FI119331B - Menetelmä palamisen ohjaamiseksi soodakattilan tulipesässä - Google Patents

Description

119331

Menetelmä palamisen ohjaamiseksi soodakattilan tulipesässä

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä palamisen ohjaamiseksi soodakattilan tulipesässä, johon syötetään palamiseen tarvittavaa ilmaa useissa 5 päällekkäisissä tasoissa palamisen vaiheistamiseksi sekä lipeän syöttökohdan ala- että yläpuolella.

Soodakattilassa syötetään ilmaa soodakattilan tulipesään usealta eri korkeudelta, jotta palaminen voitaisiin vaiheistaa sopivasti haitallisten päästöjen vähentämiseksi ja samalla tulipesän lämpötilan säätämiseksi sopivasti. 10 Soodakattilan alaosassa on tyypillisesti primääri-ilmansyöttö, joka voi olla yhdessä tai kahdessa eri tasossa, joista ilmaa syöttämällä voidaan kontrolloida soodakattilan pohjalle muodostuneen suolakeon muotoutumista ja palamista, sekä yksi tai kaksi sekundääri-ilmansyöttötasoa, joilla kontrolloidaan palamista keon yläpuolella. Näiden yläpuolella ovat lipeäruiskut, joiden kautta soodakatti-15 laan syötetään lipeää pisaroina ja edelleen lipeäruiskujen yläpuolella on ns. yläilman järjestelmä eli yksi tai useampi tertiääri-ilman syöttötaso sekä mahdollisesti kvartiääri-ilmantaso.

Soodakattilan tulipesän palamisessa on ongelmana se, että tulipesän yläosassa lämpötila nousee liian korkeaksi, erilaiset pystyvirtaukset huo-20 nontavat palamista ja sen seurauksena syntyy enemmän haitallisia päästöjä, *:**: kattila likaantuu ja siinä tapahtuu korroosiota.

Näitä haittoja on pyritty pienentämään erilaisilla ilman syöttöratkai- :suilla, joista muunmuassa on tunnettua ilman syöttäminen soodakattilan vas- .·. : takkaisilta seiniltä niin, että ilmasuihkut eivät törmää toisiinsa, eivätkä siten • · 25 käänny pystysuuntaisiksi virtauksiksi. Myös erilaisia muita ilmasuutinratkaisuja • · ... on kokeiltu, mutta merkittäviä haittoja kuitenkin esiintyy.

• · ···

Keksinnön lyhyt selostus • · : *·· Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen mene- telmä ja sovitelma ilman syöttämiseksi soodakattilaan, jolla aikaisempaa pa- :·] 30 remmin pystytään hallitsemaan tulipesän ilmanvirtauksia ja erityisesti virtaus- • · · ’... ten pystysuuntaisia nopeuseroja, sekä saamaan aikaan tasaisempi lämpötila- *"** jakautuma soodakattilan tulipesässä.

: *·· Keksinnön mukaiselle menetelmälle on ominaista, että ainakin yh- ·:··: dellä ilmansyöttötasolla lipeän syöttökohdan yläpuolella ainakin osassa ilman- 35 syöttösuuttimlsta ilmaa syötetään kyseiseen ilmansyöttötasoon nähden korke- 2 119331 ussuunnassa kaltevasti niin, että tulipesässä olevat kaasujen virtausnopeus-erot pienenevät.

Keksinnön olennainen ajatus on, että soodakattilaan syötetyn polt-toilman ilmasuihkut suunnataan soodakattilan korkeussuunnassa niin, että vir-5 taukset vaikuttavat sillä alueella tulipesässä oleviin virtauksiin siten, että ne nopeudeltaan lähestyvät virtausten keksimääräistä arvoa. Niinpä keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti suuttimesta tulevan ilman virtaus suunnataan alaspäin niille alueille, joissa tulipesän virtaus on keskimääräistä korkeampi ja vastaavasti ylöspäin niille alueille tulipesää, joissa virtaus on keskimääräistä 10 virtausnopeutta pienempi. Näin virtauksen ja ilmasuihkun summavirtaus lähenee tulipesän virtausten keskimääräistä arvoa ja virtauserot tulipesässä tasoittuvat.

