FI120177B - Suoraviestinnän yhteensopivuus kommunikaatiojärjestelmässä - Google Patents

Description

Suoraviestinnän yhteensopivuus kommunikaatiojärjestelmässä

Keksinnön ala

Esillä oleva keksintö liittyy suoraviestintään (IM, instant messaging) 5 kommunikaatiojärjestelmässä ja erityisemmin suoraviestinnän yhteensopivuuteen muiden viestimisjärjestelmien kanssa.

Keksinnön tausta

Suoraviestintä (IM) -palvelu mahdollistaa linjalla olevien tilaajien vaihtaa sanomia internetin kautta. Useimmissa tilanteissa suoraviestintä on toto dellakin ''suoraa", ja jopa internetin huippukäyttöjaksojen aikana viive on harvoin enemmän kuin pari sekuntia. Tullakseen menestyksekkääksi palveluksi mobiiii-iM-palvelun tulisi pystyä toimimaan yhdessä nykyisten järjestelmien kuten tekstlviestipalveiun (SMS, short message service) kanssa. Tämä tarkoittaa, että käyttäjän pitäisi pystyä käyttämään palvelua kontaktiensa kanssa kommu-15 nikoimiseen riippumatta heidän kyvyistään tai käytetystä teknologiasta (ts.

IMistä SMSiään ja SMSistä IMiään), Mobiili-!M:n tulisi pystyä uudelleenkäyt-tämään olemassa olevia sanomakohtaisia iaskutusmalleja ja heijastamaan perinteisten viestimisteknologioiden kuten SMSin käyttäjä kokemusta. Tässä yhteydessä SMS:n kehittymiseen iP-pobjaiSia soveilusteknologioita ja uusia pää-20 telaiteteknologioita kohti viitataan myös "tulevaisuuden operaattoriviestimispai-velu" (F-OMS, future operator messaging service) -käsitteenä.

IM-infrastruktuurilta lähetetyt suorasanomat voidaan melko helposti lähettää eteenpäin perinteisille SMS-käyttäjiiie samoin kuin ei-linjalla (offline) oleville IM-käyttäjiile. Yritys lähettää sanoma jollekulle, joka ei ole linjalla tai jo-25 ka ei: halua hyväksyä sanomia, johtaa ilmoitukseen, että lähetystä ei voida saattaa päätökseen. Tämä takaisinpäin yhteensopivuus iMistä SMSiään voidaan toteuttaa käyttämällä esimerkiksi yleiskäyttöistä tietokoneprotokollä (UGP, universal computer protocol) -rajapintaa tai hypertekstin siirtoprotokolla : (HTTP, hypertext transfer protocol) -rajapintaa IM-palvelimen ja tekstiviestikes-30 kuksen (SMSC, short message service centre) välillä. Tällaisessa tapauksessa !M-palveiin muuntaa suorasanomat (instant message) lyhytsanomiksi (short message), mikäli niitä ei voida välittää suorasanomina (ts. tilanteessa, Jossa B-tilaaja on ei-iinjalla tai hänellä ei ole IM-kykyä). Muunnetut suorasanomat pakataan SMSCihen B-tilaajalle välittämistä varten.

2

Toisessa suunnassa ts. SMS:stä IM:ään nousee kuitenkin esiin ongelmia. Jotta käyttäjä kokemus olisi mahdollisimman hyvä, käyttäjän tulisi pystyä käyttämään IM-asiakasta (client) ainoana viestimäsvälineenään. Sen vuoksi järjestelmän pitäisi pystyä reitittämään SMS-infrastruktuuriita lähetetty tekstu-5 aaiinen lyhytsanoma iM-palvelimelle. Sen jälkeen iM-paiveiimen pitäisi pystyä lähettämään lyhytsanoma edelleen suorasanomana IM-käyttäjälle.

Ratkaistava ongelma on sen vuoksi, kuinka IM-käyttäjälle osoitetut lyhytsanomat voidaan reitittää iM-paiveiimeiie siten, että "normaalit" (SMS-käyttäjaile osoitetut) lyhytsanomat pysyvät yhä koskemattomina.

10 Erääseen mahdollisuuteen toteuttaa SMS.stä IM:ään -yhteistoiminta koskien FOMS-käsitettä sisältyy sanomien reititys suoraviestintä-ja läsnäolo-paivelulie (IMPS, instant messaging and presence service) kotirekisteriin (HLR, home location register) ja/tai SMSC:aan perustuen. Tätä HLRrään perustuvaa lähestymistapaa ovat ehdottaneet useat toimittajat, ja siihen sisältyy tilaajan 15 varustamisen (HLR:ssä) muuttaminen siten, että kaikki tietylle MSISDN:lie (matkaviestintilaajan kansainvälinen iSDN-numero (digitaalinen monipalveluverkko), mobile subscriber international ISDN (integrated services digital network) number)) lähetetyt lyhytsanomat lähetetään IM-palvelimelle. Perustuen HLR:n lähettämään sendRoutinginformationForSM-kyselyyn annettuun vas-20 teeseen SMS reitittää IM-käyttäjälle kohdistetut lyhytsanomat IM-palvelimelle.

SMS-klyttäjä vain lähettää lyhytsanoman käyttäen IM-käyttäjän MSISQN:ää, ja lyhytsanoma saapuu IM-käyttäjän !M-asiakkaase:en. Tähän ratkaisuun sisältyy kuitenkin useita ongelmia. Kuvattua toiminnallisuutta ei ole toteutettu HLRrssä, ts. ei ole mahdollista asettaa annetun käyttäjän, tässä tapauksessa 25 IM-käyttäjän, sijaintia [ts. palvelevan MSC:n (matkapuhelinkeskus, mobile switching centre) GT-osoitetta (yleisosoite, global title)] mihinkään kiinteään arvoon, jota käytettäisiin vain vastattaessa sendRouiinglnformationForSM-kyselyyn. Lisäksi tavanomaisiä äänipuheluita ja data-SMS-sanomia ei tulisi reitittää iM-palvelimelle. Sen lisäksi IM-palvelirhlila ei välttämättä ole GT-osoitetta, 30 tai IM-palvelimet eivät saata pystyä kommunikoimaan käyttäen SS7 MAP -protokollaa {signalöintijärjestelrnä nro 7, signalling system no. 7) tai SIG-TRAN-protokoliaa (signalling transport, signaioinninkuljetus). Sen vuoksi SMSC-ohjelmistoa tarvitsisi modifioida, jotta se pystyisi analysoimaan sen-dRoutinginformationForSiVI-vasteen. Vielä sen lisäksi toteutus operaattorien 35 välisessä yhteen liitännässä voi olla vaikeaa. Näyttää siltä, että ensimmäisen kotimaisen tai ulkomaisen operaattorin verkosta alkunsa saanut iyhytsanoma ; 3 voidaan lähettää edelleen käyttäjää toisen operaattorin verkossa palvelevalle-MSC-ile kulkematta toisen operaattorin SMSC:n läpi. Tällaisessa tapauksessa erityinen HLR:ssä oleva GT-osoite voi aiheuttaa ongelman samoin kuin välitys-tietojen raportointi.

