FI120666B - Oksanpaalain - Google Patents

Description

Oksanpaalain Tässä asiakirjassa esitellään metsätalouden piiriin kuuluva, puunkorjuussa käytettävä laite karsinta-paalain koneelliseen puunkorjuuseen, jolla jäljestetään kaadetun puun oksien ja muun hakkuutähteen ja hylkypuun talteenotto polttopaaleiksi.

Laite on puunkoijuussa käytettävän metsänhakkuukoneen eli puita kaatavan, karsivan ja katkovan koneen runkoon asennettu lisälaite. Sillä ratkaistaan niitä ongelmia, joita on koneellisen puunkorjuun hakkuutähteinä metsään jäävien oksien ja latvusten sekä puun hukkapätkien talteenotossa energia-polttoaineeksi. Keksinnön laitteella sekä irrotetaan oksia puusta hallitusti että saman tien myös paalataan oksat paaleihin. Karsintapaalaimessa uutta on oksien karsinnan ja paalauksen liittäminen toisiinsa, pudottamatta oksia ja latvuksia lainkaan maastoon odottamaan erillistä paalausta tai hakkuutähteiden talteenottoa irtotavarana. Uutta on myös karsinnassa irtoavan kuoren ja erilaisten nyt hylkypuuksi jäävien puuainesten ja rankojen talteenotto näihin polttopaaleihin.

Yleisenä tavoitteena maailmalla, Euroopassa ja Suomessa on vähentää fossiilisten eli kivihiili-ja öljyperäisten polttoaineiden käyttöä, jotta säästetään näitä niukentuvia luonnonvaroja ja vähennetään niiden polton aiheuttamaa hiilidioksidipitoisuuden lisäystä ilmakehässä ja kasvihuonekaasun lisäyksestä tulevaa ilmaston haitallista lämpiämistä.

Hakkuutähteiden myynti markkinahintaan lisää myös metsän kasvatuksen kannattavuutta. Kauppa-ja teollisuusministeriön v. 2005 julkaisemassa selvityksessä arvioidaan, että vuoteen 2015 mennessä suurimmat uusiutuvien energiapolttoaineiden lisäysmahdollisuudet Suomessa ovat juuri puunkorjuun hakkuutähteistä koottavan metsähakkeen käytössä, kaikkiaan 42 PJ. Lisäksi muuta puun pienkäyttöä polttoaineena on lisättävissä 21 PJ (ilman metsähaketta).

Nykyään puiden biomassasta otetaan talteen lähinnä runkopuu. Latvusten ja kantojen talteenottoa on aloitettu jossain määrin. Kun avohakkuussa kaadetaan puita, on mäntyjen biomassasta 16 % ja kuusien biomassasta 27 % metsään jätettävässä latvapuussa ja oksissa. Nämä osuudet ovat molemmat suuremmat kuin kannoissa ja juurissa • · l ** olevan puubiomassan osuudet (15 ja 14 %), (intemet-sivuilla • · · http://www.tekes.fi/julkaisut/puuenergian_teknologiaohjelma.pdf). Sama Tekesin raportti vuodelta 2004 esittää, • · · : : : että hakkuutähteiden paalauksen tuottavuuden nostaminen ja kustannusten alentaminen sekä paalauksen ;*** j laajentamisen harvennusten pienpuun paalaukseen ovat ensisijaisia kehittämiskohteita.

• · · : ·. Raportti mainitsee sivulla 46 aj atuksen tähteen paalauksen liittämisestä hakkuukoneen toimintoihin ainespuun • · · ^ # teon yhteyteen, mutta mainiten samalla, että kysymyksessä on kuitenkin monimutkainen teknis-taloudellinen • · ongelmavyyhti, j ohon ei ole näköpiirissä ratkaisua.

Hakkuutähteiden ja kantojen korjuuta energiapuuksi on esitelty korjuutekniikoiden, ympäristövaikutusten ja työn • · · * laatuohjeiden osalta Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapion julkaisemassa Energiapuun korjuun oppaassa • · · :. ί (intemet-sivuilla http://www.metsavastaa.net/tiedostot/dokumentit/9675/Niemel%E4_energiapuu.pdf).