Edelleen keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaisesti tämä tehdään ainakin yhdellä lipeäruiskujen yläpuolisella ilmansyöttötasolla. Keksinnön 15 erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti ilmavirtaukset suunnataan keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti kaltevasti alas- tai ylöspäin useammalla lipeäruiskujen yläpuolisella ilmansyöttötasolla. Vielä erään keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaisesti ilmasuihkut syötetään soodakattilan tuli-pesään niin, että näin kaltevasti suunnatut ilmasuihkut eivät osu vastakkaiselta 20 seinältä tuleviin ilmasuihkuihin, vaan menevät toistensa lomitse törmäämättä toisiinsa.

Keksinnön etuna on, että soodakattilan tulipesässä olevien kaasu-virtauksien eroja saadaan tasoitetuksi, jolloin lämpötilaerot tulipesässä saa-: daan tasaisimmiksi. Vastaavasti, kun palaminen ja lämpötilaerot saadaan ta- 25 saisimmiksi, on lopputuloksena alhaisempi tulipesän loppulämpötila ja varman • · palamisen tuloksena myös vähäisemmät päästöt sekä likaantuminen ja kor- .···. roosio. Vielä keksinnön etuna on, että tällä tavalla voidaan soodakattilan kapa- • · siteettiä kasvattaa ja siten käyttää suurempaa kuormitusta kuin tunnetuilla epä-.. tasaisemman lopputuloksen aikaansaavilla ratkaisuilla. Vastaavasti, kun ra- 30 kennetaan uusia soodakattiloita, voidaan tulipesä tiedossa olevan kuormituk- • · ’·;·* sen pohjalta rakentaa nykyisiä pienemmäksi, jolloin sekä investoinnit että muut kustannukset pienenevät.

φ φ · φ φ *: · * Kuvioiden lyhyt selostus Φ m : ’** Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa φ 35 Fig. 1 esittää kaavamaisesti erästä yleisesti tunnettua soodakattilan rakennetta, 3 119331

Fig. 2 esittää kaavamaisesti keksinnön erästä toteutusmuotoa yhdellä ilmansyöttötasolla periaatteellisesti,

Fig. 3 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön edullista toteutusmuotoa, 5 Fig. 4 esittää kaavamaisesti erästä toista keksinnön edullista toteu tusmuotoa, ja

Fig. 5 esittää erästä kolmatta keksinnön edullista toteutusmuotoa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Fig. 1 esittää soodakattilan 1, jossa on tulipesä 2. Tuiipesän 2 ala-10 osassa on suolakeko 3, joka muodostuu, kun lipeää ruiskutetaan lipeäruiskuis-ta 4 soodakattilan tulipesään pisaroina sinänsä tunnetulla tavalla. Edelleen kuviossa näkyvät primäärisuuttimet 5a - 5b, sekundäärisuuttimet 6, tertiäärisuut-timet 7a -7b, ylätertiäärisuuttimet 8 ja kvartiäärisuuttimet 9, joiden kautta soodakattilaan syötetään lipeän palamiseen tarkoitettua poittoilmaa sinänsä tun-15 netulla tavalla. Kuten Fig. 1 esittää, voi suuttimia yhdellä ilmansyöttötasolla olla esimerkiksi yksi tai kaksi päällekkäistä kerrosta, tai jokin muu sinänsä tunnettu rakenneratkaisu ilman syöttämiseksi soodakattilaan. Samoin tertiäärisuuttimia voi olennaisesti samalla tasolla olla kaksi päällekkäistä kerrosta. Vaikka kuviossa onkin esitetty esimerkinomaisesti kahdet suuttimet vain primääri- ja terti-20 ääri-ilmansyöttötasolla, voi niitä olla yhtälailla kaikilla ilmansyöttötasoilla. Koska ‘"•i tällaiset erilaiset ilmansyöttöratkaisut ovat sinänsä alalla yleisesti täysin tunnet- tuja alan ammattimiehelle, eivätkä ne sinänsä liity olennaisesti nyt kyseessä • ;*; olevaan keksintöön, ei näitä erilaisia ilmansyöttövaihtoehtoja sinänsä ole mil- · · · lään tavalla tarpeellista selittää yksityiskohtaisemmin.