5 Erääseen toiseen mahdollisuuteen toteuttaa SMS:stä !M:ään -yh teistoiminta koskien FOMS-käsitettä sisältyvät vaihtoehtoiset reititysnumerot; esimerkiksi IMPS-etuliite + MSISDN tai jokin muu identifikaatio. Useat toimittajat ovat ehdottaneet etuliitteeseen perustuvia reititysvaihtoehtoja mahdollistamaan lyhytsanomien reitityksen IM-palvelimelle. Tämä suoritetaan konfiguroi-10 maila IM-palvelin käyttämään matkaviestimeen päättyvän lyhytsanoman lähettäjän etuliitettä + MSISDN:ää alkuosoitteessa. Etuliite on lyhyt koodi, jonka 1M-palvelimeen liittyvä SMSG pystyy ymmärtämään. Tämä tarkoittaa, että vastaanottaja vastaanottaa sanoman etuliitteeltä + MSiSDNilta, kun sitä ei voida välittää suorasanornana. Mikäli tämä MSISDN on jo tallennettu käyttäjän osoi-15 tekirjaan, puhelin esittää vastaavalta kontaktinimeitä tulossa olevan SMS:n, vaikka puhelinnumero sisältää etuliitteen. Tällä lähestymistavalla SMS-käyttäjä voi vastata sanomaan, ja lyhytsanoma lähetetään takaisin IM-paiveiimelle SMSC:n kautta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa SMS-vastausten muuntamisen IMiiksi, mutta SMS-käyttäjien ei ole sopivaa aloittaa IM-vuoropuheiuita, 20 sillä käyttäjän pitää kirjoittaa lyhytsanoma etuliitteen + MSISDNm kanssa. Käyttäjä ei pystyisi aloittamaan esimerkiksi ääni- tai videopuhelulta IM-vuoropuhelun aikana johtuen "väärästä" kontaktinumerosta. Toimittajat ovat myös ehdottaneet identifikaationumeron käyttöä MSlSDN:n sijaan. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa SMS:stä lM:ään -perusvälityksen, mutta kohtaa 25 muutoin ongelmia, jotka ovat samanlaisia kuin MSISDN-lähestymistapaan sisältyvät ongelmat Näin ollen etuliiteperusteisia reititysmekanismeja voidaan pitää sopivana vain ei-kaupaiiisiin palveluihin kuten kokeiluihin, koska loppu-käytigjäkokemus alenee merkittävästi verrattuna nykyisiin viestimispalveiuihin [ts. SMS' ja MMS (multimediavieStimispalvelu, multimedia messaging service)].

30 Keksinnön lyhyt kuvaus

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on siten tarjota menetelmä, järjestelmä ja verkkosolmu menetelmin "toteuttamiseksi, jotta yllä selostetut ongelmat saadaan ratkaistua, Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja järjestelyllä, joiile on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaa-35 timuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot on selostettu epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

4

Esillä oleva ratkaisu perustuu ideaan, että järjestelmä on järjestetty tunnistamaan lyhytsanoma, joka lähetetään SMS-käyttäjältä IM-käyttäjälfe. Esillä oleva ratkaisu käsittää, että siirtosolmussa tarkistetaan vastaanotetun SMS-reitityskyselyn perusteella,, kykeneekö B-tilaaja käyttämään suoraviestin-5 tää vai ei. Esillä oleva ratkaisu käsittää lisäksi, että IM-palvelimessa tarkistetaan, onko B-tiiaaja parhaillaan linjalta vai ei. Mikäli B-tilaaja on parhaillaan linjalla, suoraviestintäpaiveiin lähettää siirtosolmua kohti reititysvasteen sisältäen reititysinformaatiota suöraviestintäpalveiimesta. Tämä reititysinformaatio voidaan sen jälkeen välittää tekstiviestikeskukselle varsinaisen lyhytsanoman vä-10 liitämiseksi.

Keksinnön etuna on, että se mahdollistaa, että lyhytsanomat, jotka lähetetään IM-käyttäjälle, identifioidaan ja reititetään IM-palvelimelie samalla, kun kaikki normaali (SMS-käyttäjälle kohdistettu) SMS-iiikenne pidetään koskemattomana. Lisäksi tämä voidaan suorittaa läpinäkyvästi niin, että 1M-15 käyttäjä ei huomaa mitään eroa IM-käyttäjän vastaanottamien SMS-lähtöisten ja IM-lähtöisten sanomien välillä. Esillä oleva keksintö mahdollistaa SMS-paluupoiun toteuttamisen takaisinpäin yhteensopivuutta varten.

Piirustusten lyhyt kuvaus

Seuraavassa keksintöä- kuvataan lähemmin yksityiskohdin edullisten 20 suoritusmuotojen avulla ja viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 havainnollistaa esillä olevan keksinnön mukaista kommuni-kaatiojäqesteimää;

Kuvio 2 havainnollistaa esillä olevan keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaista signalointia; 25 Kuvio 3 havainnollistaa esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuo don mukaista signalointia;

Kuvio 4 havainnollistaa esillä olevan keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaista signalointia;

Kuvio 5 havainnollistaa esillä olevan keksinnön neljännen suoritus-30 muodon mukaista signalointia;

Kuvio 6 havainnollistaa esillä olevan keksinnön mukaisen verkkosolmun toimintaa.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

IM-arkkitehtuuri on melko monimutkainen, ja se voi sisältää useita 35 referenssipisteitä IM-aslakkaaseen, IM-palvelimeen ja IM XDMS :ään [XML

5 (extensible markup language) data management server] ja myös ulkoisiin yksiköihin kuten SiP/iP-runkoon, Jaettuun XDMSrään, pääjärjestelmävälipaiveii-meen (aggregation proxy), läsnäoloyksiköihin, laskutusaktivoijaan (charging enabler) ja iaitehailintapalvelinpalveluihin kokonaisvaltaisen SIMPLE IM 5 -aktivoijan toiminnallisuuden tarjoamiseksi. IM-palvelu on riippuvainen perustana olevasta SlP-infrastruktuurista, joka kuljettaa SlP-sanomia IM-yksikköjen välillä. Arkkitehtuuri voi olla SIP/IP-runko sisältäen IP-muitimedia-alijärjestelmän.

