FI118245B - Kamera - Google Patents

Description

! 1 118245

KAMERA

5 KEKSINNÖN ALA

a" '

Keksinnön kohteena on kamera, erityisesti lämpökamera.

10 '

TEKNIIKAN TASO

15 Kamera käsittää periaatteessa kaukoputken objektiivin, okulaarin ja kameran objektiivin. Kaukaisesta kohteesta saapuvat valosäteet kohtaavat kaukoputken objektiivin yhdensuuntaisina ja valo kulkee kaukoputken objektiivin läpi kuljettuaan kameran objektiivin läpi okulaarin kautta. Kohteesta heijastunut ja sen jälkeen objektiivien läpi kulkenut valo piirtää kuvan filmitasolle, jossa se tallenttuu 20 filmille ta kennolle.

Objektiivin linssit parantavat kuvaa verrattuna pelkän aukon läpi muodostuvaan kuvaan.

Käytettäessä linssejä kokoamaan kuva kameran filmille tai kennolle törmätään siihen, ettei kuva tule tarkkana kuin tietyltä etäisyydeltä. Linssi toimii siten, että 25 äärettömän kaukaa tuleva kuva tulee terävänä polttovälin päähän linssin tasosta * "1 ·* ja lähempänä olevat kohteet taaksemmaksi.

* * 1 * • 1 * .···. Tarkennukseksi (focusing) kutsutaan sitä, että kameran linssistön paikkaa tai • · polttoväliä muutetaan filmiin nähden siten, että kuva tarkentuu halutulta • 1 · • · · · .··. etäisyydeltä filmille tai kennolle terävänä. Periaatteessa oikeat etäisyydet olisivat • · · 30 laskettavissa, mutta käytännössä tarkennus tehdään hienosäätämällä optiikan ; paikkaa siten, että kuva näkyy etsimestä terävänä. Aiemmin tämä oli täysin * * 1 :2: kuvaajan tehtävä käsin - nykyään myös kamera pystyy automaattisesti • · · tarkentamaan.

* · ***·· • 1 * · • · · * · · .

• · • · • · 1 1 2 2 118245 tarkennuspisteen. Nykyisissä kennoissa voidaan kuitenkin käyttää vain joko vaaka- tai pystysuuntaisia rivejä, joten menetelmä ei välttämättä löydä täysin vaakasuoraa tai täysin pystysuoraa kontrastia.

Kamerassa käytetään erillisiä antureita, joiden täytyy saada optiikan läpi näkyvää 5 kuvaa. Yleensä tämä tehdään niin, että etsimen peili on osittain läpäisevä ja sen takana on toinen peili joka johtaa valon kameran alaosassa oleville antureille.

Kutakin tarkennuspistettä kohden on anturi, joka koostuu pysty- tai vaakasuuntaisesta yksiköstä, joissa kussakin on kaksi vertailevaa pikseliriviä ja niille valoa kohdistavat pienet linssit. Usein keskimmäinen tarkennuspiste 10 koostuu sekä pysty- että vaakayksiköstä.

Varsinaiseen tarkennukseen täytyy optiikan linssien asentoa muuttaa täysin mekaanisesti. Automaattitarkennuksessa tähän käytetään sähkömoottoria, joka pyörittää tarkentavaa linssiä kierteissä siirtääkseen sitä eteen tai taaksepäin.

Moottori voi olla sijoitettu optikkaan tai kamerarunkoon ja moottoria ohjataan 15 sähköisesti tai mekaanisesti tai sähkömekaanisesti.

Tavallisesti kamerat mittaavat kohteesta heijastunutta valosäteilyä. On myös olemassa lämpökameroita, jotka toimivat samalla periaatteella kuin kuvakamerat, . t mutta jotka mittaavat kohteesta säteilevää infrapunasäteilyä (lämpösäteilyä).

