FI119713B - Kytkentälaite - Google Patents

Description

KYTKENTÄLAITE KEKSINNÖN ALA

Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikenteeseen ja erityisesti tietoliikennejärjestelmässä tapahtuvaan kytkentään tarkoitettuun laitteeseen.

5 KEKSINNÖN TAUSTA

Tietoliikennejärjestelmien keskeinen osa ovat kytkentäelementit, jotka ohjaavat olennaisesti kaikkia verkossa olevia tietoliikenneprosesseja. Monet perinteisistä kytkentäelementeistä perustuvat aikajakokanavointiin {time division multiplexing, TDM) ja ne rakentuvat toimittajakohtaisille alustoille. Advanced 10 Telecom Computing Architecture (ATCA) on kehittyvä avoin standardi, joka on optimoitu seuraavan sukupolven tietoliikennelaitteita varten. Standardointityö on kerännyt useita tietoliikennelaitteiden valmistajaa työskentelemään yhdessä ja kehittämään yhteiselle alustalle modulaarista ja keskenään yhteensopivaa laitteistoa ja ohjelmistoa 15 Tyypillisesti uudet suunnitelmat ovat kohdistuneet jo pakettiverkkoi hin, joten perinteiset TDM signaaleihin ja protokolliin ei ole suunnitteluvaiheessa kiinnitetty paljoa huomiota. Perusolettamus näyttäisi olevan se, että kytkentä tulee perustumaan avoimiin palvelinteknologioihin ja IP-perusteiseen verkkotoimintaan, ja TDM-rajapintamodulit järjestetään muuntamaan TDM- ja 20 pakettiprotokollien välillä. Useissa järjestelmissä tämä tarkoittaa, että perinteiset TDM-kytkentämatriisit korvataan Ethernet-kytkentäkentällä.

Asennettu laitekanta on kuitenkin massiivinen ja uusien arkkitehtuurien omaksuminen tulee olemaan haastava tehtävä. Tämän vuoksi eräs uusien järjestelmien suunnittelussa esille tulleista avainajureistä on viime aikoina ollut 25 se, miten helppoa siirtyminen olemassa olevista TDM-järjestelmistä uuteen pakettiperusteiseen rakenteeseen on. Painokas vaatimus kuitenkin on, että uusien IP-verkkojen täytyy voida olla ja toimia yhdessä olemassa olevien TDM-verkkojen kanssa. Tämä tarkoittaa, että kytkentämekanismien tulee ainakin jonkin aikaa tukea TDM- ja IP-viestintäresurssien rinnakkaista käyttöä. Muut 30 tekijät, kuten kyky vähentää kehityskustannuksia käyttämällä uudelleen mahdollisimman pitkälle olemassa olevien teknologioiden hyviksi totuttuja algoritmeja ja käytäntöjä ovat myös merkityksellisiä tässä suhteessa.

2

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on siten tarjota kytkinlaite tai merkityksellisiä elementtejä kytkinlaitteistoon siten, että haittapuolet TPM-perusteisesta kytkennästä pakettikytkentäiseen kytkentään vähentyvät.

5 Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, laitteella, ohjausyk siköllä, liityntäyksiköllä, tietokoneohjelmatuotteella ja tietokoneohjelman jakelu-tietovälineellä, joille on tunnusomaista se, mitä itsenäisissä vaatimuksissa mainitaan. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä vaatimuksissa.

10 Keksintö perustuu ajatukselle, että käytetään loogisia identiteettejä siten, että päätelaitteisiin liittyvien puhelunohjaustoimintojen ja reititysinformaa-tion hallinta voidaan suorittaa erikseen ja siten puhelunohjaustoimintojen riippuvuus siirtoverkon ominaisuuksia pienenee. Informaatio yhdistetään sellaisessa kytkentätoimintosarjojen pisteessä, että olemassa olevia signaiointitoi-15 mintosarjoja voidaan hyödyntää optimaalisesti.

Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on se, että se helpottaa teknistä ja taloudellista panostusta, joka seuraa siirtymistä aikajakoisesta kytkennästä pakettipohjaisiin kytkentäjärjesteimiin.

PI IRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS

20 Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin edullisten suoritusmuotojen avulla viittaamalla liitettyihin (oheistettuihin) piirroksiin, joissa:

Kuvio 1 antaa yksinkertaistetun esityksen suoritusmuotona käytetyn TETRA-radiojärjestelmän 10 pääelementeistä;

Kuvio 2 näyttää suoritusmuotona käytetyn laitteen viitelaitteistora- 25 kenteen;

Kuvio 3A näyttää elementtien esimerkinomaisen rakenteen suoritusmuotoon liittyvässä toiminnallisessa tilanteessa;

Kuvio 3B näyttää kuviota 3A vastaavan signalointikaavion;

Kuvio 4A näyttää erään toisen esimerkinomaisen elementtien esi-30 merkinomaisen rakenteen suoritusmuotoon liittyvässä yhteysvastuun vaihtotilanteessa;

Kuvio 4B näyttää kuviota 4A vastaavan signalointikaavion;

Kuvio 5A näyttää erään toisen esimerkinomaisen elementtien rakenteen suoritusmuotoon liittyvässä toiminnallisessa tilanteessa, jossa yksi käyttä- j 35 jä on yleisessä puhelinverkossa; | 3

Kuvio 5B näyttää kuviota 5A vastaavan signalointikaavion;

Kuvio 6A näyttää erään toisen esimerkinomaisen elementtien rakenteen suoritusmuotoon liittyvässä vikatilanteessa;

Kuvio 6B näyttää kuviota 6A vastaavan signalointikaavion; 5 Kuvio 7 esittää tukiaseman viiterakenteen; ja

Kuvio 8 näyttää signalointikaavion, joka havainnollistaa puhelunmuodostukseen ja puheyksikkötoimintoihin tukiasemassa liittyvää esimerkinomaista toimintosarjaa.

KEKSINNÖN TARKEMPI KUVAUS

10 On otettava huomioon, että seuraavat suoritusmuodot ovat esimer kinomaisia. Lisäksi, vaikka selitysosa voi erilaisissa kohdissa viitata 'erääseen’ suoritusmuotoon tai ’joihinkin’ suoritusmuotoihin, viittaus ei välttämättä kohdistu samaan suoritusmuotoon, tai kyseessä oleva tunnusmerkki ei liity yksittäiseen suoritusmuotoon. Erilaisten suoritusmuotojen yksittäiset ominaisuudet 15 voidaan yhdistää lisäsuoritusmuotojen tarjoamiseksi.

Keksintöä kuvataan seuraavassa käyttäen TETRA ilmarajanpinnan termejä ja elementtejä siten, kun ne on määritetty European Telecommunication Standards ETSI EN 300 392 .sarjassa kuitenkaan rajoittamatta keksintöä tähän yhteen radioverkkoteknologiaan. Esillä olevaa keksintöä voidaan sovel-20 taa mihin tahansa viestintäteknologiaan, jossa useiden liityntäyksiköiden tieto-liikennevirrat prosessoidaan jaetulla kytkentä-ja hallintatoiminnolia.

Kuvio 1 antaa yksinkertaistetun esityksen suoritusmuotona käytetystä TETRA-radiojärjestelmästä 10. Radiojärjestelmä 100 käsittää kytkentä- ja hallintayleisrakenteen (SwMI) 102 ja matkaviestimen (MS) 104. SwMI 102 on 25 laite sellaista ääni- ja dataverkkoa (voice and data, V+D) varten, jonka avulla käyttäjäpäätelaitteet pystyvät viestimään keskenään. Kuviossa 1 SwMI käsittää yhden digitaalisen keskuksen (DXT) 104 ja tukiaseman (TBS) 108, mutta todellisissa toteutuksissa elementtien määrä ja niiden keskinäiset kytkennät voivat vaihdella suuresti toteutuksen mukaan.

30 Ti laaja pääte laitteista matkaviestin (MS) 104 on järjestetty käyttä mään SwMI:tä iimarajapinnan 110 välityksellä. Toisen tyyppinen tilaajapääte-laite, käyttöpaikka 112, viestii SwMI:n 102 kanssa käyttöpaikka liitännän 114 välityksellä, jossa yhteys tarjotaan käyttäen esimerkiksi E1-, ISDN-, BA- tai IP-protokollia. Käytännössä radiojärjestelmä voi käsittää useita käyttöpaikkoja 35 112 ja vastaavia erityyppisiä liityntöjä 114. Lisäksi SwMI käsittää rajapinnan 4 116 muihin verkkoihin, kuten yleiseen puhelin- (PSTN), GSM-, WCDMA-, perinteisiin analogisiin, LAN-, WAN-verkkoihin ja vastaaviin liittymiseksi. Eri liityntöihin liittyvät protokollat ovat toteutuskohtaisia järjestelyjä ja tunnettuja tekniikan tasosta.

5 Kuvion 2 lohkokaavio näyttää viitelaitteistorakenteen laitteesta, joka soveltuu keksinnön mukaisiin kytkentä- ja haliintatoimintoihin. Viitelaitteisto selitetään kuviossa 1 näytetyn digitaalisen TETRA-keskuksen yhteydessä. Laite sisältää yhden tai useampia liityntäyksiköitä 20, 21, 22, 23, 24, ohjausyksikön 25, kytkentämatriisin 26 ja mahdollisesti yhden tai useampia verkkoiiityn-10 täyksiköitä 27. Laitteen yksiköt voidaan toteuttaa esimerkiksi mikrotietokone-laitteina ja ne kytketään keskenään kytkentäkentän 26 välityksellä suorittamaan systemaattisesti toimintoja vastaanotetun ja/tai tallennetun tiedon perusteella ennalta määrättyjen, olennaisesti ohjelmoitujen prosessien mukaisesti.

Seuraavassa elementtien rooleja ja niiden toimintoja kuvataan yksityiskohtai-15 semmin eräiden esimerkinomaisten suoritusmuotojen ja viestintätilanteiden avulla.

