FI119135B - Tahtikone - Google Patents

Description

1 119135

TAHTIKONE

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen tahtikoneeseen.

Teollisuuskäytöissä ovat taajuusmuuttajilla ohjatut vaihtovirtamoottorikäytöt yleistyneet. Säätöominaisuuksiensa ja toteutuksen selväpiirteisyyden ja edullisuuden vuoksi ne ovat 5 tulleet todelliseksi vaihtoehdoksi myös teollisuuden linjakäytöissä. Kolmivaiheisten sähkömoottorien säädetty käyttö perustuu yhä enenevästi taajuusmuuttajien hyödyntämiseen. Suorituskyvyltään edullisten kestomagneettien saatavuus on tuonut aikaisempien säädettyjen asynkronimoottorikäyttöjen tilalle kestomagneeteilla magnetoidun tahtikoneen, jonka tekniset edut ovat kokoon verrattuna suuri jatkuva momentti häviöiden silti pysyessä pie-10 ninä myös pienellä nopeudella. Taajuusmuuttajakäytössä ei ole periaatteellista eroa siinä toimiiko sähkökone moottorina vai generaattorina, jolloin sähkökone jarruttaa, kunhan jar-rutusenergiaa käsitellään sopivalla tavalla. Taajuusmuuttajakäytön moottori on tyypiltään yksinopeusmoottori ja nopeus asetellaan taajuusmuuttajalla.

Laajoissa prosesseissa on kustannustehokasta syöttää useita taajuusmuuttajia samasta ta-15 sasähköjäijestelmästä. Järjestelmään voi olla kytkettyinä sekä asynkronikone- että kesto-magneettitahtikonekäyttöjä. Huoltoa varten yksittäiset käytöt ovat erotettavissa yhteisestä tasavirtajärjestelmästä. Huollettava käyttö erotetaan aina tasavirtajärjestelmästä. Tunnetussa tekniikassa varustetaan kestomagnetoituja tahtikoneita ohjaavien taajuusmuuttajien ·· • *.. lähdöt erottimilla, jotka avataan ohjauslaitteita huollettaessa, kuten kuvataan jäljempänä 20 kuvioon 1 viitaten. Tällainen toteutus tunnetaan esimerkiksi konferenssijulkaisusta ’Safety • · · V : Aspects of Permanent Magnet Motors in Paper Machine Applications’, Tero Huhtanen, • *·

Ilkka Erkkilä; IEEE Pulp & Paper Conference Victoria, Victoria Island, BC, Canada 2004- :.:V 06-27....2004-07-01.

• · · • · • · ·*·

Vaihtovirtamoottoreilla toteutetuissa käytöissä tulee erilaisissa sovelluksissa tilanteita, : 25 joissa sähkömoottori erotetaan verkosta ja/tai moottoria ohjaavasta syöttölähteestä kuten ··· taajuusmuuttajasta, mutta samalla moottori jää pyörimään mekaanisen kuorman vaikutuk- * « · .···. sesta. Esimerkiksi teollisuuden linjakäytöissä on suuria massoja ja teloja, joita ei voi py- • · · säyttää viiveettä. Jos sähkömoottori pyörii akselilla vaikuttavan kuorman johdosta ja moot- ..* torin magnetointi on toiminnassa, generoituu moottorin käämityksiin jännite. Tällöin moot- • ·· ! . 30 torin liitäntänavoissa on mahdollisesti käyttöjännitettä vastaava jännite, vaikka taajuus- • · muuttaja on kytketty pois päältä.

2 119135

Tahtikoneissa generoituu napoihin jännite, jos koneen magnetointi on päällä. Jos tahtikoneen magnetointi on toteutettu sähkömagneeteilla, on magnetointi yleensä säädettävä ja myös kytkettävissä pois päältä sopivalla tavalla kun syöttöjännite katkaistaan. Kestomag-netoidussa tahtikoneessa tilanne on ongelmallinen sen vuoksi, että magnetointi on aina 5 päällä ja tahtikoneen staattorikäämityksiin generoituu sähkömotorinen voima silloin, kun kone pyörii. Kun moottori on kytketty pois päältä, on yleisenä oletuksena, että moottorin ja sitä syöttävän taajuusmuuttajan navoissa ei esiinny jännitettä. Huolto-ja käyttöhenkilöstön on usein tarve työskennellä alueella, jossa koneet sijaitsevat, jolloin on mahdollista, että he tahattomasti joutuvat kosketuksiin vaarallisen jännitteen kanssa. Lisäksi on tilanteita, joissa 10 itse pyörivä mekaaninen tela on seinällä tai seinämällä erotettu moottorista, jolloin henkilöstö ei ole suoraan tietoinen vaaran aiheuttajasta.