..., · Hakkuutähteitä eli oksarisuja, latvuspuuta, välileikkoja ja hakkuualalle jätettyä lahoa, vikaista tai pienimittaista • · . luonnonpoistuman hylkypuuta kootaan nyt useammalla eri tavalla polttoaineeksi. Yleisimmin kootaan . hakkuurisua hajatavarana kourakuormaimella kuormatraktoreihin, kuljetetaan risut metsätraktorin lavalla |j· hajatavarana kaukokuljetusvarastolle ja viedään risu sieltä käyttöpaikalle poltto-aineeksi joko haketettuna : * ·. · kaukokuljetukseen kuormauksen yhteydessä tai järjestäen kuljetetun irtorisun haketus polttohakkeen lopullisella • · käyttöpaikalla.

2

On kehitetty paalainlaitteita, joilla erillisenä hakkuualalle tuotavana paalauslaiteyksikkönä paalataan hakkuualalle metsänkaadon yhteydessä jäänyt hakkuutähde. Näitä laitteita ovat kehittäneet ja patentoineet suomalaiset Timberjack (nyt John Deere OY), Pinomäki Oy (nyt Pinox Oy) ja eräät ruotsalaiset yritykset.

Pinox-yhtiö on myös kehittänyt menetelmän ja kaluston kuljettaa paalit hakkuualalla paaleja puristavan koneen kuljetuslavalla ilman muuta metsätraktoria kuljetuskoneena (hakkuutähdepaalain Pinox 828). Hakkuutähdepaalaimella paalauksen kustannus pelkän paaliin kuormauksen ja paalin teon osalta on korkea, 8 € / paalattu kiintokuutiometri ja paalattu 1 MWh (intemet-sivuilla http://websrvl.tekes.fi:8080/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Paattyneet/Puuenergia/en/Dokumenttiarkisto/Vie stintaJa_aktivointi/Julkaisut/PROJEKTIT/2_PRODUCTION_SYSTEMS_AND_TECHNIQUES/PUUY02.doc). Kustannus nousee näinkin korkeaksi, koska on tuotava erillinen koneja paalauskoneen on oltava järeä sekalaisen aineksen paalaamisen takia. Ja siksi, että kone seisoo suuren osan vuodesta sääolojen takia.

Mikäli hakkuutähteitä kootaan hakkuualalta jälkeenpäin edellä esitettyjen koneiden käyttötavalla, risumassan mukana tulee kiviä ja kivennäismaata, jotka rikkovat ja tylsyttävät paalien katkaisussa ketjusahan teriä, hakkureissa hakkurin teriä ja kuluttavat ja tukkivat hakkeen kuljettimia ja tuovat turhaa ainesta puuntuhkaan. Paalauksessa onkin päädytty käyttämään kovin järeitä koneita ja tekemään pieniä paaleja, normaali keskipituus vain 3,2 metriä, läpimitta 70 cm ja paino vain 450-550 kg. Koska oksia ja latvusrankoja on sekaisin, ei niistä voi enää koota järjestelmällisesti paaleja, joissa runkopuu alimpana tukee paalin rakennetta.

Kun risumassaa on painunut pehmeän maan sisään liikuttaessa alalla raskailla koneilla tukkeja ja kuitupuuta kuljettamassa, menetetään osa hakkuutähteistä, varsinkin turvemailla. Hakkuutähteiden lumeen jäätymisen ja satavan lumen alle jäämisen takia mainituilla paalaimilla risujen korjuutyötä ei voi aina tehdä talvella lumen aikana. Nyttemmin eräs suuri hakkuutähteen korjuuyhtiö onkin luopunut hakkuutähteen paalaajien käytöstä juuri sen takia, että paaleihin tulee liikaa lunta ja jäätä eivätkä ne kuivu kesälläkään tarvittavaan kosteuteen. Näistä syistä paalauskoneita on pantu seisomaan ja Metsäteho OY:n kokoaman tilaston mukaan (Metsätehon katsaus 26 /2007) Suomessa oli v. 2006 käytössä vain 12 risunpaalauskonetta, vaikka niitä on myyty enemmän.