25 Soodakattilan sisällä lipeän palamisessa syntyvät savukaasut vir- • * ..... taavat soodakattilan yläosaan, jossa on sinänsä tunnetut lämpöpinnat kuten tulistimet 10, joita kuumat savukaasut kuumentavat ja samalla kuumentavat niiden sisällä olevaa höyryä, jonka jälkeen savukaasut poistuvat soodakattilas- • * ·* " ta savukanavaan 11 lämmittäen savukanavassa olevia lämpöpintoja eli ekono- 30 maisereita 12. Näiden kaikkien rakenne ja toiminta on sinänsä alan ammatti- · ... miehelle täysin tunnettua ja, koska ne eivät olennaisesti liity varsinaiseen kek- • .···. sintöön, ei niitä tässä yhteydessä sen tarkemmin ole tarpeen selvittää.

Fig. 2 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön sovellutusmuotoa ter- : " tiäärisuuttimien kohdalta katsottuna. Siinä on nuolilla A, B ja C esitetty kaava- * *:**: 35 maisesti kaasuvirtauksen nopeuksia soodakattilan tulipesässä, jolloin nuolen pituus kuvaa sen kohdalla olevan kaasuvirtauksen nopeutta. Niinpä keskellä 4 119331 olevan pisimmän nuolen A kohdalla kaasuvirtaus on tyypillisesti nopein ja vastaavasti reunoissa olevien lyhyiden nuolien C kohdalla kaasuvirtaus on tyypillisesti hitain. Havainnollisuuden vuoksi on soodakattilan osittain esitetyt seinät merkitty tässä numeroilla 1a - 1d, jolloin seinät 1a ja 1c ja vastaavasti 1b ja 1d 5 ovat toisiinsa nähden vastakkaiset ja vastaavasti keskenään samansuuntaiset.

Tertiäärisuuttimista 7a1 - 7a5 on tässä esitetty vain yksi kerros, mutta vastaavaa periaatetta voidaan toteuttaa sinänsä kaikissa ilmasuutintasoissa. Kuten Fig. 2 esittää, on tertiäärisuuttimet 7a1 - 7a5 suunnattu eri tavoin, riippuen siitä, missä kohdassa soodakattilan seinää suuttimet ovat. Suuttimet on 10 selkeyden vuoksi kuvattu kaavamaisesti nelikulmioina ja niistä tulipesään vir-taavan ilman suuntaa on esitetty nuolilla. Suuttimet on tässä esimerkissä sijoitettu olennaisesti samaan tasoon, joka on merkitty kirjaimella t. Havainnollisuuden vuoksi on tasoon t merkitty vastakkaisten seinien 1a ja 1c samalla kohdalla olevien suuttimien väliin katkoviivalla suora tason suuntainen linja 15 osoittamaan, mihin suuntaan kattilan poikkisuunnassa ilmanvirtausten vaaka-komponentti suuntautuu. Edelleen havainnollisuuden vuoksi on vain yhdellä seinällä olevat suuttimet merkitty numeroilla, mutta jatkossa selitettävät periaatteet koskevat myös numeroilla merkitsemättömiä suuttimia.

