FI122154B - Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa - Google Patents

Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa Download PDF

Info

Publication number
FI122154B
FI122154B FI20105018A FI20105018A FI122154B FI 122154 B FI122154 B FI 122154B FI 20105018 A FI20105018 A FI 20105018A FI 20105018 A FI20105018 A FI 20105018A FI 122154 B FI122154 B FI 122154B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fuel
flue gas
combustion
fuels
lower heat
Prior art date
Application number
FI20105018A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20105018A0 (fi
FI20105018A (fi
Inventor
Arto Hotta
Original Assignee
Foster Wheeler Energia Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Foster Wheeler Energia Oy filed Critical Foster Wheeler Energia Oy
Priority to FI20105018A priority Critical patent/FI122154B/fi
Publication of FI20105018A0 publication Critical patent/FI20105018A0/fi
Priority to PCT/FI2011/050006 priority patent/WO2011086232A1/en
Priority to PL11732704.9T priority patent/PL2524167T3/pl
Priority to EP11732704.9A priority patent/EP2524167B1/en
Publication of FI20105018A publication Critical patent/FI20105018A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI122154B publication Critical patent/FI122154B/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23C—METHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C9/00—Combustion apparatus characterised by arrangements for returning combustion products or flue gases to the combustion chamber
    • F23C9/003—Combustion apparatus characterised by arrangements for returning combustion products or flue gases to the combustion chamber for pulverulent fuel
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F22—STEAM GENERATION
    • F22B—METHODS OF STEAM GENERATION; STEAM BOILERS
    • F22B35/00—Control systems for steam boilers
    • F22B35/002—Control by recirculating flue gases
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23B—METHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING ONLY SOLID FUEL
    • F23B80/00—Combustion apparatus characterised by means creating a distinct flow path for flue gases or for non-combusted gases given off by the fuel
    • F23B80/02—Combustion apparatus characterised by means creating a distinct flow path for flue gases or for non-combusted gases given off by the fuel by means for returning flue gases to the combustion chamber or to the combustion zone
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23L—SUPPLYING AIR OR NON-COMBUSTIBLE LIQUIDS OR GASES TO COMBUSTION APPARATUS IN GENERAL ; VALVES OR DAMPERS SPECIALLY ADAPTED FOR CONTROLLING AIR SUPPLY OR DRAUGHT IN COMBUSTION APPARATUS; INDUCING DRAUGHT IN COMBUSTION APPARATUS; TOPS FOR CHIMNEYS OR VENTILATING SHAFTS; TERMINALS FOR FLUES
    • F23L7/00—Supplying non-combustible liquids or gases, other than air, to the fire, e.g. oxygen, steam
    • F23L7/007—Supplying oxygen or oxygen-enriched air
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N3/00—Regulating air supply or draught
    • F23N3/002—Regulating air supply or draught using electronic means
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N5/00—Systems for controlling combustion
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23C—METHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C2202/00—Fluegas recirculation
    • F23C2202/50—Control of recirculation rate
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N2221/00—Pretreatment or prehandling
    • F23N2221/10—Analysing fuel properties, e.g. density, calorific
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N2221/00—Pretreatment or prehandling
    • F23N2221/12—Recycling exhaust gases
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N2237/00—Controlling
    • F23N2237/08—Controlling two or more different types of fuel simultaneously
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N2237/00—Controlling
    • F23N2237/24—Controlling height of burner
    • F23N2237/28—Controlling height of burner oxygen as pure oxydant
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N2241/00—Applications
    • F23N2241/10—Generating vapour
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E20/00—Combustion technologies with mitigation potential
    • Y02E20/32—Direct CO2 mitigation
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E20/00—Combustion technologies with mitigation potential
    • Y02E20/34—Indirect CO2mitigation, i.e. by acting on non CO2directly related matters of the process, e.g. pre-heating or heat recovery