• · ' * * Nykyisillä hakkuutähdepaalaimilla ei pystytä ottamaan talteen puunkuorta, jonka puunkorjuukoneen karsintaterä ··· •... · on puita nilapuun aikana (touko-kesäkuussa) kärsiessään jo pudottanut maahan. Tämä menetetty kuorimäärä on • · · : : : tutkimusten mukaan jopa puolet kuoresta nilapuun aikana ja se menetetään takaisin luonnolle. Samoin menetetään j * * *; aina se erittäin suuri kuorimäärä, joka eucalyptuspuiden kuorinnassa eri puolilla maailmaa heti karsinnan • · · I ·. yhteydessä aina putoaa maahan.

• · · ... On myös kehitetty laitteita, joilla haketetaan heti työmaalla runkoja, jotka on samalla koneella kaadettuja • · ’ * * karsittu (Biologistiikka Oy). Mutta näitä laitteita ei ole suunniteltu saman tien järjestettävään kaikkien oksien palstalla haketukseen tai niputukseen paaleiksi. Hento-oksaisia ohuita runkoja ja latvaosia koneella voi kyllä ··· *. * * hakettaa kaadon yhteydessä. Mutta koneella ei voi enää sitten poimia eikä syöttää järeämmistä rungoista karsittuja • · · oksia haketukseen, vaan ne jäävät maastoon.

Nyttemmin on kyllä kehitettyjä patentoitu (Pasi Romo, Biotukki Oy Kangasniemi, hak.not 20001590, • · . 20031256,20065358, U20030208, U20040070) paalainlaitteet, joilla kaadettavia puunrunkoja oksineen paalataan • · . polttohakepaaleiksi, mutta laitteet soveltuvat vain hyvin ohuiden ensimmäisen harvennuksen runkojen i (’j* paalaamiseen. Sama paalainlaite voi kyllä paalata ohuita karsittuja runkoja paaleihin selluteollisuuden raaka- aineeksi.

• * 3

Vaikka hakkuutähteiden korjuu lisääntyy kaiken aikaa ja on esitetty edellä mainittuja konemalleja ja työketjuja, ei kukaan ole esittänyt teknistä ratkaisua karsittujen oksien talteenoton liittämistä runkopuun korjuuseen jo heti karsinnan ja katkonnan yhteyteen.

Tässä julkaisussa esitettävällä laitteella vähennetään oksapuun korjuun työvaiheita, kun niiden paalaus liitetään suoraan runkojen karsintaan. Tällöin alalta voidaan ottaa paaleihin myös ohutta alispuuta, jota ei tehdä teollisuuspuuksi. Ja ottaa talteen kuorintajäte. Tämä tehdään rakentamalla metsänhakkuu-koneeseen oksien kokoamis- ja paalainlaite, mutta käyttämällä sen toiminnassa hyväksi metsänhakkuukoneen kaatokouran rungonsyöttölaitetta.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan vaatimusosaan.

Seuraavassa tämän keksinnön oksapaalaimen rakennetta ja toimintaa selostetaan piirroksen Fig. 1. avulla. Liitepiirroksessa (X) tarkoittaa käsiteltäviä runkoja, (O) oksia ja (Y) tehtäviä oksapaaleja.

Laite (A) on metsäharvesterin koura eli työpää riippuvana nosturivarressaan, (B) sen syöttörullasto ja (C), ketjusaha tai giljotiinikatkaisin (G), kaikki hydraulitoimisina.

Laitteisto sisältää seuraavat osat: - pitkänomainen, koneen tai perävaunun rungolla akseloituna keinuva paalainlava (1); - lavan varaan molempiin runkopalkkeihin rakennettu hahloteline (2) kourakuormainen työpäätelineeksi karsinnassa ja katkonnassa; - oksanohjauskaulukset molemmin puolin ja alla ja päällä (3) kiinteinä putkimaisina ohjaimina kääntämään oksat samansuuntaisiksi ennen karsintaa, karsinnan aikana ja karsinnan jälkeen; - oksapuukot (4) erikoisesti muotoiltuna puukkoina, joista päällimmäinen (4A) on kiilamainen ja kaksi sivuilla olevaa (4B) ovat kaarevia varustettuna jättöreunuksella, joka osaltaan ohjaa oksia niputukseen hydraulisten syöttötelojen välissä; - hydraulisesti pyöritettävät paalin puristustelat (D) alla, sivuilla ja päällä; - sitomislaite (E) sitomaan paali useilla nailonlangoilla; • « : ·· - sitomislangan rullat (F); • · · - paalin määrämittaan katkaiseva oksapaalaimen ketjusahalaite (G).