Kestomagneeteilla magnetoidun kolmivaiheisen sähkökoneen, tahtikoneen staattorikäämi-tykseen indusoituu aina jännite, kun roottori pyörii. Useita prosentteja nimellisjännitteestä indusoituu jo pienellä pyörimisnopeudella, kun mekaanisesti yhteen kytkettyjä kokonai-15 suuksia liikutellaan.

Mainittu jännite voi olla haitallinen tai jopa vaarallinen, kun koneen ollessa pysäytettynä taajuusmuuttajaa huolletaan tai tehdään muita tarkistuksia sähköisissä ohjauslaitteissa ja roottori kuitenkin hallitsemattomasta syystä pyörii. Jännite voi vaikuttaa suoraan henkilö-turvallisuuteen tai estää huoltotoimet komponenttien vahingoittumisvaaran johdosta. Hait- • " 20 ta realisoituu erityisesti laitteistoissa, jotka ovat niin suuria, että sähkökäytön osat, mootto- ri, ohjauslaitteet, kuten taajuusmuuttaja täydentävine osineen ja moottorikaapelit ovat kau- 1 1 • · · kana toisistaan, tyypillisesti eri huonetiloissa, erityisesti moottori ja ohjauslaitteet. Hyvin • · • · "I monet teollisuusprosessit sekä muut suuret ohjatut prosessit vaativat kuvatun laitteiden • ♦ · III sijoitustavan. Tällöin ei aina voi luotettavasti valvoa miten koneyhdistelmän osat liikkuvat • # 25 tai niitä liikutellaan tai pyöriikö jokin moottori liikkuvien osien mukana.

· · 3 119135 joko suorastaan vian seurauksena tai pysäyttämällä taajuusmuuttaja. Tunnettu tekniikka, esittää tähän tahtikoneen yhteydessä esiintyvään ongelmaan vain puolittaisen ratkaisun.

Edellä kuvatut jännitteen haittavaikutukset ohjauslaitteistossa voidaan toijua tunnetun tekniikan mukaisesti taajuusmuuttajan täydentävillä osilla samassa kojeistossa moottori-5 kaapelin lähtöpisteessä, kuten lähtöerottimella, koneen kolmivaiheisella käämioikosululla, erityisesti napaoikosululla tai työmaadoittamalla koneen navat.

Kaksi jälkimmäistä menetelmää voivat aiheuttaa huomattavaa koneen lämpenemistä, jäähdytyksestä riippuen, jos tahaton roottorin pyöriminen jatkuu pitempään sillä käämityksessä kulkee tuolloin tyypillisesti nimellisvirran suuruinen virta. Käämioikosulku ja työmaadoi-10 tus toteutetaan tunnetun tekniikan mukaisesti rakenteellisena yhdistelmänä lähtöerottimen kanssa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on kehittää ratkaisu, jonka avulla haitallisia ja vaarallisia jännitteitä ei esiinny moottorin navoissa, kun kestomagnetoitu moottori kytketään irti syöttölähteestä ja kun on mahdollista, että moottori pyörii edelleen. Tämän aikaansaa-15 miseksi keksintö tunnetaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan ominaispiirteistä. Keksinnön eräät muut edulliset suoritusmuodot tunnetaan epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa määritellyistä tunnusmerkeistä.

.. Keksinnön mukaisesti itse moottorissa tehdään kytkentöjä niin, että moottorin kyky syöttää • · • · · virtaa roottoria pyöritettäessä jää hyvin alhaiseksi ja napajännite olennaisesti nollautuu.

• φ ··· : 20 Keksinnön mukaisella ratkaisulla eliminoidaan staattorin käämeihin indusoituvan sähkö- *...* motorisen voiman haittavaikutukset roottorin pyöriessä silloin, kun tahtikone on irti sitä m • ♦ ♦ M.' syöttävästä taajuusmuuttajasta. Tahtikoneen staattorikäämityksen muodostavat osakäämit ··· • · *···* kytketään siten, että käämien liitäntänavoissa ei esiinny haitallisia tai vaarallisia jännitteitä.

