FI122340B - Tietoliikenneverkon hallinta - Google Patents

Description

Esillä oleva keksintö liittyy yleisesti tietoliikenneverkkojen hallintaan. Erityisesti, mutta ei-rajoittavasti, keksintö liittyy paikantamiseen liittyvään tietoliikenneverkon 5 hallintaan.

TIETOLIIKENNEVERKON HALLINTA

Globaalit ja paikalliset internetpalveluiden tarjoajat profiloivat maantieteellisesti eri tietoliikenneoperaattoreiden tietoliikenneverkkoja saadakseen käyttöönsä sijaintitietoa, jonka pohjalta pystytään tarjoamaan palkkaperusteisia palveluita. 10 Palkkaperusteisella palvelulla tarkoitetaan tässä esimerkiksi palvelua, jolla käyttäjä voi hakea sen hetkistä sijaintiaan lähimmät intialaiset ravintolat tai muuta vastaavaa palvelua. Yleisin tällaisen niin sanotun "fingerprinting"-menetelmän toteutuksena on käyttää GPS (Global Positioning System) -laitteita hyväksi tietokannan keräämiseen: 15 - GPS-kykyinen laite kerää esimerkiksi tietoliikenneverkon solutunnistetietoja: tässä x1, y1 GPS-koordinaatissa on tietoliikenneoperaattorin X solu #1223.

- Tätä kerättyä tietoa tietoliikenneverkon solujen sijainnista käytetään sitten "ei-GPS" kykyisille tilaajille (tai GPS:n katvealueella): jos puhelimeni on kiinni 20 operaattorin X solussa #1234 niin olen lähellä koordinaattia x1, y1. Käytännössä tilaaja lähettää palveluun palvelevalta tukiasemalta saamansa solutunnisteen #1234 ja palvelu muuntaa tämän solutiedon koordinaateiksi.

Tällä tavalla kerätty tietokanta muodostuu ajan myötä yhä kattavammaksi ja o 25 paremmaksi. Mitä enemmän tätä tietoa pystytään keräämään GPS-kykyisiltä ώ laitteilta, sitä paremmaksi ja tarkemmaksi sijaintitietokanta muodostuu. Kukin i oo tietoliikenneverkon lähetin (esimerkiksi solutunniste) kohdennetaan x maantieteelliseen alueeseen tai pisteeseen ja vähitellen koko haluttu

CL

maantieteellinen alue saadaan katettua.

CD

£ 30 S Tietoliikenneoperaattorin kannalta edellä kuvattujen sijaintitietokantojen ja niihin

O

° perustuvien palveluiden lisääntyminen ei ole toivottavaa. Tilaajien sijaintitieto on tietoliikenneoperaattoreiden ’’omaisuutta”, jota ei haluta tarjota vastikkeetta kenen 2 tahansa käyttöön, ettei operaattori luisuisi palveluiden tuotantoon liittyvässä arvoketjussa entistä alemmas tarjoten huonoimmillaan pelkkää siirtotietä palveluille.

5 Keksinnön ensimmäinen aspekti tarjoaa menetelmän tietoliikenneverkon hallitsemiseksi. Menetelmässä havaitaan heräte, vasteena mainittuun herätteeseen sekoitetaan tietoliikenneverkon asetuksia uusien asetusten saamiseksi, 10 päivitetään mainitut uudet asetukset ainakin yhteen verkko-operaattorin tietojärjestelmään, ja toimitetaan mainitut uudet asetukset käyttöönotettavaksi mainitussa tietoliikenneverkossa.

15 Keksinnön toinen aspekti tarjoaa laitteen tietoliikenneverkon hallitsemiseksi. Laite käsittää välineet herätteen vastaanottamiseksi ja prosessorin, joka on konfiguroitu sekoittamaan tietoliikenneverkon asetuksia vasteena mainittuun herätteeseen 20 uusien asetusten saamiseksi, päivittämään mainitut uudet asetukset ainakin yhteen verkko-operaattorin tietojärjestelmään, ja toimittamaan mainitut uudet asetukset käyttöönotettavaksi mainitussa tietoliikenneverkossa.