Suoraviestintä- ja läsnäolopalvelu (IMPS) on OMA-aktivoija (open 10 mobile alliance), joka on suunniteltu sanomien ja läsnäoloioformaation vaihtamiseen mobiiliasiakkaiden välillä ja myös mobiili- ja kiinteiden asiakkaiden välillä, Käyttötapauksiin sisältyvät: lisää kontakti IMPS-käyttäjä-!D:ilä tai MSISDN:liä, etsi kontaktiyksiiyiskohdiila tai julkisella profiililla, lähetä suorasa-noma, ulota IM yksityiseen ryhmäkeskusteluun, osallistu IM:ssä yksityiseen 15 ryhmäkeskusteluun, lisää tai päivitä julkinen profiili, paikanna ystävä, automaattinen rekisteröinti ja sisäänkirjaus (login), edistynyt etsi, monisoveiluk-set/istunnot, etäkäyttäjän istunnonhailinta, ilmoituksen lähettäminen päätekes-kustelumoodissa (chatting). Läsnäolo on avaihaktivointiteknologia IMPS:lie. Siihen sisältyy asiakaslaitteen saatavilla olo ("puhelimeni on pääliä/pois pääl-20 tä’\ "puhelu meneillään” (in a call)), käyttäjästatus (saatavilla, ei saatavilla, kokouksessa), sijainti, asiakaslaitteen suorituskyvyt (ääni, teksti, GPRS, multimedia) ja etsittävissä olevat henkilökohtaiset statukset kuten mieliala (tyytyväinen, vihainen) ja harrastukset (jalkapallo, tietokoneen käyttö, tanssiminen). Koska läsnäoiotieto on henkilökohtaista, se voi olla saatavilla käyttäjän toivei-25 den mukaisesti; pääsynohjausominaisuudei sallivat käyttäjien ohjata läsnä-oloihformaatiotaan. Suoraviestintä (IM) on sovellettavissa sekä mobiili- että työpöytämaaiimoihin. Työpöytä-IM-asiakkaat, kaksisuuntainen SMS ja kaksisuuntainen haku (paging) käyttävät suoraviestintää. IMPS-asiakas sisältää mobliiikäsi- ja kiinteät päätelaitteet mutta ei rajoitu niihin, lM:ltä on tärkeitä toi-30 mintoja, jotka ovat samanlaisia kuin PoC. Hidastettu viestintä on vastaanotta-japalvelu päättyvässä verkossa. Hidastettu viestintä takaa, että vastaanottaja vastaanottaa sanomansa vaikka ei olisi linjalla tallentamalla vastaanottajan sanoman hidastettuun toimintoon. Palvelu on päättyvässä verkossa, sillä sanomien tallennus ja manipulointi ön palvelu, josta käyttäjän kotioperaattori tpden-35 näköisesti pystyy laskuttamaan. Käyttäjän oma palveluntarjoaja pystyy tarjoa- 6 maan yksityisyyden ja saatavuuden. Hakijamoodi voi hyödyntää hidastettua viestintää.

Eräs FOMS-käsitteen pääperiaatteista on, että paiveiu tähtää olemaan käyttäjäkeskeinen mieluummin kuin laite- tai teknologiakeskeinen (ts.

5 FOMS-käsite ei rajoitu suoraviesiintään mobiiiiiaitteissa). FOMS-käsite on kuitenkin SMS-palvelu/tuotekäsitteen kehittymistä iP-pohjaisia soveilusteknologi-oita kohti ja uusia päätelaitteisioteknöiogioita kohti. FOMS-käsitteen idea on kiipaiila muitten iP-pohjaisten kommunikaatiopalveluiden kanssa perustuen seuraaviin avainarvoesityksiin: takaisinpäin yhteensopivuus olemassa oleviin 10 kommunikaatiopajvefuihin, kommunikaatioturvallisuus, todellinen ostajaidenti-teettipohjainen kommunikaatio, toteuttamiskelpoinen ja terve tapahtumapohjainen iaskutusmalli ja/tai laiteriippumattomuus sallien palvelun olla aidosti käyttäjäkeskeinen. Laiteriippumattomuuden ei kuitenkaan tulisi vaarantaa lueteltuja avainarvoesitysefementtejä.

15 Haaste laiteriippumattomuudessa on, että olemassa oleva palvelun käyttäjäkokemus (ts. SMS) on brändisitoutumaton ostajille. Jotta pystytään ulottamaan sama ostajakokemus muihin laitteisiin, palvelukokemukseen tulisi liittyä brändi (esimerkiksi MSN Messenger mobiilissa, MSN Messenger PC:ssä). Muutoin ostajahavainto ei liitä palvelukäsitettä olemassa oievaan ar-20 voesitykseen, mikä vuorostaan estää palvelun menestymistodennäköisyyttä.

Eräs idea on tarjota operaattoreille tai palveluntarjoajille mahdollisuus brändätä kommunikaatiopalvelutoiminnaflisuuksia ostajapäätteissä. Esimerkiksi "luo tekstiviesti" -käyttäjärajapintatoiminnailisuLis voitaisiin räätälöidä "luo [brandi]-tekstiviesti” -käyttäjärajapinnaksi.

25 Teknisestä näkökulmasta on useita vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa laiteriippumattomuus. Eräs mahdollinen aktivoija FOMStlle on yhteysalusta (connect platform), joka mahdollistaa turvallisen pääsyn mobiiliruhko-pääsyverkkoo n itsen ai sesti.

Seuraavassa keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan viitaten 30 kolmannen sukupolven mobiilikommunikaatiojärjestelmään kuten UMTS (universal mobile communications system), 3GPP-1MS tai 3GPF2*IMS, Tätä keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitettu rajoittumaan näihin suoritusmuotoihin. Sen seurauksena keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa mobiilikornmunikaa-tiojärjestelmään, joka tarjoaa GPRS-tyyppisen pakettikytkentäisen radlopalve-35 iun, joka kykenee lähettämään pakettikytkentäistä dataa. Esimerkkeihin muista järjestelmistä sisältyvät 1MT-200Ö ja sen kehitystekniikat [kuten 3GPP LTE

7 (tong term evolution), beyond-3G, 4G], !S-41, GSM ja sellaiset kuten PCS (personal communication system) tai DCS 1800 (digital cellular system for 1800 MHz). Mpbijljkomrriyniitsaitiojärjestelmien' ja erityisesti IMT-2ÖQÖ :n ja UMTS:n spesifikaatiot edistyvät nopeasti. Tämä voi edellyttää lisämuutoksia 5 keksintöön. Tästä syystä käytetty terminologia ja käytetyt ilmaisut tulisi tulkita niiden laajimmassa mielessä, koska ne on tarkoitettu havainnollistamaan keksintöä eikä rajoittamaan sitä. Olennainen keksinnöllinen näkökohta on kyseinen toiminto, ei verkkoelementti tai laitteisto, jossa se suoritetaan.

