FI120756B - Maksunvälityslaitteisto - Google Patents

Description

Maksunvälityslaitteisto Keksinnön ala

Keksintö liittyy yleisesti prepaid -kukkaroihin ja matkaviestimen tai 5 muun päätelaitteen avulla suoritettavaan sähköiseen maksamiseen.

Tekniikan tausta

Pieniä ostoksia on perinteisesti maksettu käteisellä ja suurempia ostoksia pankkikortilla tai luottokortilla. Kuluttajien kannalta on tärkeää, että 10 maksaminen on helppoa ja maksamiseen liittyvät lisäkustannuksen kuten pankkikulut ovat mahdollisimman pieniä. Kuluttajilla ei välttämättä ole käteistä mukanaan, kun he havaitsevat jonkin kiinnostavan tuotteen. Toisaalta käteinen raha aiheuttaa kauppiaille ja muille palveluntarjoajille käsittelykustannuksia, jotka on sisällytetty tuotehintoihin. Sekä kuluttajien että 15 palveluntarjoajien tarpeista johtuen käteismaksaminen on ainakin osittain korvautunut sähköisellä maksamisella. Markkinoille on tullut erityyppisiä prepaid -kukkaroita, joilla on kätevä maksaa pieniä ostoksia.

Prepaid -kukkarosta voidaan mainita esimerkkinä Nordea- ja Sampo -pankin tarjoama ’’Mobiiliraha”. Kun kuluttaja hankkii itselleen 20 mobiilirahakukkaron, hän voi maksaa ostoksia matkaviestimensä avulla. Aluksi kuluttajan tulee ladata käteistä mobiilirahakukkaroonsa Nordea- tai : Sampo -pankin sähköisen pankkipalvelun kautta. Tämän jälkeen kuluttaja voi

«M

: maksaa ostoksen lähettämällä matkaviestimestään tekstiviestin tiettyyn : palvelunumeroon. Osuuspankin tarjoama ’’Digiraha” eli digirahakukkaro on • · · "V 25 toinen esimerkki prepaid -kukkarosta. Myös muut yritykset kuin pankit ovat tuoneet markkinoille prepaid -kukkaroita. Esimerkkinä voidaan mainita • « ***** Dynesco -yrityksen tarjoama ”DNX Mobiiliraha”, josta käytämme nimitystä DNX-kukkaro. Edellä mainituista prepaid -kukkaroista kerrotaan lisätietoja v ** suomeksi seuraavissa www-osoitteissa: ««· 30 www.mobiiliraha.fi.

« .*:*. www.diairaha.net.

• · · 11 .···. www.dnxmobiiliraha.com.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että prepaid -kukkarot eroavat .·.*:’ toisistaan perus- ja käyttömaksujen suuruuksien osalta ja sen osalta, mitä :.'*: 35 palveluja tai tuotteita niiden avulla voi maksaa.

2

Prepaid -kukkaroiden arvellaan syrjäyttävän ns. puhelinlaskulla maksamisen. Erityisesti aikaisempina vuosina sähköinen maksaminen toteutettiin siten, että ne ostokset, jotka kuluttaja maksoi matkaviestimensä avulla, lisättiin kuluttajan puhelinlaskuun. Luottotappioista johtuvien kulujen 5 pienentämiseksi verkko-operaattorit ja/tai palveluoperaattorit ovat kuitenkin perineet ostoksista melko korkeita käsittelykustannuksia, mikä on vähentänyt maksutavan suosiota kuluttajien keskuudessa.

Tekniikan tasoa edustavat julkaisut FI20010063 A, osoitteesta http://www.verkkouutiset.fi löytyvä 24.1.2000 päivätty kirjoitus otsikolla 10 "Pepsiä automaatista kännykällä”, DE10226314 A1 ja GB2388234 A. Kutakin näistä selostetaan seuraavassa lyhyesti.

FI20010063 A koskee järjestelmää, jossa asiakastietoja tallennetaan järjestelmään ja välitetään järjestelmän toimesta tuotteiden ja palveluiden myyjille. Järjestelmän avulla samat asiakastiedot voidaan välittää 15 useille myyjille. Järjestelmän etuna pidetään sitä, että asiakas voi tehdä helposti ostoksia, puhelinmallista ja -tyypistä riippumattomalla tavalla, ilman hankalaksi koettua viivakoodin käyttöä. Ostotapahtuman luotettavuutta voidaan tarvittaessa lisätä toimittamalla asiakkaalle tilausvahvistus.

WWW -julkaisussa "Pepsiä automaatista” asiakas maksaa 20 virvoitusjuomaostoksensa matkapuhelimella soittamalla tiettyyn palvelu- j*·.. numeroon. Tehty ostos laskutetaan matkapuhelinlaskussa.

: :*.· DE10226314 A1 esittelee menetelmän, joka soveltuu esimerkiksi ««· osto- ja peliautomaattien maksujen maksamiseen matkaviestimellä.

• · : .·. Menetelmässä käyttäjä näppäilee matkaviestimellään puhelinnumeron, jonka **!:! 25 alkuosa ilmaisee maksunvälitysjärjestelmän ja puhelinnumeron loppuosa 9 sisältää ylimääräisiä numeromerkkejä. Puhelinnumeron alkuosa on *·*·* esimerkiksi Ό6107-123456’ ja loppuosa Ό91-1’. Loppuosan numerot Ό9Τ ilmaisevat palvelulaitteiston ja loppuosan viimeinen numero Ύ ilmaisee *·’ * maksun suuruuden.