δ 25

CM

g Keksinnön kolmas aspekti tarjoaa tietokoneohjelman, joka käsittää tietokoneella oo suoritettavissa olevan ohjelmakoodin, joka suoritettaessa ohjaa laitteen x suorittamaan ensimmäisen aspektin tai jonkin siihen liittyvän suoritusmuodon

CL

mukaisen menetelmän.

CD

- 30 tn o Kolmannen aspektin mukainen tietokoneohjelma voi käsittää ohjelmakoodia, joka

CM

voidaan suorittaa esimerkiksi millä tahansa seuraavista: yleiskäyttöinen prosessori, mikroprosessori, sovelluskohtainen integroitu piiri ja digitaalinen 3 signaaliprosessori. Kolmannen aspektin mukainen tietokoneohjelma voi olla tallennettuna tietokoneella luettavalle medialle. Tällainen media voi olla esimerkiksi levyke, CDROM, DVD, muistitikku tai muu magneettinen tai optinen muistiväline.

5

Eräässä suoritusmuodossa sekoittaminen tehdään vaihtamalla tietoliikenneverkon ainakin yhden radiolähettimen tunnistetietoa. Eräässä toisessa suoritusmuodossa vaihdetaan tietoliikenneverkossa käytössä olevia radiolähettimien tunnistetietoja keskenään. Vielä eräässä suoritusmuodossa vaihdetaan tietoliikenneverkon 10 radiolähettimien tunnistetietoja kokonaan uusiksi tunnistetiedoiksi.

Eräässä suoritusmuodossa sekoittaminen tehdään muuttamalla tietoliikenneverkon radiolähettimien tehotasoja ja/tai suuntaavuuksia.

15 Eräässä suoritusmuodossa heräte on ajastettu heräte tai manuaalinen heräte.

Eräässä suoritusmuodossa tietoliikenneverkon asetuksia sekoitetaan koko tietoliikenneverkon alueella. Eräässä toisessa suoritusmuodossa tietoliikenneverkon asetuksia sekoitetaan vain osassa tietoliikenneverkkoa.

20

Eräässä suoritusmuodossa sekoittamisen yhteydessä varmistetaan mainitun tietoliikenneverkon toimivuus mainituilla uusilla asetuksilla.

Esillä olevan keksinnön eri suoritusmuotoja on kuvattu keksinnön joidenkin 0 25 aspektien yhteydessä. Vastaavat suoritusmuodot ovat voivat kuitenkin olla cö sovellettavissa myös muihin aspekteihin ja niihin liittyviin suoritusmuotoihin.

00 1 Keksintöä kuvataan nyt esimerkinomaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa:

CL

CD

30 Kuvioi esittää erään suoritusmuodon mukaisen järjestelmän; o Kuviot 2-4 havainnollistavat keksinnön eräitä suoritusmuotoja; ja C\|

Kuvio 5 esittää erään suoritusmuodon mukaisen laitteen.

4

Keksinnön eräissä suoritusmuodoissa pyritään aktiivisesti estämään tai haittaamaan paikkansa pitävien ja kattavien paikannustietojen keräämistä tietoliikenneverkosta fingerprinting-menetelmän tai vastaavan tietoliikenneverkon profiloinnin avulla. Tämä saadaan aikaan tietoliikenneverkon asetusten hallitusti 5 suoritetulla muuttamisella tai sekoittamisella, jolloin fingerprinting-menetelmällä tai vastaavalla tietoliikenneverkon profiloinnilla kerätyt paikannustiedot vanhenevat, muuttuvat ainakin osittain paikkansa pitämättömiksi tai muuttuvat ainakin osittain jopa käyttökelvottomiksi. Sekoitettavat asetukset voivat olla esimerkiksi tietoliikenneverkon radiolähetinten tunnistetietoja, kuten solutunnisteita, tai 10 radiolähetinten tehotasoja tai sektoreita.

Tietoliikenneverkko voi tässä yhteydessä olla mikä tahansa langaton viestintäverkko, kuten GSM-, GPRS-, CDMA-, WCDMA- tai WLAN-verkko.