Liityntäyksikkö 20, 21,22, 23, 24 edustaa tässä toiminnallista yksikköä, joka tarjoaa sisään/ulostulopisteen jonka kautta tietovirrat voivat ohjatulla tavalla kulkea laitteeseen ja siitä pois. Ulospäin liityntäyksikkö tarjoaa useita 20 ulkoisia viestintäresursseja, joita liityntäyksikkö voi hyödyntää erillisinä viestin-täpolkuina. Ulkoisiin lähteisiin siirrettävät ja niistä tulevat tietolohkot kuljetetaan näitä ulkoisia viestintäresursseja käyttämällä. Sisäänpäin liityntäyksikkö tarjoaa sisäisen viestintäresurssin, jonka kautta liityntäyksikkö voi vaihtaa tietolohkoja kytkentäkentän 26 kanssa. Ulkoisiin lähteisiin yhdistämisessä käytetty siirto-25 tekniikka voi vaihdella, mutta tyypillisesti yksi liityntäyksikkö on toteutettu yhdellä tekniikalla. Viestintäresurssin tyyppi vaihtelee käytetyn siirtotekniikan ja protokollien mukaisesti. Esimerkiksi, viitaten kuvioon 1, tavanomaisissa TET-RA-järjestelmissä digitaalisten keskusten ja tukiasemien välinen yhteys on toteutettu standardeilla 2Mbit/s siirtoyhteyksillä CCITT G.703 ja G.704 -suo-30 situsten mukaisesti. Kukin TETRA-siirtotie käyttää 64 kbit/s aikaväliä 2 Mbit/s PCM-linkistä. Ilmarajapinnassa TETRA TDMA -kehys käsittää neljä aikaväliä, joiden keskimääräinen läpäisykyky on 8kbit/s. Näin ollen TETRA-ilmarajapin-nan aikaväli vastaa PCM-osa-aikaväliä siirrossa ja liityntäyksikkö hallitsee joukkoa osa-aikavälejä erillisinä viestintäresursseina.

35 Toisaalta suoritusmuotona käytetyssä laitteessa myös IP-siirto on ! mahdollista. Esimerkiksi tukiasema voi kapseloida ilmarajapinnan aikaväliä 5 vastaavan TETRA-puhekehyksen IP-pakettiin, liittää lähdeosoitteen itmaraja-pinnan aikaväliin ja lähettää IP-paketin ennalta määrättyyn kytkentälaitteen liityntäyksikön kohdeosoitteeseen. IP-siirron päätepiste voidaan toteuttaa esimerkiksi 1GB AMC-korttina (Advanced Mezzaine Card). TETRA-ilmaraja-5 pinnan aikaväli vastaa siten määrättyä lähde- ja kohdeosoitteiden yhdistelmää siirtoa varten, ja liityntäyksikkö pitää tällaista yhdistelmää erillisenä viestintä-resurssina.

On huomattava, että edellisten esimerkkien tarkoituksena on havainnollistaa keksintöä, ei rajoittaa sen suojapiiriä. On selvää, että useat muut 10 siirtotekniikat ja rajapintaprotokollat, joita ei ole eksplisiittisesti mainittu tässä, ovat mahdollisia ja alan ammattilaiselle on suoraviivaista määrittää sovellettavan tekniikan erilliset viestintäresurssit.

Kytkentämatriisi 26 tarjoaa laitteiston ja algoritmit toiminnallisten yksiköiden, siirtokanavien tai tietoliikennepiirien yhdistämiseen signaalien siirtä-15 miseksi. Suoritusmuotona käytetty kytkentämatriisi on pakettiperusteinen, mikä tarkoittaa, että laitteen ohjausyksikkö ei ohjaa keskitetysti kuvausta tulevien ja menevien viestintäresurssien välillä, kuten tavanomaisissa TDM-kytkentämat-riiseissa. Toiminnan aikana kytkentämatriisi vastaanottaa yhteen ottoporteis-taan datapaketin, joka kantaa otsikkotietoa, ja otsikkotiedon perusteella kyt-20 kentämatriisi määrittää kohdeantoportin ja välittää paketin määrätylle kohdean-toportille. On huomattava, että kytkentämatriisilie näytetään vain perusrakenne, joka on olennainen keksinnön suoritusmuotojen kuvaamiseksi. Alan ammattilaiselle on selvää, että tyypilliset kytkentälaitetoteutukset ovat monimutkaisia arkkitehtuureja, jotka tarjoavat useita erilaisia polkuja, esimerkiksi erityyppi-25 seile liikenteelle ja kahdentamiseen. Esimerkiksi kytkentämatriisi voi käsittää yhden pakettiperusteisen osan käyttäjäliikenteen ja yhden signalointiliikenteen kytkemiseksi, tai kytkentämatriisi voi käsittää pakettiperusteisen osan käyttäjä-liikenteen kytkemiseksi ja ohjausväylän sig nalo inti liikennettä varten.

Ohjausyksikkö 25 edustaa toiminnallista yksikköä, joka seuraa lait-30 teeseen liitettäviä yhteyksiä ja resursseja, ja tämän seuraamisen perusteella käsittelee laitteen erilaisiin keskinäisyhteyksiin liittyviä toimintoja tietoliikenne- \ järjestelmässä, johon laite kuuluu. Ohjausyksikkö käsittää ainakin liikkuvuuden hallintatoiminnot matkaviestinten liikkumisen ohjaamiseksi ja puhelunohjaus-toiminnot siirtotiepoiun perustamiseksi alkupisteestä loppupisteeseen verkos- ( 35 sa. Ohjausyksikkö voidaan toteuttaa integroituna osana tai se voi edustaa keskenään yhdistettyä yhdistelmää erikseen järjestettyinä, ja jopa erikseen hallit- | \ 6 tuina toiminnallisina yksiköinä, kuten puhelu nohjausyksikkö ja liikkuvuuden hallintayksikkö. Suoritusmuotona käytetyssä digitaalisessa TETRA-keskukses-sa ohjausyksikkö voidaan toteuttaa puhelunohjausmikrotietokoneyksikkönä, jonka päätoiminnot liittyvät puhelunohjauksen prosessointiin, radioverkon re-5 surssihallintaan, viestintään yritysvaihteiden ja yleisten puhelinverkkojen kanssa ja viestintään muiden TETRA-verkkojen kanssa. Puheiunohjausyksiköt ovat kriittisiä TETRA-tietoliikennejärjestelmän toiminnoille, ja tyypillisesti ne ovat kahdennettuja suuremman redundanssin aikaansaamiseksi.

Verkkoiiityntäyksikkö 27 edustaa tässä yhden tai useamman liityn-10 täyksikön joukkoa, joista kukin voidaan omistaa yhteyksien hallintaan muihin TETRA-verkkoihin tai yleensä muihin verkkoihin. Tyypillisesti verkkoliityntäyk-siköt myös käsittävät laitteita ja algoritmeja TETRA-puhekoodauksen dekoo-daamiseksi ja puhetiedon koodaamiseksi silloin, kun tämä tulee laitteeseen muista verkoista.

15 On huomattava, että kuvioissa 1 ja 2 esitetään vain elementit, jotka ovat tarpeellisia esillä olevan keksinnön kuvaamiseksi. Alan ammattilaiselle on selvää, että matkaviestimet ja kytkentä-ja hallintayleisrakenteen elementit käsittävät useita muita elementtejä ja toimintoja joita ei eksplisiittisesti kuvata tässä. Lisäksi lohkot esittävät loogisia tai toiminnallisia yksiköitä, jotka voidaan 20 toteuttaa yhden tai useamman fyysisen yksikön sisällä tai niiden avulla riippumatta siitä onko ne esitetty yhtenä tai useampana kuvioiden 1 ja 2 lohkona.

Kuvio 3A näyttää kuvioiden 1 ja 2 TETRA-tietoliikennejärjestelmän ja sen digitaalisen keskuslaitteen esimerkinomaisen rakenteen. Kuvio 3 esittää toiminnallisen tilanteen, jossa kukin kolmesta matkaviestinpäätelaitteesta MT1, 25 MT2, MT3 sijaitsee eri tukiaseman BS1, BS2, BS3 alaisuudessa ja viestii tukiasemien kanssa ilmarajapinnan AIF yli. Nämä tukiasemat on yhdistetty digitaaliseen keskukseen siirtoliitynnän TIF yli, jonka päätepisteinä ovat digitaalisen keskuksen liityntäyksiköt IFU1, IFU2. Liityntäyksiköt IFU1, iF2 on yhdistetty toisiinsa pakettikytkentäisellä Ethernet-kentällä SM. BS1 liittyy digitaaliseen 30 keskukseen iFU1 :n ja BS2 sekä BS3 IFU2:n välityksellä. Kuvion 3A ensimmäisessä esimerkinomaisessa toimintatilanteessa kumpikin liityntäyksiköistä IFU1 ja IFU2 toimii käyttäen PCM-kehyksiä.

Kuvio 3B näyttää signalointikaavion, joka esittää esimerkinomaista toimintosaijaa, joka liittyy puhelun muodostukseen ja yhden puheyksikön siir- j 35 toon kuvion 3A rakenteen MT1, MT2, MT3 ryhmäpuhelussa. On huomioitava, että vaikka toimintosarjat esitetään tässä puheviestintään liittyen, keksintö so- j | £ 7 veltuu minkä tahansa tyyppisen median yhteyksiin, esimerkiksi data- ja video-puheluihin. Lisäksi päätelaitteiden määrä yhteyksissä ei rajoitu mihinkään määrättyyn määrään, mikä tarkoittaa, että keksintö on sovellettavissa sekä yksilö-puheluihin että minkä tahansa kokoisiin ryhmäpuheluihin.

5 Alussa matkaviestinpäätelaitteet ovat rekisteröityjä järjestelmään ja ensimmäinen matkaviestinpäätelaite MT1 lähettää (vaihe 3-1) ilmarajapinnan yli signalointiviestin, joka kantaa puhelunmuodostuspyynnön ensimmäiselle tukiasemalle BS1. Signalointisanomat tunnistetaan sen loogisen kanavan perusteella, jota käytetään kantamaan sanomaa ilmarajapinnassa. Tukiasema 10 siirtää puhelunmuodostuspyynnön PVM-signalointiaikaväliin ja siten välittää (vaihe 3-2) signalointisanoman ensimmäiseen liityntäyksikköön IFU1. Liityntäyksiköllä voi olla pysyvä kuvaus signalointisanomille, jotka saapuvat määrätyssä PCM-aikavälissä, tai ne voidaan järjestää saamaan kuvaus signalointi-sanoman vastaanottohetkeliä. Kummassakin tapauksessa kuvaus tarjoaa koh-15 deosoitteen, jota liityntäyksiköt voivat käyttää ohjausyksikön tavoittamiseksi tietyn tyyppisen signaloinnin kuljettamiseksi. Ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 siten kapseloi puhelunmuodostuspyynnön Ethernet-kehykseen, liittää siihen osoitteeksi kohdeosoitteen, joka vie ohjausyksikköön ja välittää paketin kytkentäkenttään kuljetettavaksi (vaihe 3-3) ohjausyksikköön.

