FI122681B - Poistokuljetin klapikonetta varten ja klapikone - Google Patents

Description

Poistokuljetin klapikonetta varten ja klapikone

Keksinnön ala

Keksintö liittyy klapikoneeseen ja erityisesti käsitellyn puun siirtämiseksi poistokulj ettimella.

5 Keksinnön tausta

Klapikone tai pilkkoja on kone polttopuun tekemiseksi omakoti-, kesämökki- ja maatilakäytössä. Kone ottaa vastaa puun runkoja ja tekee niistä isoja takkapuita tai pieniä hellapuita. Ennen rungon katkaisemista määrämittaisiin osiin ja katkaistujen osien pilkkomista esimerkiksi haloiksi, runko on nostet-10 tava maasta kuljettimelle, joka kuljettaa rungon katkaisulaitteelle ja edelleen halkaisulaitteelle ja lopuksi poistolaitteelle.

Ongelmana tekniikan tason mukaisissa poistokuljettimissa on se, että niitä ei voida asentaa klapikoneen kirveen alle. Tästä seuraa se, että kun halkaistut puut syötetään katkaisun jälkeiseen seuraavaan vaiheeseen eli pois-15 tokuljettimelle, puut putoavat ja pakkautuvat kirveen sisältävän halkaisulohkon ja kuljettimen väliin, josta ne joudutaan käsin siirtämään poistokuljettimelle.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää laite, poistokuljetin ja klapi-kone siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoite 20 saavutetaan poistokuljettimella ja klapikoneella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että samalla elimellä, jolla poistokuljetti-men teleskooppia liikutetaan ylös-alas-suunnassa, liikutetaan teleskooppiosaa ^ 25 lähemmäs klapikonetta poistokuljettimen työasentoon siirryttäessä.

i ^ Keksinnön mukaisen poistokuljettimen ja klapikoneen etuna on te- i ^ hokas ja nopea poistokuljetin, jossa kirveen sisältävän halkaisulohkon ja kuljet- x timen väliin ei kerry poistettavaa puuta tai kasapainetta.

CL

co Kuvioiden lyhyt selostus tn g 30 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- o teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää poistokuljetinta;

Kuvio 2 esittää poistokuljetinta ensimmäisessä työasennossa; 2

Kuvio 3 esittää poistokuljetinta toisessa työasennossa;

Kuvio 4 esittää suurennosta poistokuljettimesta kohdassa Z;

Kuvio 5 esittää suurennosta poistokuljettimesta kohdassa Y;

Kuvio 6 esittää poistokuljettimen alaosaa; 5 Kuvio 7 esittää poistokuljetinta kuljetusasennossa; ja

Kuvio 8 esittää suurennosta poistokuljettimesta kohdassa X.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Klapikone- tai pilkekone voidaan jakaa eri osiin, lohkoihin. Klapikoneen alkupäässä on nostin ja syöttöpöytä, jolla puun rungot nostetaan maasta 10 kuljettimelle, ja pöydän kuljetin syöttää rungot käsiteltäviksi edelleen. Käsitellyt rungot tai niiden osat siirretään koneesta pois. Kuvio 1 esittää keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisen poistokuljettimen tyviosaa etuviistosta katsottuna. Kuviossa 1 poistokuljetin on työasennossa.

Klapikoneen halkaisulohkolta 1-10 puut putoavat poistokuljettimen 15 matolle 1-4. Mattoon on sovitettu tukielementtejä 1-5, esimerkiksi laitoja, jotka estävät puita putoamasta alaspäin matolla, kun ne kulkevat yläsuuntaan. Jos katkaistuja puita halutaan siirtää kuljettimella useaan, toisistaan erillään olevaan säkiin tai laatikkoon, on poistokuljetinta voitava siirtää vaakatasossa. Tämä liike saadaan aikaiseksi poistokuljettimen rungolla ja nivelrungolla sekä 20 niihin sovitetuilla elementeillä.

Poistokuljettimen runko tai alusta 1-22 voidaan liittää klapikoneeseen esimerkiksi pulteilla sen putkipalkkiin. Kiinnitys voi olla kiinteä tai irrotettavissa oleva. Yhdistäminen voidaan tehdä siten, että poistokuljetin ei tukeudu maahan, vaan koko kuljetin tukeutuu klapikoneeseen. Tällöin poistokuljetin ei 25 tarvitse tasaista alustaa tai maata. Rungon päälle voidaan kiertyvästi yhdistää ^ nivelrunko 1-8. Sen tarkoituksena on kuljettimen alapään kiinnityksen järjestä- ^ minen. Sillä voidaan myös ohjata kuljettimen 1-2 teleskooppiosan 1-6 käänty- V mistä sekä pystysuunnassa että vaakasuunnassa. Koska nivelrunko kääntyy c\i kuljettimen runkoon nähden, myös teleskooppiosa kääntyy runkoon nähden.

| 30 Nivelrungon pohjalla on yksi tai useampi ensimmäinen reikä tai hah- ^ lo, johon rungossa oleva ensimmäinen kiinteä tai irrotettavissa oleva pultti tai S tappi voidaan sovittaa ja jonka ympäri kuljettimen pitkänomainen teleskoopit piosa pyörii. Nivelrungon pohjalla on myös yksi tai useampi toinen reikä tai o w hahlo, johon rungossa oleva liikuteltava toinen pultti tai tappi voidaan sovittaa 35 ja jonka avulla voidaan määrittää teleskooppiosalle vaakasuuntainen suunta. Kun runkoon sovitettua poljinta 1-16 tai pedaalia painetaan, toinen pultti liikkuu 3 nivelrungon reiästä pois ja rungon sisään. Tämän jälkeen kuljettimen tele-skooppiosaa voidaan siirtää seuraavan pultin reiän kohdalle. Kun pultti nostetaan reiän läpi, teleskooppiosa sovittuu toiseen vaakasuuntaiseen asentoon. Reiät voidaan sijoittaa esimerkiksi siten, että vierekkäisten reikien välinen etäi-5 syys aiheuttaa teleskooppiosaan esimerkiksi noin 5 asteen tai noin 10 asteen sivuttaissuuntaisen liikkeen. Vaihtoehtoisesti poljinta painettaessa teleskooppiosa automaattisesti kääntyy seuraavan reiän kohdalle ja vapautettaessa poljin teleskooppiosa lukittuu uuteen asentoon.