: * · *: Puut (X) kaadetaan metsäharvesterin kouralla (A) ja ketjusahalla (C). Kaato/karsinta/katkontapää ottaa maassa . * * *. olevan rungon käsittelyynsä karsien ty virunkoa oksapuukoilla (4) ja katkoen ketjusahalla (C) kuten aina ♦ ·. muutenkin ensimmäisen, yleensä oksattoman (ja usein toisenkin oksattoman), keskimäärin 47 - 49 desimetrin • ♦· *... pituisen sahapuupölkyn poikki. Rungon kärsimättömän latvaosan työpääkoura (A) nostaa oksanpaalaimen • · * * * pitkänomaiselle karsinta· ja paalauslavalle (1), joka on metsänhakkuukoneen laitteena runkoon kiinnitettynä, työasennoltaan säädettävänä laitteena hydrauliliitännöin.

··· *. * * Karsinta- ja paalauslava voi olla lyhyt, 4- 6 metriä pitkä, mutta voi olla myös 10-12 metriä pitkä niin, että paali ··· i t kootaan pitkänä latvuspuurankojen päälle.

_ ’ . Karsintalavassa on putkista kootut hahlot (2), joiden väliin käsiteltävä runko nostokouralla pudotetaan ja • » . kiinnitetään ja nostokourassa on vastaavasti korvakkeet, joiden varassa kouran työpää pysyy tukevasti työasennossaan karsintalavalla hahlossaan, kun runkoa syötetään kouran työpään rullilla eteenpäin.

··· Ja karsinta-ja paalauslava (1) on nivelöity jalustaansa mukautumaan ohjatusti työstettävän puun (X) suuntaan ja ···· . *. ! asentoon, kun vielä alkuun raskasta ja oksaista runkoa (X) aletaan karsia. Hydrauliset tukijalat voivat olla tarpeen • · työasennossa koneen heilumisen estämiseksi.

4

Kaatokouran tavanomaisen syöttörullaston (B) voimalla runko siirtyy lavalla eteenpäin. Oksat (O) joutuvat oksanohjaimilla (3) ohjattuina ja kallistettuina ensin oksapuukkoihin (4) aina jossain määrin rungon suuntaisiksi kääntyen. Karsintaterä rungon yläpuolella puukkoterä (4A) on kiilamainen, työntäen jo terämuodollaan ja terän keskellä olevilla haijoilla oksia sivuille ja myös rungon suuntaisiksi. Kun sivuoksan tyvi kohtaa viiston oksapuukon (4B), teräreuna ensin murtaa oksaa vielä kääntymään rungon suuntaan ja oksapuukko hiukan viistossa viiltää oksan poikki jättäen siistin leikkuujäljen. Sivuilla olevien oksapuukkojen (4B) jättöreunassa oleva metallireunus osaltaan ohjaa oksia alaspäin molemmin puolin karsittavaa runkoa ja nippuun paalaimen kehikon sisään yhdensuuntaisiksi hydraulisten syöttötelojen välissä, jotka kääntävät oksat paalin suuntaisiksi. Tavoitteena ei ole pelkästään nopea ja helppo karsinta, vaan karsinta määrätietoisesti ohjaten oksat jäijestyksessä yhdensuuntaisina paalaukseen.

Oksien irrotus ja ohjaus paaliin on järjestettävissä myös rakentamalla karsintalaite pyöriväksi rataskehäksi, johon kiinnitetyt muotoillut ja jousipainotetut karsimaveitset katkaisevat oksat ja ne ohjataan samalla telastojen väliin, jotka syöttävät oksanauhan paalikehtoon sopivan pituisina erinä.

Kolmantena vaihtoehtona on rakentaa kaatopään (A) puuta eteenpäin syöttävät syöttörullat säädettäviksi niin, että suuntaamalla ne pyörimään viistoon saadaan karsittava runko syöttövaiheessa pyörimään ja oksat ohjataan samalla katkeamaan kiinteillä oksapuukoilla ja ohjaten ne tästä vaiheesta paalainkehtoon.

