FI121048B - Menetelmä ja järjestelmä matkaviestinkäyttäjän olotilan välittämiseksi tiettyihin tietojärjestelmiin - Google Patents

Description

Menetelmä ja järjestelmä matkaviestinkäyttäjän olotilan välittämiseksi tiettyihin tietojärjestelmiin

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy tietyissä matkaviestinmalleissa toimiviin pikaviesti- palveluihin, erityisesti presence- eli olotilapalveluihin. Keksintö liittyy lisäksi puheluiden laskutukseen ja tilaajaliittymien hallintaan.

Tekniikan tausta 10 Perinteisesti pikaviestintä (Instant Messaging) tarkoittaa reaali aikaista tekstipohjaista kommunikointia tietoverkon yli. Kommunikointi tapahtuu siis tekstin, ei puheen välityksellä. Pikaviestinnässä voidaan käyttää esimerkiksi lyhytsanomia (SMS-viestejä) tai sähköpostiviestejä. Matkaviestinverkon kautta lähetetty ns. flash-viesti (luokka 0 SMS) näkyy välittömästi 15 sellaisen laitteen näytöllä, joka kykenee käsittelemään flash-viestin.

Perinteisen SMS-viestin lisäksi pikaviestintään voidaan käyttää uudempia tietoliikenneprotokollia ja -standardeja.

Matkapuhelinvalmistajat Nokia, SonyEricsson ja Motorola ovat käynnistäneet ’’Wireless Village” nimisen projektin, jonka tavoitteena on 20 yhdistää matkaviestimillä ja PC-tietokoneilla suoritettava pikaviestintä. Tällöin käyttäjille voidaan periaatteessa tarjota ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumaton viestintätapa. ’’Wireless Village” -projektin virallinen nimitys on IMPS (Instant Messaging and Presence Services). Kirjainsanaan IMPS sisältyvä ’’Presence Services” viittaa palveluihin, joista käytetään suomen-25 kielistä nimitystä ’’läsnäolopalvelu” tai ’’olotilapalvelu”. Käytämme tässä patenttihakemuksessa jälkimmäistä nimitystä. Olotilapalvelun avulla ryhmän jäsenet näkevät toisensa ’’olotilan” mikäli heidän päätelaitteensa ovat kytkeytyneinä olotilapalvelimeen (presence server).

IMPS perustuu avoimiin tietoliikennestandardeihin, kuten SMS 30 (Short Messaging Service), WAP (Wireless Application Protocol) ja HTTP (Hypertext Transfer Protocol).

SIP (Session Initiation Protocol) on merkittävä, uusille tosiaikaisille viestintäsovelluksille suunniteltu protokolla. Sillä voidaan avata tavallinen VoIP (Voice over Internet Protocol) -puhelu, lähettää pikaviesti (Instant 35 Message) tai toteuttaa langaton pikapuhelu (push-to-talk). Tällaisia palveluita on jo käytössä.

2

Nokian toteuttama IMS (IP Multimedia Subsystem) on 3GPP (3rd Generation Partnership Program) -standardien mukainen. Nokian IMS mahdollistaa IP-yhteyksien luonnin matkapuhelinten ja muiden SIP-ominaisuudella varustettujen päätelaitteiden välille. IP-yhteydet ovat 5 välttämättömiä useissa multimediaviestintäpalveluissa. Näitä palveluita voidaan käyttää IP-yhteyksien yli esimerkiksi GPRS (General Packet Radio Service), WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access), laajakaista-ja/tai WLAN (Wireless Local Area Network) -verkoissa.

Kansainvälisiä standardeja noudattavien pikaviestintäohjelmistojen 10 lisäksi on olemassa joukko ohjelmistoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän valmistajakohtaisia.

America Online (AOL) yhtiön kehittämä AIM-sovellus on ilmeisesti maailman käytetyin pikaviestintäsovellus. Myös Microsoft ja Yahoo yhtiöillä on omat pikaviestintäsovelluksensa. AOL:n, Microsoftin ja Yahoon 15 sovellukset toimivat kukin oman protokollansa mukaisesti. Sovellusten protokollat eivät ole avoimia eli niiden spesifikaatiot eivät ole julkisia. Microsoftin ’’MSN Messenger” -sovellus on tarkoitettu päätelaitteeseen, johon on asennettu Windows CE -käyttöjärjestelmä.

Vaikka pikaviestintä ymmärretään tekstipohjaisena viestintänä, 20 puhe- ja tekstiviestintä ovat tarvittaessa yhdistettävissä. Skype-yhtiö on kehittänyt samannimisen sovelluksen, jolla muodostetaan ilmaisia Internetyhteyksiä puhe- ja/tai tekstiviestintää varten. Skype-sovelluksella käyttäjä voi soittaa VolP-puheluita ja lähettää IP-paketeista muodostuvia viestejä. Skype-sovelluksesta on olemassa PocketSkype-versio, joka on asennettavissa 25 muutamiin kämmentietokonemalleihin. PocketSkype toimii WLAN ja UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) -verkoissa ja soveltuu myös pikaviestintään.

Koska keksintö liittyy läheisesti olotilapalveluihin, niitä käsitellään hiukan tarkemmin.

30 Olotilapalvelun avulla käyttäjät voivat jakaa informaatiota muiden käyttäjien kanssa. Olotilapalvelu tarjoaa käyttäjälle kätevän tavan jakaa tietoa tavoitettavuudestaan, aikataulustaan ja sijainnistaan kollegojen, perheen ja/tai ystävien kesken. Palvelun avulla käyttäjä voi esimerkiksi ilmoittaa milloin ja miten häneen saa yhteyden. Palvelu välittää nämä tiedot käyttäjän 35 kanssa samaan ryhmään kuuluville henkilöille. Kollegat voivat muodostaa yhden ryhmän, ystävät toisen ja perhe kolmannen ryhmän.