Tertiäärisuuttimia 7a1 - 7a5 on sijoitettu tässä tapauksessa vain 20 vastakkaisille sivuille ja niitä voi olla, kuten kuviossa on esitetty, esimerkiksi viisi suutinta samalla sivulla vierekkäin. Keksinnön olennaisen ajatuksen mukai-sesti on ilmasuuttimet suunnattu niin, että niistä tulevat ilmavirtaukset tasoitta-vat soodakattilan tulipesässä 2 olevien kaasuvirtausten nopeuseroja. Niinpä : reunimmaiset suuttimet 7a1 ja 7a5 on suunnattu vaakatasosta ylöspäin nuolten :*·,· 25 osoittamalla tavalla, jota on kaavamaisesti esitetty suuttimen 7a1 ilmanvirtaus- ta kuvaavan nuolen yhteydessä piirretyllä kulmalla a. Tällöin ne lisäävät sei- .···, nien 1b ja 1d vieressä olevan kaasuvirtauksen nopeutta. Vastaavasti keskim- • · mäisinä olevat suuttimet 7a3 molemmilla sivuilla on suunnattu alaspäin niin, et- .. tä ne olennaisesti vaikuttavat keskellä olevaan nopeimpaan kaasuvirtaukseen * · 30 ja alaspäin suuntautuneen komponenttinsa vaikutuksesta hidastavat keskellä :···: olevaa kaasuvirtausta niin, että virtauserot tulipesän 2 poikkisuunnassa merkit- tävästi pienenevät. Suuttimen 7a3 ilmanvirtausten alaspäin suuntautumista on • puolestaan havainnollistettu toisen nuolen ja tasossa t olevan katkoviivan väli- seliä kulmalla β. Tässä toteutusmuodossa on välissä olevat suuttimet 7a2 ja : " 35 7a4 suunnattu olennaisesti vaakasuuntaan, jolloin niiden merkitys virtausten • · 5 119331 pystynopeuksiin on varsin pieni ja ne aiheuttavat lähinnä turbulenssia ja sekoittumista tulipesän kaasuvirtauksessa.

Fig. 3 esittää puolestaan erästä keksinnön edullista toteutusmuotoa, jossa on vastakkaisilla seinillä olevien ilmasuuttimien lisäksi sivuseinillä erilliset 5 suuttimet 7a6, joilla pyritään vaikuttamaan kaikkein voimakkaimpaan keskellä olevaan kaasuvirtaukseen. Nämä suuttimet on suunnattu varsin jyrkästi alaspäin, kuten toisen nuolen ja tason t väliin merkitty kulma γ osoittaa, ja niistä syötetään edullisesti voimakas ilmasuihku niin, että ilmasuihkut pyrkivät tulipesän keskelle alaspäin suuntautuneen komponenttinsa ansiosta voimakkaasti 10 yhdessä hidastamaan tulipesän 2 keskellä olevaa voimakasta kaasuvirtausta. Sovittamalla näiden suuttimien ilmavirtaukset muiden suuttimien ilmavirtausten kanssa sopivasti, voidaan tulipesässä olevan kaasuvirtauksen nopeuseroja pienentää olennaisesti ja samalla saada aikaan voimakas turbulenssi, joka sekoittaa kaasuvirtauksen ja siten edistää palamista ja tasaa lämpötilaeroja tuli-15 pesässä.

Fig. 4 esittää kaavamaisesti erästä toista keksinnön edullista toteutusmuotoa vastaavasti perspektiivimäisesti esitettynä. Tässä toteutusmuodossa on käytetty ilmasuuttimissa ns. sormiperiaatetta, jonka mukaan vastakkaisilla seinillä olevista ilmasuuttimista tulevat ilmavirtaukset eivät törmää toisiinsa, 20 vaan ohittavat toisensa lomittain. Esimerkinomaisesti tässä toteutusmuodossa on käytetty yhdellä soodakattilan seinällä 1a neljää ilmasuutinta 7a6 - 7a9 ja vastakkaisella seinällä 1c viittä ilmasuutinta 7a1 - 7a5. Sinänsä suuttimien lu-kumäärä vastakkaisilla seinillä voi olla toisenlainen, kuten esimerkiksi 3/4, 2/3 : jne. suutinta esitetyn 4/5-suutinasetelman sijaan.