Karsintaterien ja puukkojen irrottama kuori putoaa kaikissa näissä ratkaisuissa koottavan paalin sisään. Selvitykset osoittavat, että havupuun nilapuun aikana touko-kesäkuussa karsintaterät (C) voivat irrottaa maastoon puolet kuoresta. Ohjaamalla irtoava kuori paaleihin pelastetaan touko-kesäkuun aikaisessa korjuussa polttokäyttöön neljäsosa puun kuorimassasta ja noin 3,5 % runkopuun kuoripäällisestä kuutiomäärästä, 5-10 m3 metsähehtaarilta.

Sitä mukaa kuin syöttörullat vetävät runkoa laitteen läpi ja oksat kootaan paalainlavalla, ketjusaha (C) katkoo tukki-ja kuitupuupölkkyjä määräpituisiksi putoamaan maahan ja metsänhakkuukoneen ATK-laitteet kirjaavat puutavaran mittaustiedot ohjaamoon. Ja ohjaaja kirjaa mittaustiedostoon tehdyt paalit.

• · : · · Kun rungon teollisen käyttöpuun osa on karsittu ja katkottu ja vain hento-oksainen latvus on jäljellä, koura (A) • · · ! ()! nostetaan hahlostaan ja hento-oksainen loppulatvus ohjataan kouralla (A) paaliin kärsimättömänä.

; * {*; Sitä mukaa kuin paalainlavan sisus täyttyy, paalia puristetaan rivoilla varustetuilla puristus- ja siirtoteloilla (D) . * · ·. eteenpäin. Kun paali (Y) on riittävän paksu ja pitkä, se sidontalaitteella E ja sidonta-lankarullasta (F) otetulla • · · ; ·, nailonlangalla sidottuna katkaistaan ketjusahalla (G tai C) tai saksileikkurilla määräpituuteen ja putoaa maahan.

• · · "... Kouran (A) työpää on vapaa nostettavaksi seuraavan puun kaatoon samaan aikaan kun paalia vielä puristetaan • · • · · työtavalla, sidotaan paaliksi ja leikataan poikki.

Laitteessa on lisäksi tukikehikoita katkotun käyttöpuun ohjaamiseksi, jotta rungot eivät repeile halki katkaisu- ··· ·.· * vaiheessa ja katkottu puutavara ohjataan niillä maahan kasoihin.

• · · : : Jotta oksapaalista tulee tukeva ja se pitää muotonsa paalia myöhemmin kuljetettaessa, kuljettaja sijoittaa paaliin alimmaksi ja lopuksi päällimmäiseksi vahvan latvuspuun tai useammankin, sijoittaa myös sivuille hakkuualalla • · olevia, määräpituisiksi pätkittyjä rankoja. Paalista saadaan niiden avulla tukeva kuljetuksia varten ja niillä sidotaan paaliin löysä risuaines, irronnut kuori, oksanpätkät ja raakkipölkyt. Paaliin voidaan ottaa myös mukaan ··· niitä hakkuualalle muuten pitkinä seisomaan jääviä kantoja, joita kaadon jälkeen voi leikata ja nostaa paaliin.

···· . *. : Tämä käy päinsä varsinkin turvemailla, missä voi leikata juuria poikki turvekerroksen läpi.

• ·

Karsintalaitteella varustettua konetta voi ohjata yksi kuljettaja, mutta paalainta käyttämässä voi olla lisäksi toinen ohjaaja ohjaamossa. Paalainkone voidaan rakentaa robotiksi.