3

Matkaviestinvalmistajien tietyillä matkaviestinmalleilla voi luoda ns. käyttöprofiilin, johon käyttäjä sisällyttää itseään koskevia tietoja. Käyttäjien käyttöprofiilit tallennetaan operaattorin verkkoon, olotilapalvelimelle. Olotila-palvelin välittää käyttöprofiilit ryhmän jäsenten matkaviestimiin.

5 Matkaviestinoperaattori Saunalahti on tuonut asiakkaidensa käyttöön IMPS-standardin mukaiset olotila- ja chat-palvelut, jotka on integroitu SaunaChat nimiseksi palveluksi. SaunaChat palvelua voi käyttää matkaviestimellä GPRS-yhteyden kautta tai vaihtoehtoisesti Internet selaimella, VVAP-käyttöliittymällä tai tietokoneelle ladattavalla PC-ohjelmalla. 10 SaunaChat-palvelun avulla käyttäjä voi lähettää pikaviestejä muille palvelun piirissä oleville käyttäjille. Palvelun olotilaominaisuuden avulla hän voi ilmoittaa tietojaan ryhmän jäsenille, tarkemmin sanoen niille ryhmän jäsenille, jotka ovat yhteydessä samaan olotilapalvelimeen ja käyttävät päätelaitteissaan olotila-asetuksia. Päätelaite voidaan määrittää kirjautumaan 15 SaunaChat-palveluun automaattisesti, kun päätelaite on päällä.

SaunaChat toteuttaa ns. dynaamisen puhelinluettelon. Tällöin ystäväänsä tavoiteleva henkilö näkee suoraan matkaviestimensä nimiluettelosta ystävänsä käyttöprofiilin. Erityisesti Chat-käytössä olotila tai käyttöprofiili saattaa käyttäjän tavoitettavuuden sijaan kuvata käyttäjän 20 mielialaa, esimerkiksi adjektiiveillä ’’iloinen”, ’’surullinen” tai ’’yksinäinen”. Käyttöprofiili voi siis olla tietosisällöltään hyvin vaihteleva.

SaunaChat-palvelussa on mahdollista laittaa tavoiteltava henkilö seurantaan esimerkiksi silloin, kun henkilö on kokouksessa. Tällöin seurannan päälle asettaneen henkilön matkaviestimeen tulee ilmoitus, kun 25 tavoiteltava henkilö päivittää seuraavan kerran käyttöprofiiliaan. Puheluihin, viesteihin ja muuhun matkaviestimen käyttöön liittyvä maksajan erittely voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Seuraavassa esitetään kolme erilaista toteutusta.

Kaksoiskortti mahdollistaa matkaviestimen käyttämisen sekä työ-30 että vapaa-aikana SIM-korttia vaihtamatta. Esimerkiksi matkaviestin-operaattori Soneran tuotevalikoimaan sisältyy kaksoiskortti. Soneran kaksoiskortti sisältää kaksi tilaajaliittymää, jotka avataan samalle SIM-kortille. Kummallakin tilaajaliittymällä on omat PIN-koodinsa, puhelinnumeronsa, laskunsa ja lisäpalvelunsa. Näin samaa matkapuhelinta voidaan käyttää sekä 35 työ- että vapaa-ajan puheluihin SIM-korttia vaihtamatta.

4

Etuliitteen eli prefiksin käyttö on toinen tunnettu tapa toteuttaa maksajan erittely. Tällöin käyttäjä erittelee puhelunsa tietyllä etuliitteellä kahdelle maksajalle esimerkiksi siten, että käyttäjä näppäilee numerot 151 vastaanottajan puhelinnumeron eteen, jos puhelu on yksityispuhelu. Jos sen 5 sijaan puhelu on työpuhelu, käyttäjä näppäilee pelkästään vastaanottajan numeron.

Kolmas toteutustapa on sellainen, että operaattorin laskutusjärjestelmä kohdistaa tiettynä aikoina soitetut puhelut tietylle maksajalle ja muina aikoina soitetut puhelut tietylle toiselle maksajalle. Tällöin esimerkiksi 10 klo 9:00 - 17:00 välisenä aikana soitetut puhelut maksaa matkaviestin-käyttäjän työnantaja ja muina aikoina soitetut puhelut matkaviestinkäyttäjä maksaa itse.

Olotilapalveluihin liittyvää tunnettua toteutustekniikkaa kuvataan esimerkiksi julkaisussa W003003694. Tämä julkaisu kuvaa, miten olotila-15 informaatiota (presence information) voidaan siirtää päätelaitteisiin kiinteän verkon ja/tai langattoman verkon yli käyttäen tarvittaessa useita erilaisia tietoliikenneprotokollia. Julkaisun mukaisessa menetelmässä päätelaitteisiin on asennettu olotila-asiakas (presence client), joka sisältää olotila-asetukset (presence configuration). Olotila-asetukset määrittävät, minkä tyyppistä 20 olotilainformaatiota siirretään päätelaitteesta olotila-agentille (presence agent). Lisäksi ne määrittävät, mitä toimenpiteitä päätelaitteessa suoritetaan tietyn tapahtuman yhteydessä. Päätelaitteessa suoritettava toimenpide on esimerkiksi SIM-kortille tallennetun tekstin esittäminen, tekstiviestin lähettäminen tai puhelunmuodostaminen. Menetelmässä kerätään olotila-25 asiakkaiden lähettämiä olotilatietoja olotila-agentin ylläpitämään tietokantaan. Olotila-agentti jakelee olotilatietoja päätelaitteisiin tilausinformaation (subscription information) mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päätelaitteen käyttäjä on ’’tilannut” tietyt olotilatiedot.