Tahtikoneen staattorin käämitys on jaettu osakäämeihin, jotka on yhdistettävissä siten, että • · · 25 vaihekäämitys ja sen vaikutus vastaa koneen normaalitoimintaa, ja siten, että osakäämityk- • · • · set ovat vastakkain, jolloin niiden yhteinen jännite on olennaisesti nolla.

• · · • · • * ·«·

Keksinnön eräiden edullisten sovellusmuotojen mukaan kunkin vaiheen osakäämit on normaalikäytössä keskenään Saijassa ja osakäämit on käämitty samansuuntaisesti, jolloin • · · ii><; niiden yhteisvaikutus on osakäämien vaikutusten summa. Kun osakäämit kytketään kek- • · 4 119135 sinnönmukaisesti vastakkain, kumoavat osakäämeihin indusoituvat jännitteet toisensa ja koneen ulkoisissa liitännöissä näkyvä jännite on olennaisesti nolla.

Erään toisen edullisen vaihtoehdon mukaan osakäämit on normaalikäytössä kytketty rinnan siten, että ne magnetoivat samaan suuntaan. Kun kone kytketään irti syöttölähteestä, kytke-5 tään osakäämit sarjaan siten, että niihin indusoituvat jännitteet kumoavat toisensa, jolloin koneen liittimissä vaikuttaa olennaisesti nolla jännite.

Kytkinlaite on eräässä edullisessa toteutusmuodossaan kauko-ohjattu ja ajoitettu taajuus-muuttajan ohjauksen mukaan. Kytkinlaitteen ohjaukseen voi tällöin kytkeä lisäksi taajuusmuuttajan syötön puoleisen erottimen apukoskettimen. Tällä varmistetaan, että taa-10 juusmuuttaja on luotettavasti irrotettu silloin kun tahtikoneen kytkimet ovat lepoasennossa. Erottimen käyttövipu voi olla edullisesti erikseen lukittava.

Toisen toteutusmuodon mukaan kytkinlaite on paikallisohjattu niin, että paikallisohjauksel-la voi tehdä halutut kytkennät. Kytkinlaitteen ohjausenergia tulee edelleen ohjauslaitteesta.

Kolmannessa kytkinlaitteen toteutusmuodossa ohjausmenetelmä on paikallinen ja mekaa-15 ninen. Tiedon kytkinlaitteen asennosta voi viedä myös ohjauslaitteelle.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti sen suoritusesimerkkien avulla viitaten piirustuksiin, joissa ·· • · • ·· ·;· · - kuvio 1 esittää kaaviota linjakäytöstä, joka on eräs keksinnönsovellusympäristö, *· • · · • · · "... - kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaista kytkentäjäijestelyä, • · ·· ♦ M.* 20 - kuvio 3 esittää toista keksinnön mukaista kytkentäjäijestelyä ··· • • · ·** - kuvio 4 esittää kolmatta keksinnön mukaista kytkentäjäijestelyä ja • · · • · · .···. - kuvio 5 esittää neljättä keksinnön mukaista kytkentäjäijestelyä.

♦ m ··· : [ : Teollisuuslaitoksen linjakäyttö koostuu kaaviomaisesti kuvattuna kuvion 1 mukaisesta jär- jestelmästä. Tasavirtakiskoa 2 syötetään sähköverkosta 4 tasasuuntaajan 6 kautta. Ta-|‘.M 25 sasuuntaaja on erotettavissa syöttöverkosta katkaisijalla 8. Tasavirtakiskoon on kytketty ·;*·· useita vaihtovirtamoottoreita 10, joita ohjataan vaihtosuuntaajilla 12. Vaihtosuuntaajat 12 on erotettavissa tasavirtakiskosta 2 katkaisijoilla 14 ja moottoreista 10 katkaisijoilla 16.

5 119135

Linjakäytön moottorit 10 voivat sovelluksesta riippuen olla mekaanisesti toisistaan irti- tai kiinnikytkettyinä. Vaikka moottorit ovat erillisiä, on niiden akseleille usein kytketty mekaaninen kuorma, jolla on suuri pyörivä huimamassa. Katkaisijoiden 14 ja 16 aukaiseminen ei siten estä moottorin pyörimistä, jolloin irtikytketyn moottorin käämityksiin indusoi-5 tuu sähkömotorinen voima pyörimisnopeudesta riippuvalla taajuudella.