5

Oksapaalaimella kootut paalit voidaan jättää hakkuualalle kesäksi kuivumaan n. 60 - 70 %:n kosteudesta 30 - 40 %:n kosteuteen ja saaden osa neulasista karisemaan ravinteineen maastoon. Oksapaaleja voidaan myös pitää kuivumassa tienvarren pinoihin koottuina. Koska oksapaalit ovat niinkin harvoja, ne kuivuvat hajapinoissa hyvin, mutta oksamassa ei ala lämpenemään. Mitään itsesyttymisvaaraa ei paaleissa ole. Ohueen oksa- ja latvapuuhun ei iskeydy vahinkohyönteisiä leviämään metsään. Oksapaali painaa yleensä 500 - 800 kg. Hehtaarilta voi kertyä 100 - 120 paalia. Paalin energiasisältö vaihtelee 0,8 -1,5 MWh. Oksapaalaimen teho voi olla 5-10 paalia tunnissa osana puukorjuuta, 2.500 - 8.000 kg paalioksaa+rankaa tunnissa, laskien että kolmasosa käytetystä työajasta kuluu oksien hallittuun karsintaan ja paalaukseen. Hehtaarin alalta voidaan ennakkolaskelmien mukaan korjata 35.000 - 50.000 ja jopa 75.000 kg kaatotuoretta ja osin metsäkuivaa ainesta sisältävää polttopaalia. Hehtaarin alalta korjatun ranka+oksa+ kuoripaalimassan energiasisältö voi avohakkuualan kuusikossa olla 100 - 150 MWh. Esimerkkejä karsinta-paalainkoneen käytöstä.

1. Avohakkuuala. Ojitetun turvemaan kuusivaltaisen metsän avohakkuussa talviaikaan asennetaan oksanpaalain lisälaitteeksi korjuukoneeseen. Paalataan oksia suurten kuusien ja mäntyjen kaadon yhteydessä. Huomataan, että alueella on edellisen harvennuksen jäljiltä hyvin paksun lumen takia jäänyt hyvin pitkiä kantoja, jotka sahataan kaatokouralla poikki ja kantopuu paalataan oksien sekaan. Huomataan myös, että alueella on myrskyn ja lumen murtamia ohuita, kuivuneita runkoja, joiden osat nostetaan maasta ja paalataan myös oksapaaleihin.

2. Eucalyptuspuun karsinta ja kuorinta Uruguaissa. Yritys rakentaa suuren sellutehtaan Uruguaihin käyttämään nopeakasvuista eucalyptuspuuta puuplantaaseilta. Koska eucalyptuspuun kuori kaadon jälkeen kumiaineen kuivuttua juuttuu puuhun kiinni niin tiukasti, että sitä ei kuorintakoneilla myöhemmin saa kuorittua riittävän tarkkaan, kuoritaan puut jo metsässä korjuukouriin liitetyillä kuorintalaitteilla. Irtoavat kuoriliuskat -13 % runkojen oksattomasta kuorellisesta tilavuudesta - pudotetaan kuorintavaiheessa karsintapaalaimeen oksien sekaan. Eucalyptuspuun lehtien ja kuoren talteenotosta on korjuualoilla sekin etu, että niistä ei enää kerry maan pintaan sitä kuivuvaa ja sitten kuivine kuminesteineen suorastaan ruudin tavoin palavaa ainesta, joka maailmalla usein aiheuttaa satojen tuhansien hehtaarien metsäpaloja.

• ’ · · Etuna karsintapaalaimen rakenteessa on yksinkertaisuus. Työvaiheet hoidetaan pääosin jo toimiviksi kehitetyillä ··· : : kalustoilla - vain järjestäen vaiheittainen hallittu karsinta ja sen jälkeinen paalaus. Paalaustyö tehdään kuitenkin • · · j 1 · 1. kevyeksi kokoamalla paalia hitaasti ja ohjatusti sitä mukaa kuin itse runkoa karsitaan, saaden paali tasalaatuiseksi . · · ·. ja määrämittaiseksi jo oksien kokoamisvaiheessa.

• ·

Etuna oksanpaalaimessa tehdyssä paalissa on paalin rakenne. Sijoittamalla paaliin maaliekopuista ja ohuista • · · *... rungoista tukipuita paalista saadaan tukeva kulj etuksia varten. Karsinta/paalainlaite voi olla myös perävaunussa.

• · * · · · 1 Ja voi olla myös erilliskone, j oka vain kytketään työskentelemään rinnan kaatokoneen kanssa.

Koska tämä karsinta/paalausyksikkö voi toimia paksunkin lumen ja lumisateen aikana, voidaan lisätä • · · •. · · talviaikaisia hakkuita ja varastoida puuta ja teollisuushaketta ilman varastoitavan tavaran pilaantumisriskiä : ’ 1 1: hakijan patentin FI 103028 B 2 mukaisella hakkeen kylmäkastelun hoitavalla erikoislumitykillä.