Tunnetun tekniikan mukaisiin olotilapalveluihin liittyy seuraava 30 haittapuoli: olotilapalvelut ovat erillisiä palveluita, joilla on vähän tai ei ole mitään yhteistoimintaa ulkopuolisten järjestelmien kanssa. Hakijan aiemmassa patenttihakemuksessa FI20041643, jonka hakemispäivä on 21.12.2004, kuvataan jonkin verran yhteistoimintaa olotilapalvelun ulkopuolisten järjestelmien kanssa. Tarkemmin sanoen hakemuksessa 35 FI20041643 esitetään, että tilatietoa (eli käyttäjän olotilatietoa) käytetään kulunvalvontasovelluksessa ja/tai työajanseurantasovelluksessa.

5

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Hakemuksessa FI20041643 mainittujen sovellusten tai niitä tarjoavien järjestelmien lisäksi on olemassa muita olotilapalvelun ja tavoitettavuuspalveluiden ulkopuolisia tietojärjestelmiä, joiden toimintaa on 5 mahdollista ja hyödyllistä ohjata päätelaitteen käyttäjän olotilatiedon perusteella. Näihin tavoitettavuuspalveluihin lukeutuvat päätelaitekäyttäjille tarkoitetut viestijärjestelyt kuten puheposti.

Keksinnön pääasiallisena tavoitteena on integroida olotilapalvelu ainakin yhteen seuraavista tietojärjestelmistä: laskutusjärjestelmä, tilaaja-10 liittymien hallintajärjestelmä, lisäpalveluiden hallintajärjestelmä tai työajan-seurantajärjestelmä.

Tunnetun tekniikan mukaisessa olotilapalvelussa käyttäjän olotila välitetään niille henkilöille, jotka kuuluvat käyttäjän kanssa samaan ryhmään. Käyttäjän olotila siis välitetään ryhmän jäsenten käyttämiin päätelaitteisiin. 15 Keksinnönmukainen perusjärjestely on sellainen että, käyttäjän olotila välitetään päätelaitteiden lisäksi ainakin yhteen tietojärjestelmään, jonka toimintaan käyttäjän olotilan halutaan vaikuttaa.

Olotila voidaan välittää esimerkiksi laskutusjärjestelmään. Tällöin maksajan erittely on toteutettavissa uudella tavalla siten, että maksaja 20 määräytyy käyttäjän olotilan perusteella.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti olotila voidaan välittää tilaajaliittymien hallintajärjestelmään. Tällöin tilaajaliittymien hallintajärjestelmä vaihtaa aktiivisen tilaajaliittymän toiseksi, ennalta määritellyksi tilaajaliittymäksi, kun käyttäjän olotila vaihtuu.

25 Lisäksi tai vaihtoehtoisesti olotila voidaan välittää lisäpalveluiden hallintajärjestelmään, joka vaihtaa tilaajan käytössä olevan palvelujoukon tietyksi toiseksi palvelujoukoksi, kun käyttäjän olotila vaihtuu.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti olotila voidaan välittää työajan seurantajärjestelmään, joka merkitsee käyttäjän töissä olevaksi, jos käyttäjän 30 uusi olotila on tulkittavissa työksi. Päinvastaisessa tapauksessa työajan seurantajärjestelmä merkitsee käyttäjän töistä poissaolevaksi.

Käyttäjä voi päivittää olotilaansa matkaviestimen olotilavalikon kautta. Tämä on edullinen, mutta ei ainoa mahdollinen olotilan päivitystäpä. Vaihtoehtoisesti käyttäjän olotila on vaihtunut vasteena sille, että käyttäjä on 35 vaihtanut matkaviestimen aktiivisen tilaajaliittymän toiseksi tilaajaliittymäksi. Vaihtoehtoisesti olotilan vaihtuminen on aiheutunut ajastimen laukeamisesta 6 tai matkaviestimen maantieteellisen sijainnin muutoksesta. Vaihtoehtoisesti olotilapalvelun ulkopuolinen järjestelmä on vaihtanut olotilan.

Keksintö käsittää menetelmän matkaviestimen käyttäjän olotilan välittämiseksi olotilapalvelussa. Menetelmä sisältää tunnetun vaiheen, jossa 5 vasteena käyttäjän nykyisen olotilan vaihtumiseen uuteen olotilaan käyttäjän uusi olotila välitetään olotilapalvelua tarjoavalta olotilapalvelimelta niihin päätelaitteisiin, joiden käyttäjät kuuluvat mainitun käyttäjän kanssa samaan ryhmään. Menetelmä sisältää lisäksi kaksi muuta vaihetta. Niistä ensimmäisessä käyttäjän uusi olotila välitetään olotilapalvelimelta ainakin 10 yhteen seuraavista tietojärjestelmistä: laskutusjärjestelmä, tilaajaliittymien hallintajärjestelmä, lisäpalveluiden hallintajärjestelmä, työajan seurantajärjestelmä. Toisessa vaiheessa käyttäjän uuden olotilan vastaanottaneessa tietojärjestelmässä suoritetaan ennalta määritelty toimenpidejoukko.

Menetelmän ohella keksintö käsittää järjestelmän matkaviestimen 15 käyttäjän olotilan välittämiseksi olotilapalvelussa.