20 Vastaanotettaessa puhelunmuodostuspyyntöä keksinnönmukainen ohjausyksikkö voi suorittaa mitä tahansa tavanomaisia toimintosarjoja puhelun muodostamiseksi siten, että puheluun osallistuvat osapuolet määritetään ja fyysiset resurssit ilmarajapinnassa ja siirto raja pinnassa allokoidaan. Lisäksi ohjausyksikkö tuottaa (vaihe 3-4) kuvausinformaation puhelun yhdistämiseksi.

25 Tämän aikaansaamiseksi ohjausyksikkö tuottaa yhteysidentiteetin, identiteetin joka yksilöllisesti yksilöi yhteyden ainakin digitaalisessa keskuksessa ainakin yhteyden keston ajaksi. Tämä yhteysidentiteetti tarjoaa loogisen referenssin tiedolle, joka liittyy muodostettavaan yhteyteen ja on käytännöllisesti katsoen riippumaton mistä tahansa puhelun muodostukseen liittyvistä fyysisistä järjes-30 telmäeiementeistä (tukiasema, liityntäyksikkö, jne.).

Lisäksi kuvausinformaation aikaansaamiseksi ohjausyksikkö määrittää siirtorajapinnassa TIF viestintäresurssin, joka vastaa viestintäresurssia joka on allokoitavissa erikseen yksilöitävälle viestintäpäätepisteelle ulkoisessa päässä. Esimerkiksi esillä olevassa suoritusmuodossa tällainen viestintäre- j 35 surssi ulkoisessa päässä voi olla TETRA-ilmarajapinnan kanava, joka on allokoitavissa tietylle puhelulla, ja viestintäresurssi siirtorajapinnassa vastaa PCM- 8 osa-aikaväliä, joka on allokoitu TETRA-ilmarajapinnan kanavalle. Ohjausyksikkö antaa nyt kullekin viestintäresurssille (PCM osa-aikavälille) resurssi-identiteetin, loogisen identiteetin, joka ainakin digitaalisessa keskuksessa yksilöi ainutkertaisesti yhteyksille käytettävissä olevat viestintäresurssit, Resurssi-5 identiteetti siten edustaa loogista kuvausta ainakin kahden fyysisen resurssin välillä ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi merkkijonona. Looginen kuvaus voi olla staattinen siten, että esimerkiksi määrätty iimarajapinnan kanava vastaa määrättyä PCM-aikaväliä tai dynaaminen siten, että esimerkiksi PCM-aikaväli liitetään iimarajapinnan kanavaan yhteydenmuodostuksen ajaksi. Joka tapauk-10 sessa tämä tarkoittaa, että resurssitunnukseen liitettyjen viestintäresurssien fyysiset ominaisuudet voivat olla täysin vailla vaikutusta resurssitunnukseen viittaaviin puhelunohjaustoimintoihin.

Kun ilmarajapintakanavat allokoidaan matkaviestinpääteiaitteille MT1, MT2, MT3 tukiasemissa BS1, BS2, BS3, vastaavat resurssitunnukset liit-15 tyvät samaan aikaan yhteystunnukseen. Vastaavasti kun ilmarajapinta-allokaa-tioissa tapahtuu muutos, ohjausyksikköön tallennettuun resurssitunnukseen liittyvien viestintäresurssien yhdistelmää säädetään vastaavasti.

Lisäksi ohjausyksikkö määrittää myös osoitteet, joita kytkentämatrii-si soveltaa tavoittaakseen antoportit joukkoon asianosaisia liityntäyksiköitä 20 IFU1, IFU2. Mikä tahansa liityntäyksikkö johon on ainakin yhden resurssi-identiteetin ja yhteystunnuksen avulla liitetty viestintäresurssi on asianosainen liityntäyksikkö. Suoritusmuotona käytetyssä tapauksessa osoitteet ovat MAC-osoitteita {Media Access Control), joita sovelletaan osoittamaan liityntäyksiköihin kytkentäkentässä.

25 Näin olen kuvausinformaatio puhelua varten käsittää yhteystunnuk sen, resurssitunnukset, ja asianosaisten liityntäyksiköiden osoitteet, kuten edellä kuvattiin. On huomattava, että käytännöllisesti katsoen kaikki informaatio, joka tarvitaan määrittämään kuvausinformaatio voi olla valmiina saatavilla ohjausyksikössä yhteydenmuodostuksen perussignaloinnin välityksellä. Esi-30 merkiksi jos ohjausyksikkö saa liikkuvuuden hallinnan signaloinnin aikana informaation allokoiduista iimarajapinnan resursseista siinä muodossa, että tämä on valmis tulkitsemaan muutoksen ilmarajapinnassa muutokseksi resurssi-identiteetin määrityksessä, matkaviestinpäätelaitteiden ja kentällä olevien verk- : koelementtien välille ei tarvita olennaisesti mitään lisäsignalointia esillä olevan j 35 keksinnön toteuttamiseksi. Toisaalta, jos ohjausyksikköön toimitetut liikkuvuu- j den hallinnan signalointisanomat eivät suoraan ilmaise ohjausyksikölle tiettyä 9 le tiettyä ilmarajapinnan resurssia, liikkuvuuden hallinnan signalointia joudutaan mahdollisesti hieman muuttamaan sen varmistamiseksi, että loogista kuvausta ilmarajapinnan resurssien, siirtorajapinnan resurssien ja resurssi-identiteetin välillä voidaan yhdenmukaisesti ylläpitää ohjausyksikössä. Kuvion 5 3 suoritusmuodossa kuvataan edettävä vaihtoehto.

Kun suoritetaan normaalit puheiunmuodostusrutiänit ja tuotetaan ku-vausinformaatio, ohjausyksikkö välittää ensimmäiselle liityntäyksikölle IFU1 kuittaussignalointisanoman {vaihe 3-5). Kuittaus käsittää uuden tuotetun yhteystunnuksen siten, että liityntäyksikkö pystyy myöhemmin liittämään siihen 10 yhteyteen käytetyn siirtoviestintäresurssin (esim. PCM-aikaväiin). Ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 lähettää kuittaussanoman siirtoliitynnän kautta tukiasemalle (vaihe 3-6). Tukiasema muuntaa edullisesti tiedon ilmarajapinnalie ja lähettää kuittaussanoman (vaihe 3-7) normaalisti ensimmäiselle matkaviestin-päätelaitteelle.

15 Tavanomaisissa TDM-matriisia käyttävissä jägestelmissä kytkimen puhelunohjaustoimintoja koskeva kirjanpito sisältää yleisesti ottaen kuvauslis-tojen ylläpidon ottoporteissa ja antoporteissa olevien PCM-aikavälien tai osa-aikavälien välillä. Käyttämällä edellä kuvattua loogista resurssi-identiteettiä, johon viestintäresurssin tyyppi ei vaikuta, yhdessä loogisen yhteystunnuksen 20 kanssa, suoraviivaista yhteyden kirjausta kanavasta-kanavaan voidaan jatkaa samalla tavalla. Taltioitu informaatio pysyy yhtenäisenä riippumatta verkon siirtymätilasta ja kirjattua informaatiota käyttävät ja/tai siihen kohdistuvat toimenpiteet ovat yksinkertaisia. Yhteystunnuksen ja resurssi-identiteetin käyttö siten erottaa puhelunohjaustoimintojen kirjanpidon tosiasiallisten fyysisten resurssi-25 en ominaisuuksista.

Lisäksi resurssi-identiteetin kautta saavutettu samankaltaisuus kirjanpidossa mahdollistaa monien tavanomaisesta järjestelmästä saatujen algoritmien ja käytäntöjen hyödyntämisen, mikä merkittävästi vähentää suunnitteluja testauspanostusta, joka liittyy siirtymäajanjaksoon. Kuvausta loogisten re-30 surssi-identiteettien ja fyysisten viestintäresurssien välillä voidaan ylläpitää erikseen ja kuvauksen oikeellisuus tulee tarkistetuksi ja päivitetyksi reititystar-koituksiin automaattisesti perussignalointitoimintojen perusteella erilaisissa i toiminnallisissa tilanteissa. j

Koska ohjausyksikkö ei suoraan ohjaa kytkentäkenttää, eikä kytken-35 täkenttä sinänsä tunnista resurssi-identiteettiä, täyttä toiminnallisuutta varten

ohjausyksikön ja keksinnönmukaisen laitteen liityntäyksiköiden on käytettävä I

10 kuvaustietoa tietyllä tavalla yhteyden aikana. Seuraavassa tästä määrätystä tavasta kuvausinformaation käyttämiseksi keskustellaan yksityiskohtaisemmin.

Puhelunmuodostuksen ja kuvausinformaation tuottamisen jälkeen ohjausyksikkö tuottaa ja välittää (vaiheet 3-8 ja 3-9) paketteja, jotka käsittävät 5 kuvausinformaation ja välittää nämä paketit Ethernet-kentän kautta ainakin niille liityntäyksiköille, joiden osoitteet on sisällytetty kuvausinformaatioon. Jakelu-vaiheen yksinkertaistamiseksi kuvausinformaatio voidaan oletusarvoisesti välittää kaikille liityntäyksiköille ja joillekin tai kaikille muille merkityksellisille keskuksen yksiköille. Liityntäyksiköt tallentavat vastaanotetun kuvausinformaation 10 jatkokäyttöä varten.