* · ϊ • · · * · ···«· • · . .·, 20 Lämpökuvaus soveltuu omakoti-, rivi-, kerros- ja liiketalojen • · · ;**\ huoneistojen/huoneiden tai koko rakennuksen tutkimiseen. Lämpökuvauksella *·♦ • voidaan edellä mainittujen käyttömahdollisuuksien lisäksi tutkia mm. kostuneet • * * * :***; alueet rakenteissa, kosteusvauriot, putkistojen sijainti, sähkölaitteiden kunto * * * (esim. kytkinkentät), lämmitysverkoston osien kunto, sijainti ja 25 pintalämpötilajakaumat, koneiden ja laitteiden lämpötilajakaumat ja eristeiden :***: kunto, geologisia ja ekologisia ilmiöitä ilmakuvauksina sekä suorittaa . .·. tuotekehitystä ja tutkimusta. Rakennuksen lämmöneristyksessä ja LVIS- • ♦ · :***. laitteistoissa olevat puutteet aiheuttavat energianhukkaa ja vaurioita.

»·· ·· * · · * · · *·· • · • t · 3 118245

Ongelmakohdat voidaan paikallistaa lämpökameralla rakenteita purkamatta. Ennen korjaamista tehtävällä lämpökuvauksella saadaan rakennuksesta tietoa, jonka perusteella korjaukset voidaan suunnata todellisiin puutteisiin. Lämpökuvaus soveltuu hyvin myös rakennusten lämpöteknisen toimivuuden 5 laadunvalvontaan. Lämpökuvaus on nopea tutkimusmenetelmä, jossa rakenteita tai laitteita purkamatta voidaan analysoida kohteen ominaisuuksia ja kuntoa. Tyypillisiä lämpökuvauksen kohteita ovat mm. kiinteistöt, kaukolämpöverkostot, sähköverkot ja teollisuuden kunnossapito.

10 Teollisuuden tuotantokatkokset ja tulipalot aiheuttavat vuosittain miljoonien vahingot. Kiinteistöjen putkistovuodot, kosteus- ja homeongelmat ovat jokapäiväinen puheenaihe. Rakenteiden lämpö- ja ilmavuodot laskevat asumisviihtyisyyttä ja lisäävät energiankulutusta. Ongelmat voidaan selvittää asiantuntevan lämpökuvauksen avulla.

15 Lämpökuvauksessa mitataan lämpökameran avulla tutkittavan kohteen pintalämpötiloja. Mittaustulokset esitetään lämpökuvana, jossa värejä käyttämällä saadaan näkyville kohteen lämpötilajakauma.

20 Jokainen kappale lähettää sähkömagneettista infrapunasäteilyä, jota ihmissilmä ... . ei havaitse. Lämpökamera on infrapunasäteilyn "vastaanotin", jossa matriisi- * 'i! .*.,j ilmaisimen muodostama kuva koodataan lämpötila-alueiksi. Kuvaustuloksia • · . voidaan analysoida monipuolisesti tietokoneella ja tulokset raportoidaan *·· * .···. digitaalisessa muodossa tai paperille tulostettuna.

• · ♦ ·* : :*: 25 ' **.*!.: Nykyisin markkinoilla olevat lämpökamerat ovat hyvin arvokkaita mikä osaltaan • * • * **’ estää tämän erittäin käyttökelpoisen apuvälineen yleistymistä esim. kiinteistöjen . . kuntoarvioinneissa.

• · · * * f * · · * * * · *·;·** 30 Tavanomainen ja tyypillinen lämpökamera on toimintaajatukseltaan lämpösäteilyalueella toimiva videokamera. Kuitenkin useissa sovelluskohteissa * * * olisi edullisempaa saada kohteen lämpösäteilystä mieluummin "valokuva” kuin * • tl * · 4 ♦ * * tl| • · • « ·*· 4 118245 videokuva" johtuen valokuvan potentiaalisesti suuremmasta tarkkuudesta ja pienemmästä kohinasta. Tällaisia hyvin yleisä kohteita ovat esimerkiksi rakennusten lämpövuotojen tai laitteiden ja elektroniikan lämpöjakuman tutkimiminen. Lisäksi videokameratyyppisessä lämpökamerassa joudutaan 5 käyttämään suurta lämpösäteilyherkkää kuva-anturia ja sille suunniteltua erikoisoptiikkaa, jotka kumpikin ovt hyvin kalliita. Tämän kaltaista lämpöoptiikkaa on myös lähes mahdotonta millään kustannuksilla saada kovin laajakulmaiseksi.