Seuraavassa kuvataan keksinnön mukainen ratkaisu kestomagneeteilla magnetoidun tahti-moottorin yhteydessä, kun staattorikäämitys on kolmivaiheinen ja kunkin vaiheen käämitys muodostuu kahdesta olennaisesti samanlaisesta osakäämityksestä. Staattorikäämit on kytketty joko tähteen tai kolmioon ja osakäämit on normaalitoiminnossa kytketty joko Saijaan 10 tai rinnan keskenään. Kaikissa tapauksissa staattorikäämitys on tavanomaisella tavalla kytketty moottorin verkkoliittimiin. Lisäksi osakäämien päät on yhdistetty kytkimien koskettimiin.

Esillä olevassa keksinnön suoritusesimerkissä moottorin vaihekäämit on muodostettu kahdesta osakäämistä, jotka normaalitoiminnassa magnetoivat samaan suuntaa. Osakäämien 15 päät on yhdistetty johtimilla kytkimille, joiden ollessa aktiiviasennossa, moottori toimii normaalitilassa. Kun kytkimet käännetään lepoasentoon kytkeytyvät osakäämit niin, että niihin indusoituvat sähkömotoriset voimat kompensoivat toisensa vaiheittain. Kytkimet on edullisesti sijoitettu moottorin kytkentärasiaan tai muuhun moottorin ulkopuoliseen paikkaan, johon huoltomiehellä on pääsy. Koska käämeihin indusoituu kestomagneettimootto- • · * · : “ 20 reillä jännite moottorin pyöriessä, tulee nollauskytkimien käyttö olla valvottua ja estettyä, • · » · ettei sen kiinnikytkentä ole mahdollista normaalikäytössä.

• · · • · ·

Kuviossa 2 on kuvattu eräs keksinnön mukainen ratkaisu, jossa käämeihin indusoitunut :t:t: jännite on moottorin liittimissä eliminoitu. Moottorin staattorikäämitys on kytketty kolmi- • · » ϊ,,.ϊ oon ja kukin vaihekäämi U, V ja W on valmistettu kahdesta osakäämistä Upi ja UP2, ja 25 vastaavasti Vpi ja VP2 sekä Wpi ja WP2. Käämintäsuunnat on merkitty käämin toiseen pää- M.* hän merkityllä mustalla pisteellä yleisesti tunnetulla tavalla. Osakäämit Upi ja UP2 on kää- • · · :...* mitty samaan suuntaan. Kun kytkimet K[, K2 ja K3 ovat lepoasennossa, ovat kytkimien koskettimet kuvion 2 esittämässä asennossa, ja osakäämit Upi ja UP2 on kytketty keske-"·*: nään vastakkain sarjaan. Vastakkaisesta käämityssuunnasta johtuen osakäämeihin indusoi- Γ.4# 30 tunut jännite on vastakkaismerkkinen, vaikka niitä lävistää samansuuntainen magneettivuo, ·;··; ja näin ollen koko vaihekäämin U liittimissä L[ ja L2 vaikuttava jännite on nolla. Vastaa vasti vaihekäämin V osakäämeihin Vpi ja VP2 sekä vaihekäämin W osakäämeihin WP| ja 6 119135

Wp2 indusoituvat jännitteet kumoavat toisensa, jolloin kaikissa liittimissä Li, L2 ja L3 näkyvä jännite on nolla. Kun kytkimet K[, K2 ja K3 käännetään aktiiviasentoon, ovat osa-käämit rinnankytkettyjä ja ne magnetoivat samaan suuntaan ja niihin indusoituva jännite on samansuuntainen. Moottori on tällöin normaalissa toimintakunnossa.

5 Kuvio 3 havainnollistaa tilannetta, jossa yhden vaiheen käämitys muodostuu kahdesta osa-käämistä, jotka tahtikoneen normaalissa käyttötilanteessa on kytketty sarjaan. Vaiheen molemmat osakäämit, kuten Upi ja UP2 on käämitty samaan suuntaan, jolloin niiden magneettinen vaikutus on samansuuntainen silloin, kun nollauskytkimet Κι, K2 ja K3 sekä Ki’, ja K3’ ovat aktiiviasennossa. Kun moottori irrotetaan syöttävästä verkosta tai tehonlähtees-10 tä, käännetään kytkimet Κι, K2 ja K3 lepoasentoon, jolloin kytkinten koskettimet ovat kuvion 3 mukaisissa asennoissa. Kunkin vaiheen osakäämit on kytketty vastakkain sarjaan ja koko vaihekäämin yli vaikuttava jännite on nolla. Vastaavalla tavalla kuin kuvion 2 yhteydessä koneen liittimissä Li, L2 ja L3 vaikuttava jännite on nolla.