Järjestelmä sisältää tunnetut välitysvälineet käyttäjän uuden olotilan välittämiseksi olotilapalvelua tarjoavalta olotilapalvelimelta päätelaitteisiin. Välitysvälineiden lisäksi järjestelmä sisältää ainakin yhden tietoliikennelaitteen, joka on sovitettu vastaanottamaan käyttäjän uusi olotila 20 ja edelleen välittämään se ainakin yhteen tietojärjestelmään silloin, kun uuden olotilan vastaanottava tietojärjestelmä on liitetty samaan ryhmään kuin edellä mainittu käyttäjä.

Kuvioluettelo 25 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten kaaviollisten kuvioiden avulla, joista kuvio 1 esittää keksinnönmukaisen perusjärjestelyn, kuvio 2A esittää menetelmän päävaiheet käyttäjän olotilan välittämiseksi, 30 kuvio 2B esittää viimeisen päävaiheen mahdolliset alivaiheet, kuvio 3 esittää esimerkkejä tietojärjestelmien asetuksista, kuvio 4A esittää järjestelmän käyttäjän olotilan välittämiseksi ainakin yhteen tietojärjestelmään, kuvio 4B esittää järjestelmän lisäpiirteitä.

35 7

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esimerkiksi Nokian tietyillä matkaviestinmalleilla voi luoda ns. käyttöprofiilin, johon käyttäjä sisällyttää itseään koskevia tietoja. Käyttäjien käyttöprofiilit tallennetaan operaattorin verkkoon. Tarkemmin sanoen käyttö-5 profiilit tallennetaan olotilapalvelimelle, joka välittää ne ryhmän jäsenten käyttämiin matkaviestimiin tai muihin päätelaitteisiin.

Tässä patenttihakemuksessa oletetaan, että käyttäjän olotilatiedot välitetään käyttöprofiilissa tai jossain muussa muodossa olotilapalvelimelle. Käyttäjän olotilatietojen oletetaan sisältävän itse olotilan ja ainakin yhden 10 käyttäjään liittyvän tunnistetiedon. Matkaviestinnumero on eräs esimerkki tällaisesta tunnistetiedosta. Jos päätelaite on Internetiin kytkettävissä oleva tietokone, tunnistetieto on esimerkiksi sähköpostiosoite tai IP-osoite.

KUVIO 1 esittää keksinnönmukaisen perusjärjestelyn. Oletetaan, että käyttäjän 101 olotila on ’’töissä” ja että käyttäjä 101 on ilmoittanut 15 olotilansa päätelaitteen 102 kautta olotilapalvelimelle 103. Olotilapalvelin 103 välittää tunnetulla tavalla käyttäjän 101 olotilan 104 muiden käyttäjien eli ryhmän jäsenten 105-107 käyttämiin päätelaitteisiin 108-110. Keksinnön-mukaisessa perusjärjestelyssä olotilapalvelin 103 välittää käyttäjän 101 olotilan 104 lisäksi ainakin yhteen tietojärjestelmään (111), johon olotilan 104 20 halutaan vaikuttaa. Kuviossa 1 esitetään, että olotilan 104 välitys tapahtuu tietoliikenneverkon 112 kautta. Yhden tietoliikenneverkon 112 sijasta keksinnönmukaista perusjärjestelyä voidaan hyödyntää myös silloin, kun päätelaitteet ja/tai ainakin yksi tietojärjestelmä toimivat erityyppisissä verkoissa.

25 Mahdollisten olotilojen lukumäärä ja sisältö saattavat vaihdella eri olotilapalveluissa. Eräitä mahdollisia olotiloja ovat esimerkiksi: ’’töissä” ja ’’vapaa-ajalla”. Monilla työntekijöillä on liukuva työaika eli he voivat aloittaa ja/tai lopettaa työtehtävänsä tietyllä aikavälillä. Tällöin on kätevää, että työtekijä voi vaihtaa olotilansa töihin tullessaan ’’töissä” -olotilaan ja töistä 30 lähtiessään ’’vapaa-ajalla” -olotilaan. Lisäksi työtekijä voi vaihtaa olotilansa työpäivänä ruokatunnin ajaksi ’’vapaa-ajalla” -olotilaksi. Kun työntekijän olotila on ’’töissä”, hänen työnantajansa maksaa työntekijän soittamat puhelut ja työntekijän lähettämät viestit. Vastaavasti, kun työntekijän olotila on ’’vapaa-ajalla”, hän maksaa itse puhelunsa ja viestinsä. Näin maksajan erittely 35 voidaan toteuttaa joustavasti. Joillekin työnantajille kuten Suomen kunnille maksajan erittely on tärkeä työpuhelimia koskeva vaatimus.

8

Keksinnönmukaista menetelmää ja/tai järjestelmää hyödyntävä olotilapalvelu on toteutettavissa siten, että ajastimen laukeaminen aiheuttaa olotilan vaihtumisen. Ajastin voidaan asettaa laukeamaan esimerkiksi aamulla klo 9, jolloin vasteena ajastimen laukeamiseen ’’vapaa-ajalla” olotila 5 vaihtuu ’’töissä” -olotilaan. Vastaavasti ajastin voidaan asettaa laukeamaan toisen kerran iltapäivällä klo 17, jolloin ’’töissä” -olotila vaihtuu ’’vapaa-ajalla” -olotilaksi. Ajastin on sijoitettavissa päätelaitteeseen tai olotilapalvelimeen. Matkaviestimeen sijoitettu ajastinta käytetään edullisesti matkaviestimen kalenterisovelluksen kautta.