··· 30 GB2388234 A esittää ratkaisun, jossa asiakkaan käytössä on TV- vastaanotin ja matkaviestin. TV-lähetyksessä esitetään jokin tuote (tai .···. palvelu) ja tuotteeseen liittyvä koodi (coded text message). Tuotteesta kiinnostunut asiakas kirjoittaa TV-vastaanottimessa näkemänsä koodin ···:’ tekstiviestiin ja lähettää tekstiviestin tekstiviestikeskukseen, jossa koodi 35 avataan ja koodin ilmoittama tuote veloitetaan matkapuhelimeen liittyvältä tililtä (account).

3

Tunnetun tekniikan ensimmäisenä haittapuolena voidaan pitää sitä, että yksi toimija on pyrkinyt hoitamaan liian monia tehtäviä sähköisessä maksamisessa. Palveluiden hinnoittelu on yleensä kuluttajille edullisempi, kun operaattori hoitaa ainoastaan tietoliikenteeseen liittyvät tehtävät ja pankki 5 hoitaa maksamiseen liittyvät tehtävät.

Tunnetun tekniikan toinen haittapuoli on, että tuote tai palvelu voidaan maksaa vain yhdellä sähköisellä maksuvälineellä. Jos kuluttajalla on oman pankkinsa tarjoama prepaid -kukkaro, hän todennäköisesti haluaa käyttää sitä sähköisessä maksamisessa. Kuluttaja ei välttämättä halua 10 hankkia useita sähköisiä maksuvälineitä.

Kolmas haittapuoli on, että voidakseen maksaa tietystä palvelusta, kuluttajan täytyy rekisteröityä palvelunkäyttäjäksi. Tämä koskee erityisesti Internetissä suoritettavaa maksamista. Kuluttaja kokee rekisteröitymisen aikaa vieväksi ja saattaa epäillä, että hänen syöttämiä tietojaan käytetään 15 jotenkin väärin.

Neljäs haittapuoli on, että palveluntarjoaja joutuu usein tyytymään vain yhteen sähköiseen maksuvälineeseen, vaikka palveluntarjoaja haluisi myydä palveluitaan kaikille palveluista kiinnostuneille kuluttajille. Tämä johtuu hallinnollisista ja tietoteknisistä syistä. Yleensä jokaiseen maksuväline- 20 järjestelmään liittyy oma palvelusopimuksensa ja rajapintansa, jonka kautta :'*.. maksuvälinejärjestelmä ja palveluntarjoaja kommunikoivat. Rajapinta voi olla tietojärjestelmien välinen rajapinta tai se voi olla käyttöliittymä kuten Internet- .‘.J käyttöliittymä.

* · : .·. Viides haittapuoli on, että jokaista sähköistä maksuvälinettä kohti • · · "V 25 tarvitaan oma palvelunumeronsa. Tämä aiheuttaa kustannuksia, koska y.‘. jokaiseen palvelunumeroon liittyy tietyn suuruinen maksu operaattorille.

***** Palvelunumeromaksut ovat eräs syy, miksi kuluttajilla on usein käytössään vain yksi sähköinen maksuväline. Lisäksi sähköinen maksuväline saattaa olla !.: ** sidoksissa tiettyyn tai tiettyihin operaattoriin.

· · 30

Keksinnön lyhyt yhteenveto ,···. Keksinnön tavoitteena on poistaa ainakin osittain edellä mainitut • ♦ tunnetun tekniikan haittapuolet. Tarkemmin sanoen tavoitteena on, että ...*:** kuluttuja voi maksaa palveluista haluamallaan sähköisellä maksuvälineellä.

• · 35 Maksamisen pitäisi olla mahdollista mahdollisimman monien operaattoreiden asiakkaille.

4

Keksinnön tavoitteena on lisäksi taijota palveluntarjoajalle rajapinta/käyttöliittymä, jonka kautta palvelutuottaja voi hinnoitella palvelunsa ja seurata palveluidensa myyntiä.

Keksintö käsittää laitteiston, joka välittää maksutietoja kuluttajan 5 käyttämältä päätelaitteelta maksuvälinejärjestelmään. Käytämme tästä maksutiedonvälityslaitteistosta lyhyempää nimitystä ’’maksunvälityslaitteisto" ja maksuvälinejärjestelmän sijaan käytämme lyhyempää nimitystä ’’maksujärjestelmä”. Maksujärjestelmä saattaa toteuttaa prepaid -kukkaron tai jonkin muun sähköisen maksuvälineen. Koska maksunvälityslaitteisto ainoastaan 10 välittää tietoja, niin palvelun käyttäjän ei tarvitse rekisteröityä maksunvälityslaitteiston käyttäjäksi. Maksujärjestelmä tunnistaa käyttäjän, tarkistaa hänen saldonsa ja suorittaa veloituksen.