Description

Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa
[0001] Esillä oleva keksintö kohdistuu itsenäisen patenttivaatimuksen johdanto-osan mukaiseen menetelmään säätää lämpöarvoltaan erilaisten 5 kiinteiden polttoaineiden polttamista samassa happipolttokattilassa. Siten keksintö kohdistuu erityisesti menetelmään säätää kahden erilaisen kiinteän polttoaineen polttamista happipolttokattilassa, joka menetelmä käsittää ensimmäistä polttoainetta poltettaessa vaiheet: (a1) syötetään ensimmäistä polttoainetta tulipesään; (b1) syötetään ensimmäisen polttoaineen polttamiseen 10 tarvittava määrä puhdasta happea tulipesään; (c1) poistetaan ensimmäisen polttoaineen polttamisessa syntynyttä savukaasua tulipesästä, ja (d1) palautetaan ensimmäinen kierrätettävä osa savukaasusta takaisin tulipesään, ja toista polttoainetta poltettaessa vaiheet: (a2) syötetään toista polttoainetta tulipesään; (b2) syötetään toisen polttoaineen polttamiseen tarvittava määrä 15 puhdasta happea tulipesään; (c2) poistetaan toisen polttoaineen polttamisessa syntynyttä savukaasua tulipesästä, ja (d2) palautetaan toinen kierrätettävä osa savukaasusta takaisin tulipesään.
[0002] Tavanomaisten fossiilisia hiilipitoisia polttoaineita polttavien 20 lämpövoimakattiloiden savukaasun mukana ilmakehään pääsevä hiilidioksidi on ns. kasvihuonekaasu, jonka uskotaan aiheuttavan merkittävää maapallon o ilmakehän lämpenemistä. Ilmakehään pääsevän hiilidioksidin määrää voidaan cv ob vähentää ottamalla hiilidioksidia talteen savukaasuista. Erilaisia polttoaineita cp poltettaessa ilmakehään pääsevä nettomääräinen hiilidioksidin määrä riippuu
O
x 25 myös polttoaineen laadusta. Erityisesti uusiutuvia biopolttoaineita ja kierrätys- ^ polttoaineita poltettaessa nettomääräiset hiilidioksidipäästöt voivat olla hyvin
CO
o vähäisiä.
LO
O
δ ^ [0003] Uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätyspolttoaineiden polttami- 30 seen voi kuitenkin liittyä erilaisia ongelmia, esimerkiksi voimakasta korroosio- 2 ta. Tästä syystä niitä poltetaan usein seoksina vähemmän ongelmia aiheuttavien polttoaineiden kanssa. Tällaisten polttoaineiden koostumus, sekä myös niiden saatavuus ja hinta, voivat kuitenkin vaihdella sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Edellä mainituista syistä on tärkeä tavoite kehittää polttomenetel-5 miä, joita käytettäessä ilmakehään pääsee mahdollisimman vähän hiilidioksidia, ja joilla menetelmillä voidaan tehokkaasti polttaa erilaisia polttoaineita samassa lämpövoimakattilassa.
[0004] Monien kierrätyspolttoaineiden ja biopolttoaineiden lämpöarvo, 10 erityisesti ns. alempi lämpöarvo (LHV), on polttoaineen suuresta kosteudesta johtuen melko alhainen. Polttoainetta poltettaessa sen kosteus muuttuu savukaasun vesihöyryksi, minkä vuoksi monien kierrätyspolttoaineiden ja biopolttoaineiden polttamisessa syntyvän savukaasuvirran tilavuus on suhteellisen suuri. Tästä seuraa, että märkiä polttoaineita polttavien lämpövoimalaitosten 15 kattilan koko on yleensä suurempi kuin saman kapasiteetin omaavan, lämpö-arvoltaan korkeampia polttoaineita polttavana kattilan koko.
[0005] Kun samassa lämpövoimakattilassa halutaan eri tilanteissa polttaa erilaisia polttoaineita tai polttoaineseoksia, kattila on tunnettua tekniikkaa 20 käytettäessä mitoitettava lämpöarvoltaan alhaisimman mahdollisen polttoaineen mukaan. Tällä tavoin mitoitettu kattila on kuitenkin lämpöarvoltaan kor-5 keampien polttoaineiden polttamisen kannalta tarpeettoman suuri ja siten kal-
(M
ob lis rakentaa ja epätaloudellinen käyttää, o δ x 25 [0006] Kun polttoaineen laadun vaihtelu on suurta, voi olla vaikeaa säätää kattilan lämpötiloja kaikissa tilanteissa parhaalle mahdolliselle tasolle, 00 o jolloin kattilan palamishyötysuhde voi heikentyä ja sen päästöt ilmakehään
LO
? voivat kasvaa. Erityisesti nämä ongelmat koskee monipolttoainekattiloita, ^ joissa poltetaan vaihtelevissa koostumuksissa hiilen ja biopolttoaineen seok- 3 siä, sekä kattiloita, joissa poltetaan esimerkiksi ligniittiä, jonka kosteus ja/tai tuhkapitoisuus voivat vaihdella suuresti.
[0007] Happipolttomenetelmässä polttoaine poltetaan käyttämällä polt-5 tokaasuna ilman asemasta puhtaan hapen ja kierrätetyn savukaasun seosta.
Tässä puhtaalla hapella tarkoitetaan esimerkiksi ilman erotuslaitteistosta saatavaa happea, jonka puhtaus on tyypillisesti vähintään noin 95 %. Happipolttomenetelmässä syntyvä savukaasu koostuu pääasiassa hiilidioksidista, ha-pesta ja vedestä, minkä vuoksi savukaasun hiilidioksidi voidaan suhteellisen 10 helposti ottaa talteen. Siten voidaan estää savukaasun hiilidioksidin pääseminen ilmakehään.
[0008] Jos polttoainetta poltetaan puhtaassa hapessa, palaminen tapahtuu suurella intensiteetillä ja tulipesän lämpötila voi nousta hyvin korkeak- 15 si. Tämän välttämiseksi on edullista kierrättää osa happipolttokattilan savukaasusta takaisin tulipesään, jolloin polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus voidaan edullisesti säätää lähelle ilman happipitoisuutta 21 %, esimerkiksi välille 20 - 26 %. Kun polttokaasun happipitoisuus on lähellä ilman happipitoisuutta, voivat happipolttokattilan rakenne ja palamisprosessi olla edulli-20 sesti lähellä tavanomaisen ilmapolttokattilan rakennetta ja palamisprosessia, ja mahdollisesti voidaan tällä tavalla suunniteltua happipolttokattilaa käyttää o tarvittaessa myös ilmapolttomoodissa.