Nivelrungon reunoissa on yksi tai useampi pitkänomainen hahlo 10 1-14, jossa nivelrunkoon kiertyvästi yhdistetty kuljettimen vetorulla pääsee liik kumaan edestakaisin. Hahlo voi olla muodoltaan ellipsimäinen tai toisesta päästään suppeampi. Hahlossa ensimmäinen pää, esimerkiksi klapikonetta lähempi pää, voi olla ylempänä kuin hahlon toinen pää, joka on lähempänä kuljettimen teleskooppiosaa. Kun kuljetin on työskentelyasennossa vetorulla si-15 jaitsee hahlon ensimmäisessä päässä tai sen lähellä, ja kun kuljetin on kulje-tusasennossa vetorulla sijaitsee hahlon toisessa päässä, hahlon pohjalla tai sen lähellä.

Yksi tai useampi ohjauspintaelin, ohjauslevy tai sivulevy 1-9 on Uikku mattomasti tai irrotettavasti yhdistetty teleskooppiosaan. Sivulevy liikkuu ni-20 velrungon ulkopuolella. Laippalaakerilla 1-13, jolle voi olla sovitus sivulevyssä, paikoitetaan kuljettimen vetorulla ja samalla akselilla olevat ja liikkuvat laakerit kuljettimeen. Sivulevyssä voi siis olla reikä, jossa on laippalaakeri. Laippalaa-keri ei kulje reiässä tai hahlossa, vaan on kiinteästi sivulevyssä ja siten kuljet-timessa. Laippalaakerissa olevalla akselilla on lisäksi rulla, laakerit sen mo-25 lemmin puolin ja hydrau li moottori. Tämä järjestely ja sen mukana kuljetin liikkuu nivelrungon hahlossa.

o Sivulevy voidaan pultata molemmin puolin kiinni teleskooppiosaan

CM

^ ja levy/levyt voi/voivat työntyä klapikoneen suuntaan. Sivulevy on muotoiltu si- τ ten, että siinä/niissä on yksi tai useampi ohjauspinta ja/tai ohjaussärmä. Ohja- ^ 30 uspinta ja ohjaussärmä yhdessä nivelrunkoon sovitetun ja toiseen nivelpistee- | seen nivelöidyn laakerin tai tapin 1-15 kanssa saavat teleskooppiosan pysy- to mään tietyssä pystysuuntaisessa asennossa ja/tai niiden avulla pystysuuntais- 00 [£ ta asentoa voidaan säätää ja ohjata. Sivulevyn ohjaus siis ohjaa kuljettimen ^ kallistuskulmaa työskentelytilassa. Toisena lukitusmekanismina voi olla sivule- ^ 35 vyssä oleva ura 1-12, johon nivelrungossa oleva tappi tai sormikoukku voidaan sovittaa. Ohjauslevy/ohjauslevyt eivät peitä nivelrungon hahloa tai hahloja ko- 4 konaan. Lukitusmekanismit pitävät siis kuljetinta paikallaan ja estävät sen liikkeen, esimerkiksi liukumisen, pois klapikoneen kirveen alta. Poistokuljettimeen voidaan sovittaa myös muita lukituksia ja varmuuslukituksia.

Poistokuljetinta voidaan kääntää pystysuunnassa esimerkiksi noin 5 30 astetta ja vaakatasossa esimerkiksi noin 40 astetta. Mikäli maan kamaraksi määritellään xy-taso, kuljetin voi kääntyä xy-tasossa noin 30 astetta ja xz-tasossa noin 20 asteesta noin 90 asteeseen. Kuljettimen käyttökulmat on xy-tasossa voivat olla esimerkiksi noin -20 astetta ...10 astetta ja xz-tasossa esimerkiksi noin 20 astetta ... 40 astetta. Teleskooppi on voi olla käyttöasennossa 10 pitkänä, kun taas kuljetusasentoon laitettaessa teleskooppi on lyhyenä, xy-tasossa kulma on noin 0 astetta, ja siitä käännetään xz-tason kulma noin 90 asteeksi. Poistokuljettimen korkeus rungosta teleskooppiosan kärkeen voi olla työasennon minimikulmalla esimerkiksi noin 1690 mm ja työasennon maksimi-kulmalla esimerkiksi noin 2910 mm.

15 Kuvio 2 esittää poistokuljetinta ensimmäisessä työasennossa. Laa keri 2-15 on yhteydessä sivulevyyn 2-9 sen ensimmäisellä ohjauspinnalla, ja laippalaakeri 2-13 on sivulevyssä olevan hahlon 2-14 klapikoneen puoleisessa päässä. Kuljettimen alustan ja nivelrungon pohjan ja teleskooppiosan välinen kulma alfa on noin 20 astetta. Sylinteri, joka käsittää sylinteriputken 2-7a ja 20 männänvarren 2-7b, on antanut iskunsa, esimerkiksi kolmannen iskunsa kulje-tusasennosta laskettuna, ja on pitkässä asennossaan. Sylinterillä ja teleskoop-piosalla voi olla myös suojalevy 2-8 koneen käyttäjän suojaamiseksi. Poistokul-jetin tukeutuu klapikoneeseen rungostaan 2-22. Kuten kuviosta 2 nähdään, poistokuljetin menee klapikoneen kirveen verhouslevyn rungon tai teräkotelon 25 2-30 alle. Näin estetään klapien putoaminen klapikoneen halkaisuosan ja pois tokuljettimen väliin. Kuviossa 4 esittää tarkemmin suurennosta kohdasta Z. o Kuvio 3 esittää poistokuljetinta toisessa työasennossa. Kuljettimen

(M

^ alustan ja teleskooppiosan välinen kulma beeta on suurempi kuin 20 astetta, T esimerkiksi noin 40 astetta. Tällöin laakeri 3-15 on ohjaussärmän kohdalla, jo- ^ 30 ka on ensimmäisen ohjauspinnan ja toisen ohjauspinnan välissä. Koska kulje- | tin on pystymmässä asennossa etusuunnasta katsottuna, hahloa 3-14 näkyy co enemmän kuin matalammassa asennossa. Kuviossa 5 esittää tarkemmin suu-

OO

[g rennosta kohdasta Y.

