Pellettien sintrautumisen ja sulapintojen muodostumisen ehkäisemiseksi toimitaan kuitenkin korkeintaan lämpötilassa 900 °C. 10 Tällä lämpötila-alueella nikkelioksidi on stabiili.

Leijukerrosuunista poistettavan tuotteen ja kierrätettävän materiaalin virtaa säädetään syklonin alitteen ulosotolla. Kierrätettävä pellettivirta on luokkaa 100 - 300 % uuniin syötettävään tuoreeseen mikropellettimäärään nähden. 15 Kierrätettävän pellettivirran suuruus määräytyy syötteen ominaisuuksien, kuten hapettumisen, lisäksi sen mukaan, kuinka paljon hapettunutta inerttiä materiaalia tarvitaan estämään tuoreen syötteen sintrautumista. Sintrautu-mistaipumukseen puolestaan vaikuttaa nikkelisulfidisyötteen koostumus ja • · t :··; mikropellettien raekoko. Kierto luonnollisesti minimoidaan, koska siten mini- • · · • · · 20 moidaan energian tarve. Mikäli leijukerrosuunissa tapahtuvat hapettu- • · • · V.’.' misreaktiot eivät riitä tuottamaan tarvittavaa lämpötilaa, voidaan uuniin • m syöttää lisäpolttoainetta, joka voi olla kaasumaista, nestemäistä tai kiinto- • · ainetta, kuten elementtirikkiä.

• · 25 Leijukerrosuunista poistuva kaasu johdetaan sykloniin ja sieltä edelleen lämmön talteenottokattilaan 4, jossa kaasua jäähdytetään ja osa kaasun '/ . sisältämästä pölystä saadaan talteen. Kuten edellä on todettu, kattilassa • · · e.’./ syntyvä höyry johdetaan mikropellettien kuivausvaiheeseen. Lämmön • · talteenottokattilasta kaasu johdetaan edelleen sähkösuotimeen 5, jossa [ 30 tapahtuu lopullinen pölyjen poisto kaasusta. Puhdistettu kaasuvirta • · · ** johdetaan eteenpäin rikkihapon valmistukseen.

8

Leijukerrosuunista poistettava kuuma nikkelioksidimateriaali jäähdytetään epäsuorasti ilman tai muun oksidipitoisen kaasun avulla. Jäähdytys voi tapahtua esimerkiksi leijupetijäähdytyksenä 6. Jäähdytysvaiheessa tuotettu kuuma oksidipitoinen kaasu puolestaan syötetään leijukerrosuuniin 5 prosessi/leijutuskaasuksi.

Kuvan 2 mukainen ratkaisu on muilta osin samanlainen kuin kuvassa 1 esitetty, mutta pasutus suoritetaan kuplivan pedin periaatteella toimivissa kahdessa leijukerrosuunissa 7 ja 8. Keksinnön mukaisesti ensimmäisen 10 leijukerrosuunin 7 lämpötila säädetään alueelle 650 - 750 °C, jolloin minimoidaan sulafaasien syntyminen. Koska pasutus suoritetaan näinkin alhaisessa lämpötilassa, hapettuminen oksidiksi asti ei tapahdu taloudellisessa ajassa loppuun asti, joten ensimmäisen vaiheen tuotteeseen jää vielä rikkiä. Pasutteeseen jäävän rikin määrää säädetään pasutusajan ja happikertoimen 15 avulla. Ensimmäisessä vaiheessa nikkelisulfidia hapetetaan vain sen verran, että reaktioissa muodostuva lämpö riittää nostamaan uunin lämpötilan mainitulle tasolle ja samalla tuotetaan pinnaltaan hapettunutta välituotetta. Samalla materiaali karkeutuu.

·· · • · · · • · • · · • · · *".* 20 Ensimmäisessä leijukerrosuunissa pasutettu välituote johdetaan kuu mana • · • · lii toiseen leijukerrosuuniin 8. Tässä toisessa vaiheessa leijukerrosuunin • · .*]*. lämpötila säädetään alueelle 750 - 1000 °C, koska sintraantumisvaara on • · oleellisesti vähentynyt ensimmäisessä vaiheessa tapahtuneen materiaalin • · karkeutumisen, sulfiditason laskemisen ja partikkelin päälle muodostuneen 25 oksidikerroksen vuoksi. Toisessa vaiheessa sulfidit hapettuvat loppuun hapen diffundoituessa helposti ensimmäisessä leijukerrosuunissa muodos- / . tettujen huokoisten pellettien pinnan läpi ytimeen asti. Jos sulfidien hapettu- • ·· l·/ essa muodostuva lämpö ei riitä kohottamaan lämpötilaa riittävästi, voidaan • · *·*' käyttää apuna edellä mainittuja polttoaineita. Sekä ensimmäisen että toisen [ | 30 leijukerrosuunin kaasuvirta johdetaan lämmön talteenottokattilaan 4 ja sieltä • · · ** *: edelleen sähkösuotimen 5 kautta hapon valmistukseen. Kaasun mukana kulkeutunut pöly johdetaan mikropelletointivaiheeseen sideaineeksi. Osa tai 9 kaikki lämmön talteenottokattilan pölystä voidaan myös palauttaa toiseen leijukerrosuuniin. Syntyneen nikkelioksidimateriaalin jatkokäsittely jäähdytyk-sineen suoritetaan samalla tavoin kuin on kuvattu kuvan 1 yhteydessä.