CM
00
O
.,1 [0009] Patentissa US 6,935,251 kuvataan menetelmä polttaa polttoai- o x 25 netta polttokaasulla, joka on ilmaa happirikkaamman kaasun ja kierrätetyn savukaasun seos. Patentissa kuvatun menetelmän mukaan savukaasun kier- 00 5 rätyksen määrä valitaan siten, että savukaasun massavirtaus on pienempi LT)
° kuin vastaavan ilmapolton savukaasun massavirtaus. Patentissa US
o ^ 6,418,865 esitetään menetelmä muuttaa ilmapolttokattila happirikastettua il- 4 maa polttavaksi kattilaksi, jossa kaasun virtaus säädetään siten, että kattilan lämmönsiirtotehokkuus ei muutu.
[0010] Patenttijulkaisusta US 2004/175663 tunnetaan menetelmä sää-5 tää kaasun tai nestemäisen polttoaineen polttamista polttolaitteessa. Patenttijulkaisussa US 2009/272300 kuvataan happipolttokattilan säätömenetelmä, jossa happea syötetään kuorman edellyttämä määrä ja savukaasun kierrä-tysnopeutta säädetään siten, että kattilasta saadaan lämpöä talteen tavoitteeksi asetettu määrä. Patenttijulkaisussa US 2009/158978 kuvataan happi- 10 polttokattilan säätömenetelmä, jossa eri kuormilla savukaasun kierrätysnope-utta säädetään siten, että savukaasun virtaus on vakio. Mikään näistä tunnettua tekniikkaa kuvaavista julkaisuista ei esitä, miten happipolttokattilaa voidaan hyödyntää erityisesti erilaisten polttoaineiden polttamiseen samassa kattilassa.
15
[0011] Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan edullinen menetelmä polttaa lämpöarvoltaan erilaisia polttoaineita samassa happipolttokatti-lassa.
20 [0012] Edellä mainittujen tunnetun tekniikan ongelmien vähentämiseksi esitetään menetelmä polttaa alemmalta lämpöarvoltaan erilaisia polttoaineita samassa happipolttokattilassa, jonka menetelmän tunnusomaiset piirteet on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Siten esillä ole- ° valle menetelmälle on tunnusomaista se, että ennen vaiheita (a1) ja (a2) § 25 määritetään ensimmäisen ja toisen polttoaineen alempaa lämpöarvoa kuvaa- 5 va suure ja säädetään savukaasusta kierrätettävä osa pienemmäksi poltetta- essa matalamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaavaa poltto- qq ainetta kuin poltettaessa korkeamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suu- g reen omaavaa polttoainetta, o 5 30
(M
[0013] Polttoaineen alempaa lämpöarvoa kuvaava suure on edullisesti jollain tunnetulla menetelmällä, esimerkiksi kalorimetrisesti, määritetty alempi 5 lämpöarvo. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan polttoaineen alempaa lämpöarvoa kuvaava suure lasketaan mitatun polttoaineen kosteuden perusteella. Tämä menettely on yksinkertainen ja erityisen edullinen kun käytettävien polttoaineiden kosteus vaihtelee huomattavasti. Polttoaineen 5 alempaa lämpöarvoa kuvaavana suureena voidaan pitää esimerkiksi polttoaineen kuivan osan osuutta. Käytännössä esimerkiksi bitumisen hiilen kosteus voi olla noin 10 %, kun taas esimerkiksi märän ligniitin ja biopolttoaineiden kosteus voi tyypillisesti olla noin 50 % - 60 %. Tässä yhteydessä polttoaineen kosteudella tarkoitetaan sen vesipitoisuutta, toisin sanoen polttoaineen sisäl-10 tämän veden painon suhdetta märän polttoaineen painoon.
[0014] Kun matalan alemman lämpöarvon (LHV) omaavaa polttoainetta poltettaessa kierrätetään tulipesään suhteellisen pieni määrä savukaasua, palamiskaasun keskimääräinen happipitoisuus on suhteellisen korkea. Suuri 15 happipitoisuus saa aikaan sen, että palamisen intensiteetti, toisin sanoen polttoaineen palamisnopeus, kasvaa. Suurentuneen palamisnopeuden ansiosta myös matalan alemman lämpöarvon omaavan polttoaineen palaminen tapahtuu nopeasti. Siten, kun esillä olevan keksinnön mukaisesti säädetään kierrätettävän savukaasun osuutta polttoaineen lämpöarvoa kuvaavan suureen pe-20 rusteella, voidaan lämpöarvoltaan erilaisia polttoaineita polttavan happipoltto-kattilan koko valita tarkoituksenmukaisesti, eikä sitä tarvitse kasvattaa lämpö- o arvoltaan matalimman mahdollisen polttoaineen perusteella epätaloudellisen c\i ob suureksi, o i δ x 25 [0015] Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan kattila on cc mitoitettu sen mukaan, että alemmalta lämpöarvoltaan suurinta käytettävissä 00 o olevaa polttoainetta poltettaessa polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus 2 on edullisesti likimain sama kuin ilman happipitoisuus, erityisen edullisesti 0X1 noin 18 % - 29 %, edullisimmin noin 20 % - 28 %. Tällöin matalamman alem- 30 man lämpöarvon omaavia polttoaineita poltettaessa savukaasua kierrätetään 6 tulipesään vähemmän kuin suurimman lämpöarvon omaavia polttoaineita poltettaessa, minkä seurauksena polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus on edullisesti selvästi suurempi kuin ilman happipitoisuus, erityisen edullisesti noin 30 % - 50 %, edullisimmin noin 32 % - 44 %.
5
