FI121637B - Menetelmä ja laite lämmönsiirtimen suojaamiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITE LÄMMÖNSIIRTIMEN SUOJAAMISEKSI

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä lämmönsiir-5 timen suojaamiseksi lämmönsiirtoväliaineen kiehumisen aiheuttamilta rasituksilta ja lämmönsiirtimen suojakytkentä. Erityisesti keksintö kohdistuu lämmönsiirtimen suojaamiseen ilman ulkoista ohjausta ja apuenergiaa. Edullisesti keksinnön mukaista menetelmää ja lämmönsiirtimen suojakyt-10 kentää käytetään tilanteissa, joissa lämpöä otetaan talteen lämpövoimakattiloiden savukaasuvirrasta sellaisissa olosuhteissa, joissa on vaarana toisaalta syövyttävien aineiden tiivistyminen lämmönsiirtopinnoille ja toisaalta lämmönsiirtoväliaineena käytettävän veden kiehuminen.

15

Nykyaikaisissa korkean hyötysuhteen omaavissa lämpövoimalaitoksissa savukaasujen lämpöenergiaa otetaan tehokkaasti talteen jäähdyttämällä savukaasut mahdollisimman matalaan lämpötilaan. Esimerkkinä tällaisesta tekniikan tason mu-20 kaisesta prosessista käsitellään sähköntuotantoon käytettävää leijupetikattilaa, mutta keksinnön mukaista menetelmää ja lämmönsiirtimen suojakytkentää voidaan käyttää millaisessa höyrykattilalaitoksessa tahansa.

25 Leijupetikattilassa jonkin sopivan polttoaineen kemiallista energiaa muutetaan lämpöenergiaksi polttamalla sitä kattilan tulipesään järjestetyssä inertin materiaalin ilmalla leijutetussa pedissä. Lämpöenergiaa otetaan talteen sekä suoraan tulipesän seinämille järjestetyillä lämpöpin-30 noilla että erilaisilla lämmönsiirtimillä, joita on järjestetty savukaasujen poistumistielle. Niissä savukaasuka-navan osissa, joissa savukaasujen lämpötila ja lämmönsiir-timien pintojen lämpötila pysyvät riittävän korkeina voidaan lämmönsiirtimet valmistaa suhteellisen edullisista 35 metallimateriaaleista.

2

Kun savukaasut jäähtyvät niin paljon, että savukaasuissa oleva vesihöyry pääsee, lämpötilan laskiessa esimerkiksi 130 °C:sta 90 °C:seen, tiivistymään pisaroiksi savukaasun happo- ja vesikastepistettä alemmissa lämpötiloissa ole-5 ville lämmönsiirtimen pinnoille, savukaasuissa olevia yhdisteitä, esimerkiksi rikkidioksidia, voi liueta vesipisaroihin ja muodostaa metallipintoja syövyttäviä yhdisteitä. Yleensä korroosiota on pyritty vähentämään valmistamalla lämmönsiirtimet mahdollisimman hyvin korroosiota kestä-10 vistä metallimateriaaleista. Viime aikoina on kuitenkin, erityisesti kun savukaasut sisältävät aggressiivisia yhdisteitä, ryhdytty valmistamaan lämmönsiirtimiä myös sopivista muovimateriaaleista.

15 Muoviosia sisältävissä lämmönsiirtimissä varsinaiset läm-möntalteenottoputket, jotka joutuvat kosketuksiin savukaasujen kanssa, ovat yleensä U:n muotoisia muoviputkia, jotka on yläpäästään kiinnitetty metallisiin kokoojakammioi-hin. Kokoojakammiot on puolestaan liitetty lämmönsiirtovä-20 liaineen, tavallisimmin veden, kierrätysputkistoon.