Tähteenkytketyn moottorin tapauksessa käämit on kytketty kuvioiden 4 ja 5 mukaisesti. 15 Kuvion 4 esittää kytkennän, kun yhden vaiheen käämit on ovat rinnankytkettyjä keskenään silloin, kun kone on normaalissa toimintamoodissa. Kun kytkimet Κι, K2 ja K3 käännetään lepoasentoon, ovat vaihekäämit kuvion 4 esittämällä tavalla keskenään sarjassa, jolloin niiden yhteinen sähkömotorinen voima koneen liittimissä on nolla johtuen vaiheen osakäämi-en vastakkaisesta käämintäsuunnasta.

·· • · • ·· * *" : 20 Kuvion 5 tapauksessa ovat vaiheen osakäämit normaalikäytössä sarjaan kytkettyjä, kun * · · V : kytkimet Κι, K2 ja K3 ovat aktiiviasennossa. Tällöin niiden käämintäsuunta on sama ja liit- φ·* ·...· timissä vaikuttaa osakäämien jännitteiden summa. Kim kytkimet käännetään kuvion 5 mu- kaiseen lepoasentoon, vaikuttavat osakäämiin indusoituneet jännitteet vastakkaisiin suun-*...* tiin ja koneen liittimissä Li, L2 ja L3 näkyvä jännite on nolla.

• 25 Kestomagnetoidun tahtikoneen kytkentäkoteloon asennetaan kontaktori tai vastaava kyt-• · · :***: kinlaite, joka aina kun taajuusmuuttaja on pysäytetty, on kuvioiden 2-5 esittämällä tavalla .···. kiinniasennossa. Kytkinlaite kytkee päävirtapiirin osan kustakin vaihekäämityksestä vas- • · ··· takkaissuuntaan. Vastakkaissuuntaan käännettävä käämin osa valitaan osakäämeistä niin, ♦ ♦ että siihen indusoituu sama jännite kuin muuhun kyseisen vaiheen vaihekäämitykseen.

• · • ·· ! . 30 Tämä toteutuu silloin, kun vastakkain kytkettyjen osakäämien kierrosluvut ovat samat. Sar- • * jaan jäävät kierrosluvut ovat tyypillisesti puolet vaihekäämityksen kierrosluvusta. Mikäli 7 119135 roottoria nyt pyöritetään, moottorin napajännitteet pysyvät nollassa, jolloin kestomagne-tointi on efektiivisesti estetty vaikuttamasta moottorin ulkopuolelle. Kun moottoria ajetaan, kytkinlaite käännetään aktiiviasentoon, jolloin se aktivoi ensin moottorin kytkennän halutuksi, edellä kuvatun standardikytkennän mukaiseksi kolmio- tai tähtikytkennäksi.

5 Vaikka edellä on kuvattu vain kolmivaiheinen moottori, jossa kussakin vaiheessa on kaksi osakäämitystä, vastaavan keksinnönmukaisen toiminnan voi yhtä hyvin muodostaa useampi vaiheisella ja/tai useammasta osakäämityksestä muodostuvalla vaihekäämityksellä. Kyt-kinjäijestelyn tulee vain olla sellainen, että kunkin vaiheen osakäämit on kytkettävissä niin, että liitäntänavoissa vaikuttava jännite on nolla.

10 Keksinnön ajatuksen mukaisesti voidaan tahtikoneeseen myös lisätä ylimääräinen osakää-mi, jonka johdinkierrosluku vastaa tahtikoneen varsinaisen käämityksen johdinkierrosluku. Tämä ylimääräinen osakäämi kytketään vastakkain sarjaan varsinaisen käämityksen käämin kanssa, jolloin niiden summajännite on nolla. Ylimääräinen osakäämi voi olla käämitty olennaisesti ohuemmasta johdinlangasta, koska siinä kulkeva virta on pieni. Normaalissa 15 käyttötilanteessa ylimääräinen osakäämi voi olla kytketty avoimeksi.

Keksintöä on edellä kuvattu sen eräiden suoritusmuotojen avulla. Tätä esitystä ei kuitenkaan ole katsottava patentin suojapiiriä rajoittavaksi, vaan eri suoritusmuodot voivat vaihdella seuraavien patenttivaatimusten määrittämissä rajoissa.