Kuvio 1 havainnollistaa esillä olevan ratkaisun mukaista kommuni-10 käsitejärjestelmää S siten, että vain keksinnölle olennaisimmat elementit on sisällytetty. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että roobiilikommunikaatiojärjestel-mä käsittää myös muita toimintoja ja rakenteita, joita ei tarvitse kuvata lähemmin yksityiskohdin tässä yhteydessä. Kommunikaatiojärjestelmä S käsittää ensimmäisen käyttäjäpäätteen UESms. joka kykenee käyttämään tekstiviestipalve-15 lua, ja toisen käyttäjäpäätteen UE!M, joka pystyy käyttämään suoraviesttniäpal-veiua, Esillä oievan keksinnön idea on konfiguroida järjestelmä S toimimaan halutulla tavalla tilanteessa, jossa lyhytsanoma lähetetään ensimmäiseltä käyt-täjäpäätteeltä UEsms toiselle käyttäjäpäätteeile UEim. Sen vuoksi järjestelmä käsittää verkkoelementtejä, jotka eivät kuitenkaan ole välttämättömän pakoili-20 siä esillä olevalle keksinnölle. Järjestelmä s käsittää näin ollen matkapuhelinkeskuksen MSC, kotirekisterin HLR, tekstMestikeskuksen SMSC ja suoravies-tintäpaiveiimen lM-palvelin. Järjesteimä S käsittää lisäksi merkinannon siirto-pisteen STP (signalling transfer point) signalointiiiikenteen kuljettamiseksi ja siirtopisteen TP (transfer point) merkinannon siirtopisteen ja IM-palvelimen vä~ 25 iillä. Eräässä suoritusmuodossa järjesteimä käsittää myös yhteyskohtaisen (dedicated) tekstiViestikeskuksen SMSC yhteyskohtainen SMSC (joka voi olla esimerkiksi Unux-työasema).

Esillä olevan keksinnön mukaan SMS:stä IM:ään -polku toteutetaan käyttämällä siirtopistepohjaista toiminnallisuutta. Keksinnössä siirtopistettä TP 30 (esimerkiksi Cisco ITP tai LogicaGMG Foreign Gateway) hyödynnetään erottamaan fM-käyttäjilie kohdistetut sanomat tavanomaisille SMS-käyttäjille kohdistetuista sanomista. Tällä siirtopistepohjaisella lähestymistavalla on merkittävä etu, sillä tässä lähestymistavassa nykyisiä mobiiiiverkkokomponentteja ei tarvitse modifioida. IM-palveiimen tulisi edullisesti pystyä käyttämään SI G-35 TRAN:ia signalointiin. Koska sendRoutinglnformationForSM-liikenne reititetään siirtopisteen TP kautta, voi olla:'hyödyllistä, että verkossa on kaksi tai useampia 8 siirtopisteitä, Keksinnön avulla sanomat ei-finjalia oleville käyttäjille ja ulkomaisista verkoista alkunsa saaneet sanomat voidaan myös käsitellä kunnolla. Myös datasanamat [esimerkiksi MMS-iimoitukset, WAP-push-sanomat (wireless access protocol)] voidaan käsitellä lisäämällä yhteyskohtainen SMSC 5 (esimerkiksi tavanomainen Linux-työasema) mobiiliverkkoon.

Kuvio 2 havainnollistaa esillä olevan keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaista signalointia. Kuviossa 2 lyhytsanoman välitysprosessissa SMS-asiakkaalta UEsms linjalla (online) olevalle IM-asiakkaalle UE|M lähetetään 2-1, 2-2 lyhytsanoma FW_SM ensimmäiseltä käyttäjäpäätteeltä UEsms to matkapuhelinkeskuksen MSC kautta tekstiviestikeskukseile SiVJSC. Vastaanotettuaan lyhytsanoman SMSC lähettää 2-3 sendRoutinglnformationForSM-kyselyn SRI_SM merkinannon siirtopisteelle STP. STP lähettää edelleen 2-4 SRI_SM-kyselyn [esimerkiksi perustuen spesifiseen muunnostyyppiin (TT, translation type)] siirtopisteelle TP. Siirtopiste TP tutkii vastaanotetun sen-15 dRoutinglnformationForSM-kyselyn. Kyselyn perusteella TP määrittää [esimerkiksi perustuen SRI_SM-pyyntöön 2-4 sisältyvään B-tilaajan osoitteeseen (CdPA, called party address)], onko toinen käyttäjäpääte, jolle lyhytsanoma on osoitettu, IM-kykyinen käyttäjäpääte vai ei. Mikäli se on, TP lähettää edelleen 2-5 SR!_SM-pyynnön IM-palvelimelle. Vastaanotettaessa pyyntö IM-palvelin 20 on järjestetty tarkistamaan, onko toinen käyttäjäpääte UEim parhaillaan linjalla vai ei-iinjaiia. Mikäli IM-käyttäjä on linjalla, IM-palvelin vastaa kyselyyn lähettämällä SRLSM_Res-sanoman (sisältäen IM-pälveiimen osoitteen) 2-6, 2-7, 2-8 TF:n ja STP:n kautta SMSCdle, Varsinainen lyhytsanoma FWJ3M lähetetään 2-9, 2-10 sen jälkeen SMSC:ltä STP:n kautta IM-palvelimelle. IM-paiveljn 25 välittää 2-11 lyhytsanoman IM-asiakkaalle UEim ja generoi välitysiimoituksen (delivery notification, ei esitetty kuviossa 2) SMSC:tä kohti.