Kuvio 4 esittää tarkemmin kuvion 2 osasuurennosta kohdassa Z.

O

^ 35 Kuljetin on alimmassa tai lähes alimmassa työasennossa. Sivulevyn 4-48 en simmäinen ohjauspinta 4-48a ja laakerirengas 4-15 ovat kosketuksissa. Laip- 5 palaakeri 4-13 ja liikkuva laakeri ovat hahlon 4-62 yläosassa. Lisäksi urassa 4-52 oleva tappi voi varmistaa ja täydentää lukitusta. Kuviosta 4 voidaan nähdä, että klapikoneen osa 4-30, josta puut tippuvat kuljettimelle 4-2, on kuljettimen ensimmäisen osan päällä eli kuljetin menee osittain klapikoneen alle. Ku-5 viossa 4 on lisäksi esitetty runko 4-22, rungon tapit tai pultit 4-30b, jolla poisto-kuljetin yhdistetään klapikoneeseen ja poljin 4-16, jolla kuljetin voidaan vapauttaa sivuttaissuuntaiseen liikkeeseen.

Kuljettimen ala-asennon lukitusjärjestelyssä ja varmistamisessa on siis useita mekanismeja. Nivelrunkoon yhdistettävissä olevassa sivulevyssä on 10 ensimmäinen ohjauspinta, jolla voi olla olennaisesti sama säde kuin laakerissa 4- 15. Laakerin ja ohjauslevyn pinnat osuvat toisiinsa tai vastakkain eikä kuljetin pääse liikkumaan alemmas. Mikäli halutaan, sivulevyssä oleva ura 4-52, joka sovittuu nivelrungossa olevaan mutteriin tai tappiin, varmistaa osaltaan, että kuljetin ei pääse kääntymään enempää myötäpäiväiseen suuntaan.

15 Kuljettimen pystysuuntainen tuenta käsittää siis yhden tai useam man tuennan, kuten sylinterin antaman tuennan, sivulevyn ja laakerin tuennan, hahlossa olevan laakerijärjestelyn antaman tuennan ja ura-tappi-tuennan.

Kuvio 5 esittää tarkemmin kuvion 3 osasuurennosta kohdassa Y. Kuljetin on ylimmässä tai lähes ylimmässä työasennossa. Sivulevyn 5-48 en-20 simmäisen ohjauspinnan 5-48a ja toisen ohjauspinnan 5-48b välissä on särmä 5- 48c, johon laakeri 5-15 on yhteydessä kuljettimen tässä asennossa. Laippa-laakeri 5-13 on edelleen hahlon 5-14 yläosan lähellä ja kuulalaakeri sivulevyn toisella puolella on hahlon yläreunassa. Lisäksi urassa 5-52 oleva tappi voi varmistaa ja täydentää lukitusta. Myös ylemmässä tai ylimmässä työskentely- 25 asennossa klapikoneen osa 5-30, josta puut tippuvat kuljettimelle 5-2, on kuljettimen ensimmäisen osan päällä eli kuljetin menee osittain klapikoneen alle.

5 Kuvio 6 esittää poistokuljettimen alaosaa ilman sivulevyä tai ver eni ^ houslevyä. Pituus L1 kuvaa etäisyyttä liikkuvan laakerin 6-13 keskeltä kun se v on hahlon yläosassa liikkuvan laakerin keskelle kun se on hahlon alaosassa eli ^ 30 hahlon korkeutta. Se voi olla esimerkiksi noin 50mm. Etäisyys L4 kuvaa hahlon | pituutta hahlon suunnassa, ja se voi olla esimerkiksi noin 150 mm. Pituus L2 co kuvaa liikkuvan laakerin etäisyyttä klapikoneen reunasta 6-30 ja se voi olla

CO

[£ esimerkiksi noin 40mm. Pituus L3 kuvaa hahlon pituutta vertikaalisuunnassa ja ? se voi olla esimerkiksi noin 140mm. Kulma gamma kuvaa rungon ja/tai nivel- ^ 35 rungon pohjan ja hahlon hahlonsuuntaisen pituussuunnan välistä kulmaa. Se voi olla esimerkiksi noin 20 astetta. Kulma gamman ensimmäinen reuna kulkee 6 siis rungon ja/tai nivelrungon suuntaisesti ja toinen liikkuvan akselin, laakerin ja laippalaakerin kautta. Laakeri ei voi nousta laakeripisteen ympäri. Kuten kuviosta 6 nähdään, liikkuva laakeri ja kiinteä laakeri ovat toisiinsa nähden epä-keskossa.

5 Kuvio 7 esittää poistokuljetinta varastointitilassa ja/tai kuljetusasen- nossa. Kuljetin on olennaisesti pystysuorassa asennossa eli noin 90 asteen kulmassa nivelrunkoon ja/tai runkoon 7-22 nähden. Kuljettimen 7-2 teleskoop-piosa 7-6 ja hihna ovat pienessä sisäänvedetyssä asennossa. Myös sylinteri on lyhyessä asennossa tai vain vähän ulosisketyssä tai ulosjääneessä asen-10 nossa. Kuljetusasennossa kuljettimen leveys rungosta teleskooppiosan suoja-levyn alapintaan voi olla esimerkiksi noin 630 mm ja korkeus rungon alapinnasta teleskooppiosan kärkeen voi olla esimerkiksi noin 2580 mm.

Kuvio 8 esittää suurennosta poistokuljettimesta kohdassa X. Laakeri 8-15 on ensimmäisen ohjauspinnan kanssa kosketuksissa ja laippalaakeri 8-13 15 ja vetorulla ovat nivelrungon hahlon toisessa päässä, alapäässä. Kuten kuviosta 8 voidaan huomata laakeri ja vetorulla ja laippalaakeri ovat etäisyyden päässä toisistaan ja epäkeskossa suhteessa toisiinsa.

Minimityöskentelykulmalla kuljettimen sivulevyn ensimmäinen ohja-uspinta pitää laakerin kuopassaan, kuten kuviossa 4 on esitetty. Kun kuljetti-20 men teleskooppiosaa aletaan nostaa kohti maksimityöskentelykulmaa, kuten kuviossa 5 on esitetty, sivulevy liikkuu suhteessa laakeriin, kunnes laakeri tulee lähelle ohjaussärmää. Tässä kohdassa laakeri on vielä ensimmäisen säteen ohjauspinnan kohdalla ja varmistustappi on urassa. Sivulevyn ohjauspinnan särmä on työskentelyasennossa etäisyys rullan keskilinjalta kiinteän laake-25 rin halkaisijalle. Rulla voi siis pysyä paikoillaan kirveen alla työskentelyasennossa. Tätä korkeammalla kuljetin ei voi toimia työskentelytilassa, koska sylin-o terin iskupituus on käytetty loppuun.