[0016] Keksinnön mukainen korkeamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaava polttoaine on edullisesti jokin seuraavista tai seos jostain seuraavista: bituminen hiili, antrasiitti, petrokoksi (petrolium coke), puu-pelletti, kuivattu ligniitti, kuivattu turve tai muu kiinteä polttoaine, jonka kosteus 10 on alhainen, edullisesti 10-20 %.
[0017] Keksinnön mukainen matalamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaava polttoaine on edullisesti jokin seuraavista tai seos jostain seuraavista: märkä ligniitti, ruskohiili, turve tai biopolttoaine tai muu kiin- 15 teä polttoaine, jonka kosteus on korkea, edullisesti 40 - 65 %.
[0018] Keksintö soveltuu käytettäväksi leijupetikattiloissa, erityisesti kiertoleijupetikattiloissa. Joissakin tapauksissa keksintöä voidaan käyttää myös muun tyyppisissä kattiloissa esimerkiksi arinakattiloissa tai hiilipölykatti- 20 loissa.
5 [0019] Seuraavassa laskennallisessa esimerkissä tarkastellaan neljän
(M
ob alemmalta lämpöarvoltaan (LHV) erilaisen polttoaineen polttamista samassa o kiertoleijupetityyppisessä happipolttokattilassa käyttäen esillä olevan keksinee x 25 nön mukaista menetelmää. Tarkastelussa käytetyt polttoaineet ja niiden alemmat lämpöarvot ovat: 00 δ tn 2 1. kuivattu ligniitti (18.4 MJ/kg), ^ 2. märkä ligniitti (8,6 MJ/kg), 30 3. bituminen hiili (24,3 MJ/kg) ja 7 4. märän ligniitin ja biopolttoaineen seos suhteessa 50/50 (7,1 MJ/kg).
[0020] Tarkastelussa käytetty kattila oli mitoitettu siten, että lämpöarvoltaan korkeimpia polttoaineita voidaan edullisesti polttaa kierrättämällä noin 5 67 % savukaasusta takaisin tulipesään, jolloin polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus on noin 25 %. Hapen määrä on valittu kaikissa tapauksissa siten että jäännöshapen määrä kuivassa savukaasussa on vakio. Eri polttoaineilla savukaasua kierrätettiin sitä vähemmän, mitä alhaisempi oli polttoaineen alempi lämpöarvo. Seuraavassa taulukossa on esitetty kullekin polttoai-10 neelle käytetty edulliseksi havaittu kierrätettävän savukaasun osuus ja näin saadut keskimääräiset polttokaasun happipitoisuudet.
1. 2. 3. 4.
Kierrätettävä savukaasu 0,67 0,42 0,68 0,32 15 02-pitoisuus (%-mol) 25 34 25 40
[0021] Seuraavassa taulukossa on esitetty vastaavasti eri polttoaineilla käytetyillä polttomenetelmillä laskennallisesti saadut tulipesän yläosan lämpötilat ja kaasun nopeudet: 20 1. 2. 3. 4.
5 Lämpötila (°C) 858 863 880 870
CM
ob Nopeus (m/s) 4,6 5,1 4,8 5,4 o δ x 25 [0022] Tässä esimerkissä esimerkiksi bitumisen hiilen alempi lämpöar-
CC
vo on lähes 3,4 kertaa märän ligniitin ja biopolttoaineen seoksen alempi läm- 00 o pöarvo. Palamisprosessin vakioimisen kannalta edullisiksi osoittautuneilla sa in ? vukaasun kierrätyksen määrillä suurin kaasun nopeus tulipesässä, joka vallitsi ™ märän ligniitin ja biopolttoaineen seoksella, oli kuitenkin vain noin 17 % suu- 30 rempi kuin kuivatulla ligniitillä saatu pienin savukaasun nopeus. Kuivatulla lig- 8 niitillä saatu lämpötila tulipesän yläosassa oli 22 °C alempi kuin bitumisella hiilellä saatu lämpötila, kun taas märemmillä polttoaineilla saadut lämpötilat jäivät näiden ääriarvojen väliin.
5 [0023] Tehdyn tarkastelun eri tapauksissa laitoksen tuottama höyryte- ho oli vakio. Siten lämpöarvoltaan alhaisia eli käytännössä märkiä polttoaineita syötettiin huomattavasti enemmän kuin kuivia polttoaineita. Märkien polttoaineiden kattilahyötysuhde jäi jonkin verran alhaisemmaksi kuin kuivien polttoaineiden kattilahyötysuhde. Laskennallinen palamattoman hiilen osuus oli 10 kuitenkin jokaisessa tapauksessa pieni (0,37 % - 0,57 %), joten myös lämpö-arvoltaan alhaisten polttoaineiden polttaminen onnistui hyvin.
[0024] Märistä polttoaineista höyrystyvä vesi nostaa huomattavasti savukaasun tilavuusvirtaa, mutta, kuten tuloksista näkyy, märillä polttoaineilla 15 käytetty pienennetty savukaasun kierrätys kompensoi savukaasun virtausta niin, että savukaasun nopeus oli lähes vakio. Esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan kierrätettävän savukaasun määrä lasketaankin siten, että savukaasun nopeus esimerkiksi tulipesän yläosassa on erilaisen kosteuden omaavilla polttoaineilla likimain yhtä suuri.
20
[0025] Esimerkissä polttoaineiden 1 - 4 kosteudet olivat 12 %, 53.4 %, 5 12.5 % ja 57,28 %, vastaavasti. Siten vastaavat polttoaineiden kuivat osuudet
(M
ob olivat 88 %, 46.6 %, 87.5 % ja 42.72 %. Tästä voidaan havaita, että edellä o t—. lasketuissa hyviksi havaituissa polttoprosesseissa kierrätetyn savukaasun o x 25 osuuden ja polttoaineen kuivan osuuden suhde polttoaineilla 1 - 4 oli likimain vakio, eli 0.76, 0.90, 0.78 ja 0.75, vastaavasti. Siten kierrätetyn savukaasun 00 o osuuden ja polttoaineen kuivan osuuden suhteen suurin arvo on vain 20 % m 2 suurempi kuin suhteen pienin arvo. Esillä olevan keksinnön erään edullisen ^ suoritusmuodon mukaan kierrätettävän savukaasun määrä lasketaankin si- 9 ten, että kierrättävän savukaasun osuuden ja polttoaineen kuivan osuuden suhde pidetään likimain vakiona.