Kuvio 3 havainnollistaa esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista signalointia. Mikäli IM-käyttäjäpääte UEim on ©Ninjalla, lyhytsanoman välitysprosessi etenee, kuten yllä on kuvattu kuvion 2 yhteydessä, kun-30 nes sendRoutinglnformationForSM-kysely 3-5 saavuttaa IM-palvelimen (ts. signalointisanomat 3-1 - 3-5 kuviossa 3 vastaavat signaiointisanomia 2-1 - 2-5 kuviossa 2 vastaavasti). Kuviossa 3, kun vastaanotetaan sendRoutinglnforma-tionForSM-kysely 3-5, IM-palvelin on järjestetty tarkistamaan, onko toinen käyttäjäpääte UEim parhaillaan linjalla vai ei-iinjalfa. Mikäli IM-käyttäjäpääte UEim 35 on ei-linjalla, iM-palvelin palauttaa 3-6 SRlJkyseiyn siirtopisteelle TP. Siirtopiste TP on konfiguroitu lähettämään edelleen 3-7, 3-8 palautetun kyselyn STP:n 9 kautta kotirekisterille HLR. HLR vastaa 3-9 kyselyyn lähettämällä SRI_SM_Res-sanoman STP:ile, ja STP lähettää edelleen 3-10 vasteen SMSG:lle. SMSC lähettää 3-11, 3-12 varsinaisen lyhytsanoman FW_SM mobi-leTerminatedForwardSM-PDU-sanomassa (protocol data unit) STP:n kautta 5 palvelevalle MSC:lle ja vastaanottaa välitysilmoituksen mobileTerrninatedFor-wardSMResponse-PDU:ssa (ei esitetty kuviossa 3). Näiden sanomien sisällöt jäävät koskemattomiksi.

Kuvio 4 havainnollistaa esillä olevan keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaista signalointia. Mikäli lähetettylyhytsanoma on datalyhytsa-10 noma, iyhytsanoman välitysprosessi etenee, kuten yllä on kuvattu kuvion 2 yhteydessä, kunnes varsinainen lyhytsanoma (joka kuvion 4 tapauksessa on da-talyhytsanoma) 4-9 vastaanotetaan merkinannon siirtopisteessä STP (ts. sanomat 4-1 - 4-9 kuviossa 4 vastaavat sanomia 2-1 - 2-9 kuviossa 2 vastaavasti paitsi, että kuviossa 4 lyhytsanoma on dataiyhytsanoma). STP lähettää edel-15 ieen 4-10, 4-11 lyhytsanoman FW_SM (TP:n kautta) IM-paivelimelle. Dataly-hytsanoman tapauksessa IM-paivelin huolehtii iyhytsanoman uudelleenreitityk-sestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että !M-pa!ve!in lähettää edelleen 4-12 sanoman yhteyskohtaiselle SMSCIle tallennusta ja/tai välitystä varten. Yhteyskohtainen SMSC lähettää 4-13, 4-14 sendRoutinglnformationForSM-20 lisäkyseiyn SRIJ3M STP:n kautta HLR.IIe. HLR vastaa 4-15 kyselyyn lähettämällä SRI_SM_Res-sanornan STPdle, ja STP lähettää edelleen 4-16 vasteen yhteyskohtaiselie SMSC. Yhteyskohtainen SMSC lähettää 4-17, 4-18 varsinaisen iyhytsanoman FW_SM palvelevan MSC;n kautta UEitv1:lie ja vastaanottaa välitysilmoituksen (ei esitetty kuviossa 4).

25 Kuvio 5 havainnoiiistaa esillä olevan keksinnön neljännen suoritus muodon mukaista signalointia. Mikäli toisella käyttäjäpääiteellä UEX ei ole käyttöoikeutta IM-palveluun, lyhytsanoman välitysprosessi etenee, kuten yllä on kuvattu kuvion 2 yhteydessä, kunnes sendRoutinginformationForSM-sanoma 5-4 vastaanotetaan siirtopisteessä TP (ts. sanomat 5-1 - 5-4 kuviossa 4 vasoo taavat sanomia 2-1 - 2-4 kuviossa 2 vastaavasti). Kuviossa 5, mikäli vastaanottajalla (Le. UEx) ei ole käyttöoikeutta iM-palveluun, siirtopiste TP ei kysele signaloinnitta, ja lyhytsanoma välitetään kuten tavallisesti. Kuitenkin sendRoutin-ginformationForSIVI-sanoman SRI_SM TT-arvoon voidaan tehdä muutos, joka palautetaan 5-5 STP:l!e, jotta vältetään silmukka, STP lähettää edelleen 5-6 35 SRi__SM-kyselyn HLR:iie. HLR vastaa 5-7 kyselyyn lähettämällä SRI_SM_Res-sanoman STP;lle, ja STP lähettää edelleen 5-8 vasteen SMSCIfe, SMSC iä- 10 hettää 5-9, 5-10, 5-1.1 varsinaisen lyhytsanoman FW_SM STPin ja palvelevan MSC:n kautta UEyjlle ja vastaanottaa välitysilmpituksen (ei esitetty kuviossa 5)·

Kuvio 6 havainnollistaa esillä olevan keksinnön mukaisen, siirtopis-5 teenä TP toimivan verkkosolmun toimintaa. Kuviossa 6 lyhytsanoman välitys-prosessissa ensimmäiseltä käyttäjäpäätteeltä UEsms toiselle käyttäjäpäätteeI!θ UEjm (tai UEx) senclRoutinglnformationForSM-kyseiy SRI_SM vastaanotetaan 6-1 siirtopisteessä TP merkinannon siirtopisteeltä STP. Siirtopiste TP on järjestetty tutkimaan 6-2 vastaanotetun sendRoutinglnformationForSM-kysetyn, ja 1 o perustuen kyselyyn TP määrittää 6-2 [esimerkiksi perustuen SR!_SM-pyyntöön sisältyvään B-tilaajan osoitteeseen (CdPAj, onko toinen käyttäjäpääte, jolle lyhytsanoma on osoitettu, IM-kykyinen käyttäjäpääte vai ei. Mikäli se ei ole, TP on järjestetty lähettämään kyselyn STP:n kautta HLRdie. Mikäli toinen käyttäjäpääte on IM-kykyinen käyttäjäpääte UE|M, TP lähettää edelleen 6-4 SRi_SM-15 pyynnön IM-palveiimelte. Mikäli IM-käyttäjäpääte on ei-linjalla, SRI_SM-pyyntö palautetaan 6-5, 6-6 IM-palvellmelta, minkä jälkeen se lähetetään edelleen 6-7 STP:n kautta HLR:l!e. Mikäli IM-käyttäjäpääte on linjalla, SRI_SM_Res-sanoma (sisältäen IM-palvelimen osoitteen) vastaanotetaan 6-5, 6-6 IM-palvelimelta. SR!_SM_Res-sanoma lähetetään sen jälkeen edelleen 6-8 STP:n 20 kautta SMSC;ile. Vaiheessa 6-9, mikäli lyhytsanoma käsittää dataiyhytsano-rnan, .siirtopiste TP vastaanottaa datalyhytsanöman ja lähettää sen edelleen IM-palvelimen kautta yhteyskohtaiselle SMSC;ile.