^ Kun kuljetinta edelleen nostetaan kohti kuljettimen kuljetusasentoa, ^ sivulevy liikkuu edelleen suhteessa kiinteään laakeriin, laakeri tulee pois en- ^ 30 simmäiseltä ohjauspinnalta, ensimmäisen säteen ohjauspinnalta ja siirtyy toi- | selle ohjauspinnalle, toisen säteen ohjauspinnalle kuten kuviossa 8 on esitetty, co Lisäksi tappi tulee pois urasta. Kuljetusasennossa klapikoneen kirveen ver-

CO

$ houslevyn runko osuu kuljettimen sivulevyyn ja painaa sivulevyn kiinteää laa- 2 keriä vasten, o ^ 35 Menetelmä, laite ja järjestely puun poistokuljettimen hallitsemiseksi käsittää useita vaiheita ja lohkoja. Kun poistokuljetin on yläasennossa, noin 90 7 asteen kulmassa maahan nähden ja/tai runkoon nähden, teleskooppiosa nojaa klapikoneen verhouslevyyn tai johonkin toiseen levyyn tai tukeen. Ensimmäisessä asennossaan oleva sylinteri tukee teleskooppiosaa toiselta puolelta, ettei se pääse kääntymään myötäpäivään etusuunnasta katsottuna. Tämän lisäk-5 si tai asemesta voidaan järjestää yksi tai useampi lukitus myötäpäiväisen ja/tai vastapäiväisen liikkeen estämiseksi. Lisäksi joko verhouslevyssä ja teleskoop-piosassa voi olla kumistoppareita kiinnityksen vakauttamiseksi ja pehmentämiseksi.

Kuljetusasennossa sylinteri ei ole miinusasennossaan, vaan sylinte-10 rissä voi olla miinusliikettä jäljellä. Tällä jäljellä olevalla ensimmäisellä iskulla, esimerkiksi noin parisataa millimetriä sylinterin liikettä, liikkeellä kuljetin voidaan kääntää esimerkiksi noin 90 asteesta noin 20 asteeseen. Eli kun sylinterin männänvarren pituutta vähennetään tai sylinterin iskua vähennetään iskulla, esimerkiksi toisella iskulla, esimerkiksi noin arvoon 100 mm, teleskooppiosa 15 alkaa kallistua myötäpäivään etusuunnasta katsottuna. Nivelrungon kiinteä laakeri (8-15 kuviossa 8), joka on sovitettu sivulevyn ensimmäiselle ohjauspin-nalle, pakottaa kuljettimen vetorullaan sovitetun liikkuvan laakerin ja vetorullan liikkua nivelrungon hahlossa yläasentoon ohjauslevyn muodon takia. Kuljettimen vetorullan ohjausakseli vie sivulevyä, teleskooppiosaa ja kuljetinta uraa tai 20 hahloa pitkin. Sama akseli voidaan yhdistää myös kuljettimen maton ohjaukseen.

Kun teleskooppiosa laskeutuu, teleskooppiosan ensimmäinen pää eli rungon puoleinen pää liukuu kirveen alle. Laskeuduttuaan haluttuun kulmaan, esimerkiksi kulmaan noin 20 astetta tai noin 30 astetta, teleskooppiosan 25 lukitus vapautetaan. Tämän jälkeen sylinteri voidaan iskeä kolmanteen asentoonsa, jossa iskua voi olla esimerkiksi noin 1700 mm. Sylinterin isku vetää o samalla teleskooppiosaa pitkäkseen. Teleskooppiosa voidaan lukita tähän pit-

C\J

^ kään asentoonsa. Myös teleskooppiosaan sovitettu matto tulee esiin säilytysti- ^ lasta koko teleskooppiosan pituiseksi. Kun teleskooppiosa ja matto ovat saa- ^ 30 vuttaneet halutun pituuden, poistokuljetin voidaan käynnistää.

| On mahdollista muuttaa poistokuljettimen kulmaa suhteessa run- cd koon. Mikäli kulmaa halutaan kasvattaa, sylinteriä voidaan iskeä pidemmäksi

CO

[£ neljännellä iskulla. Mikäli taas halutaan kulmaa pienentää, sylinterin männän- ? vartta voidaan vetää sylinteriputkeen sisälle viidennellä iskulla. Alin asento ^ 35 määräytyy kiinteän laakerin ja sivulevyn ohjauspinnan sovituksesta. Se voi olla esimerkiksi noin 20 astetta tai 18 astetta. Ylin työskentelyasento määräytyy sy- 8 linterin pisimmästä iskusta ja kiinteän laakerin ja sivulevyn ohjauspinnan sovituksesta. Se voi olla esimerkiksi noin 40 astetta tai 38 astetta.

Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisesti nivelrun-koon on yhdistetty kiinteä laakeri. Kiinteä laakeri osuu ohjauspintaan ja ohjaa 5 kuljettimen kääntymistä. Kuljetin kääntyy kuljettimen vetorullaan sovitetun liikkuvan laakerin ympäri. Esimerkiksi kun kuljetinta laitetaan käyttöasentoon, ve-torulla kääntyy ja painuu taka-asentoon nivelrungon hahlossa. Liikkuva laakeri siis kulkee hahlossa tai hahlon sisällä. Liikkuva laippalaakeri on vetorullan tuki. Laippalaakeri myös sovittaa sivulevyn nivelrunkoon ja pitää rullan linjan suh-10 teessä kuljettimeen. Sivulevy kääntyy laippalaakerin ympäri. Toisin sanoin, laippalaakeri on kiinni sivulevyssä ja laippalaakeri kääntyy sivulevyn mukana.