Lämmöntalteenottoputkiston ja kokoojakammioiden välisissä liitoksissa käytetään tiivisteitä, jotka valmistetaan savukaasuista nestefaasiin liuenneita happamia aineita hyvin 25 kestävästä muovi- tai kumimateriaalista. Muovisten lämmön-siirtimien on todettu kestävän käytössä hyvin sekä korroosiota että muita käyttökohteelle ominaisia rasituksia, mutta niiden heikoksi kohdaksi on havaittu muoviputkien kiinnitykset kokoojakammioihin ja erityisesti liitoksissa 30 käytettävät tiivisteet.

On osoittautunut, että liitosten tiivisteet eivät kestä paineiskuja, joita voi syntyä tilanteissa, joissa lämmönsiirtimen nestekierrossa oleva vesi pääsee, ainakin pai-35 kallisesti, hallitsemattomasti kiehumaan ja muodostamaan höyryä. Muoviputkissa ja kokoojakammioissa veden seassa 3 olevan höyryn lauhtuessa syntyy paikallisesti pistemäisiä paineiskuja, jotka voivat kohdistua suoraan tiivisteisiin. Paineiskut voivat myös aiheuttaa koko lämmönsiirtimeen tärinää, joka rikkoo ajan mittaan tiivisteitä.

5

Tiivisteitä rikkova lämmönsiirtoväliaineen hallitsematon kiehuminen johtuu tyypillisesti jäähdytysvesikierron häiriöstä. Häiriön jäähdytysvesikiertoon voi aiheuttaa joko sähkökatko, joka pysäyttää koko laitoksen, mukaan lukien 10 lämmönsiirtimen nestekierron, tai jokin kiertopumpun toimintahäiriö tai koko pumpun tai sen käyttömoottorin rikkoutuminen. Kiertopumpun toimintahäiriön ollessa kyseessä ongelmaa voisi luonnollisesti yrittää ratkaista pysäyttämällä kattilan polttoprosessin. Tulipesästä, varsinkin 15 leijupetikattilan tulipesästä, tulee kuitenkin jälkilämpöä jonkin aikaa niin, että lämmönsiirto jäähdytysveteen ei heti lakkaa. Tällöin savukaasukanavaan sijoittuvissa läm-möntalteenottoputkissa oleva neste pyrkii edelleen koko ajan höyrystymään.

20

Esillä olevalla keksinnöllä ratkaistaan mm. edellä esitetty ongelma siten, että lämmön talteenottokiertoon lämmönsiirtimen yhteyteen on kytketty paisuntasäiliö siten, että lämmönsiirtimen putkistoon syntyvä höyry pääsee purkautu-25 maan hallitusti paisuntasäiliöön.

Muut keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle lämmönsiirtimen suojaamiseksi, tunnusmerkilliset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

30

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta lämmönsiirtimen suojaamiseksi, selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää kaaviomaisesti erästä tekniikan tason mu-35 kaista lämpövoimalaitosta, 4 kuvio 2 esittää kaaviomaisesti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista lämmönsiirtimen suojakyt-kentää, ja kuvio 3 esittää kaaviomaisesti keksinnön erään toisen 5 edullisen suoritusmuodon mukaista lämmönsiirtimen suoj akytkentää.

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön kannalta olennaiset osat eräästä tekniikan tason mukaises-10 ta lämpövoimalaitoksesta 10. Laitoksen 10 tulipesään 12 syötetään polttoainetta 14 ja palamisilmaa 16, jolloin syntyy savukaasuja, joiden lämpötila on yleensä noin 800-950 °C. Kuumat savukaasut johdetaan tulipesästä 12 savu-kaasukanavaa 18 pitkin lämmöntalteenotto-osaan 20, jossa 15 savukaasujen lämpöenergian avulla muodostetaan höyryä, ja savukaasujen lämpötila laskee esimerkiksi noin 250-450 °C:seen. Lämmöntalteenotto-osasta 20 savukaasut johdetaan regeneratiiviseen palamisilman esilämmittimeen 22, jossa savukaasujen lämpötila laskee edelleen tyypillisesti noin 20 150 °C:seen.