• · ·

Koska paaleihin ei välittömässä paalauksessa tule kiviä eikä kivennäismaata, paalinleikkuuterät ja hakkuriterät • · · · · • · pysyvät terävinä. T alvisin laite paalaa risua, j osta lumi j a j ää on kaadossa irronnut.

• · · · ·

Haittana karsintapaalainta käytettäessä on, että varsinaisen runkopuun käsittely kyllä hidastuu. Mutta vältytään · · oksien talteenoton tuomasta tarpeesta käyttää erillisiä koneita työmaalla ja vältytään lisäkoneiden siirtokuluista.

• · · · : Mikäli halutaan välittömästi hakettaa oksamassa ilman paalien sitomista ja katkaisua, on laitteeseen rakennettava • · · syöttö-ja puristustelojen jälkeen kynänteroitin-periaatteella toimiva hakkuri, joka hakettaa oksamassan ohjaten hakkeen säiliöön tai suursäkkeihin tai kuivemman ilmaston alueilla maakasoihin kuivumaan.

Claims (2)

1. 6 Puunkorjuussa käytettävä, metsänhakkuukoneen runkoon kiinnitettävä, hydraulisin käyttölaittein varustettu lisälaite - oksanpaalain - jota käytetään laitteena koneessa, jossa on: - metsäharvesterin tavanomaiset koura (A) hydraulisin kouraterin, varustettuna korvakkein hahloa varten - työpään hydrauliikalla toimiva syöttörullasto (B) - kaatopään ketjusaha (C) -ja puunmittauksen ATK-laitteet ja oksapaalaimessa omintakeisina osina ovat: - pitkänomainen karsinta-paalauslava (1), rungolla kääntyvä ja vasemmalle ja oikealle keinuva - kiinnitystelinehahlo (2) kouran työpään työasemaksi paalaimessa • kiinnitystelineeseen kiinnitetyt oksanohjauskaulukset (3) kiinteinä putkimaisina ohjaimina, osin teräreunoin - suora karsintaterä, yksi kiilamainen karsintaterä (4A) ja sivujen oksapuukot (4B) varustettuna oksia murtavin viistoin teräreunoin ja karsittuja oksia eteenpäin ohjaavin puukkoterän jättöreunoin - tai näiden karsintaterin sijasta rungon pyörivä karsintakehä karsintapuukoin ja oksanohjaimin - hydraulisesti pyöritettävät paalien puristustelat (D) - paalin sitomislaite (E) paalien (Y) sitomiseen ja paalauslangan katkaisemiseen - paalilankarullat (F) tunnettu siitä,että: 1. puu kaadetaan metsäharvesterin kaatokouralla (A) ja karsitaan maassa kaatopään karsintapuukoilla • · • * * (4), katkotaan tyviosastaan pölkyiksi ketjusahalla (D) • · · • · *... * 2. kouralla (A) nostetaan määrämittaan katkaistu latvusranka tai maapuuranka karsittuna tai • · · *.* * kärsimättömänä ensiksi alimmaiseksi, tukevoittamaan paali • · · *... * 3. työpääkoura (A) nostaa puurungon kärsimättömän loppuosan oksineen pitkänomaiselle ; * · · karsintalavalle (1), joka on koneen runkoon kiinnitettynä • · · •.., · 4. kouran (A) työpää hahlossaan (2) vetää syöttörullastolla (B) runkoa karsinta-paalainlavalla (1) eteenpäin : Γ: 5. oksanohjauskaulukset (3) kääntävät oksia rungon suuntaisiksi eri puolilla runkoa ; ” *: 6. karsintapuukot (4) muotoiltuna murtavat terän edessä olevilla murtolevyillä oksia kääntäen niitä • · · t‘mt· rungon mukaisiksi, puukot leikkaavat oksat poikki ja jättöreunojensa (4A, 4B) levyillä ja • · . kärkilaipoillaan ja telasyötöllä ohjaavat oksat kaatumaan rungon suuntaisesti paalaimeen • · . 7. syöttö-ja puristustelat (D) sivuilla ja alla syöttävät paalia eteenpäin ja puristavat sen kokoon ...: 8. sidontalaite sitoo paalin langalla • · *. * ·; 9. ketjusaha (C) paalin päälle siirrettynä tai erillinen kiinteä ketjusaha tai gilj otiinilaite kehyksissään toimivana (G) katkaisee paalin (Y) putoamaan maahan 7 10. karsintalaitteen käyttö osillaan (1,2, 3,4A, 4B) varustettuna puunkorjuussa käytettävässä pyöräkone- tai kaivinkonerunkoisessa metsänhakkuukoneessa, joka on varustettu kouralla (A), syöttörullilla (B), ketjusahalla (C) ja ketjusahalla tai giljotiinilla (G) polttopaalien paalaamiseen oksamassasta, hylkyrangoista ja irtoavasta tai samalla kuorittavasta puunkuoresta. ·· • · • *· ··· • · • · • · · • · · • · · • · · • · · • · • · ··· ·· • · • · · • · · • · • · ·· · ··· • · · • · · ··« • · ♦ » • · · • · • · • · · • φ · · • · • · · • · · • · 8