[0026] Esimerkin tapauksessa eri polttoaineille valitut savukaasun kier-5 rätyksen määrät saivat aikaan polttokaasun keskimääräisen happipitoisuuden arvot, joiden käänteislukujen suhteet vastaavien polttoaineiden alemman lämpöarvon neliöjuureen olivat 0.0093, 0.0100, 0.0081 ja 0.0094, toisin sanoen em. suureen suurin arvo on vain noin 23 % suurempi kuin suureen matalin arvo. Siten esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mu-10 kaan savukaasun kierrätysnopeus valitaan siten, että polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus on likimain kääntäen verrannollinen polttoaineen alemman lämpöarvon neliöjuureen.
[0027] Edellä oleva esimerkki osoittaa, että esillä olevan keksinnön 15 mukaisen menetelmän avulla on mahdollista polttaa edullisesti samassa hap- pipolttokattilassa lämpöarvoltaan hyvinkin erilaisia polttoaineita. Menetelmän avulla voidaan saada aikaan halutun mukainen, likimain vakioitu tulipesän yläosan lämpötila ja kaasun nopeus säätämällä kiertokaasun määrää polttoaineen lämpöarvoa kuvaavan suureen perusteella.
20
[0028] Edellä on kuvattu erilaisia laskumenetelmiä kiertokaasun mää- δ rän säätämiseksi polttoaineen lämpöarvon perusteella. Kiertokaasun määrää
(M
ob valittaessa on käytännössä huomioitava myös muista syistä johtuvat minimi-
O
t“ ja maksimiarvot. Koska kiertokaasun pieni määrä nostaa polttokaasun happi-
O
x 25 pitoisuutta, se nostaa myös leijupetikattilan pedin lämpötilaa. Siten kiertokaa- sun pienimmän mahdollisen osuuden määrää lämpötila, jonka käytössä oleva 00 δ petimateriaali kestää sintraantumatta. Vastaavasti kiertokaasun suurimman m 2 mahdollisen osuuden määrää suuren kaasunopeuden aiheuttama eroosio, ^ joka käytännössä riippuu myös lämpötilasta.
30 10
[0029] Kiertokaasun käyttö vaikuttaa myös laitoksen omakäyttötehoon ja sitä kautta laitoksen nettohyötysuhteeseen. Käytännössä tulipesän lämpötilaa ja lämpötilajakautumaa voidaan säätää myös polttokaasun vaiheistuksella, toisin sanoen esimerkiksi leijutusilman ja toisioilman määrien suhteella.
5 Näin voidaan edelleen minimoida myös palamattoman hiilen ja palamisessa syntyvin päästöjen määrää.
[0030] Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen kuvioon, jossa 10
Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti erästä keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen käytettävää happipolttokattilaa.
[0031] Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti happipolttolaitosta 10, jonka tuli-15 pesään 12 syötetään syöttöyhteen 14 kautta polttoaineita tai polttoaineseok- sia, joiden alempi lämpöarvo vaihtelee. Happipolttolaitoksen kattila on edullisesti kiertoleijupetikattila, mutta se voi joissain tapauksissa olla myös muun tyyppinen kattila, esimerkiksi hiilipölykattila. Kuvioon 1 on merkitty vain yksi polttoaineen syöttöyhde, mutta käytännössä niitä on yleensä useita, jotta polt-20 toaineita voidaan syöttää tasaisesti koko tulipesän alueelle. Polttoaineet poltetaan syöttämällä tulipesään 12 polttokaasun syöttöyhteen 16 kautta olen-5 naisesti puhtaasta hapesta ja kierrätetystä savukaasusta koostuvaa poltto- C\1 oö kaasua. Kuvioon 1 on merkitty vain yksi polttokaasun syöttöyhde, mutta käy- 0 ^ tännössä polttokaasun syöttöyhteitä on yleensä useita, jotta niiden kautta voi- 1 25 daan syöttää esimerkiksi leijutuspolttokaasua tulipesän pohjalle ja toisiopolt- tokaasua tulipesän ylempiin osiin. Tulipesään voi liittyä myös muita syöttöyh- 00 o teitä, esimerkiksi rikin sidonta-aineen syöttöyhteitä. Niitä, kuten muitakaan ta- 2 vanomaisia laitteita, joilla ei ole merkitystä nyt esillä olevan keksinnön kanssa, 0X1 ei kuitenkaan ole esitetty Kuviossa 1.
30 11
[0032] Polttoaineen palaessa syntyy pääosin hiilidioksidista, vedestä ja jäännöshapesta koostuvaa savukaasua, joka poistetaan tulipesästä savukaa-sukanavaan 18. Savukaasukanava käsittää yleensä tavanomaisia höyryn muodostamiseen tarvittavia lämmönsiirtopintoja 20, polttokaasun esilämmit- 5 timen 22 ja tavanomaisia savukaasun puhdistuslaitteita 24. Savukaasukanava johtaa edullisesti hiilidioksidin puhdistus- ja talteenottolaitteistoon 26, joka tuottaa lähes puhdasta nestemäistä hiilidioksidia 28 uudelleen käyttöä tai säi-löntää varten. Savukaasukanavaan 18 liittyy ennen hiilidioksidin puhdistus-ja talteenottolaitteistoa 26 kierrätettävän savukaasun kanava 30, jota pitkin voi-10 daan kierrättää osa savukaasusta takaisin tulipesään.
[0033] Happipolttolaitos 10 käsittää ilman erotuslaitteen 32, esimerkiksi kryogeenisen ilman erotuslaitteen, johon syötettävästä ilmasta 34 erotetaan lähes puhdasta happea 36 syötettäväksi tulipesään 12. On myös mahdollista, 15 että happipolttolaitoksen tarvitsema happivirta saadaan muun tyyppisestä puhtaan hapen lähteestä kuin ilman erotuslaitteesta. Yleensä happivirta 36 syötetään tulipesään 12 polttokaasun syöttöyhteen 16 kautta sekoitettuna kanavan 30 kautta kierrätettävään savukaasuun. On kuitenkin mahdollista syöttää ainakin osa happivirrasta suoraan tulipesään, tai hapen ja kierrätettävän 20 savukaasun seosta voidaan syöttää, mahdollisesti eri koostumuksissa, tulipe-sän eri kohtiin, δ
CM
ob [0034] Kuvion 1 mukaisessa laitteistossa polttokaasun esilämmittimellä
O
t! 22 siirretään lämpöä savukaasusta kierrätettävään savukaasuun. Polttokaa-
O
x 25 sun esilämmitin voidaan vaihtoehtoisesti järjestää siten, että savukaasusta cc siirretään lämpöä kierrätettävän savukaasun ja hapen seokseen. Kolmas 00 δ vaihtoehto on siirtää erikseen lämpöä savukaasusta happivirtaan jollain tun-