Kun halutaan hyödyntää mahdollisimman suuri osa savukaasujen lämpöenergiasta, savukaasut voidaan johtaa regenera-tiiviselta palamisilman esilämmittimeltä 22 edelleen savu-25 kaasupuhaltimen 24 kautta savukaasun jäähdyttimeen 26. Jäähdyttimessä 26 savukaasujen lämpöenergiaa siirretään väliaineeseen, tavallisesti veteen, jota virtausputkien 28a ja 28b avulla kierrätetään palamisilman esilämmittimeen 30. Siten palamisilma, jota syötetään puhaltimella 30 32, johdetaan esilämmittimen 30 ja regeneratiivisen esi- lämmittimen 22 kautta tulipesään 12.

Jäähdyttimen 26 avulla pyritään savukaasut jäähdyttämään mahdollisimman alhaiseen lämpötilaan. Metallisia lämmön-35 vaihtoputkistoja käytettäessä savukaasujen loppulämpötilan on kuitenkin oltava savukaasun happokastepisteen yläpuo- 5 lella, vähintään noin 100 °C. Kun jäähdyttimessä 26 savukaasun kanssa kosketuksiin tulevat lämmönvaihtoputket on valmistettu muovista, savukaasut voidaan jäähdyttää alle 100 °C lämpötilaan.

5 Jäähdyttimeltä 26 savukaasut johdetaan savupiippuun 34. Lämpövoimalaitos 10 käsittää tyypillisesti myös monia muita osia, esimerkiksi savukaasun puhdistuslaitteita ja tuh-kankäsittelylaitteita. Koska niillä ei kuitenkaan ole mer-10 kitystä nyt esillä olevan keksinnön kannalta, niitä ei ole esitetty Kuviossa 1.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisemmin savukaasun jäähdytti-men 26 ja palamisilman esilämmittimen 30 käsittävää läm-15 mönsiirrintä 36, jossa on myös esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen ilmanpaineiseen paisuntasäiliöön 52 liittyvä lämmönsiirtimen suojakytkentä 38 .

20 Kuviossa 2 nuolilla 40, 40' kuvataan savukaasuvirtaa, jota jäähdytetään epäsuorasti lämmönsiirtimen 36 lämmöntalteen-ottoputkissa 42 kierrätettävällä nestemäisellä lämmönsiir-toväliaineella eli useimmiten vedellä. Lämmönsiirtimen 36 nestekiertoon kuuluu lämmöntalteenottoputkien 42 lisäksi 25 kierrätysputkisto 28a, 28b, jossa nestettä kierrätetään pumpulla 44. Kierrätysputkistoon 28a, 28b on kytketty palamisilman esilämmitin 30, jossa väliaine jäähdytetään uudelleen, kun savukaasusta talteenotetun lämpöenergian avulla lämmitetään puhaltimella 32 syötettävää suhteelli-30 sen kylmää palamisilmaa. Vaihtoehtoisesti lämmönsiirtimes-sä 36 voi olla palamisilman esilämmittimen 30 asemasta jonkin muun tyyppinen lämmönvaihdin, jossa savukaasusta talteenotettu lämpöenergia lämmittää sopivaa väliainetta.

35 Lämmöntalteenottoputket 42 ovat yläpäistään kokoojakammi-oihin 46, 46' tiivisteiden 48 avulla irrotettavasti kiin- 6 nitettyjä U:n muotoisia putkia. Yksi lämmönsiirtimen 36 kokoojakammio on tulokammio 46, johon on liitetty lämmönsiirtimen nestepiirin tuloputki 28a. Vastaavasti yksi lämmönsiirtimen kokoojakammio on lähtökammio 46', johon on 5 liitetty nestepiirin lähtöputki 28b. Kokoojakammiot 46, 46' ovat tavallisimmin terästä tai muuta tarkoitukseen sopivaa metallia tai metalliseosta, joskin ne voivat joissakin tapauksissa olla myös muovia tai sopivaa komposiittimateriaalia .