2. 1. Tilläggsanordning- kvistbalare - som är forsedd med hydrauliska manöverdon, monterad pä en skogsmaskins ram och som används vid drivning används som anordning i en maskin som uppvisar: - en i skördaren vanlig griparm (A) med hydrauliska gripblad, forsedd med beslag för ett spär - matningsrullar (B) som fungerar med hydraulik i arbetsaggregatet - en kedjesäg (C) i skördaraggregatet - och ADB-utrustning för mätning av träd och självständiga delar i kvistbalaren är: - ett längsträckt kvistnings- och balningsflak (1) som beläget pä ramen svänger och gungar tili vänster och höger - fastställsspär (2) som arbetsstation för arbetsaggregatet av griparmen i balaren - vid fäststället monterade kviststymingskragar (3) i form av fast rörformiga styrorgan, dels med bladkanter - rakt kvistningsblad, ett kilformigt kvistningsblad (4A) och kvistknivar (4B) som vid sidoma är försedda med sneda bladkanter som bryter kvistar och med knivbladets bakkanter som styr kvistade kvistar ffamät - eller i stället för dessa kvistningsblad en roterande kvistningscirkel i ramen försedd med kvistningsknivar och kviststymingsorgan - hydrauliskt roterbara valsar (D) för pressning tili balar - balbindningsapparat (E) för bindning av balar (Y) och för avskäming av balträd - balträdsrullar (F) kännetecknad av att: 1. trädet falls ned med en fällgrip (A) i skogsharvestem, kvistas pä marken med en kvistningskniv (4) i skördaraggregatet och kapas med en kedjesäg (D) tili stockar frän sin rotända 2. med griparmen (A) lyfts en kronstam som har kapats i önskat mätt eller en kvistad eller okvistad markträdstam först nederst för att göra balen stadig 3. griparmen (A) i arbetsaggregatet lyfter den okvistade resten av trädstammen med sinä kvistar tili ett längsträckt kvistningsflak (1) som har fästs vid maskinens ram 4. griparmens (A) arbetsaggregat i sitt spär (2) drar stammen med matningsrullama (B) framät pä kvistnings- och balningsflaket (1) 5. kviststymingskragama (3) vänder kvistama i stammens riktning pä olika sidor av stammen 6. formade kvistningsknivar (4) bryter kvistar med brytningsskivor framför bladet genom att vända de i stammens riktning, knivama skär av kvistama och styr kvistama till att falla tili balaren i stammens riktning med hjälp av skivor i bakkantema (4A, 4B) och spetsflänsar och valsmatning 7. matnings- och pressvalsar (D) pä sidoma och pä undersidan matar balen framät och pressar den ihop 8. bindningsapparaten binder balen med nylonträd 9. den ovanpä balen flyttade kedjesägen (C) eller en separat fastmonterad kedjesäg eller giljotinapparat som fungerar inom sinä ramar (G) kapar balen (Y) sä att den faller tili marken 9 10. användningen av kvistningsanordningen försedd med delar (1, 2, 3, 4A, 4B) i en skogsmaskin med hjulmaskins- eller grävmaskinschassi som används vid drivning, vilken skogsmaskin är försedd med en griparm (A), matningsrullar (B), kedjesäg (C) och kedjesäg eller giljotin (G) för balning av brännbara balar av kvistmassa, utskottsstammar och trädbark som lossnar eller samtidigt skalas av.