Kuljettimen laitto varastointitilasta tai kuljetusasennosta käyttötilaan tai toimitilaan alkaa kuljetusasennon mahdollisen kuljetusasennon lukituksen poistamisella. Kun varmuuslukitus on poistettu ja sylinterin vartta vedetään 15 hieman sisäänpäin, kuljettimen alapää kääntyy myötäpäivään ja klapikoneen alle. Myös kuljetin alkaa kiertyä kääntöpisteen ympäri myötäpäivään eli saatettaessa kuljetin kuljetusasennosta työasentoon se kiertyy alaspäin. Kääntöpis-teenä toimii hahlossa oleva liikkuva laakeri ja/tai sivulevyn ulkopuolella oleva laippalaakeri. Kun kuljetin on ala-asennossa kuljettimen lukitus avataan ja tele-20 skooppi avataan. Tämän jälkeen teleskooppi ja kuljettimen hihna voidaan saattaa täyteen pituuteensa eli kun teleskoopin lukitus avataan ja teleskooppi pusketaan ulos, kuljettimen hihna kiristyy. Täyteen pituuteen kasvaminen ja kiertyminen voidaan tehdä yhtä aikaa tai toinen vaiheista voidaan tehdä ennen toista vaihetta. Pisimmillään teleskoopilla voi olla pituutta noin 4 metriä tele-25 skoopin ensimmäisen pisteen ja toisen pisteen välillä, teleskoopin alapään ja yläpään välillä.

5 Kuljetusasennossa kuljetin on pystyasennossa, noin 90 asteen kul-

(M

^ massa vaakatasoon nähden. Kuljettimen lasketaan työasentoon yhdellä tai v useammalla toimilaitteella, esimerkiksi hydraulissylinterillä. Laskun aikana kul- ^ 30 jetin kääntyy myötäpäivään noin 90 asteen kulmasta noin 40 asteen ... noin 20 | asteen kulmaan. Lisäksi kuljetin liikkuu kirveen alle. Ohjaus kirveen alle voi olla to pakko-ohjattua jolla tarkoitetaan sitä, että ohjauspinta painaa laippalaakeria

CO

[£ taaksepäin sivulevyn muodon pakottamana. Samalla hydraulisylinterillä, jolla ^ kuljetin laskettiin työskentelyasentoon, voidaan lisäksi kääntää kuljettimen työ- ^ 35 asennon kulmaa ylös-alas-suunnasssa välillä noin 20 astetta - noin 40 astetta.

Eli samalla sylinterillä voidaan järjestää sekä kulman muuttaminen xz-tasossa 9 että teleskoopin veto ulos ja sisään. Vaihtoehtoisesti tämä voidaan tehdä esimerkiksi hydraulimoottorilla ja hammastangolla tai rullaketjulla.

Kun kuljetin on laskeutunut ala-asentoon, esimerkiksi alimpaan asentoon, kuljettimen teleskooppi vapautetaan ja teleskoopin kärkiosa työnne-5 tään tai se työntyy ulos samalla tai eri hydraulisylinterillä kuin jolla kuljetin laskettiin. Samalla kuljettimen akseliväli muuttuu ensimmäisestä pituudesta toisen pituuteen, esimerkiksi noin pituudesta 2300 mm:stä noin pituuteen 4000 mm. Teleskooppi voidaan lukita tai se voi lukittua pisimpään asentoonsa tai yhteen tai useampaan lyhimmän asennon ja pisimmän asennon väliseen asentoon.

10 Saavuttuaan työasentoon kuljettimen lukituselin sovittuu varmistus- nastoihin. Tämä jälkeen kuljetin ei pääse enää liikkumaan alaspäin tai myötäpäivään.

Mikäli kuljetinta halutaan kääntää sivusuunnassa eli poikkeuttaa suorasta linjasta, se on mahdollista esimerkiksi painamalla jalkavipu alas, jol- 15 loin sivusuuntainen lukitus vapautuu ja työntämällä tai tönäisemällä käsin kuljetin toiseen sivuttaissuuntaiseen asentoon. Kuljetin voi lukittua automaattisesti tai se voidaan lukita käsin tiettyihin asentoihin ääriasentojen välillä tai ääriasentoihin. Kuljetinta voidaan kääntää suorasta linjasta noin -20 asteen ja +20 asteen välillä tai -20 asteen ja +10 välillä.

20 Kun kuljetin on asetettu käyttötilaansa ja on käytössä, kuljettimen vetorullaa pyöritetään hydraulimoottorilla ja vetorullaan sovitettu matto pyörii vetorullan ympäri kuljettaen hihnalla olevaa tavaraa haluttuun paikkaan. Käyttötilassa kuljettimen matto on kireällä koko ajan, ja vetorulla on sivulevyn hahlon yläpäässä.

25 Käyttötilassa klapikone siis syöttää klapeja klapikoneen poistoau- kosta ulos poistokuljettimen hihnalle. Hihna kuljettaa klapeja eteenpäin, ja hih-o nan loppupäässä klapit ohjataan ja pudotetaan esimerkiksi pakkaussäiliöön.

CM

^ Kuljetinta voidaan ohjata esimerkiksi siten, että ensin täytetään yksi säiliö ja T säiliön täytyttyä klapit ohjataan seuraavaan säiliöön. Vaihtoehtoisesti hihnaa ^ 30 voidaan ohjata siten, että kahta tai useampaa säiliötä täytetään tasaisesti. Täl- | löin jokainen säiliö saa klapin vuorotellen. Kuljetinta voidaan siis työasennossa to liikuttaa sivusuunnassa klapien halutun optimaalisen poiston aikaansaamisek- 00 LO ei LO *' £ Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukainen poistokulje- ^ 35 tin klapikonetta varten käsittää nivelrungon, joka käsittää vastinvälineet. Nivel- rungolla on pitkittäissuunta, joka on olennaisesti yhdensuuntainen sen suun- 10 nan kanssa, jossa poistokuljetin on sovitettu vastaanottamaan halkoja klapikoneesta. Nivelrungolla on Proksimaalisen pää ja distaalisen pää, jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan nivelrungon pitkittäissuunnassa tarkasteltuna. Ni-velrungon proksimaalinen pää on sovitettu käyttötilanteessa sijaitsemaan lä-5 hempänä klapikonetta kuin distaalinen pää eli koneen kirveen alla tai sen läheisyydessä. Kuljetin käsittää lisäksi teleskooppiosan, teleskooppiosan käsittäessä ohjausvälineet, jotka on liikkumattomasti yhdistetty teleskooppiosan ensimmäiseen päähän ja sylinterielimen, joka on yhdistetty ensimmäisestä päästään nivelrunkoon ja toisesta päästään teleskooppiosan toiseen päähän, tele-10 skooppiosan toisen pään sijaitessa välimatkan päässä teleskooppiosan ensimmäisestä päästä. Toinen pää voi siis sijaita teleskooppiosan siinä päässä, josta puut putoavat pois kuljettimelta. Lisäksi poistokuljetin käsittää kuljettimen, joka on liitetty teleskooppiosaan. Kuljettimella on pitkittäissuunta, vastaanotto-pää 2-8b ja poistopää 2-8a, vastaanottopään ja poistopään sijaitessa välimat-15 kan päässä toisistaan kuljettimen pitkittäissuunnassa tarkasteltuna. Kuljetin on sovitettu siirtämään materiaalia tai puuta, kuten käsiteltyä puuta, esimerkiksi halkoja tai käsittelemätöntä puuta vastaanottopäästä poistopäähän.