10

Savukaasun kanssa kosketuksiin joutuvat lämmöntalteenotto-putket 42 on asennettu pystyasentoon niin, että putkissa mahdollisesti oleva kaasu, kuten höyry, pääsee nousemaan helposti ylöspäin kokoojakammioihin 46, 46'. Nuolilla 49 15 on kuvattu veden virtaussuuntaa lämmöntalteenottoputkissa 42 sekä virtausputkissa 28a ja 28b. Kukin U-putki 42 on yleensä kytketty ns. vastavirtalämmönsiirtimeksi, ts. vesi virtaa siten, että saapuva eli tulokammiosta 46 laskeva vesivirtaus on viileämmän eli lähtevän savukaasuvirran 40 20 puolella ja vastaavasti lähtevä eli lähtökammioon 46' nouseva vesivirtaus on tulevan, ts. kuumemman savukaasuvirran 40' puolella.

Vastavirtakytkennän avulla voidaan minimoida savukaasun 25 loppulämpötila. Lisäksi, jos kuuma savukaasu aiheuttaa väliaineen kiehumista putkissa 42, tämä kiehuminen alkaa putkien nousevalla loppuosalla, mikä tehostaa nesteen kiertoa. Samalla mahdolliset höyrykuplat kerääntyvät lähtökammioon 46' .

30

Kahden kokoojakammion 46, 46' väliin liitettyjen lämmön-talteenottoputkien 42 voidaan sanoa muodostavan yhden putki ryhmän 50. Lämmönsiirrin 36 voi käsittää kaksi kokooja-kammiota 46, 46' ja yhden niiden väliin asennetun putki-35 ryhmän 50, tai, kuten on esitetty Kuviossa 3, kolme kokoo-jakammiota 46, 46', 46'' ja kaksi sarjaan kytkettyä putki- 7 ryhmää 50, 50', joista toinen on liitetty kokoojakammioi-den 46 ja 46'' väliin, ja toinen kokoojakammioiden 46'' ja 46' väliin. Sarjaan kytkettyjä putkiryhmiä voi olla myös useampia kuin kaksi ja joissakin tapauksissa lämmönsiirrin 5 voi käsittää myös rinnakkain kytkettyjä putkiryhmiä.

Kun lämmönsiirtimen 36 lämmöntalteenottoputket 42 on valmistettu muovista, joudutaan putket liittämään niitä yhdistäviin kokoojakammioihin 46, 46', 46'' käyttäen kumisia 10 tai muovisia tiivisteitä 48. Nämä tiivisteet kestävät hyvin normaaleja käyttöolosuhteiden aiheuttamia rasituksia. On kuitenkin osoittautunut, että tiivisteet eivät kestä suuria paineiskuja, joita niihin voi kohdistua, jos lämmönsiirron väliainetta pääsee höyrystymään hallitsematto-15 masti lämmöntalteenottoputkissa 42.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti lämmönsiirtimeen 36 liittyy suojapiiri 38, johon kuuluu paisuntasäiliö 52 ja virtauskanavat 54, 54', 56, jotka liittävät ainakin osan 20 kokoojakammioista 46, 46', 46'' paisuntasäiliöön 52. Kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa lähtökammioon 46' liittyy putki 54, joka on yläpäästään liitetty paisuntasäiliön 52 yläosaan, paisuntasäiliössä olevan nestepinnan yläpuolelle. Toisaalta tulokammioon 46, tai sen läheisyyteen, liit-25 tyy putki 56, joka on yläpäästään liitetty paisuntasäiliön 52 alaosaan.

Paisuntasäiliön 52 yläosaan johtavat virtauskanavat 54, 54' voivat kukin erikseen johtaa paisuntasäiliöön 52, tai 30 ne voidaan niin haluttaessa yhdistää yläosistaan yhdeksi paisuntasäiliöön johtavaksi virtauskanavaksi. Paisuntasäi-liöstä 52 johtaa palautusputki 56 takaisin tuloputkeen 28a, edullisesti lähelle tuloputken 28a ja kokoojakammion 46 yhtymäkohtaa, tai kokoojakammioon 46. Paisuntasäiliöstä 35 52 johtaa kaaviossa esitetyssä suoritusmuodossa ulkoilmaan tai muuhun haluttuun tilaan tuuletusyhde 58.