LO
? netulla tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi erillisen vesikierron avulla.
O
CM
12
[0035] Kuviossa 1 on esitetty myös ohjauslaitteista 38 tulipesään syötettävä polttoaineen lämpöarvon analysoimiseksi ja savukaasun kierrätystä ohjaavan ohjaussignaalin muodostamiseksi. Polttoaineen lämpöarvon analysoiminen voi tapahtua esimerkiksi kalorimetrisella menetelmällä tietyin vä- 5 Majoin otetuista polttoainenäytteistä. Ohjaussignaalin muodostaminen tapahtuu jollain tarkoituksenmukaisella algoritmilla mitatun tai muulla tavalla saadun polttoaineen lämpöarvoa kuvaavan suureen perusteella. Savukaasun kierrätystä säätävään laitteeseen 40, joka on yleensä savukaasun kierrätys-puhallin, on liitetty signaalilinja 42, jonka avulla ohjauslaitteista 38 ohjaa kier-10 rätystä säätävään laitetta 40 ja kierrätettävän savukaasun määrää. Käytännössä savukaasun kierrätyksen määrää voidaan joissakin tapauksissa säätää myös käsiohjauksella polttoaineen vaihdon yhteydessä. Esillä olevan keksinnön mukaisesti savukaasua kierrätetään sitä enemmän mitä suurempi on käytettävän polttoaineen tai polttoaineseoksen alempi lämpöarvo (LHV).
15
[0036] Tulipesä 12 ja savukaasukanava 18 on edullisesti mitoitettu sen mukaan, että alemmalta lämpöarvoltaan suurinta käytettävissä olevaa polttoainetta poltettaessa savukaasua kierrätetään niin paljon, että polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus on likimain sama kuin ilman happipitoisuus, 20 esimerkiksi noin 20 % - 28 %. Tällöin matalamman alemman lämpöarvon omaavia polttoaineita poltettaessa savukaasua kierrätetään tulipesään vä-o hemmän, minkä vuoksi polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus on sel- C\1 ob västi suurempi kuin ilman happipitoisuus, esimerkiksi noin 30 % - 50 %.
o δ x 25 [0037] Merkittävin polttoaineiden alempaan lämpöarvoon vaikuttava cc tekijä on yleensä polttoaineen kosteus. Siten keksinnön erään edullisen suori-oo o tusmuodon mukaan ohjauslaitteeseen 38 liittyy laite polttoaineen kosteuden m 2 määrittämiseksi ja kierrätystä säätävä laite ohjataan kierrättämään sitä ^ enemmän savukaasua mitä kuivempaa kulloinkin käytössä oleva polttoaine 30 on. Tyypillisesti niin sanotuilla kuivilla polttoaineilla, joiden kosteus on noin 10 13 - 20 %, savukaasusta kierrätetään takaisin tulipesään noin 75 - 60 %, vastaavasti. Kun polttoaineen kosteus nousee, savukaasun kierrätystä vähennetään. Esimerkiksi kun kosteus on noin 40 - 65 %, savukaasusta kierrätetään tyypillisesti noin 50 - 25 %, vastaavasti.
5
[0038] Edellä esitetyllä tavalla märillä polttoaineilla käytettävä pienennetty savukaasun kierrätys kompensoi polttoaineen kosteuden aiheuttamaa savukaasun virtauksen lisäystä, ja savukaasun nopeus on lähes vakio. Esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan kierrätettävän sa- 10 vukaasun määrä lasketaankin polttoaineen sisältämän kosteuden perusteella siten, että savukaasun nopeus esimerkiksi tulipesän yläosassa on erilaisen kosteuden omaavilla polttoaineilla likimain yhtä suuri.
[0039] Esillä olevan keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mu-15 kaan polttoaineen lämpöarvoa kuvaavana suureena pidetään polttoaineen kuivaa osuutta ja eri polttoaineella kierrättävä savukaasun osa valitaan siten, että kullakin polttoaineella kierrättävän savukaasun osan ja polttoaineen kuivan osuuden suhde on likimain vakio. Esillä olevan keksinnön tekijä on yllättäen havainnut, että kun kierrätettävän savukaasun osan suuruus määrätään 20 edellä kuvatulla tavalla, voidaan samassa happipolttokattilassa polttaa hyvällä kattilahyötysuhteella erilaisen kosteuden omaavia polttoaineita, δ
CM
ob [0040] Esillä olevan keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon o t! mukaan eri polttoaineilla käytettävä kierrättävä savukaasun osa lasketaan o x 25 suoraan polttoaineen mitatun tai muuten tunnetun lämpöarvon perusteella si ten, että kierrätettävän savukaasun osan suuruudesta riippuva polttokaasun 00 o keskimääräinen happipitoisuus on likimain kääntäen verrannollinen polttoai- m ? neen alemman lämpöarvon neliöjuureen. Esillä olevan keksinnön tekijä on ^ yllättäen havainnut, että kun kierrätettävän savukaasun osan suuruus määrä- 14 tään edellä kuvatulla tavalla, voidaan sannassa happipolttokattilassa polttaa hyvällä kattilahyötysuhteella erilaisen lämpöarvon omaavia polttoaineita.
[0041] Esillä oleva keksintö tarjoaa mahdollisuuden polttaa lämpöarvol-5 taan erilaisia polttoaineita samassa happipolttoon perustuvassa lämpövoima- kattilassa, joka kattila voidaan mitoittaa lämpöarvoltaan korkeimman polttoaineen mukaan. Tämä ratkaisu poikkeaa olennaisesti tunnetusta tavasta polttaa erilaisia polttoaineita samassa ilmapolttoon perustuvassa kattilassa, jossa kattila on tunnetulla tavalla mitoittava lämpöarvoltaan alhaisimman polttoai-10 neen mukaan.
[0042] Edellä on keksintöä selostettu viittaamalla eräisiin esimerkinomaisiin ratkaisuihin. Näitä ratkaisuja ei ole tarkoitettu rajaamaan keksinnön aluetta, vaan keksintöä rajaavat vain liitteenä olevat patenttivaatimukset 15 ja niissä olevat määritelmät.
δ
(M
i 00 o δ
X
en
CL
00 δ m o δ
(M