15 Sinänsä on tunnettua muuttaa tietoliikenneverkon asetuksia tarpeen mukaan esimerkiksi jonkin havaitun vian tai puutteellisuuden korjaamiseksi. Tällaisessa tapauksessa asetuksia muutetaan yleensä vain sen verran kuin on tarpeen vian korjaamiseksi. Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukaisessa asetusten hallitussa muuttamisessa tai sekoittamisessa tietoliikenneverkon asetuksia 20 voidaan sen sijaan muuttaa koko tietoliikenneverkon laajuudelta tai ainakin tietoliikenneverkon olennaisia osia koskevasti.

Lisäksi keksinnön eräiden suoritusmuotojen mukainen asetusten sekoittaminen tehdään tyypillisesti tilanteessa, jossa tietoliikenneverkko toimii sinänsä δ 25 moitteettomasti eli tietoliikenneverkon toiminnan puolesta ei välttämättä ole

CM

ώ tarvetta muuttaa asetuksia. Tässä ei kuitenkaan suljeta pois mahdollisuutta korjata oo tietoliikenneverkossa ilmenneitä puutteita tai vikoja asetusten sekoittamisen x yhteydessä. Päinvastoin tietoliikenneverkon mahdollisten vikojen tai

CL

puutteellisuuksien korjaaminen voi käytännössä tapahtua automaattisesti ^ 30 asetusten sekoittamisen yhteydessä jopa ilman, että vikoja on ehditty huomata, o Eräissä suoritusmuodoissa sekoittamisen tuloksena saatujen uusien asetusten

C\J

toimivuus varmennetaan sopivilla testeillä ennen uusien asetusten käyttöönottoa. Tällä tavalla pyritään varmistumaan siitä, että uusissa asetuksissa ei ole 5 puutteellisuuksia tai vikoja, jolloin tietoliikenneverkossa aiemmin mahdollisesti ilmenneet viat saattavat tulla automaattisesti korjatuiksi.

Kuvio 1 esittää erään suoritusmuodon mukaisen järjestelmän. Järjestelmä käsittää 5 ohjaavan laitteen 101, joka voi olla esimerkiksi yleiskäyttöinen palvelin tai tietokone, lähetintietokannan 102, joka hallinnoi tunnistetietoja, jotka tietoliikenneverkko lähettää ilmarajapinnassa verkkoon kytkeytyneille päätelaitteille (esimerkiksi GSM-verkossa tämä on tietoliikenneverkon Cell ID -tietokanta), ja verkko-operaattorin paikannustietokannan 103, jossa verkko-operaattori ylläpitää 10 paikannukseen tarvittavia tietoja tietoliikenneverkon ominaisuuksista. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi tukiasemien sijainti, tehotasot, suuntaus ja tunnistetiedot.

Seuraavassa käydään läpi keksinnön joidenkin suoritusmuotojen toimintaa kuvion 15 1 järjestelmässä.

Vaiheessa 1 saadaan heräte, joka Hipaisee tietoliikenneverkon ominaisuuksien sekoittamisen. Eräässä suoritusmuodossa heräte on aikaan sidottu eli muunnos voidaan tehdä säännöllisin väliajoin ajastettuna esimerkiksi kerran kuukaudessa. 20 Eräässä toisessa suoritusmuodossa heräte on manuaalinen, jolloin muunnos käynnistetään erityisellä komennolla, joka annetaan manuaalisesti.

Heräte voi olla ulkoinen heräte tai se voi olla heräte, joka generoidaan (automaattisesti) laitteessa 101.

δ 25

CM

ώ Vaiheessa 2 ohjaavassa laitteessa 101 suoritetaan muunnosalgoritmi.

oo Muunnosalgoritmi sekoittaa tiettyjä tietoliikenneverkon asetuksia tai ominaisuuksia x ennalta määrätyllä tavalla. Muunnosalgoritmi antaa lopputuloksena uudet asetukset. Algoritmi voi esimerkiksi sekoittaa tukiasemien tunnisteita tai tehotasoja ^ 30 tai suuntaavuuksia. Eräässä toteutuksessa muunnoksen lähtökohdaksi haetaan

LO

o tietokannasta tietoliikenneverkossa sillä hetkellä voimassa olevat asetukset.

O

CM

Muunnosalgoritmi sitten sekoittaa näitä asetuksia esimerkiksi vaihtamalla asetuksia keskenään sopivalla tavalla tai vaihtamalla asetukset kokonaan toisiksi.