Ensimmäisen matkaviestinpäätelaitteen MT1 puhelun ensimmäisen puheyksikön puhekehykset kuljetetaan (3-10) tukiasemalle ilmarajapinnan yli aikavälissä, ja lähetetään (3-11) tukiasemalta ennalta määrätyssä PCM osa-aikavälissä ensimmäiselle liityntäyksikölle IFU1. Suoritusmuodon liityntäyksik-15 kö tunnistaa PCM-osa-aikavälin ja pystyy sen perusteella määrittämään (3-12) vastaavan ohjausyksiköltä vastaanotetun kuvausinformaation. Esimerkiksi kun liityntäyksikkö tunnistaa PCM-aikavälissä tulevan tiedon, se voi yhdistää siihen määrätyn resurssi-identiteetin. Kuvausinformaation avulla liityntäyksikkö pystyy määrittämään vastaavan yhteystunnuksen ja muiden puhelussa asianosaisena 20 olevien liityntäyksiköiden osoitteet. Toisaalta, jos liityntäyksikkö tunnistaa PCM-osa-aikaväiissä tulevan tiedon, se voi liittää siihen määrätyn yhteystunnuksen ja pystyy kuvausinformaation perusteella määrittämään vastaavan resurssi-identiteetin ja muut puhelussa asianosaisina olevat liityntäyksiköt.

Puhekehysten monistus on tarpeellista esimerkiksi ryhmäviestinnäs-25 sä ja yksilö- tai ryhmäviestinnän äänityksessä. Keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa monistus tapahtuu kahdessa vaiheessa, monistuksena liityntäyksiköihin ja monistuksena liityntäyksiköissä.

Esimerkkinä ensimmäisestä vaiheesta ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 määrittää (vaihe 3-15) kuvausinformaatiosta kaikki muut puhelussa asi-30 anomaisena olevat liityntäyksiköt, tuottaa paketit, jotka käsittävät yhden tai useampia puhekehyksiä ja yhteystunnuksen kaikille muille asianosaisille liityntäyksiköille, liittää tuotettuihin paketteihin kuvausinformaatiossa toimitetun MAC-osoitteen, ja välittää nämä kytkentämatriisin kautta liityntäyksiköille. Suoritusmuotona käytetyssä tapauksessa ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 siten j 35 toimittaa paketin (vaihe 3-16) toiselle asianomaiselle liityntäyksikölle, toiselle j liityntäyksikölle IFU2.

11

Tulisi huomioida, että nämä vaiheet voivat lomittua. Esimerkiksi toisen vaiheen aiempi suorittaminen tapahtuu silloin, kun ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 kopioi yhden tai useampia puhekehyksiä tulevasta PCM-osa-aika-5 välistä lähtevään PCM-osa-aikaväliin ja siten kuljettaa puheen takaisin puhuvalle osapuolelle (vaiheet 3-13 ja 3-14). Tämä voi tapahtua ennen tai samanaikaisesti kuin toinen vaihe, tai sen jälkeen.

Yhteystunnuksen perusteella toinen liityntäyksikkö IFU2 pystyy määrittämään (vaihe 3-17) yhden tai useampia resurssitunnuksia ja siten vasto taavat yhden tai useampia ohjauksessaan olevia PCM-osa-aikavälejä. Vastaanotettuaan puhekehyksen/kehyksiä sisältävän paketin, toinen liityntäyksikkö IFU2 kopioi vastaanotetun TETRA-puhekehyksen tai kehykset vastaaviin PCM-osa-aikaväleihin kuljetettavaksi tukiasemille BS2, BS3 (vaiheet 3-18 ja 3- 19), jotka lisäksi kuljettavat TETRA-puhekehykset allokoidun ilmarajapintaka-15 navan yli matkaviestinpäätelaitteilie MT2 ja MT3 (vaihe 3-20 ja 3-21).

Siten kaksivaiheinen monistus, joka käsittää kuvausinformaation jakelun ja varsinaisten tietokehysten jakelun vastaanottavassa liityntäyksikössä ja asianosaisissa liityntäyksiköissä, mahdollistaa ryhmäviestinnän tietovirtojen monistuksen laitteisto- ja ohjelmistokerroksissa, jotka ovat hyvin lähellä ulkois-20 ta liityntää ja siten merkittävästi optimoi resurssien käyttöä keskuksessa. Lisäksi digitaalisten keskusten valtavirta on suunniteltu silmälläpitäen yksilövies-tintää ilman varsinaista tarvetta tiedon monistamiseksi ryhmäviestintää varten. Ehdotetun kaksivaiheisen ratkaisun ansiosta voidaan käyttää valtavirran standardoituja kytkentäkenttiä ja taustaratkaisuja, sillä tiedon monistukseen tarvit-25 tava lisätoiminnallisuus voidaan toteuttaa keskuksen ulommassa kerroksessa, eli liityntäyksiköissä, ja olennaisesti erikseen hallittavissa olevana kuvaustoi-minnailisuutena ohjausyksikössä. Kyky käyttää valtavirran elementtejä mahdollistaa pienemmät laitteeseen liittyvät suunnittelu-, toteutus-, testaus-, ja ylläpitokustannukset, ja sillä on siten vaikutusta koko järjestelmän sekä investointi-30 että käyttökuluihin.

Seuraavassa olettakaamme, että toinen liityntäyksikkö IFU2 parannettiin toteuttamaan IP-siirto tukiasemia BS2 ja BS3 kohti. Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa, että IFU2:n resurssitunnuksiin liittyvät fyysiset viestintäresurssit vastaisivat määrättyä kohde-ja lähdeosoitteen yhdistelmää, joka on sovelletta-35 vissa IP-verkossa, jonka yli siirtoyhteydet on toteutettu. Uudistuksen aikana kytkös resurssitunnukseen tulisi päivittää vastaavasti ohjausyksikköön ja 12 IFU2:een. Keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa resurssi-identiteetti pysyy kuitenkin samassa muodossa kuin aiemmassa aikajakokanavoidussa (TDM) siirtotapauksessa. Koska kumpikaan äänikehysten reititykseen keskuksessa tarvittavat vaiheista(kuvausinformaation jakelu ja äänikehysten reititys/monis-5 tus) ei edellytä tietoa tosiasiallisen fyysisen resurssin ominaisuuksista, keskuksen perustoimintaan ei tarvita lisämuutoksia. Puhelunohjaus voi jatkaa kuva-usinformaation jakelua käyttämällä yhteysidentiteettiä, resurssi-identiteettiä ja MAC-osoitteita kaikille liityntäyksiköille tai kaikille asianosaisille liityntäyksiköille, ja liityntäyksiköt voivat jatkaa äänikehysten välittämistä ja tarvittaessa mo-10 nistusta toiseen asianosaiseen rajapintaan edes ilman tarvetta tietää tosiasiallisen fyysisen resurssin tilaa.

Kuvio 4A näyttää toisen esimerkinomaisen elementtien rakenteen kuvioissa 1 ja 2 suoritusmuotona käytetyssä TETRA-tietoliikennejärjestelmäs-sä ja sen digitaalisissa keskuslaitteissa. Kuvio 4A esittää kuvion 3A toiminnalli-15 sen tilanteen sen jälkeen, kun yksi kolmesta matkaviestinpäätelaitteesta, toinen matkaviestinpäätelaite MT2, joka alun perin sijaitsi toisen tukiaseman BS2 alaisuudessa, siirtyy toiseen soluun. Kuvion 4A esimerkissä toinen matkavies-tinpääteiaite siirtyy samaan soluun, jossa ensimmäinen matkaviestinpäätelaite sijaitsee, mutta luonnollisesti uusi tukiasema voisi olla mikä tahansa tukiase-20 ma, joka on toisen matkaviestinpääteiaitteen MT2 käytettävissä.

Kuvio 4B näyttää signaiointikaavion, joka havainnollistaa esimerkkiä, joka liittyy yhteysvastuun vaihtotilanteeseen, käytännöllisesti katsoen jatkaen kuvion 3B signalointikaaviota. Vaihe 4-1 havainnollistaa ilmarajapintasig-nalointia toisen matkaviestinpääteiaitteen ja toisen, yhteysvastuun vaihtoon 25 liittyvän tukiaseman välillä. Jossakin vaiheessa toimintosarjaa joko uusi tai vanha tukiasema informoi (vaihe 4-2) keskukselle muutoksesta, joka koskee puheluun allokoitua ilmarajapintaresurssia. Kuvion 4B esimerkissä informaation vanhoista ja uusista ilmarajapintakanavista toimittaa vanha tukiasema, eli toinen tukiasema BS2, Näin ollen signaiointisanoma kuljetetaan toiselle raja-30 pintayksikölle, joka välittää sen ohjausyksikköön (vaihe 4-3). Ohjausyksikkö määrittää uuden resurssi-identiteetin, joka vastaa toiselle matkaviestimelle MT2 allokoitua uutta ifmarajapintakanavaa ensimmäisessä tukiasemassa BS1 ja liityntäyksikön IFU1, joka on vastuussa ilmarajapintakanavaa vastaavasta siirtoresurssista. Ohjausyksikkö tuottaa uuden päivitetyn kuvausinformaation, 35 joka käsittää yhteystunnuksen, alkuperäiset resurssitunnukset, jotka liittyvät f ensimmäisen ja kolmannen matkaviestinpääteiaitteen MT1, MT3, jotka eivät 13 vaihda yhteysvastuuta, ilmarajapintakanaviin, ja uuden toisen matkaviestinpää-telaitteen MT2 ilmarajapintakanavaan liittyvän resurssi-identiteetin. Lisäksi päivitetty kuvausinformaatio käsittää ensimmäisen liityntäyksikön IFU1, joka on nyt vastuussa ensimmäisestä ja toisesta kolmannesta matkaviestinpäätelait-5 teestä, MAC-osoitteen ja toisen liityntäyksikön IFU2, joka on yhä vastuussa kolmannesta matkaviestinpäätelaitteesta MT3, MAC-osoitteen.

Vasteena edellä mainitulle muutokselle kuvausinformaatiossa ohjausyksikkö jakelee päivitetyn kuvausinformaation ainakin viestinnässä asianosaisina oleville liityntäyksiköille 1FU1, IFU2 (vaihe 4-5 ja 4-6). Kun kuvausin-10 formaatio on jaeltu, ohjausyksikkö voi lähettää (vaihe 4-7) kuittaussanoman toiselle liityntäyksikölle IFU2, joka voi välittää sanoman joko uudelle tai vanhalle tukiasemalle BS1 ja BS2 tai molemmille niistä. Kuvion 4A esimerkissä kuittaussanoma välitetään (vaihe 4-8) toisen matkaviestinpäätelaitteen MT2 uudelle tukiasemalle BS1. Tätä kuittaussanomaa voidaan pitää olennaisena yhteys-15 vastuun vaihdolle siten, että vain keskukselta saadun vahvistuksen jälkeen tukiasema kuittaa (vaihe 4-9) toimintosarjan päätöksen yhteysvastuuta vaihtavalle matkaviestinpäätelaitteelle.