25 Fig. 4 esittämässä tapauksessa kaikkein reunimmaiset suuttimet • « 7a1 ja 7a5 on suunnattu jyrkimmin ylöspäin viistoon reunassa olevien hitaam-,···, pien ilmavirtausten virtausnopeuden tehostamiseksi. Vastaavasti vastakkaiset- t · la seinällä olevat reunimmaiset suuttimet 7a6 ja 7a9 on suunnattu vain lievästi „ ylöspäin keskempänä olevan reunavirtauksia jonkin verran nopeampien virta- • · 30 uksien nopeuden lisäämiseksi vähemmän kuin reunavirtauksilla pyritään teke- mään. Edelleen seinällä 1a olevat keskimmäiset suuttimet 7a7 ja 7a8 on suun- nattu lievästi alaspäin ja seinällä 1c oleva keskimmäinen suutin 7a3 on suun- .*·*. nattu jyrkästi alaspäin. Seinällä 1c olevat väliinjäävät suuttimet 7a2 ja 7a4 puo- „· lestaan on suunnattu kuviossa vaakatasoon, mutta ne voisivat myös olla joko « : “ 35 jonkin verran viistot joko ylös- tai alaspäin tulipesän kaasuvirtausten mukaan.

Tällä tavalla pyritään tasoittamaan ilmavirtausta koko alueella mahdollisimman 6 119331 hyvin samalla kun saadaan aikaan tehokas poikkisuuntainen sekoittuminen kaasuvirtauksissa.

Fig. 5 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta keksinnön toteutus-muotoa myös perspektiivimäisesti esitettynä. Tässä toteutusmuodossa on esi-5 tetty ratkaisu, jossa on olennaisesti samassa tasossa eli lyhyen etäisyyden päässä korkeussuunnassa kaksi kerrosta suuttimia. Tässä toteutusmuodossa on suuttimet 7a ja 7b sijoitettu toisiinsa nähden peilikuvamaisesti käyttäen aiemmin mainittua sormiperiaatetta niin, että samalla seinällä 1a ja 1b on alempia suuttimia parilliset ja vastaavasti parittomat määrät. Seinällä 1c on talo son t2 kuvaamassa kerroksessa suuttimia 7a1 - 7a3 ja seinällä 1a suuttimet 7a4 ja 7a5. Vastaavasti ylemmässä kerroksessa, jota kuvaa taso t2, on suuttimet päinvastoin niin, että seinällä 1a on pariton määrä suuttimia 7b1 - 7b3 ja vastakkaisella seinällä 1c on suuttimet 7b4 ja 7b5. Näin ollen kummassakaan kerroksessa eivät sen kerroksen ilmasuihkut törmää toisiinsa. Edelleen reu-15 nimmaiset ilmasuuttimet 7a1, 7a3 sekä 7b1, 7b3 on suunnattu kaikkein jyr-kimmin ylöspäin ja keskimmäiset suuttimet 7a2 ja 7b2 on suunnattu jyrkimmin alaspäin. Niiden välissä vastakkaisilla seinillä olevat suuttimet 7a4 ja 7a5 ja vastaavasti 7b4 ja 7b5 on suunnattu joko lievästi alaspäin tai lievästi ylöspäin riippuen siitä, minkälainen kaasuvirtausten nopeus tulipesässä milläkin kohdal-20 la on. Niinpä tässä on esimerkinomaisesti esitetty, että alempana olevat suuttimet 7a4 ja 7a5 on suunnattu lievästi alaspäin ja ylemmät suuttimet 7b4 ja 7b5 *·*'" lievästi ylöspäin. Tässä tapauksessa näiden pystysuuntaiset virtauskomponen- tit kumoavat toisensa olennaisesti, mutta tuloksena on suuri turbulenssi, joka : sekoittaa tulipesän kaasuvirtausta ja siten tasaa lämpötilaa tehokkaasti. Välit- #·· · 25 semalla kaasuvirtausten kaltevuuskulman sopivasti kyseisessä tulipesän kor- keudessa olevan kaasuvirtausjakauman mukaan, voidaan kaasuvirtausten no- ,···. peusvaihtelua tasata olennaisesti ja saada aikaan tehokas turbulenssi, joka • · edistää palamista.