6

Vaiheessa 2 voidaan sekoittaa asetuksia koko verkon alueella tai vain jollakin verkon alueella. Sekoitus voidaan suorittaa esimerkiksi vain jollakin maantieteellisellä alueella tai sekoitus voi koskea vain tiettyjä tukiasemia. 5 Sekoittaminen voi koskea yhtä tai useampaa verkkotyyppiä. Esimerkiksi, jos verkko-operaattori hallinnoi sekä toisen (2G) että kolmannen (3G) sukupolven verkkoja, voidaan asetusten sekoittaminen suorittaa samalla kertaa kummassakin verkossa, tai sekoittaminen voidaan suorittaa vain toista verkkoa koskien.

10 Vaiheessa 3 sekoitetut tiedot (uudet asetukset) viedään tietoliikenneverkon lähetintietokantaan 102. Osana tätä vaihetta voi olla joukko automatisoituja testejä, joilla todennetaan lähetintietokannan päivittyminen oikealla tavalla ja varmistetaan tietoliikenneverkon toiminta (testit voivat koskea esimerkiksi puhelunmuodostusta, datayhteyksien muodostusta yms.).

15

Vaiheessa 4 sekoitetut tiedot (uudet asetukset) viedään verkko-operaattorin paikannustietokantaan 103 ja tarvittaessa myös muihin verkko-operaattorin omiin tietojärjestelmiin. Muita tietojärjestelmiä, joihin ainakin osa muuttuneista asetuksista voidaan viedä, ovat esimerkiksi laskutusjärjestelmä, 20 raportointijärjestelmä ja muu dokumentointijärjestelmä. Tämän päivityksen avulla varmistetaan, että verkko-operaattorin oma, tunnistetietoihin (ja/tai muihin tietoliikenneverkon ominaisuuksiin) perustuva verkkopaikannus toimii edelleen muuttumattomalla tarkkuudella.

o 25 Vaiheessa 5 uudet asetukset otetaan käyttöön tietoliikenneverkon ob verkkoelementeissä, kuten tukiasemissa, o 00 x Kuvion 1 esimerkki liittyy erityisesti solukkoradioverkkoihin, mutta vastaavalla

CL

tavalla sitä voidaan soveltaa solukkoradioverkkojen sijaan tai niiden lisäksi ^ 30 muihinkin langattomiin viestintäverkkoihin, kuten esimerkiksi VVLAN-verkkoihin.

O) o o c\j

Eräässä suoritusmuodossa uudet asetukset ilmoitetaan myös valituille ulkopuolisille tahoille, kuten esimerkiksi palveluntarjoajille, joiden kanssa on tehty 7 sopimus paikannustietojen välittämisestä. Ilmoittaminen voidaan tehdä manuaalisesti tai automaattisesti. Ulkopuolisille voidaan ilmoittaa uudet asetukset tai vain tieto siitä, että asetuksia on muutettu.

5 Kuviot 2-4 havainnollistavat keksinnön eräitä suoritusmuotoja.

Kuviossa 2 on esitetty tietoliikenneverkon solut A1-A3, B1-B3, C1-C3 ja D1-D3 kartalla (tietyllä maantieteellisellä alueella). Solussa A2, koordinaateissa x1, y1 sijaitsee matkaviestin 201, jota kuvaa musta pallo.

10

Kuviossa 3A on esitetty kuviota 2 vastaava tilanne sen jälkeen, kun on suoritettu erään suoritusmuodon mukainen tietoliikenneverkon asetusten muunnos. Muunnoksessa vaihdetaan tietoliikenneverkon solujen tunnisteita keskenään eli tässä esimerkissä kuviossa 3A solujen A1-A3, B1-B3, C1-C3 ja D1-D3 sijainnit 15 kartalla ovat muuttuneet kuvioon 2 nähden. Tällä tavalla koordinaattien ja solutunnisteiden välinen relaatio tietoliikenneverkon alueella muuttuu. Tämän seurauksena fingerprinting-menetelmällä kerättyjen paikannustietokantojen tietosisältö vanhenee. Esimerkiksi kuviossa 3A koordinaatteja x1, y1 vastaakin nyt solu D2 eikä solu A2 kuten aikaisemmin.