Maksunvälityslaitteisto on sovitettu kommunikoimaan viestien avulla ainakin yhden tietoliikenneverkon kautta päätelaitteiden ja ainakin 15 yhden palvelulaitteiston kanssa, kun päätelaiteen lähettämä käyttäjäviesti käynnistää maksutapahtuman palvelun maksamiseksi.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisesti maksunvälityslaitteisto on lisäksi sovitettu kommunikoimaan ainakin yhden tietoliikenneverkon kautta ainakin kahden sellaisen maksujärjestelmän 20 kanssa, jotka tarjoavat eri maksuvälineen palvelun maksamiseksi ja maksutapahtuman käsittelemiseksi maksunvälitys-laitteisto on sovitettu : vastaanottamaan ja lähettämään viestejä seuraavan sekvenssin mukaisesti: vastaanottamaan mainittu käyttäjäviesti, joka sisältää ainakin • · : .·. päätelaitteen tunnistetiedon, "V 25 lähettämään maksuviesti käyttäjäviestin puhelinnumerolla, verkko- ‘.‘tl osoitteella tai ainakin yhdellä koodilla ilmaisemaan maksujärjestelmään, ***** vastaanottamaan maksujärjestelmästä maksuviestin kuittausviesti, lähettämään ainakin toinen viesteistä a) päätelaitteeseen osoitettu *·[ * käyttäjäviestin kuittausviesti tai b) palvelulaitteistoon osoitettu palveluviesti; 30 Mainittu maksuviesti saa tietosisältönsä käyttäjäviestin « ·*:*. tietosisällön perusteella ja ainakin toinen mainituista viesteistä a) • .**·. käyttäjäviestin kuittausviesti tai b) palveluviesti saa tietosisältönsä *“ maksuviestin kuittausviestin tietosisällön perusteella.

···:’ Maksunvälityslaitteistossa on mahdollista hyödyntää ns. loogisia \*·: 35 kytkentöjä. Tällöin yhtä palvelua kohti tarvitaan vain yksi palvelunumero, vaikka maksamisen voi suorittaa usealla eri maksuvälineellä.

5

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten 5 kaaviollisten kuvioiden avulla, joista kuvio 1 esittää päätelaitteen avulla suoritettavaa maksamista, kuvio 2 esittää viestisekvenssin maksutapahtuman käsittelemiseksi, kuvio 3 esittää esimerkin viestisekvenssistä, joka sisältää keksinnön-10 mukaisen viestisekvenssin, kuvio 4 esittää esimerkkejä loogista kytköksistä tietojen välillä, kuvio 5 esittää maksunvälityslaitteiston, päätelaitteita, palvelulaitteistoja, maksujärjestelmiä ja niiden välisiä tietoliikenneverkkoja.

15 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Palveluntarjoajalla tarkoitetaan tässä patenttihakemuksessa tahoa, joka tarjoaa aineettomia tai aineellisia palveluita. Aineettomasta palvelusta voidaan mainita esimerkkinä hyväntekeväisyyslahjoitus. Aineellisesta palvelusta on eräänä esimerkkinä virvoitusjuoma-automaatti, 20 joka tarjoaa virvoitusjuomapullon maksua vastaan.

KUVIO 1 esittää päätelaitteen avulla suoritettavaa maksamista.

• ·*· Maksamisessa voidaan käyttää useita erilaisia päätelaitteita. Kuviossa 1 : esitetyn päätelaitteen 101 eli matkaviestimen lisäksi päätelaite voi olla :*,·[ tietokone tai jonkin muu laite, johon liittyy päätelaitteen identifioiva tieto kuten • · · **V 25 esimerkiksi puhelinnumero. On selvää, että päätelaitteen 101 käyttäjää 102 ei voida täysin luotettavasti tunnistaa päätelaitteen tunnistetiedon avulla.

• · *··’ Käyttäjä saattaa kuitenkin arvostaa enemmän maksamisen helppoutta kuin maksamisen turvallisuutta. Mikäli päätelaitteella voi maksaa vain pieniä

• M

v : ostoksia, kuten alle kymmenen euron ostoksia, päätelaitteen mahdollinen »·· !...: 30 varastaminen ei aiheuta suuria taloudellisia menetyksiä olettaen, että .*j\ päätelaitteen omistaja ilmoittaa varastamisesta pikaisesti operaattorille ja operaattori sulkee päätelaitteen tilaajaliittymän. Prepaid-kukkaroon liittyy * · *.** saldoraja, joten saldoraja asettaa ylärajan mahdollisille taloudellisille menetyksille. Esimerkiksi mobiilirahakukkaro on maksuväline, jolla on V·· 35 maksaminen on erityisen helppoa. Jos käyttäjä 102 sen sijaan arvostaa maksamisen turvallisuutta, hän voi valita sellaisen maksuvälineen ja 6 maksutavan, jossa maksajan henkilöllisyys varmistetaan mahdollisimman luotettavasti. Henkilöllisyys voidaan varmistaa esimerkiksi sähköisen allekirjoituksen avulla tai käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjä voi halutessaan valita maksuvälineekseen esimerkiksi digira ha kukkaron. Tällöin 5 käyttäjän täytyy näppäillä maksamisen yhteydessä käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Erityisesti operaattorin omien tilaajien osalta maksuvälineenä voidaan käyttää myös puhelinlaskua. Keksinnön eräänä tunnusmerkkinä on, että palvelun maksamisessa voidaan periaatteessa käyttää mitä tahansa, lähimaksamiseen soveltuvaa maksuvälinettä, jota operaattorin hallinnoima 10 maksunvälityslaitteisto 103 tukee. Tarkemmin sanoen maksunvälityslaitteistolla 103 tulee olla jokin yhteinen kommunikointitapa 104 maksuvälineentarjoajan maksujärjestelmän 105 kanssa. Lisäksi maksunvälityslaitteistolla 103 tulee olla yhteinen kommunikointitapa 106 ainakin yhdentyyppisen päätelaitteen kanssa. Kuviossa 1 15 maksunvälityslaitteistolla on lisäksi yhteinen kommunikointitapa 107 palvelulaitteiston 108 kanssa. Maksunvälityslaitteisto 103 välittää päätelaitteella 101 maksetun maksun maksujärjestelmään 105, joka joko hyväksyy tai hylkää maksun. Jos maksujärjestelmä hyväksyy maksun, maksunvälityslaitteisto komentaa palvelulaitteistoa 108 tarjoamaan palvelua, 20 jolloin käyttäjä 102 saa maksamansa palvelun/tuotteen 109. Erityisesti silloin, kun palvelu sisältää jokin tuotteen kuten virvoitusjuomapullon, : palvelulaitteiston 108 tulee ilmoittaa tuotteen mahdollisesta loppumisesta maksunvälityslaitteistolle 103 käyttäen kommunikointitapaa 107.