„ Kaasuvirtauksen nopeuden tasaantumisen seurauksena saadaan • · :<a" 30 aikaan merkittäviä etuja. Tulipesän keskelle alaspäin suunnatut ilmasuihkut jar-

Tuttavat kuumia ja nopeasti ylöspäin viilaavia savukaasuja ja pakottavat niitä kääntymään sivuseiniin päin, joka aiheuttaa turbulenssia ja toisaalta lisäävät • seinien lähellä olevan kaasun lämpötilaa tehostaen siten lämmönsiirtoa seiniin. .*·” Erityisesti käyttämällä voimakkaita keskelle suunnattuja ilmavirtauksia saadaan :· ’* 35 aikaan merkittävä tulipesän poikkisuuntainen kuumimpien savukaasujen siir- "*" tymä.

7 119331

Olennainen lähtökohta suuttimien suuntauksessa on, että ilmavirtauksen ollessa tulipesän kaasuvirtausten keskiarvon suuruinen, ei siihen kohtaan ilmaa syöttäviä suuttimia ole tarpeen kallistaa mihinkään päin. Alueelle, jossa ilmanvirtauksen nopeus on keskiarvoa pienempi, tarvitaan kiihdytystä, 5 joka saadaan aikaan kallistamalla sille alueelle tulevia ilmasuihkuja ylöspäin niin, että ilmavirtauksen nopeus lisääntyy. Vastaavasti alueelle, jossa kaasuvir-tauksen nopeus on keskiarvoa suurempi, sitä hidastetaan suuntaamalla sinne tulevat ilmavirtaukset alaspäin. Kaiken kaikkiaan tällä tavalla saadaan aikaan samalta tasolta syötetyllä ilmavirtauksella ohjatuksi ilmansyötön vaiheistusta 10 pelkästään erilaisten kallistuskulmien avulla samalla, kun kaasuvirtausten nopeuserot tulipesässä saadaan olennaisesti pienennetyksi. Lopputuloksena on myös se, että soodakattilan tulipesän lämpötila sen yläosassa laskee samalla, kun lipeän palaminen on tapahtunut perusteellisemmin. Tämän seurauksena on mahdollista lisätä soodakattilan kuormitusta. Edelleen uusissa soodakatti-15 loissa voidaan tulipesä mitoittaa nykyisiä pienemmäksi kooltaan, jolloin niiden investointikustannukset vastaavasti pienenevät. Edelleen, kun kaasuvirtaukset ovat tasoittuneet ja palaminen tapahtuu tehokkaammin, vähenee kaasuvirta-uksen mukana kulkeutuvan palamattoman materiaalin määrä ja siten likaantuminen ja korroosio vähenee. Edelleen tällä tavoin saatavalla ilmansyötön 20 vaiheistuksella ja hyvällä sekoituksella saadaan aikaan myös vähäisemmät NOx-päästöt.

*"*: Keksintöä on edellä selityksessä ja piirustuksissa esitetty vain esi- merkinomaisesti, eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Eri korkeuksilla ··· • lipeänsyöttökohdan yläpuolella olevien ilmansyöttötasojen suuttimet voivat olla .·.: 25 keskenään samanlaiset tai erilaiset ja samalla tai erilailla suunnatut, kunhan ainakin yhdessä tasossa on ilmasuuttimia suunnattu kaltevasti niin, että kaasu- • Λ jen virtausnopeuserot soodakattilan tulipesässä tasoittuvat. Kuvioissa on esi-***** tetty kaavamaisesti yhden ilmansyöttötason suuntauksia niin, että osa suutti mista on suunnattu alaspäin ja osa ylöspäin. Kaasuvirtauksen nopeudesta ja i *** 30 muista olosuhteista riippuen voidaan tarvittaessa myös suunnata kaikki saman tason ilmasuuttimet syöttämään ilmaa enemmän tai vähemmän alaspäin, jolla :*." voidaan hidastaa kaasuvirtauksen nopeutta jonkin verran. Samoin vain osassa .···. ilmansyöttötasoja voi olla kaltevuudeltaan suunnattuja ilmasuuttimia. Samoin joidenkin suuttimien kautta voidaan syöttää ilman sijaan tai sen lisäksi esimer- : *** 35 kiksi hajukaasuja, joita voidaan käyttää NOx:n syntymisen ehkäisemiseen.