20

Oletetaan, että matkaviestintä 201 yritetään nyt paikantaa fingerprinting-menetelmällä kerätyn paikannustietokannan perusteella. Matkaviestin 201 lähettää palveluun palvelevan tukiaseman tunnisteen ’’solu D2”. Palvelu muuntaa solutiedon alueen koordinaateiksi, jolloin matkaviestin paikantuu väärin kartan o 25 oikeaan reunaan vanhentuneen paikannustietokannan perusteella. Alue, jolle ώ matkaviestin paikantuu, on esitetty kuviossa katkoviivalla.

i 00 x Kuviossa 3B on esitetty kuviota 2 vastaava tilanne sen jälkeen, kun on suoritettu

CL

erään toisen suoritusmuodon mukainen tietoliikenneverkon asetusten muunnos.

CD

30 Muunnoksessa vaihdetaan tietoliikenneverkon solujen tunnisteet kokonaan o uusiksi. Tässä esimerkissä solujen A1-A3, B1-B3, C1-C3 ja D1-D3 uudet

CM

tunnisteet ovat vastaavasti Ax1-Ax3, Bx1-Bx3, Cx1-Cx3 ja Dx1-Dx3. Tämän seurauksena fingerprinting-menetelmällä kerättyjen paikannustietokantojen 8 tietosisältö vanhentuu ja muuttuu käyttökelvottomaksi, koska uusia solutunnisteita ei löydy fingerprinting-paikannustietokannasta lainkaan.

Oletetaan, että matkaviestintä 201 yritetään nyt paikantaa fingerprinting-5 menetelmällä kerätyn paikannustietokannan perusteella. Matkaviestin 201 lähettää palveluun palvelevan tukiaseman tunnisteen ’’solu Ax2”. Palvelu ei löydä vanhentuneesta paikannustietokannasta kyseistä tunnistetta, joten matkaviestintä ei voida paikantaa lainkaan.

10 Kuviossa 4 on esitetty kuviota 2 vastaava tilanne sen jälkeen, kun on suoritettu erään kolmannen suoritusmuodon mukainen tietoliikenneverkon asetusten muunnos. Muunnoksessa muutetaan solujen tai lähettimien sektoreita, suuntaavuuksia tai tehotasoja. Tässä tapauksessa tukiasemalähettimien tehotasoja on muutettu siten, että esimerkiksi solun B2 kattama alue on kuviossa 4 15 suurempi kuin kuvion 2 lähtötilanteessa. Vastaavasti solujen A1-A3, B1, B3 ja C1-C3 kattamat alueet ovat pienentyneet. Tämän seurauksena fingerprinting-menetelmällä kerättyjen paikannustietokantojen perusteella tehtävän paikannuksen tarkkuus heikkenee.

20 Oletetaan, että matkaviestintä 201 yritetään nyt paikantaa fingerprinting-menetelmällä kerätyn paikannustietokannan perusteella. Matkaviestin 201 lähettää palveluun palvelevan tukiaseman tunnisteen ’’solu A2”. Palvelu muuntaa solutiedon alueen koordinaateiksi, jolloin matkaviestin paikantuu vanhentuneen paikannustietokannan perusteella epätarkasti katkoviivalla esitetylle alueelle o 25 (solun A2 aiemmin kattamalle alueelle).

i 00 o oo Kuvio 5 esittää esimerkin eräästä laitteesta 500, joka sopii keksinnön eri x suoritusmuotojen toteuttamiseen. Laite voi olla esimerkiksi yleiskäyttöinen

CL

tietokone tai palvelin ja se voi olla sovitettu toimimaan esimerkiksi kuvion 1 ^ 30 ohjaavana laitteena 101.

σ> o o c\i

Laite 500 käsittää prosessorin 501 laitteen toiminnan ohjaamiseksi ja muistin 502, joka käsittää tietokoneohjelman/-ohjelmiston 503. Tietokoneohjelmisto 503 voi 9 käsittää ohjeita prosessorille laitteen 500 ohjaamiseksi, kuten esimerkiksi käyttöjärjestelmän ja eri sovelluksia. Lisäksi tietokoneohjelmisto 503 voi käsittää sovelluksen, joka käsittää ohjeet laitteen 500 ohjaamiseksi siten, että tuotetaan keksinnön jonkin suoritusmuodon mukainen toiminnallisuus.