8

Paisuntasäiliö 52 on sijoitettu kokoojakammioita 46, 46', 46'' korkeammalle tasolle, jolloin säiliössä ja virtauska-navissa 54, 54' oleva nestepatsas aiheuttaa lämmönsiirti-5 men väliaineelle halutun ylipaineen. Esimerkiksi, kun paisuntasäiliö 52 sijoitetaan 5 metriä kokoojakammioiden yläpuolelle, voidaan paisuntasäiliö 52 pitää ilmanpaineisena ja kuitenkin ylläpitää noin 0.5 barin ylipaine lämmöntal-teenottoputkissa 42. Edullisesti paisuntasäiliön pohja on 10 noin 3-7 metriä korkeammalla kuin kokoojakammioiden taso. Pumpun 44 käydessä aiheuttaa lämmönvaihtoputkien virtausvastus sen, että nesteen pinta lähtökammioon 46' liittyvässä virtauskanavassa 54 on lämmöntalteenottoputkien 42 painehäviön verran alempana kuin paisuntasäiliössä 52.

15

Kuvion 2 esittämä laitteisto toimii siten, että lämmön-siirtimen 36 nestekierron häiriintyessä, esimerkiksi pumpun 44 pysähtyessä, neste lämmöntalteenottoputkissa 42 alkaa paikallisesti kiehua ja muodostaa höyryä. Syntyvä höy-20 ry kulkeutuu erityisesti kokoojakammioon 46' ja sieltä edelleen virtauskanavaa 54 pitkin paisuntasäiliöön 52. Kuvion 3 esittämässä laitteistossa kokoojakammioihin 46' ja 46'' kerääntyvä höyry johdetaan paisuntasäiliön 52 yläosaan kanavia 54 ja 54' pitkin.

25

Esillä olevan keksinnön mukaisen ratkaisun eräänä etuna on, että se mahdollistaa nesteen kiertämisen lämmöntalteenottoputkissa 42 myös pumpun 44 ollessa pysähtynyt. Tämä perustuu siihen, että pumpun 44 pysähtyminen tasaa nes-30 tekorkeudet suojapiirin 38 eri haaroissa, mutta erityisesti lämmöntalteenottoputkien 42 nousevaan osaan osuvat kuumat savukaasut lämmittävät nousevassa osassa olevaa nestettä, jolloin sen tiheys pienenee. Kun nousevassa osassa tapahtuu nesteen kiehumista, neste/höyryseosta alkaa ker-35 tyä myös kanavaan 54, jolloin väliainepatsaan tiheys kanavassa 54 laskee huomattavasti ja sen yläpinta nousee sei- 9 västi korkeammalle kuin nestepinta paisuntasäiliössä 52. Tällöin nestettä alkaa siirtyä kanavasta 54 paisuntasäi-liöön 52 ja edelleen säiliön 52 pohjalta kanavaa 56 pitkin tulokammioon 46. Tämä ns. luonnonkiertoilmiö varmistaa si-5 ten nestekierron lämmöntalteenottoputkissa 42 täysin ilman ulkoista energiaa.

Edelleen paisuntasäiliöön 52 on kytketty kaksi venttiilein varustettua lisävesilinjaa, joista toisesta, 60, voidaan 10 paisuntasäiliöön syöttää uutta nestettä laitoksen tavanomaisesta vesilinjasta ja toisesta, 62, voidaan paisuntasäiliöön 52 syöttää esimerkiksi palosammutusvettä. Linja 62 on varajärjestelmä, jota käytetään kun esimerkiksi sähkökatkon takia tavanomainen vesihuolto on seisahduksissa. 15