Kun toinen matkaviestinpäätelaite MT2 nyt toimittaa (vaihe 4-10) yhden tai useampia TETRA-äänikehyksiä ensimmäiselle tukiasemalle, ensim-20 mäinen tukiasema välittää tiedon määrätyssä PCM-osa-aikavälissä ensimmäiselle liityntäyksikölle 1FU1. Keksinnön mukaisesti ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 määrittää kuvausinformaation perusteella PCM-osa-aikaväliin liittyvän resurssi-identiteetin ja monistaa äänikehyksen tai äänikehykset viestintäresurs-seihin, jotka vastaavat alkuperäistä resurssi-identiteettiä ja mitä tahansa vas-25 tuullaan olevia resurssitunnuksia. Kuvion 4A esimerkissä ääni kehys tai ääni-kehykset monistetaan PCM-kanaviin ensimmäisen liityntäyksikön IFU1 ja ensimmäisen tukiaseman BS1 välillä, ja tukiasema pystyy tämän jälkeen välittämään (vaiheet 4-13 ... 4-16) äänikehykset ensimmäiselle ja toiselle matkaviestinpäätelaitteelle iimarajapinnan yli. Lisäksi ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 30 pystyy päivitetyn kuvausinformaation perusteella päättelemään, että äänikehyksen tai äänikehyksiä ja yhteystunnuksen käsittävä paketti on tuotettava ja lähetettävä (vaihe 4-17) kytkentäkentän yli toisen liityntäyksikön IFU2 MAC-osoitteeseen. Vastaanottaessaan paketin, toinen liityntäyksikkö IFU2 pystyy j välittämään äänikehyksen tai äänikehykset sopivan PCM-osa-aikavälin yli koi- j 35 mannelle tukiasemalle, joka kuljettaa äänikehyksen tai äänikehykset kolman- j nelle matkaviestinlaitteelle MT3 vastaavan iimarajapinnan aikavälin yli.

14

Kuviossa 4B esitetty toimintosarja osoittaa, että ehdotettu ratkaisu toimii täsmällisesti ja tehokkaasti myös yhteysvastuuta vaihdettaessa. Lisäksi viimeisin reititysinformaatio on valmiiksi saatavilla kytkentätoimintoihin, joko jos 5 yhteysvastuun vaihto tapahtuu PCM-siirtoa käyttävältä tukiasemalta tukiasemalle, jonka siirtoyhteydet käsittävät IP-verkko-osuuden. Samoin jos uusi osallistuja MT4, joka toimii toisen tukiaseman BS2 alaisuudessa yhtyisi ryhmäpu-heluun, kuvausinformaatiota täytyisi ainoastaan päivittää käsittämään BS2:ssa MT:l!e allokoiden ilmarajapintakanavan resurssi-identiteetti, ja jaeiia se uudel-10 leen relevanteille liityntäyksiköille IFU1 ja IFU2. Vaiheet 4-10 ... 4-19 olisivat hyvin samantapaiset kuviossa 4B esitettyjen kanssa, mutta vaiheessa 4-18 toinen liityntäyksikkö IFU2 monistaisi viimeisen kuvausinformaation perusteella myös siirtoresurssiin, joka vastaa MT4:n resurssi-identiteettiä.

Joissakin käyttötapahtumissa eräs osallistujista voisi myös sijaita 15 yleisessä puhelinverkossa. Kuten edellä mainittiin, tätä tarkoitusta varten keskus käsittää lisäverkkoliityntäyksikön IFUp, joka käsittää laitteen ja rutiinit suorittamaan TETRA-puhekoodauksen ja dekoodauksen, sekä A-law-koodaami-sen ja dekoodaamisen tiedon muuttamiseksi yleisessä puhelinverkossa käytettyyn PCM-muotoon. Viestintäresurssi käyttäjäpäässä ja liityntäyksikköä kohti 20 on tässä tapauksessa täysi A-iaw-koodattu PCM-aikaväli. Kuvio 5A näyttää toiminnallisen tilanteen, joka olisi muuten samankaltainen kuvion 3A tilanteen kanssa, mutta käyttäjäpäätelaite UT 1 osallistuu ryhmäpuheluun yleisen puhelinverkon puolelta.

Kuvio 5B näyttää signalointikaavion, joka havainnollista esimer-25 kinomaisen toimintosarjan, joka liittyy kuvion 5A ryhmäpuheluun. Vaiheet 5-1 ... 5-6 vastaavat suoraan vaiheita 3-1 ... 3-6, eikä niiden kuvausta toisteta tässä. Kuitenkin vaiheessa 5-4 ohjausyksikössä tuotettu kuvausinformaatio käsittää myös resurssi-identiteetin, joka vastaa käyttäjäpäätelaitteeile UT1 allokoitua PCM-resurssia ja yleisen puhelinverkon liityntäyksikön IFUp MAC-osoi-30 tetta. Vaiheessa 5-7 ohjausyksikkö siten jakelee keksinnön mukaisesti kuvausinformaation myös yleisen puhelinverkon liityntäyksikölle IFUp. Selityksen tiiviyden vuoksi aiemmin kuvattuja vaiheita, jotka liittyvät kuittaukseen ohjausyksiköltä matkaviestinpäätelaitteelle, ei näytetä kuviossa 5B.

Havaitessaan ensimmäisestä matkaviestinpäätelaitteesta MT1 lähe- j 35 tettyä tietoa (vaiheet 5-8...5-9) tähän liittyvässä PCM-osa-aikavälissä, ensim- \ mäinen liityntäyksikkö IFU1 tarkistaa (vaihe 5-10) ohjausyksiköstä vastaanote- ! 15 tun kuvausinformaation. Ensimmäisessä monistusvaiheessa ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 tuottaa paketteja, jotka käsittävät vastaanotetun äänikehyk-sen tai vastaanotettuja äänikehyksiä, varustaa ne kuvausinformaatiossa toimitetulla MAC-osoitteelia ja välittää paketit toiselle liityntäyksikölle IFU2 ja yleisen 5 puhelinverkon liityntäyksikköön IFUp. Toisessa vaiheessa toinen liityntäyksikkö käyttää yhteysidentiteettiä määrittääkseen (vaihe 5-15) puheluun liittyvät re-surssitunnukset, ja monistaa äänikehyksen tai äänikehykset toiselle MT2 ja kolmannelle MT3 matkaviestinpääteiaitteelle kuljetusta varten. Vastaavasti yleisen puhelinverkon liityntäyksikkö IFUp käyttää yhteysidentiteettiä määrittä-10 mään (vaihe 5-20) puheluun liittyvät resurssitunnukset ja resurssi-identiteetin perusteella määrittää oikean PCM-aikavälin tai -aikavälejä äänikehyksen tai äänikehysten kuljettamiseksi käyttäjäpäätelaitteelle.

Ehdotettu ratkaisu ei ole epäherkkä ainoastaan liitynnän ominaisuuksille mutta myös perimmäisen viestintäresurssin tyypille käyttäjäpäässä.

15 Ehdotettu puhelunohjauksen ja reititystiedon kaksoiskirjanpito, ja tiedon kaksivaiheinen monistus liityntäyksiköissä tarjoaa siten virtuaalisen kauttakulkutoi-minnallisuuden, jota voidaan käyttää toteuttamaan tietovirtojen kytkentä eri tyyppisiltä käyttäjiltä ja käyttäen erilaisia tietoliikenne-ja siirtotekniikoita.

Usäsuoritusmuodossa keksinnöllistä ajatusta hyödynnetään viasta 20 toipumiseen. Tällainen vika voi tapahtua esimerkiksi siirrossa tai itse laitteen toiminnallisessa yksikössä. Kuvio 6A näyttää toisen kuvion 3A elementtien esimerkinomaisen rakenteen, mutta tässä tapauksessa siirto ensimmäisen liityntäyksikön IFU1 ja ensimmäisen tukiaseman BS1, kuten myös siirto toisen liityntäyksikön IFU2 ja toisen tukiaseman BS2 välillä on TDM-pohjaista, kun 25 taas siirto kolmannen liityntäyksikön IFU3 ja kolmannen tukiaseman BS3 välillä on pakettiperusteista. Toisella tukiasemalla BS2 on kuitenkin toissijainen IP-siirtoyhteys keskukseen kolmannen liityntäyksikön IFU3 kautta.

Kuvio 6B näyttää signalointikaavio, joka havainnollistaa esimerkinomaista toimintosarjaa, joka liittyy vikatilanteeseen toisen tukiaseman BS2 en-30 sisijaisessa siirtoyhteydessä. Toimintosarja aikaa sattumanvaraisesta ajankohdasta käynnissä olevan puhelun aikana kun ensimmäinen matkaviestin-päätelaite MT1 kuljettaa (vaihe 6-1) ensimmäiseen tukiasemaan BS1 puhetie-toa ilmarajapinnan aikavälissä ja ensimmäinen tukiasema BS2 välittää (vaihe 6-2) informaation ensimmäiselle liityntäyksikölle. Tällä hetkellä toinen liityn- j 35 täyksikkö havaitsee (vaihe 6-3) esimerkiksi järjestelmätason diagnostiikasta ja hälytysjärjestelmästä ilmoituksen, joka tiedottaa virheestä ensisijaisessa siirto- 16 linjassa toisen liityntäyksikön ja toisen tukiaseman välillä.