: .·. Kommunikointitapa 104, 106 ja/tai 107 määräytyy käytettävän **V 25 tietoliikenneverkon ja tietoliikenneprotokollan/-protokollien mukaisesti.

\*.*.*> Keksintö liittyy sellaiseen maksutapahtumaan, jossa maksu kohdistuu **·’ saatavilla olevaan palveluun/tuotteeseen. Toisin sanoen palvelu/tuote ei ole loppunut.

**]t: Maksunvälityslaitteisto on sovitettu kommunikoimaan viestien 30 avulla ainakin yhden tietoliikenneverkon kautta päätelaitteiden, maksujärjestelmien ja ainakin yhden palvelulaitteiston kanssa, kun .·*·. päätelaiteen lähettämä käyttäjäviesti käynnistää maksutapahtuman palvelun maksamiseksi. Maksutapahtuman käsittelemiseksi maksunvälityslaitteisto on *··ί sovitettu vastaanottamaan ja lähettämään viestejä seuraavassa kuviossa 35 esitetyn sekvenssin mukaisesti. Sekvenssillä tarkoitetaan, että tietyt sanomat lähetetään tietyssä järjestyksessä.

7 KUVIO 2 esittää viestisekvenssin mainitun maksutapahtuman käsittelemiseksi. Maksunvälityslaitteisto 201 vastaanottaa päätelaitteen 202 lähettämän käyttäjäviestin 203, joka sisältää ainakin päätelaitteen 202 tunnistetiedon, lähettää maksuviestin 204 maksujärjestelmään 205, 5 vastaanottaa maksujärjestelmästä 205 maksuviestin kuittausviestin 206, lähettää ainakin toisen viesteistä: a) päätelaitteeseen osoitettu käyttäjäviestin kuittausviesti 207 tai b) palvelulaitteistoon 208 osoitettu palveluviesti 209.

Maksunvälityslaitteiston lähettämä maksuviesti 204 saa tietosisältönsä käyttäjäviestin 203 tietosisällön perusteella. Lisäksi ainakin toinen 10 maksunvälityslaitteiston lähettämistä viesteistä a) käyttäjäviestin kuittausviesti 207 tai b) palveluviesti 209 saa tietosisältönsä maksuviestin kuittausviestin 206 tietosisällön perusteella. Yleensä palvelulaitteisto 208 on sovitettu tarjoamaan tietty palvelu vasteena palveluviestin 209 vastaanottamiselle. Maksunvälityslaitteisto 201 on tarvittaessa sovitettu 15 vastaanottamaan useita erilaisia käyttäjäviestejä. Seuraavassa mainitaan eräitä esimerkkejä käyttäjäviesteistä. Käyttäjäviesti 203 saattaa olla matkaviestinverkon tai kiinteän verkon kautta soitettu puhelu. Käyttäjäviesti 203 saattaa olla matkaviestinverkon kautta lähetetty SMS (Short Message

Service) tai MMS (Multimedia Messaging Service) -viesti. Käyttäjäviesti 203 20 saattaa olla sähköpostiviesti tai HTTP-protokollan (Hypertext Transfer

Protocol) mukainen palvelupyyntö. Jos käyttäjäviesti 203 on palvelupyyntö, :palvelupyynnön metodi on tyypillisesti GET, POST tai HEAD ja ··· ;\j maksunvälityslaitteisto 201 toimii TCP-protokollan (Transmission Control :*.·! Protocol) mukaisena palvelimena. Palvelupyyntö sisältää syötteet, jotka

• · I

"V 25 päätelaitteen 202 käyttäjä on syöttänyt päätelaitteelle asennetun selaimen kautta. Maksunvälityslaitteisto käsittelee palvelupyynnön ja lähettää **··* vastauksen eli käyttäjäviestin kuittausviestin 207 päätelaitteelle.

Käyttäjäviesti 203 sisältää siis ainakin päätelaitteen 202 v ** tunnistetiedon. Tämä tunnistetieto voi olla esimerkiksi päätelaitteen ··* 30 käyttämän tilaajaliittymän puhelinnumero tai GSM (Global System for Mobile telecommunications) -standardin mukainen IMEI (International Mobile .··*. Equipment Identity) tai SIM (Subscriber Identity Module) -tunnistuksessa • t *" käytettävä IMSI (International Mobile Subscriber Identity). Vaihtoehtoisesti .·.*:* päätelaitteen tunnistetieto voi olla MAC (Media Access Control) -osoite, joka • · \‘*· 35 on uniikki laiteosoite/Ethernet-osoite kaikissa maailman maissa. Kun käyttäjäviesti 203 on osoitettu tietoliikenneverkon tiettyyn palvelunumeroon 8 eli puhelinnumeroon, tämä tietty vastaanottajan puhelinnumero sisältyy käyttäjäviestin tietosisältöön. On myös mahdollista, että käyttäjäviesti on osoitettu tietoliikenneverkon tiettyyn verkko-osoitteeseen. Tällöin vastaanottajan verkko-osoite sisältyy käyttäjäviestin tietosisältöön.