10 Vaihtoehtoisesti matkaviestimen maantieteellisen sijainnin muutos aiheuttaa käyttäjän olotilan vaihtumisen. Käyttäjän maantieteellinen sijainti saadaan esimerkiksi matkaviestinverkon avulla tai GPS (Global Positioning System) -paikannuksen avulla. On myös mahdollista, että käyttäjän maantieteellinen sijainti saadaan työpaikan kulunvalvontajärjestelmän kautta 15 seuraavalla tavalla. Kun työntekijä saapuu työpaikalleen ja ohittaa henkilökohtaisen matkaviestimensä kanssa työpaikan kulunvalvontalaitteen, kulunvalvontamme vaihtaa käyttäjän olotilan. Tarkemmin sanoen kulunvalvonta-laite lähettää matkaviestimen tietoliikenneyhteyden kuten Bluetooth-yhteyden kautta komennon, joka vaihtaa käyttäjän senhetkinen olotilan, ’’töissä” -20 olotilaksi. Tämän jälkeen matkaviestin lähettää ’’töissä” -olotilatiedon matkaviestinverkon kautta olotilapalvelimelle, joka välittää olotilatiedon edelleen laskutusjärjestelmään. Tällöin laskutusjärjestelmä päättelee, että matkaviestimen mahdollisesta käytöstä aiheutuvat kulut tulee osoittaa matkaviestimen käyttäjän työnantajalle.

25 On siis mahdollista, että jokin ulkopuolinen järjestelmä kuten kulunvalvontajärjestelmä vaihtaa käyttäjän olotilan.

Vaihtoehtoisesti kaikki tai osa olotilapalvelun sisältämistä olotiloista on valittavissa olotilapalveluun kuuluvasta valikosta. Tämä valikko esitetään päätelaitteen kuten matkaviestimen näytöllä. Tyypillisesti valikko 30 sisältää rajoitetun joukon olotiloja, joista käyttäjä voi valita yhden, hänen sen hetkistä olotilaansa parhaiten kuvaavan olotilan.

Vaihtoehtoisesti kaikki tai osa olotilapalvelun sisältämistä olotiloista on käyttäjien syöttämiä merkkijonoja. Esimerkiksi chat-käyttöön tarkoitetussa olotilapalvelussa käyttäjä voi kirjoittaa päätelaitteella omin 35 sanoin senhetkistä mielialaansa kuvaavan olotilatiedon.

9 KUVIO 2A esittää menetelmän käyttäjän olotilan välittämiseksi. Menetelmä on tarkoitettu erityisesti matkaviestimen käyttäjän olotilan välittämiseksi olotilapalvelussa. Menetelmä käsittää tunnetun vaiheen, jossa vasteena käyttäjän olotilan vaihtumiseen uuteen olotilaan välitetään 201 uusi 5 olotila olotilapalvelua tarjoavalta olotilapalvelimelta niihin päätelaitteisiin, joiden käyttäjät kuuluvat mainitun käyttäjän kanssa samaan ryhmään. Tunnetun vaiheen 201 lisäksi menetelmä käsittää vaiheet, joissa välitetään 202 uusi olotila olotilapalvelimelta ainakin yhteen seuraavista tietojärjestelmistä: laskutusjärjestelmä, tilaajaliittymien hallintajärjestelmä, lisä- 10 palveluiden hallintajärjestelmä, työajan seurantajärjestelmä, ja suoritetaan 203 käyttäjän uuden olotilan vastaanottavassa tietojärjestelmässä ennalta määritelty toimenpidejoukko.

Kuviossa 2A esitetään siis menetelmän päävaiheet. Seuraavassa kuviossa tarkennetaan menetelmän viimeistä päävaihetta.

15 KUVIO 2B esittää menetelmän päävaiheen 203 mahdolliset alivaiheet. Alivaiheiden lukumäärä on 1-4. Lukumäärä riippuu siitä, miten moneen tietojärjestelmään käyttäjän olotilan halutaan vaikuttaa? ’’Vastaanottavalla järjestelmällä” tarkoitetaan sitä tietojärjestelmää, joka vastaanottaa matkaviestimen käyttäjän uuden olotilan ja suorittaa ennalta 20 määritellyn toimenpidejoukon.

Vastaanottavan järjestelmän ollessa laskutusjärjestelmä 204, ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toimenpiteen, jossa osoitetaan 205 matkaviestimen käytöstä aiheutuvat kulut sille maksajalle, joka laskutusjärjestelmän asetusten mukaan on määritelty maksajaksi, käyttäjän 25 olotilan vaihtuessa mainituksi uudeksi olotilaksi.

Vastaanottavan järjestelmän ollessa tilaajaliittymien hallinta järjestelmä 206, ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toimenpiteen, jossa vaihdetaan 207 matkaviestimen käytössä oleva, aktiivinen tilaaja-liittymä siihen tilaajaliittymään, joka on tilaajaliittymien hallintajärjestelmän 30 asetusten mukaan on tarkoitettu otettavaksi käyttöön käyttäjän olotilan vaihtuessa mainituksi uudeksi olotilaksi.

Vastaanottavan järjestelmän ollessa lisäpalveluiden hallinta järjestelmä 208, ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toimenpiteen, jossa vaihdetaan 209 matkaviestimen käytössä oleva palvelujoukko tiettyyn 35 ainakin yhden lisäpalvelun sisältävää palvelujoukkoon, joka on lisä- 10 palveluiden hallintajärjestelmän asetusten mukaan on tarkoitettu otettavaksi käyttöön käyttäjän olotilan vaihtuessa.

Vastaanottavan järjestelmän ollessa työajan seurantajärjestelmä 210, ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toimenpiteen, jossa 5 tehdään 211 työajan seurantajärjestelmän asetusten mukainen, käyttäjään kohdistuva merkintä. Tarkemmin sanoen käyttäjä merkitään töissä olevaksi, kun käyttäjän uusi olotila työajan seurantajärjestelmän asetusten mukaan tulkittavissa työksi. Päinvastaisessa tapauksessa käyttäjä merkitään töistä poissaolevaksi.