Keksinnön mukaisesti toinen liityntäyksikkö IFU2 tarkistaa onko toissijainen siirto käytettävissä, ja kun se havaitsee, että tällainen on olemassa, se tiedottaa (vaihe 6-4) tilanteen ohjausyksikölle ja pyytää ottamaan toissijaisen 5 reitin käyttöön. Ohjausyksikkö päivittää (vaihe 6-5) resurssi-identiteetin MT2:n käyttämän ilmarajapintakanavan kolmannen liityntäyksikön IFU3 IP-viestintä-resurssiin. Ohjausyksikkö tuottaa kuvausinformaation, päivittää paketit ja välittää ne asianosaisille liityntäyksiköille IFU1, IFU2 ja IFU3 (vaiheet 6-6 ... 6-8). Ensimmäisessä vaiheessa ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 tuottaa (vaihe 6-10 9) paketin, joka käsittää vastaanotetun äänikehyksen tai vastaanotetut äänike- hykset, liittää siihen kolmannen liityntäyksikön päivitetyssä kuvausinformaati-ossa toimittaman MAC-osoitteen, ja välittää (vaihe 6-12) paketin kolmannelle liityntäyksikölle IFU3. Toisessa vaiheessa ensimmäinen liityntäyksikkö IFU1 tuottaa äänikehyksen tai äänikehykset kuljetusta varten (vaiheet 6-10 ja 6-11) 15 ensimmäiselle matkaviestinpäätelaitteelle MT1 ja kolmas liityntäyksikkö IFU3 monistaa äänikehyksen tai äänikehykset. Ensimmäinen paketti kuljetetaan (vaiheet 6-15 ja 6-16) toiselle matkaviestinpäätelaitteelle MT2 toisen tukiaseman toissijaisen IP-siirtolinjan kautta ja toinen paketti kuljetetaan (vaiheet 6-13 ja 6-14) kolmannelle matkaviestinpäätelaitteelle MT3 kolmannen tukiaseman 20 BS3 kautta.

Keksinnön mukainen ratkaisu tarjoaa siten yksinkertaisen ja suoraviivaisen tavan kytkeä uudelleen yhteydet ja siten toipua vikatilanteesta siirrossa. Samaa periaatetta voidaan käyttää myös toipumiseen viasta keskuksen liityntäyksikössä. Esimerkiksi viitaten kuvioon 6A, sen sijaan että vika olisi siir-25 rossa, toinen liityntäyksikkö IFU2 voitaisiin todeta vialliseksi. Kuviossa 6B näytetty toimintosarja olisi sovellettavissa olennaisesti sellaisenaan myös tässä tilanteessa. Ohjausyksikkö havaitsisi (vaihe 6-3) luonnollisesti virheilmoituksen ja informaation käytettävissä olevasta toissijaisesta reitistä tulisi olla sen jälkeen itse ohjausyksikön käytettävissä, 30 Keskuksen sisällä kuljetettavat paketit muuttuvat sovelluksen mu kaisesti. Edellisissä suoritusmuodoissa kytkentämatriisi on edullisesti Ethemet-kenttä ja käytetyt paketit ovat näin ollen Ethernet-kehyksiä. Kun paketti sisältää puhetietoa, hyötykuorma voi käsittää ainakin yhden, mutta sisältää edullisesti j kaksi TETRA-koodattua äänikehystä (8Kbit/s, 30 ms). Yleisen puhelinverkon 35 yhteyksiä ja muita tämäntyyppisiä yhteyksiä varten voidaan käyttää 64 kbit, 30 | ms PCM-äänikoodattuja äänikehyksiä. Käytetään suhteellisen pitkiä tietolohko- l 17 ja, joilla on myös PCM-siirrossa rakenne, jonka perusteella lohkon alku ja loppu voidaan päätellä. Tämän ansiosta lohkojen synkronointi on paljon vähemmän kriittistä kuin tekniikan tason teknologioissa (kuten esimerkiksi ATCAa varten suositeltu l-TDM), sillä rajoitettu määrä lisäbittejä lohkojen välillä ei häi-5 ritse toimintoja.

Edellä esitetyissä suoritusmuodoissa tukiasema voi toimia perinteisesti ilman, että sen täytyy olla tietoinen kytkentä- ja hallintayleisrakenteessa käytetyistä loogisista operaattoreista. Vaihtoehtoisesti myös tukiasema voidaan järjestää toimimaan näitä operaattoreita käyttäen. Kuvio 7 havainnollistaa 10 tukiaseman viiterakenteen kuvion suoritusmuotona käytetyssä tietoliikennejärjestelmässä. Tukiasema sisältää ohjausyksikön 710, elementin, joka olennaisesti käsittää aritmeettisen logiikkayksikön, joukon erikoisrekistereitä ja ohjauspiirejä. Prosessoriyksikkö voidaan toteuttaa yksittäisenä integroituna piirinä tai useamman integroidun piirin yhdistelmänä. Tukiasema käsittää myös ilma-15 rajapintaviestintäyksikön 720, johon on järjestetty vastaanottoyksikkö 722 informaation vastaanottamiseksi ensisijaisen liityntätyypin rajapinnasta ja tämän prosessoimiseksi annettavaksi ohjausyksikköön 710, sekä lähetysyksikkö 724 informaation vastaanottamiseksi ohjausyksiköstä 710 ja tämän prosessoimiseksi lähetettäväksi itmarajapinnan välityksellä. Tukiasema käsittää myös verk-20 koviestintäyksikön 730, johon on järjestetty vastaanottoyksikkö 732 informaation vastaanottamiseksi kytkentä- ja hallintayleisrakenteesta ja tämän prosessoimiseksi annettavaksi ohjausyksikköön 710, sekä lähetysyksikkö 734 informaation vastaanottamiseksi ohjausyksiköstä 710 ja tämän prosessoimiseksi lähetettäväksi kytkentä- ja haliintarakenteeseen. Tällaisten viestintäyksiköiden 25 toteutus on alan ammattilaiselle yleisesti tunnettua. Ohjausyksikkö 710, ilmara-japintaviestintäyksikkö 720,ja verkkoviestintäyksikkö 730 on sähköisesti liitetty toisiinsa vastaanotettuun ja/tai tallennettuun tietoon kohdistuvien toimintojen järjestelmällisen suorittamisen mahdollistamiseksi ennalta määrättyjen, olennaisesti ohjelmoitujen tukiaseman prosessien mukaisesti. Keksinnönmukaisis-30 sa ratkaisuissa operaatiot käsittävät toiminnot kuviossa 8 kuvatun tukiaseman i toimintojen toteuttamiseksi. f

Kuvio 8 näyttää signalointikaavion, joka havainnollistaa esimerkin- j omaisen toimintosarjan, joka liittyy puhelunmuodostus- ja puheyksikkötoimin- j töihin kuviossa 7 suoritusmuotona käytetyssä tukiasemassa. Toimintosarja | 35 alkaa, kun tukiasemaan BS rekisteröitynyt matkaviestienpäätelaite MT käyn- j nistää puhelun lähettämällä (vaihe 8-1) yhteydenmuodostuspyynnön tukiase- { 18 malle. Tukiasema BS välittää (vaihe 8-2) pyynnön kytkentä- ja hallintayleisra-kenteelie SwMI. Yhteydenmuodostussignaloinnin aikana, kuten edellä kuvattiin, kytkentälaitteessa oleva ohjausyksikkö tuottaa (vaihe 8-3) puhelulle kuva-usinfomnaation. Erityisemmin, ohjausyksikkö tuottaa puhelulle yhteystunnuk-5 sen. Lisäksi ohjausyksikkö määrittää puhelulle allokoidun siirron viestintäre-surssin ja ilmarajapintakanavan ja yhdistää nämä loogisella operaattorilla resurssi-identiteetti. Ohjausyksikkö voi vastaanottaa informaation ilmarajapinta-kanavasta implisiittisesti yhteydenmuodostuspyynnön sisällöstä, tai tukiasema voidaan järjestää viittaamaan kuhunkin sen käytettävissä olevaan ilmarajapin-10 takanavaan yksilöllisellä tunnuksella ja toimittamaan tämän tunnuksen eksplisiittisesti ohjausyksikölle heti, kun ilmarajapintakanava on allokoitu.

Yhteydenmuodostustoimintosarjan päättyessä SwMI lähettää (vaihe 8-4) tukiasemalle kuittaussanoman, joka sisältää puheluun liittyvän yhteystunnuksen ja resurssi-identiteetin. Tukiasema BS koittaa (vaihe 8-5) onnistuneen 15 yhteydenmuodostuksen matkaviestinpäätelaitteelle, mutta ei välttämättä sisällytä yhteysidentiteettiä ja resurssi-identiteettiä kuittaukseen.

Yhteydenmuodostuksen päättymisen jälkeen matkaviestinpäätelaite MT1 voi välittää (vaihe 8-6) yläsuunnan äänitietoa normaalisti ilmarajapinnan aikaväleissä. Tukiasema vastaanottaa tiedon, kuvaa sen siirtorajapinnan re-20 surssiin (esim. PCM-osa-aikavälit tai IP-paketit) ja sisällyttää edullisesti siirtorajapinnan resurssin hyötykuormaan puheluun liittyvän yhteystunnuksen ja resurssi-identiteetin (vaihe 8-76). Kytkentälaitteen liityntäyksikkö, joka vastaanottaa (vaihe 8-8) sanoman voi sitten yhdistää tulevan tiedon oikeaan kuvaustie-toon ja siten asianosaisten liityntäyksiköiden osoitteet loogisten operaattorei-25 den perusteella.

Vastaavasti siirtorajapinnan sanoman hyötykuorma, joka saapuu (vaihe 8-9) tukiasemalle BS sisältää nyt puheluun liittyvän yhteystunnuksen ja resurssi-identiteetin. Tukiasema BS voi siten liittää tulevan tiedon oikeaan il-marajapintakanavaan loogisten operaattoreiden (vaihe 8-10) perusteella ja 30 välittää sanoman matkaviestinpäätelaitteelle (vaihe 8-11).

Minkä tahansa päätelaitteen liikkuvuudesta aiheutuneiden muutosten aikana signalointi vaiheet 8-1 ... 8-5 toistetaan, mutta tällöin sanomat liittyvät erityiseen liikkuvuuden hallinnan toimintoon, esimerkiksi tukiasemasolun vaihtoon. ! 35 Eräässä näkökulmassa keksintö tarjoaa tietokoneohjelmatuotteen, joka koodaa komennoista muodostetun tietokoneohjelman tietokonetoiminto- j i 19 sarjan suorittamiseksi kytkentälaitteen ohjausyksikössä tai liityntäyksikössä.

Toisessa näkökulmassa keksintö tarjoaa tietokoneohjelman jakelu-välineen, joka on luettavissa tietokoneella ja joka koodaa komennoista muodostetun tietokoneohjelman tietokonetoimintosarjan suorittamiseksi kytkentä-5 laitteen ohjausyksikössä tai liityntäyksikössä.