Lisäksi sekä lämpökameroissa että muissa tavanomaisissa kameroissa kuvan 10 pitää tulla oikein kaksiulotteiselle tasolle, jossa on antureita vierekkäin. Järjestelmästä tulee monimutkainen erilaisten kohteesta tulevien aallonpituuksien takia, jotka taittuvat linssien läpi eri tavoilla ja linssejä on siksi oltava useampia. Pitkästä aallonpituudesta johtuen normaalien (kohtuuhintaisten) lasi- tai muovilinssien käyttö ei onnistu lämpökuvauksessa, ja siksi erityisesti 15 lämpökamerassa on oltava Germaniumlinssejä, jotka ovat erittäin kalliita.

Edullisemmasta ja yksinkertaisemmasta kamerasta, varsinkin lämpökamerasta, olisi siksi suurta hyötyä jo kustannussyistä.

20

KEKSINNÖN LYHYT KUVAUS

• 1 ···«· • ·

Keksinnön mukainen kamera käsittää optisen järjestelmän, jolla kuvattavasta ·2 kohteesta heijastunut säteily kootaan ja kohdistetaan anturille sekä anturin, jolla • · : 25 tuotetaan kuvakoodinaatteja kuvattavan kohteen yksityiskohdista anturiin '...· kohdistetun säteilyn perusteella. Kamera on pääasiassa tunnettu siitä, että anturi on yhden pisteen säteilyanturi, jolla kuvattava alue voidaan pyyhkiä.

* · ·

* 1 I ♦»1 I

• · · • « ♦;·1 Keksinnön edullisilla suoritusmuodoilla on alivaatimusten mukaiset tunnusmerkit.

30 • 1 1 ♦ ♦ • · *·♦ » ··· ♦ · · • · · « · 2 • · • « 5 118245

Anturi on kiinnitetty optiseen järjestelmään, jolloin kuvattava alue voidaan pyyhkiä kääntämällä optista järjestelmää. Optiikka suunnataan eli kuva-ala pyyhitään (skannataan) optiseen järjestelmään kiinnitetyllä kääntömekanismilla. Kuvattavan kohteen ja kameran välisen etäisyyden vaatima tarkennus tehdään anturin ja 5 optiikan välistä etäisyyttä muuttaen ennen varsinaisen skannaamisen eli pyyhkimisen aloitusta. Skannauksen aikana peili ja anturi pysyvät paikoillaan toisiinsa nähden.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa käytetään optisena järjestelmänä 10 peiliä. Kun kuvataan lämpsäteilyä, pitkästä aallonpituudesta ja polttopisteen karkeudesta (10pm ja 1 mm) johtuen peilin pinnanlaatuvaatimus on lähestulkoon olematon näkyvän valon (0,5pm ja 0,01 mm) optiikkaan verrattuna. Linssioptiikkaan verrattuna kääntömekaniikka mahdollistaa myös täysin mielivaltaisen levät/korkeat kuvakulmat, esim 360°.

15

Keksinnön tärkein oivallus on yksipisteisen anturin käyttö perinteisen matriiskennon sijasta ja kun kamerassa käytetään linssinä peiliä, peilin ei tarvitse kuvata kuin yksi piste yksipisteiseen anturiin, piste kerrallaan. Jokaisen pisteen jälkeen kamerajärjestelmää käännetään seuraavaa pistettä varten, jolloin anturin 20 ja peilin yhdistelmä katsoo kohdetta edelleen samasta suunnasta/kulmasta, : mutta eri kohtaan.

• 1 % • · • · · · « • 1 : Koska valosätely peiliin osuessaan aina taittuu samalla tavalla aallonpituudesta • · · riippumatta, tässä suoritusmuodssa eri aallonpituuksien vaatima tarkkuus ei ole 25 ongelmana ja anturia saadaan tarkkaan luetuksi.