Edullisesti virtausteitä 54, 54', 56 järjestetään jokaisesta kokoojakammiosta 46, 46', 46'' paisuntasäiliöön 52 niin, että kukin lämmöntalteenottoputkiryhmistä 50, 50' tyhjenee höyrystä. Näin menetellen voidaan estää höyrylu-20 kon syntyminen lämmönsiirtimeen 36. Edullisesti kaikkien lämmöntalteenottoputkiryhmien 50, 50' loppuosaan liittyvät virtaustiet 54, 54' johdetaan samalle korkeudelle paisun-tasäiliön 52 seinämään ja kytketään sinne tangentiaalises-ti. Tällöin virtausteistä 54, 54' paisuntasäiliöön 52 vir-25 taava höyry haittaa mahdollisimman vähän muista virtaus-teistä 54, 54' virtaavaa höyryä. Edelleen virtaustiet 54, 54' tuodaan paisuntasäiliöön 52 edullisesti niin, että ne avautuvat säiliöön 52 sen nestepinnan yläpuolelle.

30 Edellä käsitellyssä suoritusmuodossa paisuntasäiliö 52 on esitetty ulkoilman paineisena, mikä on keksinnön yksinkertaisin suoritusmuoto, ja edellyttää ainoastaan, että paisuntasäiliö pystytään asentamaan riittävän korkealle suhteessa lämmönsiirtimeen 36. Jos kiertovesipiirissä käy-35 tetään niin korkeita lämpötiloja, että nestepatsaan avulla tapahtuva paineistus ei riitä estämään höyrystymistä nor- 10 maalitilanteessa, on mahdollista järjestää paisuntasäiliö paineistetuksi. Tällöin paisuntasäiliön tuuletusyhteeseen 58 liitetään tietyllä paineella avautuva varoventtiili, joka päästää höyryä ulos paisuntasäiliöstä, jos paine al-5 kaa kohota liiaksi.

Kuviossa 2 on lisäksi esitetty keksinnön eräs edullinen lisäsuoritusmuoto eli kierrätysputkistoon 28a kytketty li-säjäähdytin 64, jota voidaan käyttää jäähdyttämään putkis-10 tossa kiertävää nestettä ennen kuin se pääsee kiehumaan ja jota voidaan käyttää joko edellä esitetyn suojakytkennän yhteydessä tai myös itsenäisesti siitä riippumatta. Ohjaus kyseisen lisäjäähdyttimen päällekytkentään voidaan saada esimerkiksi putkistossa kiertävän nesteen lämpötilasta, 15 jolloin jäähdytin voidaan ottaa käyttöön automaattisesti säätöjärjestelmän ohjaamana.

Kuten edellä esitetystä huomataan, on kehitetty aivan uusi tapa ratkaista muovisten lämmönsiirtimien käyttöön liitty-20 viä ongelmia ilman ulkopuolista apuenergiaa tai ohjausta. Edellä esitetystä on kuitenkin huomattava, että siinä keksintöä on selitetty vain edullisimpiin suoritusmuotoihin viitaten ilman tarkoitusta rajata keksinnön suojapiiriä siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (15)

1. Menetelmä lämmönsiirtimen (36) suojaamiseksi, joka läm-mönsiirrin käsittää savukaasun jäähdyttimen (26), jonka 5 vastavirtaperiaatteella kytketyt muovirakenteiset lämmön-talteenottoputket (42) on järjestetty ottamaan talteen energiaa lämpövoimalaitoksen (10) savukaasuista, jotka lämmöntalteenottoputket (42) on liitetty tulokammiolla (46) tuloputkeen (28a) ja lähtökammiolla (46') lähtöput-10 keen (28b), jotka yhdessä lämmittimen (30) kanssa muodostavat lämmönsiirtimen (36) nestepiirin, jossa nestemäistä lämmönsiirtoväliainetta kierrätetään pumpun (44) avulla, tunnettu siitä, että lämmönsiirtimen (36) suojaamiseksi lämmöntalteenottoputkien (42) loppuosassa muodostunut höy-15 ry johdetaan erillistä virtauskanavaa (54) pitkin lähtö-kammiosta (46') paisuntasäiliön (52) yläosaan ja nestemäistä lämmönsiirtoväliainetta johdetaan paisuntasäiliön (52) alaosasta erillistä palautuskanavaa (56) pitkin suoraan tulokammioon (46) tai tuloputkeen (28a) tulokammion 20 läheisyyteen, jotta mahdollistetaan lämmönsiirtoväliaineen luonnonkierto lämmöntalteenottoputkissa (42) ilman ulkoista energiaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii-25 tä, että väliaineen pinta pidetään paisuntasäilössä (52) virtauskanavan (54) liittymäkohdan alapuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paisuntasäiliö (52) on ilmanpaineinen ja so- 30 vitettu lämmöntalteenottoputkia (42) ylemmälle korkeustasolle .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paisuntasäiliö (52) on paineistettu. 35