5 Esimerkiksi sähköpostiosoite on vastaanottajan verkko-osoite. Jos käyttäjäviesti on HTTP-protokollan mukainen (HTTP-)palvelupyyntö, palvelupyyntö kohdistuu tiettyyn URL-osoitteeseen (Uniform Resource Locator). Tällöin URL-osoite on vastaanottajan verkko-osoite.

Kuviossa 2 mainittujen viestien lisäksi sekvenssi saattaa sisältää 10 ainakin yhden muun sanoman. Keksinnön piiriin sisältyy lukuisia erilaisia tapoja toteuttaa tietty palvelu/palvelut. Eri toteutustavoille on kuitenkin yhteistä se, että ne sisältävät kuviossa 2 esitetyn keksinnönmukaisen viestisekvenssin.

KUVIO 3 esittää erään esimerkin viestisekvenssistä, joka sisältää 15 keksinnönmukaisen viestisekvenssin. Keksinnönmukaisen viestisekvenssin sanomat on esitetty yhtenäisillä viivoilla ja muut sanomat katkoviivoilla. Aluksi maksunvälityslaitteisto 301 vastaanottaa päätelaitteen 302 lähettämän käyttäjäviestin 303. Käyttäjäviesti 303 on siis viestisekvenssin ensimmäinen viesti. Sitten maksunvälityslaitteisto lähettää maksuviestin 304 maksu- 20 järjestelmään 305 ja vastaanottaa maksujärjestelmästä 305 maksuviestin kuittausviestin 306. Jotta maksujärjestelmä voi varmistua viestinsä 306 . perillemenosta, maksunvälityslaitteisto 301 lähettää maksujärjestelmälle ,\j viestin 307. Lisäksi maksunvälityslaitteisto lähettää palvelulaitteistolle 308 ·*.*] palveluviestin 309, jonka palvelulaitteisto kuittaa omalla viestillään 310.

* · * "V 25 Maksutapahtuman onnistumisen johdosta maksunvälityslaitteisto lähettää *”* viestin 311 päätelaitteeseen 302. Viestiä 311 voidaan pitää käyttäjäviestin ’···* 303 kuittausviestinä.

Kuviossa 2 esitettyä keksinnönmukaista viestisekvenssiä voidaan v : tarvittaessa täydentää viesteillä, joiden avulla palvelun toimintavarmuutta ··· ·*.„·* 30 voidaan parantaa ja/tai maksutapahtuma voidaan perua. Eräänä esimerkkinä .·!·. voidaan mainita viesti 307, joka ilmaisee maksujärjestelmälle 305, että ,···. maksunvälityslaitteisto 301 on vastaanottanut maksujärjestelmän lähettämän *" viestin 306. Mikäli maksujärjestelmä ei saa viestiä 307 tietyn ajan kuluessa maksujärjestelmä voi perua maksutapahtuman. Toisin sanoen käyttäjää ei * · !.*·: 35 veloiteta, koska palvelun toiminnassa on häiriö.

g

Keksinnönmukaiseen viestisekvenssiin liittyy neljä osapuolta: Maksunvälityslaitteisto 201, päätelaite 202, maksujärjestelmä 205 ja palvelu-laitteisto 208. Palvelulaitteisto 208 on palvelun tarjoajan omistama ja/tai hallinnoima laitteisto. Useiden palvelujen yhteydessä palvelulaitteisto 5 luovuttaa käyttäjälle jonkin tuotteen kuten virvoitusjuomapullon. Joidenkin palvelujen kuten hyväntekeväisyyspalvelun yhteydessä palvelulaitteiston tehtävänä on vain rekisteröidä maksutapahtuma. Tällöin palvelulaitteisto ei luovuta mitään tuotetta. Sen ei myöskään tarvitse sijaita käyttäjän ja päätelaitteen 202 välittömässä läheisyydessä.

10 Keksinnönmukaista viestisekvenssiä voidaan myös täydentää siten, että ainakin yksi neljästä osapuolesta 201, 202, 205, 208 kommunikoi viidennen osapuolen kanssa. Tällainen järjestely voi olla hyödyllinen esimerkiksi toteutettaessa vedonlyöntipalvelu. Tällöin maksunvälityslaitteisto 201 on sovitettu lähettämään jokaisen maksutapahtuman yhteydessä viesti 15 viranomaisen hallinnoimalle palvelimelle. Näin viranomainen voi tarkkailla vedonlyöntitoimintaa.