Jakelutietoväline voi sisältää tietokoneella luettavissa olevan tietovälineen, ohjelman tallennustietoväiineen, taltiointitietovälineen, tietokoneella luettavissa olevan muistin, tietokoneella luettavissa olevan ohjelmiston jakelu-pakkauksen, tietokoneella luettavissa olevan signaalin, tietokoneella luettavis-10 sa olevan tietoliikennesignaalin ja tietokoneella luettavissa olevan palatun oh-jelmistopakkauksen.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi yhdelle palvelulle voidaan määrittää useampia kuin yksi palvelunäkymiä. Osa sivuista voi-15 daan siten liittää yhteen palvelunäkymään ja osa sivuista toiseen näkymään siten, että eri tyyppisillä uutisilla voi olla hieman erilainen ulkomuoto. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

j 5

Claims (43)

1. Laite, joka käsittää: useita toiminnallisia yksiköitä, yksiköiden käsittäessä liitäntäyksiköltä (20, 21,22, 23) yhden tai useamman siirtoviestintäresurssin liittämiseksi lait-5 teeseen; ohjausyksikön (25) ohjaamaan yhteyttä, johon on allokoitu ainakin yksi erikseen allokoitavissa oleva viestintäresurssi käyttäjäpäässä ja siirtovies-tintäresurssi; kytkentämatriisin (26) pakettien kytkemiseksi laitteen yksiköiden vä-

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että oh jausyksikkö (25) on lisäksi järjestetty havaitsemaan yhteyden aikana muutoksen ainakin yhdessä erikseen allokoitavissa olevassa viestintäresurssissa käyttäjäpäässä; muuntamaan muutoksen muutokseksi kuvausinformaatiossa; 25 tuottamaan yhteydelle päivitetyn kuvausinformaation; jakelemaan päivitetyn kuvausinformaation ainakin niille liityntäyksiköille, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtoviestintäresurssi on liitetty laitteeseen yhden viestintäprotokollan mu- 30 kaisesti ja toinen siirtoviestintäresurssi on liitetty laitteeseen toisen, eri viestintäprotokollan mukaisesti, ja resurssi-identiteetti on läpinäkyvä liitynnässä käytettävälle viestintäprotokoilalle.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi erikseen allokoitavissa oleva viestintä- 35 resurssi käyttäjäpäässä on ilmarajapintakanava, joka on allokoitu yhteydelle.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että liityntäyksikkö (20) on jäljestetty ylläpitämään kuvausta viestintäresurssin ja ohjausyksiköltä (25) viimeisimmässä kuvausinformaatiossa vastaanotetun viestintäresurssin identi-5 teetin välillä; ja vasteena informaation vastaanottamiselle siirtoviestintäresurssin välityksellä, määrittämään viestintäresurssin identiteetin ja päättelemään kuva-usinformaatiosta muiden mukaan kuuluvien Iiityntäyksiköiden (21) osoitteet.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että lii-10 tyntäyksikkö (20) on järjestetty vastaanottamaan paketin kytkentämatriisista (26); määrittämään resurssi-identiteetistä yhteydelle allokoidun siirtoviestintäresurssin, ja välittämään informaation siirtoviestintäresurssille.

7. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että kytkentämatriisi (26) ja laitteen yksiköt on järjestetty vaihtamaan paketteja Ethernet-kehyksissä.

8. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhden liityntäyksikön (IFU1) siirtoviestintäre-surssi vastaa pulssikoodimoduloinnin aikaväliä tai pulssikoodimoduloinnin osa- 20 aikaväliä.

9. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhden liityntäyksikön (IFU2) siirtoviestintä-resurssi vastaa pakettisiirtoresurssia Internet Protocol (IP) -yhteensopivan lähde- ja kohdeosoitteiden yhdistelmää varten.

10. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi (IFUP) laitteen liityntäyksiköistä on järjestetty liittymään PSTN-verkkoon ja ainakin yhden liityntäyksikön siirtoviestintäre-surssi vastaa A-law-koodatun pulssikoodimoduloinnin aikaväliä.

10 Iillä, tunnettu siitä, että: ohjausyksikkö (25) on järjestetty ylläpitämään resurssin identiteetti-informaatiota, jolloin resurssin identiteetti liittää siirtoviestintäresurssin erikseen allokoitavissa olevaan viestintäresurssiin käyttäjäpäässä; ohjausyksikkö (25) on järjestetty tuottamaan yhteydelle kuvausin- 15 formaation, joka käsittää ainakin yhteysidentiteetin, yhteysidentiteettiin liittyvän resurssi-identiteetin ja niiden liityntäyksiköiden osoitteet, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit; ja ohjausyksikkö (25) on järjestetty jakamaan kuvausinformaation ainakin niille liityntäyksiköille, joiden osoite sisältyy kuvausinformaatioon.

11. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, 30. u n n ett u siitä, että ohjausyksikkö (25) on järjestetty havaitsemaan viallisen elementin kytkentämatriisin ja tukiaseman välisellä osuudella; tarkistamaan onko olemassa ohitusreitti; tuottamaan yhteyttä varten päivitetyn kuvausinformaation jossa re-35 surssi-identiteetti ja/tai osoitteet vastaavat ohitusreittiä; ja ! t t | jakamaan päivitetty kuvausinformaatio ainakin niille liityntäyksiköille, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että viallinen elementti on liityntäyksikkö.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että viallinen elementti on yhden viestintäprotokollan mukainen siirtoviestintäresurssi ja ohitusrejtti vastaa toisen, eri viestintäprotokollan mukaista siirtoviestintä-resurssia.

14. Liityntäyksikkö (20), joka on järjestetty liittämään yhden tai use-10 ampia siirtoviestintäresursseja kytkentälaitteeseen (104); tunnettu siitä, että liityntäyksikkö on järjestetty vastaanottamaan kytkentälaitteen ohjausyksiköstä (25) kuvausin-formaatiota, joka käsittää ainakin yhteysidentiteetin, yhteysidentiteettiin liittyvän resurssi-identiteetin, ja niiden liityntäyksiköiden osoitteet, jotka liittävät yhtey-15 teen allokoidut viestintäresurssit; ja reitittämään kytkentälaitteen siirtoviestintäresurssien ja kytkentämat-riisin (26) välisen informaation kytkentälaitteen ohjausyksiköltä vastaanotetun viimeisimmän kuvausinformaation perusteella

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen liityntäyksikkö (20), tun-20 n e 11 u siitä, että siirtoviestintäresurssi on liitetty laitteeseen (104) yhden viestintäprotokollan mukaisesti ja toinen siirtoviestintäresurssi on liitetty laitteeseen toisen, eri viestintäprotokollan mukaisesti, ja resurssi-identiteetti on läpinäkyvä liitynnässä käytettävälle viestintäprotokoilalle.

16. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen liityn-25 täyksikkö, tunnettu siitä, että liityntäyksikkö (20) on järjestetty ylläpitämään kuvausta viestintäresurssin ja ohjausyksiköltä viimeisimmässä kuvausinformaatiossa vastaanotetun viestintäresurssin identiteetin välillä; vasteena informaation vastaanottamiselle siirtoviestintäresurssin vä-30 litykseliä, määrittämään viestintäresurssin identiteetin ja päättelemään kuva-usinformaatiosta muiden osallisina olevien liityntäyksiköiden (21) osoitteet; tuottamaan paketteja, jotka käsittävät vastaanotetun informaation ja jotka on osoitettu muiden osallisina olevien liityntäyksiköiden (21) osoitteisiin; i ja j 35 välittämään paketit kytkentämatriisilie j s j

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen liityntäyksikkö, tunnettu siitä, että liityntäyksikkö on järjestetty vastaanottamaan paketin kytkentämatriisista (26); määrittämään resurssi-identiteetistä yhteydelle allokoidun siirtovies-5 tintäresurssin ja välittämään informaation siirtoviestintäresurssille.

18. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 14-17 mukainen liityntäyksikkö, tunnettu siitä, että liityntäyksikkö on järjestetty vaihtamaan paketteja Ethemet-kehyksissä.

19. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 14-17 mukainen 10 liityntäyksikkö, tunnettu siitä, että liityntäyksikön siirtoviestintäresurssi vastaa pulssikoodimoduioinnin aikaväliä tai pulssikoodimoduioinnin osa-aikaväiiä.

20. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 14-17 mukainen liityntäyksikkö, tunnettu siitä, että liityntäyksikön siirtoviestintäresurssi vastaa pakettisiirtoresurssia Internet Protocol (IP) -yhteensopivan lähde- ja koh- 15 deosoitteiden yhdistelmää varten.

21. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 14-17 mukainen liityntäyksikkö, tunnettu siitä, että liityntäyksikkö on jäljestetty liittymään PSTN-verkkoon ja sen siirtoviestintäresurssi vastaa A-law-koodatun pulssikoodimoduioinnin aikaväliä.

22. Ohjausyksikkö (25) kytkentänlaitteeseen (104), ohjausyksikön (25) ollessa järjestetty ohjaamaan yhteyttä, johon on allokoitu ainakin yksi erikseen allokoitavissa oleva viestintäresurssi käyttäjäpäässä ja kytkentälaitteen (104) siirtoviestintäresurssi; tunnettu siitä, että: ohjausyksikkö (25) on jäljestetty ylläpitämään resurssin identiteetti-25 informaatiota, jolloin resurssin identiteetti liittää siirtoviestintäresurssin erikseen allokoitavissa olevaan viestintäresurssiin käyttäjäpäässä; ohjausyksikkö (25) on järjestetty tuottamaan yhteydelle kuvausin-formaation, joka käsittää ainakin yhteysidentiteetin, yhteysidentiteettiin liittyvän resurssi-identiteetin ja niiden liityntäyksfköiden osoitteet, jotka liittävät yhtey-30 teen allokoidut viestintäresurssit; ja ohjausyksikkö (25) on järjestetty jakamaan kuvausinformaation ainakin niille liityntäyksiköille, joiden osoite sisältyy kuvausinformaailoon.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen ohjausyksikkö, tunnettu j ί siitä, että ohjausyksikkö (25) on lisäksi järjestetty j 35 havaitsemaan yhteyden aikana muutoksen ainakin yhdessä erik- j i seen allokoitavissa olevassa viestintäresurssissa käyttäjäpäässä; j Ϊ | muuntamaan muutoksen muutokseksi kuvausinformaatiossa; tuottamaan yhteydelle päivitetyn kuvausinformaation; jakelemaan päivitetyn kuvausinformaation ainakin niille liityntäyksiköille, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit.

24. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen ohjausyksikkö, tun nettu siitä, että siirtoviestintäresurssi on liitetty kytkentälaitteeseen (104) yhden viestintäprotokollan mukaisesti ja toinen siirtoviestintäresurssi on liitetty laitteeseen toisen, eri viestintäprotokollan mukaisesti, ja resurssi-identiteetti on läpinäkyvä liitynnässä käytettävälle viestintäprotoköllalle.

25. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 22,23 tai 24 mukainen ohja usyksikkö, tunnettu siitä, että ainakin yksi erikseen allokoitavissa oleva viestintäresurssi käyttäjäpäässä on ilmarajapintakanava, joka on allokoitu yhteydelle.

26. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 22-25 mukainen ohjausyk-15 sikkö, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (25) on järjestetty vaihtamaan paketteja Ethernet-kehyksissä.

27. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 22-26 mukainen ohjausyksikkö, tunnettu siitä, että ainakin yhden liityntäyksikön (20) siirtoviestintäresurssi vastaa pulssikoodimoduloinnin aikaväliä tai pulssikoodimodu- 20 loinnin osa-aikaväliä.

28. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 22-26 mukainen ohjausyksikkö, tunnettu siitä, että ainakin yhden liityntäyksikön siirtoviestintäresurssi vastaa pakettisiirtoresurssia internet Protocol (IP) -yhteensopivan lähde- ja kohdeosoitteiden yhdistelmää varten.

29. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 22-26 mukainen ohjausyksikkö, tunnettu siitä, että ainakin yksi laitteen liityntäyksiköistä (IFUp) on järjestetty liittymään PSTN-verkkoon ja ainakin yhden liityntäyksikön siirtoviestintäresurssi vastaa A-law-koodatun pulssikoodimoduloinnin aikaväliä.

30. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 22-26 mukainen 30 laite, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö on järjestetty havaitsemaan viallisen elementin kytkentämatriisin ja tukiaseman välisellä osuudella; tarkistamaan onko olemassa ohitusreitti; tuottamaan yhteyttä varten päivitetyn kuvausinformaation jossa re-35 surssi-identiteetti ja/tai osoitteet vastaavat ohitusreittiä; ja f jakamaan päivitetty kuvausinformaatio ainakin niille liityntäyksiköille (IFU3), jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen ohjausyksikkö, tunnettu siitä, että viallinen elementti on liityntäyksikkö (IFU2).

32. Patenttivaatimuksen 30 mukainen ohjausyksikkö, tunnettu siitä, että viallinen elementti on yhden viestintäprotokollan mukainen siirtovies-tintäresurssi ja ohitusreitti vastaa toisen, eri viestintäprotokollan mukaista siir-toviestintäresurssia.

33. Menetelmä informaation kytkemiseksi useiden toiminnallisten 10 yksiköiden välillä, yksiköiden käsittäessä liitäntäyksiköltä yhden tai useamman siirtoviestintäresurssin liittämiseksi laitteeseen; ohjausyksikön ohjaamaan yhteyttä, johon on allokoitu ainakin yksi erikseen allokoitavissa oleva viestintä-resurssi käyttäjäpäässä ja siirtoviestintäresurssi; ja kytkentämatriisin pakettien kytkemiseksi laitteen yksiköiden välillä, tunnettu siitä, että menetelmässä 15 ylläpidetään resurssin identiteetti-informaatiota, jolloin resurssin identiteetti liittää siirtoviestintäresurssin erikseen allokoitavissa olevaan viestin-täresurssiin käyttäjäpäässä; tuotetaan (3-4) yhteydelle kuvausinformaatio, joka käsittää ainakin yhteysidentiteetin, yhteysidentiteettiin liittyvän resurssi-identiteetin ja niiden lii-20 tyntäyksiköiden osoitteet, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit; ja jaetaan (3-8, 3-9) kuvausinformaatio ainakin niille liityntäyksiköille, joiden osoite sisältyy kuvausinformaatioon.

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen menetelmä, tunnettu sii- 25 tä, että havaitaan yhteyden aikana muutoksen ainakin yhdessä erikseen allokoitavissa olevassa viestintäresurssissa käyttäjäpäässä; muunnetaan muutos muutokseksi kuvausinformaatiossa; tuotetaan yhteydelle päivitetyn kuvausinformaation; 30 jaellaan päivitetyn kuvausinformaation ainakin niille liityntäyksiköille, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit. j

35. Patenttivaatimuksen 33 tai 34 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että j ylläpidetään kytkentälaitteen liityntäyksikössä kuvausta viestintäre- j 35 surssin ja ohjausyksiköltä viimeisimmässä kuvausinformaatiossa vastaanote- j tun viestintäresurssin identiteetin välillä; ja i vasteena informaation vastaanottamiselle siirtoviestintäresurssin välityksellä, määritetään (3-17) viestintäresurssin identiteetti ja päätellään kuva-usinformaatiosta muiden mukaan kuuluvien Iiityntäyksiköiden osoitteet.

36. Patenttivaatimuksen 35 mukainen menetelmä, tunnettu sii- 5 tä, että vastaanotetaan paketti kytkentämatriisista; määritetään (3-17) resurssi-identiteetistä yhteydelle allokoitu siirto-viestintäresurssi, ja välitetään (3-18 - 3-21) informaatio siirtoviestintäresurssil-le.

37. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 33-36 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että havaitaan (6-3) viallinen elementti kytkentämatriisin ja tukiaseman välisellä osuudella; tarkistetaan (6-4) ohjausyksikössä onko olemassa ohitusreitti; 15 tuotetaan (6-5) ohjausyksikössä yhteyttä varten päivitetty kuvausin- formaatio, jossa resurssi-identiteetti ja/tai osoitteet vastaavat ohitusreittiä; ja jaetaan (6-6 - 6-8) päivitetty kuvausinformaatio ainakin niille liityntäyksiköille, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit.

38. Tukiasema (108), joka on järjestetty välittämään informaatiota 20 matkaviestinpääteiaitteeile (114) päätyvien ilmarajapintaviestintäresurssien ja kytkentälaitteeseen (104) päätyvien siirtoliityntäviestintäresurssien välillä, tunnettu siitä, että tukiasema (108) on järjestetty vastaanottamaan yhteydenmuodostuksen yhteydessä kytkentälaitteelta resurssi-identiteetin, joka yhdistää siirtoviestintäresurssin ilmarajapinta-25 viestintäresurssiin, yhdistettynä kytkentälaitteen tuottamaan yhteysidentiteet-tiin; käyttämään ainakin puhelun aikana resurssi-identiteettiä ja yhteys-identiteettiä kytkentälaitteen kanssa viestimiseen.

39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen tukiasema, tunnettu sii-30 tä, että tukiasema on järjestetty käyttämään resurssi-identiteettiä ja yhteysiden- titeettiä viestinnässä kytkinlaitteen kanssa sisällyttämällä resurssi-identiteetin :: ja yhteysidentiteetin mihin tahansa kytkentälaitteen lähettämään sanomaan. j

40. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää jommankumman vaati- j muksen 38 tai 39 mukaisen tukiaseman (108). j

41. Tietokoneohjelmatuote, joka koodaa käskyjä sisältävän tietoko- j neprosessin useiden toiminnallisten yksiköiden välisen informaation kytkevän j l tietokoneprosessin suorittamiseksi, yksiköiden käsittäessä liitäntäyksiköltä yhden tai useamman siirtoviestintäresurssin liittämiseksi laitteeseen; ohjausyksikön ohjaamaan yhteyttä, johon on allokoitu ainakin yksi erikseen allokoitavissa oleva viestintäresurssi käyttäjäpäässä ja siirtoviestintäresurssi; ja kytkentämat-5 riisin pakettien kytkemiseksi laitteen yksiköiden välillä, prosessin käsittäessä ylläpidetään resurssin identiteetti-informaatiota, jolloin resurssin identiteetti liittää siirtoviestintäresurssin erikseen allokoitavissa olevaan viestin-täresurssiin käyttäjäpäässä; tuotetaan yhteydelle kuvausinformaatio, joka käsittää ainakin yhte-10 ysidentiteetin, yhteysidentiteettiin liittyvän resurssi-identiteetin ja niiden liityn-täyksiköiden osoitteet, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit; ja jaetaan kuvausinformaatio ainakin niille liityntäyksiköille, joiden osoite sisältyy kuvausinformaatioon.

42. Tietokoneohjelman jakeluväline, joka on tietokoneella luettavis-15 sa ja joka koodaa käskyjä sisältävän tietokoneprosessin useiden toiminnallisten yksiköiden välisen informaation kytkevän tietokoneprosessin suorittamiseksi, yksiköiden käsittäessä liitäntäyksiköltä yhden tai useamman siirtoviestintäresurssin liittämiseksi laitteeseen; ohjausyksikön ohjaamaan yhteyttä, johon on allokoitu ainakin yksi erikseen allokoitavissa oleva viestintäresurssi 20 käyttäjäpäässä ja siirtoviestintäresurssi; ja kytkentämatriisin pakettien kytkemiseksi laitteen yksiköiden välillä, prosessin käsittäessä ylläpidetään resurssin identiteetti-informaatiota, jolloin resurssin identiteetti liittää siirtoviestintäresurssin erikseen allokoitavissa olevaan viestin-täresurssiin käyttäjäpäässä; 25 tuotetaan yhteydelle kuvausinformaatio, joka käsittää ainakin yhte- ysidentiteetin, yhteysidentiteettiin liittyvän resurssi-identiteetin ja niiden liityn-täyksiköiden osoitteet, jotka liittävät yhteyteen allokoidut viestintäresurssit; ja jaetaan kuvausinformaatio ainakin niille liityntäyksiköille, joiden osoite sisältyy kuvausinformaatioon.

43. Patenttivaatimuksen 42 mukainen jakeluväline, joka jakeluväline käsittää tietokoneella luettavissa olevan tietovälineen, ohjelman tallennustieto-välineen, taltiointitietovälineen, tietokoneella luettavissa olevan muistin, tietokoneella luettavissa olevan ohjelmiston jakelupakkauksen, tietokoneella luettavissa olevan signaalin, tietokoneella luettavissa olevan tietoliikennesignaalin ja 35 tietokoneella luettavissa olevan palatun ohjelmistopakkauksen. j i