5

Prosessori 501 voi olla esimerkiksi tietokoneen suoritin (central processing unit (CPU), mikroprosessori, digitaalinen signaaliprosessori (digital signal processor, DSP), grafiikkasuoritin, tai vastaava. Kuviossa on esitetty yksi prosessori, mutta laitteessa voi olla useita suorittimia.

10

Muisti voi olla esimerkiksi lukumuisti (read-only memory, ROM), ohjelmoitava lukumuisti (programmable read-only memory, PROM), EPROM-muisti (erasable programmable read-only memory), EEPROM-muisti (electronically erasable programmable read-only memory), RAM-muisti (random-access memory), flash-15 muisti, optinen tai magneettinen muisti tai vastaava. Laitteessa voi olla useita muisteja. Muisti voi olla osa laitetta 500 tai se voi olla erillinen, laitteeseen 500 liitettävissä oleva moduuli. Muisti voi olla tarkoitettu ainoastaan tietojen tallentamiseen tai sitä voidaan käyttää myös tiedonkäsittelyyn.

20 Lisäksi laite 500 käsittää kommunikaatiorajapintamoduulin (COMM) 505, joka tarjoaa rajapinnan muiden laitteiden kanssa kommunikoimiseen. Rajapinta voi olla esimerkiksi kiinteä, langallinen yhteys, kuten Ethernet yhteys, tai langaton yhteys, kuten WLAN, Bluetooth, GSM/GPRS, CDMA, tai WCDMA yhteys. Kommunikaatiorajapintamoduuli voi olla integroitu laitteeseen 500 tai se voi olla o 25 osa adapteria, korttia tai vastaavaa, joka voidaan liittää laitteeseen 500. ώ Kommunikaatiorajapinta voi tukea yhtä tai useampaa kommunikaatioteknologiaa i 00 tai laitteessa voi olla useita kommunikaatiorajapintamoduuleja.

CC

CL

Syötteen vastaanottamiseksi käyttäjältä ja tulosteiden antamiseksi käyttäjälle laite 30 500 voi käsittää myös käyttöliittymämoduulin 506 (esitetty katkoviivalla), joka voi O) o käsittää esimerkiksi näytön ja näppäimistön (ei esitetty kuviossa), jotka voivat olla

CM

integroitu osa laitetta 500 tai laitteeseen 500 liitettävissä olevia itsenäisiä osia.

10 Käyttöliittymää ei kuitenkaan välttämättä tarvita tai käyttöliittymä voi olla toteutettu etäyhteytenä kommunikaatiorajapintamoduulin 505 kautta.

Kuviossa 5 esitettyjen elementtien lisäksi laite 500 voi käsittää muitakin 5 elementtejä.

Edellä esitetty selitys tarjoaa ei-rajoittavia esimerkkejä keksinnön joistakin suoritusmuodoista. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei kuitenkaan rajoitu esitettyihin yksityiskohtiin vaan, että keksintö voidaan toteuttaa myös muilla 10 ekvivalenttisilla tavoilla. On esimerkiksi ymmärrettävä, että esitetyissä menetelmissä yksittäisten menetelmävaiheiden järjestystä voidaan muuttaa ja että joitakin vaiheita voidaan toistaa useita kertoja tai jättää kokonaan pois. On myös ymmärrettävä, että tässä dokumentissa termit käsittää ja sisältää ovat avoimia ilmaisuja eikä niitä ole tarkoitettu rajoittaviksi.

15

Lisäksi esitettyjen suoritusmuotojen joitakin piirteitä voidaan hyödyntää ilman muiden piirteiden käyttöä. Edellä esitettyä selitystä täytyy pitää sellaisenaan vain keksinnön periaatteita kuvaavana selityksenä eikä keksintöä rajoittavana. Keksinnön suojapiiriä rajoittavat vain oheistetut patenttivaatimukset.