10 Todetaan yhteenvetona, että alivaihe 205 suoritetaan laskutus järjestelmässä, alivaihe 207 suoritetaan tilaajaliittymien hallintajärjestelmässä, alivaihe 209 suoritetaan lisäpalveluiden hallintajärjestelmässä ja alivaihe 211 suoritetaan työajan seurantajärjestelmässä.

Kuviossa 2B esitetty menetelmän alivaiheiden suoritusjärjestys on 15 vain eräs mahdollinen suoritusjärjestys. Alivaiheet 205, 207, 209 ja/tai 211 voidaan suorittaa jossain muussakin järjestyksessä. Koska kyseiset alivaiheet suoritetaan eri tietojärjestelmissä on todennäköistä, että alivaiheiden suoritus on ainakin osittain samanaikaista. Edellä on viitattu järjestelmien kuten laskutusjärjestelmän asetuksiin. Seuraavassa kuviossa 20 tarkennetaan, miten asetukset vaikuttavat tietojärjestelmien toimintaan? KUVIO 3 esittää esimerkkejä tietojärjestelmien asetuksista. Laskutusjärjestelmän asetukset 301 vaikuttavat seuraavasti: käyttäjää laskutetaan matkaviestimen käytöstä, kun käyttäjän olotila on ’’vapaa-ajalla”, ja käyttäjän työnantajaa laskutetaan matkaviestimen käytöstä, kun käyttäjän 25 olotila on ’’töissä”. Tilaajaliittymien hallintajärjestelmän asetukset 302 vaikuttavat seuraavasti: matkaviestimessä otetaan käyttöön työnantajan liittymä, kun matkaviestimen käyttäjän olotila on ’’töissä”, ja muiden mahdollisten olotilojen yhteydessä otetaan käyttöön käyttäjän yksityisliittymä. Lisäpalveluiden hallintajärjestelmän asetukset 303 vaikuttavat seuraavasti: 30 käyttäjän valitsemat lisäpalvelut kytketään päälle, kun käyttäjän olotila on ’’vapaa-ajalla”, ja muiden olotilojen yhteydessä lisäpalvelut kytketään pois päältä. Muita olotiloja voivat olla esimerkiksi ’’palaverissa”, ’’työmatkalla” tai ’’kiireinen”. Mahdollisia lisäpalveluita ovat esimerkiksi sääpalvelu ja urheilu-uutispalvelu. Työajan seurantajärjestelmän asetukset 304 vaikuttavat 35 seuraavasti: järjestelmä alkaa kartuttaa käyttäjän työtunteja, kun käyttäjän 11 olotila vaihtuu ’’töissä” -olotilaksi ja järjestelmä keskeyttää työtuntien kartuttamisen, kun käyttäjän olotila vaihtuu ’’vapaa-ajalla” -olotilaksi.

Yleisesti ottaen keksintöön liittyvät tietojärjestelmät ovat sellaisia, että niiden asetukset sisältävät ainakin kaksi olotilaa, joihin kumpaakin liittyy 5 ainakin yksi toimenpide. Myös tietyn olotilan vastakohta eli kuviossa 3 esiintyvä ’’muu olotila” voi olla olotila, joka asetusten mukaisesti käynnistää ennalta määritellyn toimenpidejoukon suorituksen keksintöön liittyvässä tietojärjestelmässä.

KUVIO 4A esittää keksinnönmukaisen järjestelmän käyttäjän 10 olotilan välittämiseksi olotilapalvelussa ainakin yhteen tietojärjestelmään. Keksinnönmukainen järjestelmä käsittää tunnetut välitysvälineet käyttäjän 401 uuden olotilan 402 välittämiseksi olotilapalvelua tarjoavalta olotila-palvelimelta 403 päätelaitteisiin 404-406, kun käyttäjän olotila on vaihtunut uudeksi olotilaksi ja päätelaitteiden 404-406 käyttäjät 407-409 kuuluvat 15 käyttäjän 401 kanssa samaan ryhmään. Edellä mainitut, keksinnönmukaisen järjestelmän välitysvälineet sisältävät olotilapalvelimeen 403 asennetun tai siihen kytkettävissä olevan lähetin-vastaanottimen ja/tai Verkkosovittimen tms. verkkolaitteen. Lisäksi välitysvälineet sisältävät ainakin yhden matkaviestinverkon. Kuviossa 4A on esitetty yksi matkaviestinverkko 410 20 sekä kiinteä verkko 411. Päätelaite 404 eli kannettava tietokone ja olotilapalvelin 403 kommunikoivat kiinteän verkon 411 kautta. Olotilapalvelin 403 ja muut päätelaitteet, toisin sanoen matkaviestimet 405, 406 ja 412, kommunikoivat matkaviestinverkon 411 kautta. Keksinnönmukainen järjestelmä sisältää lisäksi ainakin yhden tietoliikennelaitteen 413, joka on 25 sovitettu vastaanottamaan järjestelmän välitysvälineiden kautta käyttäjän uusi olotila 402 ja edelleen välittämään käyttäjän uusi olotila ainakin yhteen 414 seuraavista tietojärjestelmistä: laskutusjärjestelmä, lisäpalveluiden hallintajärjestelmä, tilaajaliittymien hallintajärjestelmä, työajan seurantajärjestelmä, kun tietojärjestelmä/-järjestelmät on liitetty edellä mainittuun 30 ryhmään.