Kuljettimessa ohjausvälineet ja vastinvälineet on sovitettu toimimaan yhdessä siten, että sylinterielimen ensimmäinen liike ensimmäisestä 20 asennosta toiseen asentoon aikaansaa teleskooppiosan siirtymisen kuljetus-asennosta käyttöasentoon. Teleskooppiosan kuljetusasento on asento, jossa kuljettimen pitkittäissuunta on kuljetuskulmassa nivelrungon pitkittäissuuntaan nähden. Teleskooppiosan käyttöasento on asento, jossa kuljettimen pitkittäissuunta on käyttökulmassa nivelrungon pitkittäissuuntaan nähden, käyttökul-25 man ollessa kuljetu s kulmasta poikkeava kulma, ja teleskooppiosan käyttö-^ asennossa kuljettimen vastaanottopää on nivelrungon pitkittäissuunnassa tar- o kasteluna lähempänä nivelrungon proksimaalista päätä kuin teleskoopin kulje- ^ tusasennossa.

^ Teleskooppiosan ohjausvälineet käsittävät ohjausakselin ja ohjaus- ^ 30 pintaelimen ja nivelrungon vastinvälineet käsittävät vastinuran ja vastinlaake-

X

£ rin. Ohjausakseli on sovitettu liukumaan vastinurassa ja ohjauspintaelin on so- cd vitettu olemaan kosketuksessa vastinlaakeriin.

CO

S Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukainen poistokulje- o 5 tin käsittää siis ohjausvälineet ja vastinvälineet. Ohjausvälineet käsittävät eli- 35 men, jossa voi olla yksi tai useampi ohjauspinta ja ohjaussärmä. Elin voi olla esimerkiksi sivulevy tai ohjauspintaelin. Elin voidaan yhdistää teleskooppi- 11 osaan liikkumattomasti, kiinteästi, integroituna, irrotettavasti tai jopa liikkuvasti. Ohjausvälineet käsittävät myös ohjausakselin. Se voi olla esimerkiksi kuljettimen vetorullan akseli.

Vastinvälineet käsittävät vastinlaakerin tai kiinteän laakerin, joka voi 5 olla liitetty nivelrunkoon liikkumattomasti, kiinteästi, integroituna tai irrotettavasti. Lisäksi vastinvälineet käsittävät nivelrunkoon muodostetun tai siihen liitetyn yhden tai useamman hahlon tai reiän tai vastinuran.

Poistokuljettimen kuljetin voi olla esimerkiksi hihna, ketju tai matto, kuljetusmatto tai päätön hihna. Se voi koostua yhdestä tai useammasta osas-10 ta. Poistokuljetin, teleskooppiosa ja suojalevy ovat teleskooppimallisia, kääntyviä, saranoituja ja/tai liukuvia ja menevät pieneen tilaan. Kuljettimen kallistus-kulmaa säädetään turvallisesti hydraulisesta ohjaussauvasta. Kuljetinhihna kiristyy samalla automaattisesti. Poistokuljettimen hihna kulkee suojakannen sisällä myös paluupuolella. Kuljettimen ja sylinterin väliin esimerkiksi vetotanko, 15 joka vetää löystyvän pään kohti kantaa, ettei mene hihna mene rullalle.

Teleskoopin yläpäässä voi olla suojalevy. Myös se suojaa maton kulkua sylinterin ja teleskoopin välissä ja samalla se toimii suojana, ettei esimerkiksi käyttäjän sormet joudu teleskoopin rakenteisiin.

Saatettaessa kuljetinta käyttöasentoon kiinteät laakerit ja kuljettimen 20 alapää liikkuvat liikkuvalla laakerilla klapikoneen kirveen alle, jossa ne ovat kuljettimen käyttöasennossa ja toiminnassa. Kun kuljetinta nostetaan pystyyn, kiinteät laakerit ja kuljettimen alapää liikkuvat kirveen ulkopuolelle, jossa ne ovat kuljetus-ja säilytysasennossa.

Kun kuljetinta siirretään alas pystyasennosta työasentoon, kuljetti-25 men alapää siirtyy klapikonetta vasten tai osittain sen alle. Siirto voi olla esimerkiksi noin 200 mm:in siirto klapikoneen poistosuuttimen alle. Mikäli kuljetin o ei ole riittävän lähellä klapikonetta, käsitelty materiaali, kuten halkaistu puu voi

CM

^ pudota klapikoneen alkuosan ja poistokuljettimen väliin. Keksinnön ja sen T edullisten suoritusmuotojen mukaisesti kuljettimen matto saadaan sovitetuksi ^ 30 siten, että kuljettimelle tuleva puu putoaa matolle. Matto voidaan sovittaa jopa | poistoaukon alle.

cd Kuljettimen säilytysasennossa, yläasennossa sylinteri on lyhyessä

CO

[£ asennossa, teleskooppi on lyhyessä asennossa, ja kuljetusmatto on kerätty ? säilytykseen. Kun kuljetin taas laitetaan käyttötilasta varastointitilan, kuljettimen ^ 35 teleskooppiosan pituutta lyhennetään, se laitetaan pitkästä asennosta lyhyeen asentoon. Pituus voidaan jopa puolittaa. Tämän jälkeen teleskooppiosa voi- 12 daan lukita. Sitten sylinterille tehdään liike, esimerkiksi plusliike tai laitetaan käyntiin ja kuljetin lähtee nouseman yläviistoon.