Käyttäjäviestin 203 sisältämän päätelaitteen tunnistetiedon ja vastaanottajan puhelinnumeron tai verkko-osoitteen lisäksi käyttäjäviesti saattaa sisältää ainakin yhden päätelaitteen kautta kirjoitetun tiedon/koodin. 20 Käyttäjäviesti saattaa esimerkiksi sisältää päätelaitteen kautta kirjoitetun ·*·„ henkilötunnisteen, joka on esimerkiksi sähköinen allekirjoitus tai . .*. käyttäjätunnus ja salasana. Kuten edellä todettiin, käyttäjäviesti 203 voi syntyä myös päätelaitteella soitetun puhelun tuloksena. Tällöin käyttäjä • ·· soittaa tiettyyn palvelunumeroon, jonka jälkeen hän mahdollisesti täydentää • · « *",* 25 käyttäjäviestin tietosisältöä näppäilemällä päätelaitteen numeronäppäimiä ·;;; palvelunumerossa annettujen vaihtoehtojen mukaisesti. Tietty puhelinnumero • · *···* tai verkko-osoite, johon käyttäjäviesti 203 on osoitettu, ilmaisee yleensä palvelun, josta käyttäjä on kiinnostunut ja johon maksutapahtuma kohdistuu.

« · · v ·* Vaihtoehtoisesti käyttäjä ilmoittaa haluamansa palvelun käyttäjäviestissä ’·,]['· 30 tietyllä koodilla/koodeilla. Tyypillinen esimerkki tällaisesta käyttäjäviestistä on .·*·, SMS-viesti, johon käyttäjä on kirjoittanut tietyn koodin/koodit. Yleensä t‘..t käyttäjä kokee palvelun käytön sitä miellyttävämmäksi mitä vähemmän ’!* koodeja/merkkejä hän joutuu kirjoittamaan. Palvelun käytön helpottamiseksi ...T käyttäjäviestin alkuperäistä tietosisältöä voidaan tarvittaessa täydentää 35 loogisten kytkösten avulla.

10 KUVIO 4 esittää esimerkkejä loogista kytköksistä tietojen välillä.

M a ksu n vä I itysl a itte istol la 201 mahdollisesti suoritetut loogiset kytkökset vaikuttavat käyttäjäviestin 203 tietosisältöön. Maksunvälityslaitteiston 401 muistissa 401 voidaan esimerkiksi suorittaa seuraavat kytkökset. Tietty 5 puhelinnumero 402 kytketään tiettyyn maksuvälineeseen 403 ja tiettyyn palveluun 404, ja tämä palvelu 404 kytketään tiettyyn palvelunhintaan 405.

Palvelu 404 voidaan toteuttaa siten, että käyttäjäviestin 203 sisältämää puhelinnumeroa 406 käytetään hakuavaimena tietokantahaussa, jonka jälkeen käyttäjäviestin tietosisältöä täydennetään maksuväline- ja 10 palvelunhintatiedolla. Näin ollen käyttäjä voi maksaa palvelun 404 maksuvälineellä 403 soittamalla tiettyyn puhelinnumeroon. Jos palvelu 404 ja maksuväline 403 on lisäksi kytketty tiettyyn verkko-osoitteeseen 407, käyttäjä voi vaihtoehtoisesti maksaa lähettämällä päätelaitteesta käyttäjäviestin 203 verkko-osoitteeseen 407. Tällöin käyttäjän, jolla on mobiilirahakukkaro, ei 15 tarvitse syöttää yhtään merkkiä käyttäjäviestiin 203. Operaattori ei ehkä halua varata puhelinnumeroa jokaiselle tietyn maksuvälineen ja tietyn palvelun muodostamalle parille, koska erilaisia pareja saattaa olla lukuisia.

Tällöin operaattori voi poistaa muistista 401 maksuvälinetiedon ja kytköksen 408. Kytköksen 408 puuttuessa käyttäjän tulee ilmoittaa, mitä maksuvälinettä 20 hän haluaa käyttää. Maksuvälineen ilmoittaminen tapahtuu esimerkiksi seuraavasti. Jos käyttäjäviesti 203 syntyy puhelun tuloksena, käyttäjän tulee . .·. kuunnella nauhoitteen esittämät maksuvälinevaihtoehdot ja valita numeronäppäintä painamalla haluamansa vaihtoehto. Jos käyttäjäviesti 203 ·*.·[ on SMS/MMS-viesti, sähköpostiviesti tai HTTP-palvelupyyntö, käyttäjän tulee • · * "V 25 kirjoittaa maksuvälineen ilmaiseva koodi käyttäjäviestiin. Operaattori voi tarjota käyttöön esimerkiksi seuraavanlaiset koodit: DR = digirahakukkam, *··** DNX = DNX-kukkaro, ja puuttuva koodi (DR/DNX) tarkoittaa, että käyttäjä haluaa käyttää mobiilirahakukkaroa. Puhelinnumeroiden säästämiseksi myös ··· v : puhelinnumeron 402 ja palvelun 404 välinen kytkös 410 voidaan poistaa.

30 Tällöin käyttäjän tulee ilmoittaa jollain ennalta määritetyllä koodilla, minkä palvelun hän haluaa. Loogisista kytköksistä 408-412 ehkä hyödyllisin on .t... palvelun 404 ja palveluhinnan 405 välinen kytkös 409. Kun operaattori (tai "** palveluntarjoaja) on suorittanut kytköksen 409 maksunvälityslaitteistossa m ..Π* 201, käyttäjän ei tarvitse ilmoittaa palvelunhintaa käyttäjäviestissään 203, 35 vaan maksunvälityslaitteisto päättelee sen kytköksen 409 avulla ja sijoittaa palvelunhinnan maksujärjestelmälle lähetettävään maksuviestiin 204.