δ

(M

CO

cp

CO

X

cc

CL

CO

I'- δ

CD

o o

CM

Claims (17)

1. Menetelmä tietoliikenneverkon hallitsemiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä 5 havaitaan (1) heräte, vasteena mainittuun herätteeseen sekoitetaan (2) tietoliikenneverkon asetuksia uusien asetusten saamiseksi, päivitetään (4) mainitut uudet asetukset ainakin yhteen verkko-operaattorin tietojärjestelmään, ja 10 toimitetaan (3, 5) mainitut uudet asetukset käyttöönotettavaksi mainitussa tietoliikenneverkossa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa sekoittamisessa vaihdetaan tietoliikenneverkon ainakin yhden radiolähettimen 15 tunnistetietoa.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa sekoittamisessa vaihdetaan tietoliikenneverkossa käytössä olevia radiolähettimien tunnistetietoja keskenään. 20

4. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa sekoittamisessa vaihdetaan tietoliikenneverkon radiolähettimien tunnistetietoja kokonaan uusiksi tunnistetiedoiksi.

5. Minkä tahansa vaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ^ mainitussa sekoittamisessa muutetaan tietoliikenneverkon radiolähettimien o , tehotasoja ja/tai suuntaavuuksia. 0 i 00

6. Minkä tahansa vaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 mainittu heräte on ajastettu heräte tai manuaalinen heräte. CD h-·

7. Minkä tahansa vaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että o ’ ’ O cm tietoliikenneverkon asetuksia sekoitetaan koko tietoliikenneverkon alueella tai vain osassa tietoliikenneverkkoa.

8. Minkä tahansa vaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun sekoittamisen yhteydessä varmistetaan mainitun tietoliikenneverkon toimivuus mainituilla uusilla asetuksilla. 5

9. Laite (500) tietoliikenneverkon hallitsemiseksi, tunnettu siitä, että laite käsittää prosessorin (501), joka on konfiguroitu havaitsemaan heräte, 10 sekoittamaan tietoliikenneverkon asetuksia vasteena mainittuun herätteeseen uusien asetusten saamiseksi, päivittämään mainitut uudet asetukset ainakin yhteen verkko-operaattorin tietojärjestelmään, ja toimittamaan mainitut uudet asetukset käyttöönotettavaksi mainitussa 15 tietoliikenneverkossa.

10. Vaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu prosessori on konfiguroitu suorittamaan mainittu sekoittaminen vaihtamalla tietoliikenneverkon ainakin yhden radiolähettimen tunnistetietoa. 20

11 .Vaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu prosessori on konfiguroitu suorittamaan mainittu sekoittaminen vaihtamalla tietoliikenneverkossa käytössä olevia radiolähettimien tunnistetietoja keskenään.

12. Vaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu prosessori o on konfiguroitu suorittamaan mainittu sekoittaminen vaihtamalla ob tietoliikenneverkon radiolähettimien tunnistietoja kokonaan uusiksi i oo tunnistetiedoiksi. X

13. Minkä tahansa vaatimuksen 9-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu prosessori on konfiguroitu suorittamaan mainittu sekoittaminen S muuttamalla tietoliikenneverkon radiolähettimien tehotasoja ja/tai suuntaavuuksia. o (M

14. Minkä tahansa vaatimuksen 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu heräte on ajastettu heräte ja/tai manuaalinen heräte.

15. Minkä tahansa vaatimuksen 9-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 mainittu prosessori on konfiguroitu suorittamaan mainittu sekoittaminen sekoittamalla tietoliikenneverkon asetuksia koko tietoliikenneverkon alueella tai vain osassa tietoliikenneverkkoa.

16. Minkä tahansa vaatimuksen 9-15 mukainen laite, tunnettu siitä, että 10 mainittu prosessori on konfiguroitu varmistamaan mainitun sekoittamisen yhteydessä mainitun tietoliikenneverkon toimivuus mainituilla uusilla asetuksilla.

17. Tietokoneohjelma, joka käsittää tietokoneella suoritettavissa olevan ohjelmakoodin, joka suoritettaessa ohjaa tietokoneen suorittamaan minkä tahansa 15 vaatimuksen 1-8 mukaisen menetelmän. δ (M oo o oo X en CL CD h-· δ σ> o o (M