Kun sylinteri on avautunut esimerkiksi noin 250 mm, kuljetin on noussut noin 90 asteen kulmaan.

5 Kuljetusasennossa matto on kasassa. Se voi keräytyä tai se voi daan kerätä esimerkiksi sylinteriosan ja teleskooppiosan väliin, kun teleskooppia vedetään sisään. Lopuksi matto voidaan lukita esimerkiksi koukuilla teleskoopin suojaosan sisään. Jos maton löysä osuus jätetään ulkopuolelle, se voidaan lukita verhouslevyn ulkopuolelle. Sisäpuolella matto saa olla valtoime-10 naan, jonne sinne siististi laskostuu. Kun kuljetin lasketaan säilytysasennosta ala-asentoon, matto pysyy kasassa kunnes teleskooppi avataan. Teleskooppi vetää maton kireälle.

Keksinnön ja sen edullisen suoritusmuodon mukaisesti käyttöelime-nä voi olla yksi tai useampi sylinteri. Sylinteri voi olla niin sanottu tandem-malli, 15 joka ajetaan kahdessa osassa päästä päähän. Sylinteri voi olla myös yksiosainen malli.

Keksinnön mukaiselle työkierrolle, menetelmälle, laitteelle ja järjestelmälle on olennaista se, että kuljetin saadaan työ- ja kuljetusasentoihinsa samalla sylinterillä ja että kuljetin työntyy kirveen alle automaattisesti kuljetinta 20 työasentoon laitettaessa ja tulee ulos automaattisesti kuljetinta kuljetusasen-toon laitettaessa.

Kuljetin voi toimia omalla hydraulismoottorilla ja sen ohjauksella ja/tai hydraulisvoima voidaan ottaa klapikoneen hydraulismoottorista. Kuljettimen toimintoja ohjataan osana klapikoneen logiikkaohjausta esimerkiksi mik-25 roprosessorilla. Vaihtoehtoisesti kuljettimen toimintoja ohjataan erillisellä hyd-rauliskaralla. Kuljettimessa voi olla logiikkaohjaus, jolloin sitä voidaan käyttää o automaattisesti. Häiriötön jatkuva toiminta takaa kohtuullisen nopeuden klapien

CM

^ valmistamiseksi.

^ Käyttäjä voi ohjata ja seurata laitteen toimintaa ohjauspaneelin näy- ^ 30 töitä. Näytöltä voidaan nähdä mm. mikä toiminto laitteessa kulloinkin on me- | nossa. Näyttö voi olla yhteydessä prosessoriin, tietokoneeseen ja muistiin, ja co näytöltä voidaan tarkastella myös muuta tietoa laitteen toiminnoista, kuten

CO

[£ esimerkiksi laitteen öljyn lämpötilaa ja paineita eri pisteissä, syötön säätöä, ^ käyttötuntimittaria, käsittelyyn, esimerkiksi sahaukseen syötetyn materiaalin, ^ 35 kuten puun määrää ja sahattujen puiden ja klapien määrää. Järjestelmässä voi 13 olla myös lokitiedosto, johon voidaan tallentaa historiatietoa automaattisesti. Historiatietojen perusteella datatietoja voidaan analysoida jälkeenpäin.

Laitteiston käyttökoneisto voidaan sijoittaa keskitetysti siten, että käyttäjä pääsee siihen helposti käsiksi. Hydrauliikkalohkot ja sähkö-ja elektro-5 niikkakeskus voidaan kaikki sovittaa samaan paikkaan etupaneelin taakse.

Kuljetinta voidaan ohjata käsivivulla. Vaihtoehtoisesti kuljettimen ohjauksessa voidaan käyttää mikroprosessorilla ohjattua väyläteknologiaa. Sen ansiosta kalliita muita mahdollisesti käytettäviä elektronisia komponentteja ja johdotuksia voidaan jättää pois. Lisäksi laitteessa on vain vähän mekaanisia 10 komponentteja. Näistä seuraa se etu, että häiriöt ja huoltotarve vähenevät.

Poistokuljettimen ja kokonaisuuden, johon poistokuljetin liittyy, säätöjä ja parametreja voidaan ohjelmoida ja asettaa ohjelmallisesti mekaanisten säätöjä ja asetusten asemesta tai niiden lisäksi. Ohjelmallinen asetus voi tapahtua siten, että asetukset valitaan elektronisesti ohjauspaneelista. Käyttäjä 15 voi valita automaattikäytön tai manuaalikäytön. Manuaalikäyttö tapahtuu yhdestä elektronisesta joystickistä. Automaatti käytössä käyttäjä voi työskennellä vain poistokuljettimella. Laite voi myös kyetä tunnistamaan uuden puun, joten laitetta ei tarvitse käynnistää erikseen. Tyhjäkäyntien ja seisokkien jäädessä pois, laitteen määrällinen tuotto on suuri.

20 Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisessa kokonai suudessa ja kokonaisuuden muodostavissa osissa on huomioitu käyttöturvallisuus ja ergonomia. Laitteet voidaan sijoittaa tukevan putkirungon sisään asennusta ja huoltoa silmälläpitäen.

Kuljetin voi kuljettaa runkoja, tukkeja, puuta ja muuta syötettyä ja/tai 25 leikattua materiaalia. Materiaali voi olla kuivaa, märkää, tasalaatuista, tasapaksuista, oksaista, oksatonta, epämuodostunutta tai pintavaurioitunutta o Kuljettimen eri osat voidaan valmistaa eri materiaaleista, kuten te- C\1 ^ räksestä, muovista tai keraamista tai näiden yhdistelmistä. Laitteen runkora- T kenne on tukeva ja se voi koostua esimerkiksi pääasiassa RHS-putkesta. Ra- ^ 30 kenne estää rungon joustamisen myös ääritilanteissa. Teräs voi olla ruostuma- | tonta teräsputkea tai haponkestävää terästä. Kuljettimen eri osat voidaan pin- co noittaa eri materiaaleilla kuten maalilla, lakalla tai suojapinnoitteella. Telein skooppisten tai kiinteiden varsien asemesta voidaan käyttää liukuvia tai kään-

O

ς tyvia varsia tai niiden yhdistelmiä. Kuljettimen eri osat voivat koostua kahdesta ^ 35 tai useammasta osasta. Esimerkiksi keinuja voi olla kolme tai enemmän ja nostovarsia voi olla kolme tai enemmän.