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paisuntasäiliöstä (52) poistetaan höyryä tuuletusyhteen (58) kautta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että lämmittimessä (30) siirretään savukaasuista tal-teenotettua energiaa lämpövoimalaitokseen (10) syötettävään palamisilmaan.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että lämmönsiirtoväliaineena on vesi.

8. Lämmönsiirrin (36), joka käsittää savukaasun jäähdytti-men (26), jonka vastavirtaperiaatteella kytketyt muovira- 15 kenteiset lämmöntalteenottoputket (42) on järjestetty ottamaan talteen energiaa lämpövoimalaitoksen (10) savukaasuista, jotka lämmöntalteenottoputket (42) on liitetty tu-lokammiolla (46) tuloputkeen (28a) ja lähtökammiolla (46') lähtöputkeen (28b), jotka yhdessä lämmittimen (30) kanssa 20 muodostavat lämmönsiirtimen (36) nestepiirin, jossa nestemäistä lämmönsiirtoväliainetta kierrätetään pumpun (44) avulla, tunnettu siitä, että lämmönsiirrin (36) käsittää myös erillisen suojapiirin (38), jossa virtauskanava (54) liittää lähtökammion (46') paisuntasäiliön (52) yläosaan 25 ja palautuskanava (56) liittää paisuntasäiliön (52) alaosan suoraan tulokammioon (46) tai tuloputkeen (28a) tulo-kammion läheisyyteen, joka suojapiiri mahdollistaa lämmön-siirtoväliaineen luonnonkierron lämmöntalteenottoputkissa (42) ilman ulkoista energiaa. 30

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lämmönsiirtimen suoja-kytkentä, tunnettu siitä, että paisuntasäiliö (52) on il-manpaineinen ja sovitettu lämmöntalteenottoputkia (42) ylemmälle korkeustasolle. 35

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönsiirtimen suoja-kytkentä, tunnettu siitä, että paisuntasäiliön (52) ja lämmöntalteenottoputkien (42) yläosan pystysuuntainen välimatka on noin 3-7 metriä. 5

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lämmönsiirtimen suoja-kytkentä, tunnettu siitä, että paisuntasäiliö (52) on paineistettu .

12. Patenttivaatimuksen 9 tai 11 mukainen lämmönsiirtimen suojakytkentä, tunnettu siitä, että paisuntasäiliö (52) käsittää höyryn poistamiseksi tuuletusyhteen (58).

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lämmönsiirtimen suoja-15 kytkentä, tunnettu siitä, että lämmittimellä (30) siirretään savukaasuista talteenotettua energiaa lämpövoimalaitokseen (10) syötettävään palamisilmaan.

14. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lämmönsiirtimen suoja-20 kytkentä, tunnettu siitä, että lämmöntalteenottoputket (42) ovat U:n muotoisia, yleisesti ottaen pystysuuntaisia putkia.

15. Lämpövoimalaitos (10), joka käsittää lämmönsiirtimen 25 (36), tunnettu siitä, että lämmönsiirrin on jonkin edellä olevan vaatimuksen 8-14 mukainen.