Claims (14)

15
1. Menetelmä säätää kahden alemmalta lämpöarvoltaan erilaisen kiin teän polttoaineen polttamista happipolttokattilassa, joka menetelmä käsittää 5 ensimmäistä polttoainetta poltettaessa vaiheet: (a1) syötetään ensimmäistä polttoainetta tulipesään; (b1) syötetään ensimmäisen polttoaineen polttamiseen tarvittava määrä puhdasta happea tulipesään; (c1) poistetaan ensimmäisen polttoaineen polttamisessa syntynyttä 10 savukaasua tulipesästä, ja (d1) palautetaan ensimmäinen kierrätettävä osa savukaasusta takaisin tulipesään, ja toista polttoainetta poltettaessa vaiheet: (a2) syötetään toista polttoainetta tulipesään; 15 (b2) syötetään toisen polttoaineen polttamiseen tarvittava määrä puh dasta happea tulipesään; (c2) poistetaan toisen polttoaineen polttamisessa syntynyttä savukaasua tulipesästä, ja (d2) palautetaan toinen kierrätettävä osa savukaasusta takaisin tuli-20 pesään, tunnettu siitä, että ennen vaiheita (a1) ja (a2) määritetään ensimmäisen ja 5 toisen polttoaineen alempaa lämpöarvoa kuvaava suure ja säädetään savu- C\] oö kaasusta kierrätettävä osa matalamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suu- o reen omaavaa polttoainetta käytettäessä pienemmäksi kuin savukaasusta o x 25 kierrätettävä osa korkeamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen CC omaavaa polttoainetta käytettäessä. 00 δ LO
° 2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korkeamman o ™ alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaavalla polttoaineella savukaa- 30 susta kierrätetään takaisin tulipesään noin 60 - 75 % ja matalamman alem- 16 paa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaavalla polttoaineella savukaasusta kierrätetään takaisin tulipesään noin 25 - 50 %.
3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korkeamman 5 alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaavalla polttoaineella savukaasusta kierrätetään takaisin tulipesään sellainen osa, että polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus on noin 20 - 28 % ja matalamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaavalla polttoaineella savukaasusta kierrätetään takaisin tulipesään sellainen osa, että polttokaasun keskimääräinen 10 happipitoisuus on noin 30 - 50 %.
4. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alempaa lämpöarvoa kuvaava suure on polttoaineen alempi lämpöarvo.
5. Vaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happipoltto- kattila on mitoitettu siten, että alemmalta lämpöarvoltaan korkeinta käytettävissä olevaa polttoainetta käytettäessä polttokaasun keskimääräinen happipitoisuus on 18-29 %, edullisimmin 20 - 28 %.
6. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alemmalta lämpöarvoltaan korkein käytettävissä oleva polttoaine on bituminen hiili, ant-5 rasiitti, petrokoksi (petrolium coke), puupelletti, kuivattu ligniitti, kuivattu turve c\i ob tai muu kuivattu kiinteä polttoaine tai niiden seos. o i δ x 25
7. Vaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happipoltto- cn kattila on mitoitettu siten, että alemmalta lämpöarvoltaan matalinta käytettä- 00 δ vissä olevaa polttoainetta käytettäessä polttokaasun keskimääräinen happipi- m ° toisuus on 30 - 50 %, edullisimmin 32 - 44 %. O C\J 17
8. Vaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alemmalta lämpöarvoltaan matalin käytettävissä oleva polttoaine on märkä ligniitti, ruskohiili, turve tai biopolttoaine tai niiden seos.
9. Vaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisel lä ja toisella polttoaineella kierrättävä savukaasun osa valitaan siten että polt-tokaasun keskimääräinen happipitoisuus on kummallakin polttoaineella likimain kääntäen verrannollinen kyseisen polttoaineen alemman lämpöarvon neliöjuureen. 10
10. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alempaa lämpöarvoa kuvaava suure lasketaan polttoaineen kosteuden perusteella.
11. Vaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäi-15 sellä ja toisella polttoaineella savukaasusta kierrätettävä osa säädetään siten, että savukaasun nopeus on ensimmäisellä ja toisella polttoaineella likimain yhtä suuri.
12. Vaatimuksen 1, 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 korkeamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan suureen omaavan polttoaineen kosteus on noin 10-20 % ja matalamman alempaa lämpöarvoa kuvaavan o suureen omaavan polttoaineen kosteus on noin 40 - 65 %. (M ob cp t”
13. Vaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polttoai- O x 25 neen lämpöarvoa kuvaava suure on polttoaineen kuiva osuus. CL 00
14. Vaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäi- LO 2 sellä ja toisella polttoaineella kierrättävä savukaasun osa valitaan siten, että 0X1 kummallakin polttoaineella kierrättävän savukaasun osan ja kyseisen poltto- 30 aineen kuivan osuuden suhde on likimain vakio. 18
FI20105018A 2010-01-12 2010-01-12 Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa FI122154B (fi)