14

On huomattava, että koko klapikone, pilkekone tai pilkkoja käsittää useita eri osia tai lohkoja, jotta puun runko saadaan nostettua hihnalle, joka kuljettaa rungon katkaisulaitteelle rungon katkaisemiseksi ja edelleen hal-kaisulaitteelle katkaistun rungonpalan halkaisemiseksi ja poistolaitteelle hal-5 kaistujen rungonpalojen poistamiseksi klapikoneesta. Yllä on kuvattu kokonaisuuden loppupäähän kiinteästi kuuluvaa tai siihen irrotettavasti liitettävissä olevaa poistokuljetinta.

Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukainen kuljetin voidaan siis sovittaa perinteisen pilkkojan, puoliautomaattisen pilkkojan tai täys-10 automaattisen pilkkojan yhteyteen. Kyseistä kuljetinta voidaan käyttää myös muiden järjestelmien yhteydessä.

Kuljettimen toiminta voidaan sovittaa siten, että syötettäessä, käsiteltäessä ja pilkottaessa noin 4 metrin pituisia puita, järjestelmän nopeus on noin 60 kpl puuta tunnissa, kun puut katkotaan noin 33 cm:n pituisiksi kappa-15 leiksi.

Keksinnön mukainen laite, järjestelmä ja menetelmä aikaansaavat automaattisen, turvallisen, nopean ja toimintavarman koneen, jossa niin sanottuja seisokkiaikoja on mahdollisimman vähän.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-20 nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

δ

(M

i

(M

δ

X

en

CL

CD

CO

m m o δ

(M

Claims (4)

1. Poistokuljetin (1-2) klapikonetta varten, poistokuljettimen (1-2) käsittäessä: nivelrungon (1-8), joka käsittää vastinvälineet, nivelrungolla ollessa 5 pitkittäissuunta, joka on olennaisesti yhdensuuntainen sen suunnan kanssa, jossa poistokuljetin on sovitettu vastaanottamaan halkoja klapikoneesta, nivel-rungolla ollessa proksimaalinen pää ja distaalinen pää, jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan nivelrungon (1-8) pitkittäissuunnassa tarkasteltuna, nivelrungon Proksimaalisen pään ollessa sovitettu käyttötilanteessa sijaitse-10 maan lähempänä klapikonetta kuin distaalinen pää; teleskooppiosan (1-6), teleskooppiosan käsittäessä ohjausvälineet jotka on liikkumattomasti yhdistetty teleskooppiosan (1-6) ensimmäiseen päähän; sylinterielimen (2-7a, 2-7b), joka on yhdistetty ensimmäisestä pääs-15 tään (2-8b) nivelrunkoon (1-8) ja toisesta päästään (2-8a) teleskooppiosan (1-6) toiseen päähän, teleskooppiosan toisen pään sijaitessa välimatkan päässä teleskooppiosan ensimmäisestä päästä; kuljettimen (1-5), joka on liitetty teleskooppiosaan (1-6), kuljettimella (1-5) ollessa pitkittäissuunta, vastaanottopää (1-5b) ja poistopää (2-5a), vas-20 taanottopään (1-5b) ja poistopään (2-5a) sijaitessa välimatkan päässä toisistaan kuljettimen (1-2) pitkittäissuunnassa tarkasteltuna, kuljettimen (1-2) ollessa sovitettu siirtämään puuta vastaanottopäästä (1-5b) poistopäähän (2-5a); tunnettu siitä, että: ohjausvälineet ja vastinvälineet on sovitettu toimimaan yhdessä si-25 ten, että sylinterielimen (2-7a, 2-7b) ensimmäinen liike ensimmäisestä asen-nosta toiseen asentoon aikaansaa teleskooppiosan (1-6) siirtymisen kuljetus-^ asennosta käyttöasentoon, teleskooppiosan (1-6) kuljetusasennon ollessa cm asento, jossa kuljettimen pitkittäissuunta on kuljetuskulmassa nivelrungon (1-8) T— pitkittäissuuntaan nähden, ja teleskooppiosan käyttöasennon ollessa asento, C\1 x 30 jossa kuljettimen pitkittäissuunta on käyttökulmassa nivelrungon (1-8) piikit- CC täissuuntaan nähden, käyttökulman ollessa kuljetuskulmasta poikkeava kulma, g ja teleskooppiosan (1-6) käyttöasennossa kuljettimen (1-5) vastaanottopää (1- m g 5b) on nivelrungon (1-8) pitkittäissuunnassa tarkasteluna lähempänä nivelrun- o gon (1-8) proksimaalista päätä kuin teleskooppiosan (1-6) kuljetusasennossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistokuljetin, tunnettu sii tä, että teleskooppiosan (1-6) ohjausvälineet käsittävät ohjausakselin (4-13) ja ohjauspintaelimen (1-9, 2-9, 4-48, 5-48), ja nivelrungon vastinvälineet käsittävät vastinuran (1-14, 2-14, 3-14, 5-14) ja vastinlaakerin (1-8, 2-15, 3-15, 4-15, 5-15), ohjausakselin (4-13) ollessa sovitettu liukumaan vastinurassa (1-14, 2-14, 3-14, 5-14) ja ohjauspintaelimen (1-9, 2-9, 4-48, 5-48) ollessa sovitettu 5 olemaan kosketuksessa vastinlaakeriin (1-8, 2-15, 3-15, 4-15, 5-15).

3. Patenttivaatimuksen 1-2 mukainen poistokuljetin, tunnettu siitä, että ohjauspintaelimen (1-9, 2-9, 4-48, 5-48) ensimmäinen ohjauspinta (4-48a, 5-58a) on ensimmäisessä kulmassa suhteessa teleskooppiosan (1-6) pit-kittäissuuntaan ja ohjauspintaelimen toinen ohjauspinta (5-48b) on toisessa 10 kulmassa suhteessa teleskooppiosan (1-6) pitkittäissuuntaan.

4. Klapikone, tunnettu siitä, että käsittää jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukaisen poistokuljettimen (1-2). δ (M CNJ δ X cc 0- CD CO LO LO O O (M