Kuviossa 4A tietoliikennelaite 413 on matkaviestinverkossa 410 toimintakykyinen vastaanotin tai lähetin-vastaanotin. Yleisesti ottaen tietoliikennelaite 413 on sovitettu vastaanottamaan käyttäjän 401 uusi olotila 402 ja välittämään se tietojärjestelmään 414.

35 12 KUVIO 4B esittää keksinnönmukaisen järjestelmän mahdollisia lisäpiirteitä. Järjestelmä käsittää edullisesti hallintavälineet 415, jotka on sovitettu liittämään tietojärjestelmä 414 edellä mainittuun ryhmään. Kun tietojärjestelmä 414 on liitetty ryhmään, käyttäjän 401 olotila välittyy 5 matkaviestinverkon 410 ja tietoliikennelaitteen 413 kautta tietojärjestelmään 414. Ryhmään liittämisen yhteydessä tietoliikennelaitteen 413 verkko-osoite (matkaviestinnumero) lisätään listaan tms. joukkoon, joka sisältää tietoliikennelaitteen 413 verkko-osoitteen lisäksi päätelaitteiden 404,405,406 ja 412 verkko-osoitteet. Hallintavälineet 415 sijoitetaan edullisesti olotila-10 palvelimen 403 yhteyteen. Kuviossa 1 esitetyn perusjärjestelyn mukaisesti tietojärjestelmää 414 voidaan pitää ryhmän jäsenenä. Tunnetuissa olotilapalveluissa olotilapalvelin välittää ryhmä jäsenen olotilatiedot muille ryhmän jäsenille. Tietojärjestelmällä 414 ei kuitenkaan ole sellaista ’’olotilaa”, joka tulee välittää muille ryhmänjäsenille 401,407-409. Täten hallintavälineet 15 415 on edullisesti sovitettu liittämään ryhmän jäseneen kuten tieto järjestelmään 414 merkintä, joka ilmaisee, että jäsen on tietojärjestelmä. Hallintavälineiden 415 lisäksi olotilapalvelin 403 sisältää matkaviestinverkossa 410 toimintakykyisen lähetin-vastaanottimen 416 sekä kiinteässä verkossa 411 toimintakykyisen Verkkosovittimen 417.

20 Vaikka kuvioissa 1 ja 4B esitetään kummassakin vain yksi tieto järjestelmä (111 ja 414) on selvää, että käyttäjien olotiloja voidaan hyödyntää samanaikaisesti 1-4 erityyppisessä tietojärjestelmässä eli laskutusjärjestelmässä, lisäpalveluiden hallintajärjestelmässä, tilaajaliittymien hallintajärjestelmässä ja/tai työajan seurantajärjestelmässä. Lisäksi on mahdollista, 25 että käyttäjien olotilatietoja hyödynnetään samanaikaisesti kahdessa samantyyppisessä tietojärjestelmässä. Olotilatietoja voidaan esimerkiksi käyttää kahdessa, eri operaattoreiden hallinnoimissa laskutusjärjestelmissä. Tämä on välttämätöntä, jos olotilapalvelua tarjotaan ainakin kahden eri operaattorin tilaajille.

30 Keksinnönmukainen järjestelmä voidaan toteuttaa usean eri tieto liikenneprotokollan mukaisesti. Edellä mainittu, matkaviestinverkon kautta lähetetty flash-viesti (luokka 0 SMS) on mahdollinen, mutta toiminnallisesti suppea protokolla. Muita käyttökelpoisia protokollia ovat esimerkiksi: ITU:n (International Telecommunication Union) määrittelemä H.323, IETF:n 35 (Internet Engineering Task Force) määrittelemä Jabber ja IETF:n 13 määrittelemä SIP (Session Initiation Protocol). Näistä protokollista SIP:iä käsitellään tarkemmin.

Keksinnönmukaisen järjestelmän kannalta on tärkeää, että SIP:n avulla voidaan lähettää pikaviesti. Pikaviestissä/pikaviesteissä voidaan 5 välittää käyttäjän 401 uusi olotila 402 olotilapalvelimelta 403 päätelaitteisiin 404-406 sekä tietojärjestelmään 414.

SIP vaatii toimiakseen kuusi erityyppistä elementtiä: UAC (User Agent Client ja UAS (User Agent Server) -ohjelmistot, ainakin yhden päätelaitteen, sijaintitietopalvelimen, edustakoneen ja uudelleenohjaus-10 palvelimen. SIP toimii asiakas-palvelin -periaatteen mukaisesti. UAC on soitto-ohjelmisto ja UAS vastaa UAC:n lähettämiin SIP-pyyntöihin ja toimii välittäjänä kahden UAC:n välillä. Sijaintipalvelin pitää kirjaa päätelaitteiden sijainnista. Sijaintipalvelimelta kysytään puhelua muodostettaessa, missä päätelaite sillä hetkellä sijaitsee? Sijaintikyselyn jälkeen puhelu ohjataan 15 kyseiseen päätelaitteeseen. SIP tarjoaa kaksi erilaista toimintamallia puheluiden muodostamiseksi ja välittämiseksi. Toinen niistä on edustakone -toimintamalli, jossa edustakone toimii välittäjänä päätelaitteiden ja sijaintitietopalvelimien välillä. Jotta edustakone voi vastaanottaa ja lähettää SIP-pyyntöjä, tulee sen sisältää sekä UAC että UAS. Toinen toimintamalli 20 perustuu uudelleenohjaukseen. Tällöin ensimmäisen päätelaitteen sisältämä UAC lähettää SIP-pyynnön uudelleenohjauspalvelimelle, joka hakee sijaintitietopalvelimelta toisen päätelaitteen sijainnin. Tämän jälkeen UAC muodostaa suoraan yhteyden toiseen päätelaitteeseen.