Priority Applications (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20105018A FI122154B (fi) 2010-01-12 2010-01-12 Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa
PCT/FI2011/050006 WO2011086232A1 (en) 2010-01-12 2011-01-05 Method of combusting different fuels in an oxycombustion boiler
PL11732704.9T PL2524167T3 (pl) 2010-01-12 2011-01-05 Sposób spalania różnych paliw w kotłach spalania tlenowego
EP11732704.9A EP2524167B1 (en) 2010-01-12 2011-01-05 Method of combusting different fuels in an oxycombustion boiler

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20105018 2010-01-12
FI20105018A FI122154B (fi) 2010-01-12 2010-01-12 Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20105018A0 FI20105018A0 (fi) 2010-01-12
FI20105018A FI20105018A (fi) 2011-07-13
FI122154B true FI122154B (fi) 2011-09-15

Family

ID=41620857

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20105018A FI122154B (fi) 2010-01-12 2010-01-12 Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa

Country Status (4)

Country Link
EP (1) EP2524167B1 (fi)
FI (1) FI122154B (fi)
PL (1) PL2524167T3 (fi)
WO (1) WO2011086232A1 (fi)

Family Cites Families (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6314896B1 (en) 1999-06-10 2001-11-13 L'air Liquide, Societe Anonyme Pour L'etude Et L'exploitation Des Procedes Georges Claude Method for operating a boiler using oxygen-enriched oxidants
US6935251B2 (en) 2002-02-15 2005-08-30 American Air Liquide, Inc. Steam-generating combustion system and method for emission control using oxygen enhancement
US20040175663A1 (en) * 2003-03-06 2004-09-09 M. Shannon Melton Method for combusting fuel in a fired heater
JP4731293B2 (ja) * 2005-11-28 2011-07-20 電源開発株式会社 酸素燃焼ボイラの燃焼制御方法及び装置
US20090158978A1 (en) 2007-12-20 2009-06-25 Foster Wheeler Energy Corporation Method of controlling a process of generating power by oxyfuel combustion
US8550016B2 (en) * 2008-03-06 2013-10-08 Ihi Corporation Method and apparatus of controlling flow rate of primary recirculating exhaust gas in oxyfuel combustion boiler

Also Published As

Publication number Publication date
PL2524167T3 (pl) 2016-09-30
EP2524167A4 (en) 2015-01-14
FI20105018A0 (fi) 2010-01-12
FI20105018A (fi) 2011-07-13
EP2524167B1 (en) 2016-03-30
EP2524167A1 (en) 2012-11-21
WO2011086232A1 (en) 2011-07-21

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US9429315B2 (en) Method and apparatus of controlling oxygen supply in oxyfuel combustion boiler
CN101336351B (zh) 氧燃烧锅炉的燃烧控制方法和装置
ES2276796T3 (es) Central electrica de ciclo combinado y procedimiento de funcionamiento de dicha central.
US8550017B2 (en) Method and apparatus of controlling exhaust gas in oxyfuel combustion boiler
EP2251598B1 (en) Method and apparatus of controlling flow rate of primary recirculating exhaust gas in oxyfuel combustion boiler
RU2442076C1 (ru) Способ управления процессом генерирования мощности на энергетической установке
EP2267366B1 (en) Method and apparatus of controlling combustion in oxyfuel combustion boiler
US20160209029A1 (en) Oxygen enhanced combustion of biomass
US10023803B2 (en) Method for performing pyrolysis and a pyrolysis apparatus
FI122154B (fi) Menetelmä erilaisten polttoaineiden polttamiseksi happipolttokattilassa
CN204756912U (zh) 一种高效低NOx排放的流化床锅炉
BR102021015448A2 (pt) Sistema e método para queimar combustível de alta umidade para gerar vapor
Bolhŕr-Nordenkampf et al. Operating experiences from two new biomass fired FBC-plants with a high fuel flexibility and high steam parameters
Bolhàr-Nordenkampf et al. RESULTS FROM A NOVEL STAGED COMBUSTION TECHNOLOGY FOR THE CONVERSION OF VARIOUS BIOMASS FUELS WITH LOW ASH MELTING POINTS
Bolhàr-Nordenkampf et al. Two new biomass fired FBC-plants with a high fuel flexibility
Shemyakin et al. Experience of oil shale burning in low-temperature fluidized-bed boilers
Bolhàr-Nordenkampf et al. RESULTS FROM A NOVEL STAGED COMBUSTION TECHNOLOGY FOR THE THERMAL CONVERSION OF BIOMASS FUELS AT HIGH STEAM PARAMETERS
Bolhàr-Nordenkampf et al. Operating experience from a new biomass fired FBC-plant
Jurado Pontes et al. Retrofitting Practice of a 100kWth Coal/Biomass Air-firing Combustor to the Oxy-firing Mode: Experiences and the Experimental Results

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 122154

Country of ref document: FI

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: SUMITOMO SHI FW ENERGIA OY