5 ESIMERKIT

Esimerkki 1

Esimerkki kohdistuu kiertopetipasutukseen.

10 Saostettu nikkelisulfidi: Ni 60 %, Fe 6 %, Zn 3 % ja S 29 %.

Saostetusta nikkelisulfidista valmistetut mikropelletit pasutetaan kierto-pedissä. Reaktoriin syötetään 2900 Nm3 ilmaa 1000 kg tuoretta mikropelletti-syöttöä kohden. 2700 kg mikropellettejä kierrätetään takaisin petiin. Koko kierron lämpötila pidetään 850 °C:ssa. Syklonilta saadaan pasute, jonka 15 rikkipitoisuus on 0.2 - 0.5 %.

Esimerkki 2

Esimerkki kohdistuu kaksivaiheiseen pasutukseen.

·· · ···· • · • · · ::i.: 20 Saostettu nikkelisulfidi: Ni 60 %, Fe 6 %, Zn 3 % ja S 29 %.

• · • ·

Saostetusta nikkelisulfidista valmistetut mikropelletit pasutetaan ensimmäi- • m sessä vaiheessa kuplivassa leijupedissä. Petiin syötetään 310 Nm3 ilmaa • · 1000 kg mikropellettejä kohden. Tällöin pedin lämpötila kohoaa 650 °C:een • · osan sulfideista hapettuessa. Materiaalin rikkitaso laskee noin arvoon 22 %.

25 Ensimmäisen vaiheen kuuma tuote johdetaan toiseen vaiheeseen, johon joh- detaan 2500 Nm3 ilmaa. Toisen vaiheen lämpötila pidetään 800 °C:ssa jääh- . dyttäen tai lämmittäen. Tähän toiseen kuplivaan petiin palautetaan myös kat- • ·♦ .I./ tilan pöly. Toisesta vaiheesta saadaan pasute, jonka rikkipitoisuus on 0.3 %.

• · ··· *:··: 30 « · • · ♦ • ·♦ • ·

Claims (10)

1. Menetelmä nikkelisulfidin hapettamiseksi oksidiksi leijukerrosuunissa, tunnettu siitä, että seostamalla muodostettua, hyvin hienojakoista nikkeli-sulfidisakkaa käsitellään seuraavissa vaiheissa: 5 a) nikkelisulfidisakka mikropelletoidaan leijukerrosuunin poisto- kaasuista erotettavan sulfaattisen pölyn avulla ja b) mikropelletoitu sakka käsitellään yhdessä tai kahdessa leijukerrosuunissa lämpötilassa 650 - 1000 °C hapettavissa olosuhteissa nikkelioksidin ja rikkidioksidipitoisen kaasun 10 muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikro-pelletoidun sakan pasutus tapahtuu kiertopetipasutuksena yhdessä leijukerrosuunissa ja siihen liittyvässä syklonissa, jolloin koko kierron 15 lämpötilaksi on säädetty 750 - 1000 0 C.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierrätettävä mikropellettivirta on vähintään 100 - 300 % uuniin syötettävän tuoreen mikropelletoidun nikkelisulfidisakan määrästä. 20

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropelletoitu nikkelisulfidisakka käsitellään ainakin kahdessa leijukerrosuunissa, joissa pasutus tapahtuu kuplivassa pedissä, jolloin ensimmäisessä leijukerrosuunissa suoritetaan partikkelien pinnan 25 hapetus lämpötilan ollessa säädetty alueelle 650 - 750 °C ja toisen leijukerrosuunin lämpötila on säädetty alueelle 750 - 1000 °C nikkelisulfidin täydelliseksi hapettamiseksi nikkelioksidiksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 saostetun nikkelisulfidisakan raekoko on luokkaa 5-20 pm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropelletoidun nikkelisulfidisakan koko on luokkaa 0,2 - 1 mm.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukerrosuunin lämpötilaan säätöön käytetään 5 polttoainetta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leiju-kerrosuunissa muodostettu nikkelioksidi jäähdytetään leijupeti-jäähdytyksellä. 10

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukerrosuunin poistokaasuista talteen otettavaa lämpöä käytetään muodostettujen mikropellettien kuivaukseen.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostettu rikkidioksidikaasu johdetaan puhdistuksen jälkeen rikkihapon valmistukseen. 20