Esillä olevan keksinnön mukainen st i rto piste p o h jäi ne n lähestymistapa mahdollistaa FOMSin toteuttamisen ilman tarvetta modifioida olemassa 25 olevia verkkokomponentteja. Siirtopistepohjainen lähestymistapa myös tarjoaa korkean tason yhteentoimivuuden sisältäen väliiysilmqitukset Siirtopistepoh-jainen lähestymistapa on helppo toteuttaa hankkimalla varsinaiset siirtopisteet ja tekemäiiä välttämättömät konfiguroinnit

Kuvioissa 2, 3, 4, 5 ja 6 esitetyt signalointisanomat ovat yksinker-30 laistettuja ja ne tähtäävät vain keksinnön ajatuksen kuvaamiseen. Muita signa-lointisanomia voidaan lähettää ja/tai muita toimintoja suorittaa sanomien ja/tai vaiheiden välissä. Signalointisanomat palvelevat vain esimerkkeinä, ja ne voivat sisältää vain jotakin yliä mainitusta informaatiosta. Sanomat voivat myös sisältää muuta informaatiota, ja sanomien nimet voivat poiketa yllä annetuista. 35 Tunnetun tekniikan välineiden lisäksi järjestelmä tai järjestelmän verkkosolmut, jotka toteuttavat keksinnön toiminnallisuuden, käsittävät välineet 11 lyhytsanomien ja/tai reititysdatan prosessoimiseksi yllä kuvatulla tavalla. Olemassa olevia verkkosolmut ja käyttäjäpäätteet käsittävät prosessoreita ja muistia, joita voidaan hyödyntää keksinnön toiminnoissa. Mitkä tahansa muutokset, jotka tarvitaan keksinnön toteuttamiseksi, voidaan suorittaa käyttäen ohjeimis-5 torutiinien ja/tai asiakaspiireihin (ASIC, application specific integrated circuit) ja/tai ohjelmoitaviin piireihin, kuten EPLD:ihin (electrically programmable logic device) tai FPGAdhin (field programmable gate array), sisältyvien rutiinien täydennyksiä tai päivityksiä.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että teknologian edistyessä keksintö nollinen käsite voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät rajoitu yliä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (34)

12

1, Menetelmä sanomaniähetyksen hallintaan kommunikaatiojärjestelmässä (S) järjestelmän käsittäessä ensimmäisen käyttäjäplätteen (UESMS), joka kykenee käyttämään s tekstiviestipälvelua, ja tekstiviestikeskuksen (SMSC) lyhytsanomien välittämiseksi järjestelmässä (S), jolloin menetelmässä vastaanotetaan teksti vjestikeskuksessa (SMSC) ensimmäisen käyttäjäpäätteen (UEsms) lähettämä lyhytsanoma, joka 10 on osoitettu töiselie käyttäjäpäätieelte (UE)M), tunnettu siitä* että menetelmässä lähetetään vastaanotetun lyhytsanoman perusteella reititysinformaa-tiokysely tekstiviestikeskukselta (SMSC) merkinannon siirtosoimulle (STP); lähetetään edelleen reititysinformaatiokysely merkinannon siirtosol·-15 multa (STP) siirtopisteelle (TP); vastaanotetaan reititysinformaatiokysely siirtopisteessä (TP); ja tarkistetaan vastaanotetun reititysinformaatiokyselyn perusteella, kykeneekö mainittu toinen käyttäjäpääte (UEim) käyttämään suoraviestintäpal-velua vai ei; 20 jolloin mikäli toinen käyttäjäpääte (UEim) kykenee käyttämään suo- raviestintäpalveiua, menetelmässä lisäksi lähetetään edelleen reititysinformaatiokysely siirtopisteeltä (TP) suo-raviestintäpalvelimelie (IM-palvelin); ja tarkistetaan suoraviestintäpaivelimessa (IM-paiveiin), onko mainittu 25 toinen käyttäjäpääte (UEim) parhaillaan linjalla vai ei; jolloin mikäli mainittu toinen käyttäjäpääte (UEim) on parhaillaan linjalla, menetelmässä lisäksi lähetetään suoraviestintäpaivelimeita (IM-palvelin) siirtopisteelle (TP) lirijalläreititysinförmaatiovaste sisältäen reititysinformaatiota suoraviestin-30 täpalvelimesta (IM-palvelin).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään edelleen linjallareititysinformaatiovaste siirtopisteeltä (TP) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta tekstiviestikeskukseile (SMSC); ja 13 lyhytsanoma lähetetään tekstiviestikeskukselta (SMSC) suoravies-tintapaIvetimeife (iM-palvelin) toiselle käyttäjäpäätteel!e (UEim) lähettämistä varten.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunne 11 u siitä, 5 että lyhytsanoma lähetetään tekstiviestikeskukselta (SMSC) merkinannon siirtopisteen (STP) ja siirtopisteen (TP) kautta suoraviestintäpaiveiimelle (IM-palvelin) toiselle käyttäjäpäätteelie (UEim) lähettämistä varten.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmät t u n n e t -t u siitä, että hyödynnetään linjallareliitysänformaatiovasteeseen sisältyvää rei- 10 titysinfonTiaatiota mainitun lyhytsanoman lähettämiseksi toiselle käyttäjäpäät-teeiie (UEim).

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, t u n n e t i u siitä, että tarkistaminen, kykeneekö mainittu toinen käyttäjäpääte (UEim) käyttämään suoraviestintlpalvelua vai ei, perustuu reititysinformaa- 15 tiokyseiyyn sisältyvään B-tilaajan osoitteeseen CdPA.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli töinen käyttäjäpääte (UEim) on parhaillaan ei-iinjalla, menetelmässä lähetetään reititysinformaatiokyseiy suoraviestintäpalvelimelta (IM-palvelin) siirtopisteen (TP) ja merkinannon siirtopisteen kautta kotirekisterille 20 (HLR).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään ei-iinjallareititysinformaatiovaste kotirekisteriltä (HLR) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta tekstiviestikeskukselle (SMSC); ja 25 palautetaan lyhytsanoma ei-linjallareititysinformaatiovasteeseen pe rustuen tekstiviestikeskukseita (SMSC) puhelinkeskukselle (MSC).