11

Jotta loogisten kytkösten muodostaminen olisi mahdollista, maksunvälityslaitteistossa tarvitaan käyttöliittymä ja muistia tietojoukkojen käsittelyä varten. Maksunvälityslaitteisto 201 on edullisesti sovitettu tallentamaan laitteiston käyttöliittymän kautta syötetty tietojoukko muistiin, 5 suorittamaan ainakin yksi kytkös tietojoukon tietojen välillä, hakemaan mainittu tietojoukko muistista käyttäen ainakin yhtä käyttäjäviestistä 203 luettua tietoa hakuavaimena ja täydentämään käyttäjäviestin tietosisältöä ainakin yhdellä muistiin tallennetun tietojoukon tiedolla. Esimerkiksi puhelinnumero 402, palvelu 404 ja palvelunhinta 405 muodostavat 10 tietojoukon ja käyttäjäviestin sisältämä puhelinnumero on eräs esimerkki tiedosta, jota voidaan käyttää hakuavaimena. Tietojoukkoon sisältyvä palvelunhinta 405 on puolestaan esimerkki tiedosta, jolla voidaan täydentää käyttäjäviestin 203 tietosisältöä.

Joidenkin palvelujen osalta on hyödyllistä tarkistaa palvelun 15 saatavuus ennen kuin maksuviesti 204 lähetetään maksujärjestelmään 205. Mikäli palvelu/tuote on lopussa käyttäjäviestin 203 käynnistämä maksutapahtuma tulee perua. Maksunvälityslaitteisto 201 on edullisesti sovitettu tarkistamaan palvelun saatavuus. Tarkistaminen voidaan suorittaa maksunvälityslaitteiston muistia tutkimalla tai vastaanottamalla palvelun 20 saatavuutta kuvaava statusviesti. Maksunvälityslaitteisto sisältää tarvittaessa käyttöliittymän, jonka kautta palvelun tuottaja voi tehdä merkinnän muistiin, kun tuote on loppunut tai palvelun saatavuus on muuten kyseenalainen. Ensimmäisessä toteutustavassa maksunvälityslaitteisto tarkistaa palvelun • ·· saatavuuden tutkimalla, onko muistiin tehty edellä mainittu merkintä.

*".* 25 Toisessa toteutustavassa palvelulaitteisto 208 lähettää palvelun saatavuutta • · · ·"! kuvaavan statusviestin maksunvälityslaitteistolle silloin, kun palvelu/tuote *···* loppuu, minkä jälkeen maksunvälityslaitteisto tekee palvelun saatavuutta kuvaavan merkinnän muistiinsa. Kolmannessa toteutustavassa v : maksunvälityslaitteisto kysyy palvelun saatavuutta palvelulaitteistolta 208 30 jokaisen maksutapahtuman yhteydessä, minkä vasteena palvelulaitteisto .···, lähettää statusviestin maksunvälityslaitteistolle.

• · · l..' Maksunvälityslaitteisto on mahdollisesti sovitettu tarkistamaan **."* maksamiseen liittyvät muotoseikat. Jos käyttäjä haluaa maksaa palvelun digirahakukkarolla, maksunvälityslaitteisto tarkistaa tarvittaessa, sisältääkö 35 käyttäjäviesti 203 käyttäjätunnuksen ja salasanan. Maksunvälityslaitteisto ei sen sijaan tarkista maksua. Maksun tarkistaminen on maksujärjestelmän 205 12 tehtävä. Maksujärjestelmä on esimerkiksi jokin seuraavista maksujärjestelmistä: pankin hallinnoima prepaid-kukkaro, muun tahon hallinnoima prepaid-kukkaro, tietoliikenneverkkoa käyttävän operaattorin laskutusjärjestelmä. Maksujärjestelmä tarkistaa käyttäjän (maksajan) 5 henkilöllisyyden ja saldon. Saldon riittäessä maksujärjestelmä hyväksyy maksun ja vähentää maksun saldosta.

KUVIO 5 esittää maksunvälityslaitteiston, päätelaitteita, palvelu- laitteistoja, maksujärjestelmiä ja niiden välisiä tietoliikenneverkkoja. Käyttäjä 501 lähettää matkaviestimellään 502 SMS-viestin matkaviestinverkon 503 10 kautta maksunvälityslaitteistolle 504, joka välittää maksun kiinteän verkon 505 kautta maksujärjestelmään 506. Käyttäjän 501 saldon ollessa riittävä, maksunvälityslaitteisto 504 komentaa matkaviestinverkon 503 kautta lähetetyn SMS-viestin avulla palvelulaitteistoa 507 antamaan käyttäjälle 501 virvoitusjuoman. Väärinkäytön estämiseksi palvelulaitteisto 507 on sovitettu 15 vastaanottamaan SMS-viestejä ainoastaan maksunvälityslaitteistolta 504.

Toinen käyttäjä 508 maksaa TV:ssä näkemänsä tuotteen joko soittamalla puhelimellaan 509 tiettyyn kiinteän verkon 505 puhelinnumeroon tai tietokoneensa 510 avulla siten, että käyttäjä 508 täyttää Internetin 511 kautta haetun sähköisen tilauslomakkeen. Molemmissa tapauksissa maksunvälitys- 20 laitteisto 504 kommunikoi maksujärjestelmän 512 kanssa käyttäen HTTPS- protokollaa ("HTTP over Secure sockets layer"). Myös palveluntarjoajan ; .1; edustaja 513 käyttää HTTPS-protokollaa päivittäessään tietokoneen 514 kautta palveluidensa hintatietoja maksunvälityslaitteistossa 504.

i.\ Keksinnönmukainen maksunvälityslaitteisto voi periaatteessa • · · **Y 25 kommunikoida päätelaitteiden, palvelulaitteistojen ja maksujärjestelmien •"I kanssa minkä tahansa verkkojen kautta. Maksunvälityslaitteistoa voidaan • · *···1 hyödyntää periaatteessa missä tahansa palvelussa, jonka käytöstä maksetaan sähköisellä maksuvälineellä. Kuviossa 5 esitettyjen esimerkkien ··· v : lisäksi on siis lukuisia muita tapoja hyödyntää maksunvälityslaitteistoa. Nämä 30 maksunvälityslaitteiston hyödyntämistävat ovat kuitenkin alan ammattilaiselle ilmeisiä hänen ammattitaitonsa ja tästä hakemuksesta saatavien oppien johdosta.