Edellä esitettyjen kuvausten ja esimerkkien lisäksi keksinnön-25 mukainen menetelmä ja järjestelmä voidaan toteuttaa eri tavoilla, jotka ovat kuitenkin alan ammattilaiselle ilmeisiä hänen ammattitaitonsa ja tämän patenttihakemuksen antamien oppien johdosta.

Keksintö on määritelty seuraavissa menetelmää ja järjestelmää koskevissa patenttivaatimuksissa.

30

Claims (10)

1. Menetelmä matkaviestimen käyttäjän olotilan välittämiseksi olotilapalvelussa, menetelmän käsittäessä vaiheen, jossa vasteena käyttäjän olotilan vaihtumiseen uuteen olotilaan 5 välitetään käyttäjän (101) uusi olotila olotilapalvelua tarjoavalta olotilapalvelimelta (103) niihin päätelaitteisiin, joiden käyttäjät kuuluvat mainitun käyttäjän kanssa samaan ryhmään, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi vaiheet, joissa välitetään käyttäjän (101) uusi olotila olotilapalvelimelta (103) 10 ainakin yhteen seuraavista tietojärjestelmistä: laskutusjärjestelmä (102), lisäpalveluiden hallinta-järjestelmä (208), tilaajaliittymien hallintajärjestelmä (206), työajan seurantajärjestelmä (210), ja suoritetaan käyttäjän uuden olotilan vastaanottavassa tietojärjestelmässä ennalta määritelty toimenpidejoukko.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että olotilan vaihtuminen uuteen olotilaan on aiheutunut jostain seuraavista syistä: matkaviestimen käyttäjä (101) on vaihtanut matkaviestimen tilaajaliittymän, matkaviestimen käyttäjä on vaihtanut olotilan, olotilan vaihtuminen on aiheutunut ajastimen laukeamisesta, olotilan vaihtuminen on 20 aiheutunut matkaviestimen maantieteellisen sijainnin muutoksesta, matkaviestimen ulkopuolinen järjestelmä on vaihtanut olotilan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vastaanottavan tietojärjestelmän ollessa laskutusjärjestelmä (102), ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toimenpiteen, jossa 25 osoitetaan (205) matkaviestimen käytöstä aiheutuvat kulut sille maksajalle, joka laskutusjärjestelmän asetusten mukaan on määritelty maksajaksi, käyttäjän olotilan vaihtuessa mainituksi uudeksi olotilaksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vastaanottavan tietojärjestelmän ollessa tilaajaliittymien hallinta- 30 järjestelmä (206), ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toimenpiteen, jossa vaihdetaan (207) matkaviestimen käytössä oleva, aktiivinen tilaaja-liittymä siihen tilaajaliittymään, joka on tilaajaliittymien hallintajärjestelmän asetusten mukaan on tarkoitettu otettavaksi käyttöön 35 käyttäjän olotilan vaihtuessa mainituksi uudeksi olotilaksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vastaanottavan tietojärjestelmän ollessa lisäpalveluiden hallintajärjestelmä (208), ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toimenpiteen, jossa 5 vaihdetaan (209) matkaviestimen käytössä oleva palvelujoukko tiettyyn, ainakin yhden lisäpalvelun sisältävää palvelujoukkoon, joka on lisäpalveluiden hallintajärjestelmän asetusten mukaan on tarkoitettu otettavaksi käyttöön käyttäjän olotilan vaihtuessa mainituksi uudeksi olotilaksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vastaanottavan tietojärjestelmän ollessa työajan seurantajärjestelmä (210), ennalta määritelty toimenpidejoukko sisältää toisen seuraavista toimenpiteistä: merkitään (211) käyttäjä töissä olevaksi, käyttäjän uuden olotilan 15 ollessa työajan seurantajärjestelmän asetusten mukaan tulkittavissa työksi, ja päin-vastaisessa tapauksessa merkitään käyttäjä töistä poissaolevaksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että uusi olotila on jokin seuraavista olotiloista: ’’töissä”, ’’vapaa-ajalla” tai 20 käyttäjän itsensä määrittelemä olotila.

8. Järjestelmä matkaviestimen käyttäjän olotilan välittämiseksi olotilapalvelussa, järjestelmän käsittäessä välitysvälineet (411, 410) käyttäjän (401) uuden olotilan (402) välittämiseksi olotila-palvelua tarjoavalta olotilapalvelimelta (403) 25 päätelaitteisiin (404-406), kun käyttäjän olotila on vaihtunut uudeksi olotilaksi, mainittujen päätelaitteiden käyttäjien kuuluessa samaan ryhmään käyttäjän kanssa, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi ainakin yhden tietoliikennelaitteen (413), joka on sovitettu 30 vastaanottamaan järjestelmän välitysvälineiden kautta käyttäjän uusi olotila ja edelleen välittämään käyttäjän uusi olotila ainakin yhteen seuraavista tietojärjestelmistä: laskutusjärjestelmä (204) , lisäpalveluiden hallinta-järjestelmä (208), tilaajaliittymien hallintajärjestelmä (206), työajan 35 seurantajärjestelmä (210), kun tietojärjestelmä/-järjestelmät on liitetty mainittuun ryhmään.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi hallintavälineet (415), jotka on sovitettu liittämään tietojärjestelmä mainittuun ryhmään.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että mainitut hallintavälineet on lisäksi sovitettu liittämään mainitun ryhmän jäseneen merkintä, joka ilmaisee, että jäsen on tietojärjestelmä.