·· • · • · · • · · · • · • · · * · m * · · • · · • · • · ·· · • · · • 1 · • · · • f1 • · • · • · · * • · · • · · 1«· • · · • · « ·

• M

• · · • · • · • · · *

• I

• · • » • · 1 ·

Claims (13)

1. Tahtikone, joka on ohjattavissa siihen kytketyllä taajuusmuuttajalla (12), joka tahtikone käsittää staattorikäämityksen, tunnettu siitä, että staattorikäämitys käsittää tahtikoneen kahden liitäntänavan välissä ainakin ensimmäisen osakäämin (Upi,Vpi,Wpl) ja toisen osa- 5 käämin (UP2,VP2,WP2), joihin indusoituu tahtikoneen (10) pyöriessä olennaisesti amplitudiltaan samansuuruinen jännite, ja että tahtikone käsittää kytkinlaitteen (Κ^,Κ^,Κ^), jolla ensimmäinen (Upi,Vpi,Wpi) ja toinen osakäämi (Up2,Vp2,Wp2) on kytkettävissä kytkinlaitteen lepoasennossa toistensa kanssa Saijaan siten, että niiden jännitteet ovat vastakkaissuuntaiset ja että tahtikoneen liitäntänavoissa (Li,L2,L3) vaikuttava jännite on olennaisesti 10 nolla, silloin kun tahtikone (10) on kytketty irti sitä ohjaavasta taajuusmuuttajasta (12).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että ensimmäinen (Upi,Vpi,Wpi) ja toinen osakäämi (Up2, Vp2 ,Wp2) muodostaa tahtikoneen staattorikäämityksen yhden vaihekäämityksen (U,V,W) ja että osakäämit on kytkettävissä kytkinlaitteella (Ki,K.2,K.3) toistensa kanssa sarjaan siten, että ne indusoivat samansuuntaisen jännitteen 15 liitäntänapoihin (Li,L2,L3), kun tahtikone (10) on normaalissa käyttötilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että ensimmäinen (Upi,Vpi,Wpi) ja toinen osakäämi (UP2,VP2,Wp2) on tahtikoneen normaalissa käyttötilassa kytketty rinnakkain ja että toinen osakäämi on kytkettävissä vastakkain sarjaan ensimmäi- J sen osakäämin (Upi,Vpi,Wpi) kanssa tahtikoneen ollessa irti taajuusmuuttajasta. • · · e • ·

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että staattori- * · * , · · *, käämitys on kytketty kolmioon.

·«· • · · *·:·* 5, Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 tahtikone, tunnettu siitä, että staattorikäämitys on • · ***** kytketty tähteen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että ensimmäinen • · · ϊ,,.ϊ 25 (Upi,Vpi,Wpi) ja toinen osakäämitys (Up2,Vp2,Wp2) on muodostettu useasta rinnakkaisesta ·*’*· osakäämistä. • · »•I • · .

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että ensimmäinen • · • · t ** (Upi,Vpi,Wpi) ja toinen osakäämitys (Up2,VP2,Wp2) on muodostettu useasta sarjaan kytke tystä osakäämistä. 9 119135

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että kytkinlaitteessa on ensimmäiset kytkimet, joilla osakäämitykset on kytkettävissä toisiinsa ja toiset kytkimet, joilla tahtikone on kytkettävissä irti tahtikonetta syöttävistä johtimista.

8 119135

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että osakäämitys-5 ten päät on tuotu koneen liitäntäkoteloon ja että osakäämitysten väliset kytkennät on tehtävissä liitäntäkoteloon sovitetulla katkaisijalla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että kytkinlaite on kauko-ohjattu ja ajoitettu taajuusmuuttajan ohjauksen mukaan.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että kytkinlait-10 teen ohjaukseen on kytketty taajuusmuuttajan syötön puoleisen erottimen apukosketin.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8, tunnettu siitä, että kytkinlaite on paikallisohjattu niin, että paikallisohjauksella voi tehdä halutut kytkennät.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tahtikone, tunnettu siitä, että kytkinlaitteen ohjaus on paikallinen ja mekaaninen. • · • ·· **♦ » • # φφφ φφφ • · · φφφ • · • Φ ··· φφφ • · · φφφ φφφ * · • φ ·«* • • t « φφφ φφφ φφφ • · • φ φφφ • ··· • · · M» • Φ * ·· • Φ • Φ® Φ Φ Φ Φ 119135 ίο