# • ·

Claims (12)

119331

1. Menetelmä palamisen ohjaamiseksi soodakattilan tulipesässä, johon syötetään palamiseen tarvittavaa ilmaa useissa päällekkäisissä tasoissa palamisen vaiheistamiseksi sekä lipeän syöttökohdan ala- että yläpuolella, jol- 5 loin ainakin yhdellä ilmansyöttötasolla lipeän syöttökohdan yläpuolella ainakin osassa ilmansyöttösuuttimista ilmaa syötetään kyseiseen ilmansyöttötasoon nähden korkeussuunnassa kaltevasti, tunnettu siitä, että ainakin yhdellä ilmansyöttötasolla lipeän syöttökohdan yläpuolella ainakin osassa ilmansyöttösuuttimista ilmaa syötetään keskimmäisten suuttimien kautta kyseiseen il-10 mansyöttötasoon nähden korkeussuunnassa kaltevasti alaspäin niin, että tuli-pesässä nopeampien kaasuvirtausten nopeutta pienennetään niin, että kaasujen virtausnopeuserot tulipesässä pienenevät.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hitaampien kaasuvirtausalueiden virtausnopeutta nostetaan syöttämällä 15 niihin ilmaa kaltevasti ylöspäin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmaa syötetään ainakin yhdeltä ilmansyöttötasolta tulipesän vastakkaisilta seiniltä niin, että reunimmaisten suuttimien kautta ilmaa syötetään kaltevasti ylöspäin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reunimmaisten ja keskimmäisten suuttimien välillä olevista suuttimista il- • φ maa syötetään reunimmaisiin ja keskimmäisiin nähden vähemmän kaltevassa /*;* kulmassa. • « «

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, *· ’i 25 tunnettu siitä, että ilmaa syötetään soodakattilaan ainakin kolmelta eri ta-soita lipeän syöttökohdan yläpuolella. ·«· :.„s

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmaa syötetään tulipesän kaasuvirtausten nopeuksien perusteella ainakin kahdelta eri ilmansyöttötasolta kaltevasti korkeussuunnas-30 sa.

• « ··· ,,· 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, * · tunnettu siitä, että ilmaa syötetään samalla tasolla vastakkaisilta seiniltä *···: ns. sormiperiaatteen mukaisesti niin, että vastakkaisten seinien ilmasuihkut ohittavat toisensa soodakattilan tulipesässä törmäämättä toisiinsa. • · 119331

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhdellä ilmansyöttötasolla syötetään ilmaa korkeussuunnassa lähekkäin päällekkäin sijaitsevista suuttimista.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että alempana olevat ilmasuihkut suunnataan korkeussuunnassa enemmän alaspäin kuin ylempänä olevat ilmasuihkut.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ilmaa syötetään soodakattilan kaikilta seiniltä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu sii-10 tä, että soodakattilan tulipesän keskellä olevan nopeimman ilmavirtauksen hidastamiseksi soodakattilan kaikilta seiniltä syötetään tulipesän keskustaan ulottuva alaspäin suuntautunut ilmasuihku.

• · «·· * · • · ··· • · • · · • · 1 2 3 «a· · • * · · • ·· • · • · M1 • ft • ft ··· • ft ft ft • ft· ft • ♦ft ft ft ft ft·· ft • ft ft ft ft ft· ft •ft 2 • ft ft ft 3 ft • ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft 119331