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli lyhytsanoma käsittää dataiyhytsanoman, menetelmässä lähetetään datafyhytsanoma suoraviestintäpalvelimelta (IM-palvelin) yhteyskohtai- 30 selle verkkosolmulle (yhteyskohtainen SMSC).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään datareitityskysely yhteyskohtaiselta verkkosolmulta (yhteyskohtainen SMSC) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta kotirekisterille 35 (HLR); ja $ 14 lähetetään datareitityskyselyn perusteella datareititysvaste kotirekisteriltä (HLR) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta yhieyskohtaiseile verkkosolmulle (yhteyskohtainen SMSC).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u 5 siitä, että datalyhytsanoma palautetaan datareitätysvasteen perusteella yhteyskohtaiselta verkkosolmulta {yhteyskohtainen SMSC) puhelinkeskukselle (MSC) toiselle käyttäjäpäätteelle (UEim) lähettämistä varten.

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli toinen käyttäjäpääte (ϋΕχ) ei kykene käyttämään suoraviestin- 10 täpaivelua, menetelmässä palautetaan reititysinformaatiokysefy siirtopisteeltä (TP) merkinannon siirtopisteen kautta kotirekisterille (HLR); ja lähetetään perinnereititysvaste kotirekisteriltä (HLR) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta tekstiviestikeskukseile (SMSC).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että lyhytsanoma lähetetään perinnereitltysvasteen perusteella tekstiviesti-keskukseita (SMSC) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta puhelinkeskukselle (MSC) toiselle käyttäjäpäätteelle (ϋΕχ) lähettämistä varten.

13. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetel- 20 mä, tunnettu siitä, että kysellään ennen lyhytsanoman lähettämistä suo- | raviestintäpalvelimelie (IM-palveiin), kykeneekö toinen käyttäjäpääte (UEim) käyttämään suoraviestintäpalvelua vai ei.

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1 - 13 mukainen menetei-mä, tunnettu siitä, että tarjotaan lyhytsanoman lähetys SMS- 25 käyttäjäpäätteeltä (UEsms) IM-käyttäjäpäätteeile (UEiWi).

15. Kommunikaatiojärjestelmä (S) käsittäen ensimmäisen käyttäjäpäätteen (UEsms), joka kykenee käyttämään tekstiviestipalvelua, ja tekstiviestikeskuksen (SMSC), joka kykenee välittämään lyhytsa- 30 nomia järjestelmässä (S), jolloin tekstiviestikeskus (SMSC) on konfiguroitu vastaanottamaan ensimmäisen käyttäjäpäätteen (UEsms) lähettämän lyhytsanoman, joka on osoitettu toiselle käyttäjäpäätteelle (UEim), tunn et t u siitä, että järjestelmä on konfiguroitu lähettämään tekstiviestikeskuksessa (SMSC) vastaanotetun lyhyt- 35 sanoman perusteella reititysinformaatiokyseiy tekstiviestikeskukselta (SMSC) merkinannon siirtosolmulle (STP); 15 lähettämään edelleen reititysinformaatiokyselyn merkinannon siir-tosolmulta (STP) siirtopisteelle (TP); ja tarkistamaan siirtopisteessä (TP) vastaanotetun reititysinformaatiokyselyn perusteella, kykeneekö mainittu toinen käyttäjäpääte (UEim) käyttä-5 mään suoraviestintäpalveiua vai ei; jolloin mikäli toinen käyttäjäpääte (UEim) kykenee käyttämään suora viestintäpalvelua, järjestelmä (S) on lisäksi konfiguroitu lähettämään edelleen reititysinformaatiokyselyn siirtopisteeltä (TP) suoraviestintäpaiveiimeUe (IM-paivelin); ja 10 tarkistamaan suoraviestintäpalvelimessa (IM-palvelin), onko mainittu toinen käyttäjäpääte (UE,M) parhaillaan linjalla vai ei; jolloin mikäli mainittu toinen käyttäjäpääte (UEiM) on parhaillaan linjalla, järjestelmä (S) on lisäksi konfiguroitu lähettämään suoraviesttntäpalveiimeita (IM-paivelin) siirtopisteelle 15 (TP) linjallareititysinlormaatiovasteen sisältäen reititysinformaatlota suoravies-tintäpa!veiimesta (iM-paiveIin).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, t u n n e 11 u siitä, että se on konfiguroitu lähettämään edelleen linjallareititysinförmaatiovasteen siirtopisteeltä 20 (TP) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta tekstiviestikeskukseile (SMSC); ja lähettämään lyhytsanoman teksiiviestikeskukseita (SMSC) suora-viestintäpalvelimeile (IM-paivelin) toiselle käyttäjäpäätteeile (UEim) lähettämistä varten.

17, Patenttivaatimuksen 16 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, 25 tunnettu siitä, että se on konfiguroitu lähettämään lyhytsanoman tekstiviestikeskukselta (SMSC) merkinannon siirtopisteen (STP) ja siirtopisteen (TP) kautta suoraviestintäpaiveiimeUe (|M-palveiin) toiselle käyttäjäpäätteeile (UEim) lähettämistä varten.

18. Patenttivaatimuksen 15, 16 tai 17 mukainen kommunikaaiiojär-30 jestelmä, t u n n ett u siitä, että se on konfiguroitu hyödyntämään linjailareiti- iysinformaätiovasteeseen sisältyvää reititysinformaatlota mainitun lyhytsanoman lähettämiseksi toiselle käyttäjäpäätteeile (UEim).

19, Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1.5-18 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, t u n n e itu siitä, että se on konfiguroitu tarkista rh aa n, ky- 35 keneekö mainittu toinen käyttäjäpääte (UEim) käyttämään suoraviestintäpalve- 16 lua vai ei, perustuen reititysinformaatiokyseiyyn sisältyvään B-tilaajan osoitteeseen cdPA.

20. Patenttivaatimuksen 15 tai 19 mukainen kommunikaatiojärjes-teimä, tunnettu siitä, että mikäli toinen käyttäjäpääte (UEjM) on parhaillaan 5 eMinjaiia, järjestelmä (S) on konfiguroitu lähettämään reititysinformaatiokyselyn suoraviestintäpalveiimeita (iM-pa!veiin) siirtopisteen (TP) ja merkinannon siirtopisteen kautta kotirekisterille (HLR),

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, t u n n e t t u siltä, että se on konfiguroitu 10 lähettämään ei~iinjai!areititysinformaatiovasteen kotirekisteriltä (HLR) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta tekstiviestikeskukselle (SMSC); ja palauttamaan lyhytsanoman ei-linjaHareititysinfQrmaaiiovasteeseen perustuen tekstiviestikeskukseita (SMSC) puhelinkeskukselle (MSC).