• ♦ • · » »I· • f··· t • · · • · · • ·

Claims (10)

13

1. Maksunvälityslaitteisto (201), joka on sovitettu kommunikoimaan viestien avulla ainakin yhden tietoliikenneverkon kautta päätelaitteiden ja ainakin yhden palvelulaitteiston kanssa, kun päätelaiteen 5 (202) lähettämä käyttäjäviesti (203) käynnistää maksutapahtuman palvelun maksamiseksi, tunnettu siitä, että maksunvälityslaitteisto (201) on lisäksi sovitettu kommunikoimaan ainakin yhden tietoliikenneverkon kautta ainakin kahden sellaisen maksujärjestelmän kanssa, jotka tarjoavat eri 10 maksuvälineen palvelun maksamiseksi, ja että maksutapahtuman käsittelemiseksi maksunvälityslaitteisto (201) on sovitettu vastaanottamaan ja lähettämään viestejä seuraavan sekvenssin mukaisesti: vastaanottamaan mainittu käyttäjäviesti (203), joka sisältää ainakin päätelaitteen (202) tunnistetiedon, lähettämään maksuviesti (204) 15 käyttäjäviestin (203) puhelinnumerolla, verkko-osoitteella tai ainakin yhdellä koodilla ilmaisemaan maksujärjestelmään (205), vastaanottamaan maksujärjestelmästä (205) maksuviestin kuittausviesti (206), lähettämään ainakin toinen viesteistä a) päätelaitteeseen (202) osoitettu käyttäjäviestin kuittaus-viesti (207) tai b) palvelulaitteistoon (208) osoitettu palveluviesti (209); ja että 20 mainittu maksuviesti (204) saa tietosisältönsä käyttäjäviestin (203) ·*·., tietosisällön perusteella ja että . .·. ainakin toinen mainituista viesteistä a) käyttäjäviestin kuittausviesti (207) tai b) palveluviesti (209) saa tietosisältönsä maksuviestin kuittaus- • ·· viestin (206) tietosisällön perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, tunnettu siitä, että mainittujen viestien (203, 204, 206, 207, 209) lisäksi • · *···' sekvenssi sisältää maksunvälityslaitteiston (201) ainakin yhden muun lähettämän tai vastaanottaman sanoman (307, 310). • · v

· 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, ϊ”*ϊ 30 tunnettu siitä, että käyttäjäviesti (203) syntyy päätelaitteella (202) soitetun puhelun tuloksena. » · · U.'

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, *’:** tunnettu siitä, että käyttäjäviesti (203) on jokin seuraavista vaihtoehdoista: SMS (Short Message Service) -viesti, MMS (Multimedia 35 Messaging Service) -viesti, sähköposti-viesti, HTTP (Hypertext Transfer Protocol) -palvelupyyntö. 14

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, tunnettu siitä, että käyttäjäviestin (203) ollessa osoitettu tietoliikenneverkon tiettyyn puhelinnumeroon (402), tietty puhelinnumero (402) sisältyy käyttäjäviestin tietosisältöön.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, tunnettu siitä, että käyttäjäviestin (203) ollessa osoitettu tietoliikenneverkon tiettyyn verkko-osoitteeseen (407), tietty verkko-osoite (407) sisältyy käyttäjäviestin tietosisältöön.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, 10 tunnettu siitä, että käyttäjäviesti (203) sisältää ainakin yhden tiedon, joka on kirjoitettu päätelaitteella (202).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, tunnettu siitä, että maksunvälityslaitteisto on sovitettu tallentamaan maksunvälityslaitteiston käyttöliittymän kautta 15 syötetty tietojoukko muistiin, suorittamaan ainakin yksi kytkös (408-412) tietojoukon tietojen (402-405, 407) välillä, hakemaan mainittu tietojoukko muistista käyttäen ainakin yhtä käyttäjäsanomasta (203) luettua tietoa hakuavaimena ja 20 täydentämään käyttäjäviestin (203) tietosisältöä ainakin yhdellä muistiin tallennetun tietojoukon tiedolla (402-405,407).

. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, : tunnettu siitä, että maksunvälityslaitteisto on sovitettu :*.·* tarkistamaan palvelun saatavuus. • · · "Y 25

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maksunvälityslaitteisto, •"f tunnettu siitä, että maksujärjestelmä (205) on jokin seuraavista • · *···* maksujärjestelmistä: pankin hallinnoima prepaid -kukkaro, muun tahon hallinnoima prepaid -kukkaro, tietoliikenneverkkoa käyttävän operaattorin ·* laskutusjärjestelmä. ·*· 30 ··· · · * * · * • · · • ♦ • · • · · ··< • ••Φ · i # • «t • · 15