• · # • 1 » < « · ·

Dynaaminen erottelukyky ja dynamiikka-alue on myös varioitavissa varsin • · :.· j vapaasti. Hyvällä dynaamisella erottelukyvyllä kuvaan saadaan enemmän sävyjä • · · ·1...2 3 ja tummien ja vaaleiden kohtien ero näkyy selvemmin. Dynamiikka ale määrää * 30 kuvaan saadut kontrastit. Peilin koko ja anturin lukuelektroniikka sopivasti toteutettuina mahdollistavat monin kertaisen dynaamisen erottelukyvyn valmiisiin ♦ 1· . . , * · 1 • · · · « 2 • · ♦ · 3 6 118245 kuvaan saadut kontrastit. Peilin koko ja anturin lukuelektroniikka sopivasti toteutettuina mahdollistavat monin kertaisen dynaamisen erottelukyvyn valmiisiin kamera-antureihin verrattuna, sillä matriisikennon lukuelekjtroniikkaa ei voida valita vapaasti.

5

Kun käytetään peiliä optisena järjestelmänä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti lämpösäteilymittauksiin, pitkä aallonpituus antaa paljon anteeksi pinnanlaadulle, joten materiaaliksi käy lähes mikä tahansa metalli- tai metalloitu muovi. Eräs etu - myös näkyvää valoa peilaavasta - peilistä tosin on että 10 tarkennusetäissyys on mahdollista tarkistaa silmämääräisesti katsomalla peilautunutta anturia halutulta tarkennusetäisyydeltä.

Lämpöanturin äärellinen vasteaika rajoittaa kuva-alan pyyhkäisynopeutta. Halutusta resoluutiosta ja kuva-alan koosta riippuen, kuvaamisajat ovat 15 minuutteja tai jopa kymmeniä minuutteja. Tästä syystä esitetty menetelmä soveltuu ainoastaan staattisten kohteiden kuvaamiseen.

Kamera ei sisällä ainoatakaan erityisen arvokasta komponenttia ja se on toeteutettavissa perinteisiin lämpökameroihin verrattuna murto-osa kustannuksin.

20

Keksintö mahdollistaa resoluutioltaan ja dynamiikaltaan erittäin korkea la latu isen *:1 : lämpökuvaamisen hyvin edullisella elektronisella ja mekaansiella toteutuksella.

φ • · · • · « ··· ' • · ·

Seuraavassa keksintöä esitetään kuvion avulla erään edulliseen esimerkkiin * 1 : 25 viitaten, jonka ei ole tarkoitettu rajaavan keksintöä vaan ainostaan • · · havainnollistamaan sitä.

• · · • 1 · * · ···

KUVIOT

30

Kuvio 1 esittää periaatekuvaa keksinnön mukaisesta kamerasta » • 1 · *** * 1 1 1 « 1 · • · 7 118245

YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Kuvattava kohde oletetaan tässä esimerkissä olevan rakennuksesta mahdollisesti lähtevä lämpövuoto, josta lähtee lämpösäteilyä (merkitty 5 katkoviivoilla kuvioon 1 viitenumerolla 1. Siten kuvattavasta kohteesta säteilee lämpösäteilyä kameran peiliin 6. Kohteen yksityiskohta kuvantuu peilin 6 kautta yksipisteiseen anturiin 4. Anturi 4 on sellaisella etäisyydellä peilistä, että peilistä heijastunut kohteen yksityiskohdan säde kohdistuu anturiin 4. Peilioptiikka kuvantaa kohteen 1 yksityiskohdan anturille ja kokonainen kuva kohteesta 10 saadaan pyyhkimällä (skannaamalla) haluttu kuva-alue siirtämällä peiliä, sillä normaalin kameran matriismaisen kuvakennon sijasta keksinnön mukaisessa laitteessa on kääntyvään peiliin 6 kiinnitetty yhden pisteen anturi (=ilmaisin) 4.

Anturin 4 ja peilin 6 välisen tarkennusetäisyyden säätöön tarvitaan mekaniikka, 15 joka mahdollistaa anturin etäisyyden muuttamisen peiliin 6 nähden.