22. Patenttivaatimuksen 15 tai 19 mukainen kommunikaatiojärjes telmä, tunn e tiu siitä, että mikäli lyhytsanoma käsittää dataiyhytsanoman, järjestelmä (S) on konfiguroitu lähettämään dataiyhytsanoman suoraviestintä-paiveiimelta (IM-palvelin) yhteyskohtaiselle verkkosolmulle (yhteyskohtainen SMSC). |

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että se on konfiguroitu lähettämään datareitityskyselyn yhteyskohtaiselta verkkosolmulta (yhteyskohtainen SMSC) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta kotirekisterille (HLR); ja 25 lähettämään datareitityskyselyn perusteella datareititysvasteen koti rekisteriltä (HLR) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta yhteyskohtaiselle verkkosolmulle (yhteyskohtainen SMSC).

24. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että se on konfiguroitu lähettämään datareititysvas- 30 teen perusteella dataiyhytsanoman yhteyskohtaiselta verkkosolmulta (yhteyskohtainen SMSC) puhelinkeskukselle (MSC) toiselle käyttäjäpäätteelle (UEäM) lähettämistä varten.

25. Patenttivaatimuksen 15 tai 19 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, t u n n e t t u siitä, että mikäli toinen käyttäjäpääte (UEX) ei kykene käyt- 35 tämään suoraviestintäpaivelua, järjestelmä (S) on konfiguroitu ! i :5 J 17 palauttamaan reititysihformaatiokyseiyn siirtopisteeltä (TR) merkinannon siirtopisteen kautta kotirekisterille (HLR); ja lähettämään perinnereititysvasteen kotirekisteriltä (HLR) merkinannon siirtopisteen (STP) kautta tekstiviestikeskukseiie (SMSC).

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen kommunikaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että se on konfiguroitu lähettämään perinnereititysvasteen perusteella lyhytsanoman tekstiviestikeskukselta (SMSC) merkinannon siirto-pisteen kautta puheiinkeskukselie (MSC) toiselle käyttäjäpäätteeile (UEX) lähettämistä varten.

27. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 15 - 26 mukainen kommuni kaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että se on konfiguroitu kyselemään ennen lyhytsanoman lähettämistä suoraviestiiltäpalvelimeiie (iM-paivelln), kykeneekö toinen käyttäjäpäite (UEim) käyttämään suoraviestintäpalveiua vai ei.

28. Siirtopiste (TP) liikenteen ohjaukseen kommunikaatiojärjestel-15 massa (S) järjestelmän (S) käsittäessä ensimmäisen käyttäjäpäätteeh (UE$ms), joka kykenee käyttämään tekstiviestipalvelua, ja teksiiviestikeskuksen (SMSC), joka kykenee lähettämään lyhytsanomia järjestelmässä (S), 20. u n n e t i u siitä, että siirtopiste (TR) on konfiguroitu vastaanottamaan merkinannon siirtosolmulta (STP) reititysinformaa-tiokyselyn liittyen toiselle käyttäjäpäätteeile (UEim) osoitettuun lyhytsanomaan; ja tarkistamaan reitiiysinformaatlokyselyn perusteella, kykeneekö toi-25 nen käyttajäpääte (UE(m) käyttämään suoraviestintäpalveiua vai ei; jolloin mikäli toinen käyttajäpääte (UEim) kykenee käyttämään suo-raviestintäpalvelua, siirtopiste (TP) on lisäksi konfiguroitu lähettämään edelleen reititysinformaaiiokyselyn suoraviestintäpaivelimeiie (iM-palvelin).

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen siirtopiste (TP), t u n n e tt u 30 siitä, että mikäli toinen käyttajäpääte (UEim) on parhaillaan linjalla, siirtopiste (TP) on lisäksi konfiguroitu vastaanottamaan suoraviestintäpalvelimelta (IM-palvelin) linjallareiti-tysinformaatiovasteen sisältäen reititysinformaatiota suoraviestiniäpalvelimesta (IM-palvelin); ja j 35 lähettämään edelleen linjallareititysinformaatiövasteen merkinannon j siirtopisteen (STP) kautta tekstiviestikeskukseiie (SMSC). | j ί 18

30, Patenttivaatimuksen 29 mukainen siirtopiste (TP), tunnettu siitä, että se on konfiguroitu vastaanottamaan lyhytsanoman merkinannon siirtopisteeltä (STP); ja 5 lähettämään vastaanotetun iyhytsanoman suoraviestintäpalvelimeile (IM-paiveiin) toiselle käytiäjäpäätteelie (UEim) lähettämistä varten.

31, Patenttivaatimuksen 28, 29 tai 30 mukainen siirtopiste (TP), tunnettu siitä, että se on konfiguroitu tarkistamaan, kykeneekö mainittu toinen käyttäjäpääte (UEim) käyttämään suoraviestintäpafvelua, perustuen reiti- 10 tysinformaatiokyseiyyn sisältyvään B-tiiaajan osoitteeseen GdPA,

32, Patenttivaatimuksen 28 tai 31 mukainen siirtopiste (TP), tunnettu siitä, että mikäli toinen käyttäjäpääte (UEim) on parhaillaan ei-iinjalta, järjestelmä on lisäksi konfiguroitu lähettämään sUoraviestintäpaivelimelta (IM-palvelin) vastaanotetun reititysinformaatiokyseiyn merkinannon siirtopisteen 15 kautta kotirekisterille (HLR).

33, Patenttivaatimuksen 28 tai 31 mukainen siirtopiste (TP), tunnettu siitä, että mikäli toinen käyttäjäpääte (UEX) ei kykene käyttämään suo-raviestintäpalvelua, siirtopiste (TP) on konfiguroitu palauttamaan reititysinformaatiokyseiyn merkinannon siirtopisteen kautta kotirekisterille (HLR).

34. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 28 - 33 mukainen siirtopiste | (TP), tu noettu siitä, että se on konfiguroitu kyselemään ennen iyhytsanoman lähettämistä suöraviestintäpalvelimelle (IM-paiveiin), kykeneekö toinen | käyttäjäpääte (UEim) käyttämään suoraviestintäpalveiua vai ei. | | S | :S ] 19