Peiliä 6 siirretään kääntömekansimin avulla, joka tässä esimerkissä koostuu peiliin kiinnitetyistä kiertyvistä akseleista 3a, 3b, jotka ovat kohtisuorassa toisiaan vasten. Kuvaus voi siten tapahtua esimerkiksi vaakajuovittain, jolloin anturilta 20 saatava mittausdata kerätän aina vaakasuuntaisen kuvan laidasta laitaan ulottuvan liikkeen aikana. Yhden vaakajuovan jälkeen pystysuuntaisella liikkeellä *:1 : valitaan silloin seuraava juova jne. Myös muunlainen kiertoakseligeometria on mahdollinen, mutta silloin suorakulmaisen kuvan tuottaminen jää koko liikettä *·· ohjaavan ohjausyksikön tai PC:ssä pyörivän sovelluksen harteille.

• · ···__ • · · * · · 1 * · ·

Kun kohteen valosätely osuu anturiin, anturin 4 termoparin toinen osapuoli lämpenee ja anturi antaa tämän johdosta jännitteen, joka on verrannollinen * 1 1 *;j;‘ kohteen (yksityiskohdan) ja anturin itseislämpötilan väliseen eroon. Tämä jännite * · mitataan (Analog/Digital Converter, ADC) Analogi/Digitalimuunninmittarilla 7 ja "**: 30 mittaustulos näkyy tietokoneen 5 näytöllä.

• 1 ··# * · · *** · 8 118245

Ohjausyksikkö 2 hoitaa peilin 6 kääntöalustan 3 sähkömekaanisen ohjauksen ja anturin 4 ADC-mittarilla 7 mitatun A/D-muunnostulosten välittämisen tietokoneelle 5. Tietokoneella 5 on sovellus, joka sisältää tarvittavan älyn ja toimii myös laitteen käyttöliittymänä.

5 ' '

Keksinnön mukainen laite (kamera) sisältää prosessorijärjestelmän ohjausyksikössä 2.

Absoluuttista tarkkuutta ei varsinaisesti peilin liikkeitä vaadita, mutta liikkeet 10 saisivat mielellään olla kohtuullisen toistettavia ja esimerkiksi vaakasuuntaisen liikkeen osalta kohtuullisen tasaisia. Sekä askel- että vaihteistolliset DC-moottorit soveltuvat sekä kustannukseltaan että ominaisuuksiltaan hyvin liikkeen toteuttamiseen. Jälkimmäinen vaihtoehto tosin vaatii lisäkseen jonkin palautteen asennosta (esim. Inkrementaalienkooderin).

15

Liikealueiden laajuudet ovat niinikään sovelluksesta riippuvaisia. Kun menetelmä ei juurikaan rajoita kuvakulmaa, niin toteutuksessa on syytä myös käyttää tätä ominaisuutta hyväksi.

20 Lämpöanturin lukua ja peilin kääntömekaniikan ohjausta varten laitteessa : tarvitaan ohjausyksikkö 2. Ohjausyksikön suorituskykyvaatimukset riippuvat « · lähestulkoon yksinomaan laitteen käyttöliittymän toteutuksesta. Kevein sulautettu • ;1· toteutus saadaa siirtämällä kaikkin laitteen äly- ja käyttöliittymäelementit johdon • 2 1 (esimerkiksi rs232-johto tai USB tms.) toiseen päähän käyttäjän : 25 henkilökohtaiseen tietokoneeseen 5. Tällöin ohjaimen tehtäväksi jää vain A/D- muunnostulosten välttäminen ja moottoreiden ohjaus tietokoneelta tulevien ohjeiden mukaisesti. Näin ohjausyksikkö voidaan rakentaa varsin kevyen ja • · :.· · halvan 8-bittisen mikro-ohjaimen ympärille.

»·· • · · ··· : 30 Eräs mahdollisuus on toteutus, jossa itse kuvantamislaitteessa (kamerassa) on • · · :3: näyttö, muistikortti, esimerkiksi, Compact Flash (CF)- tai vastaava korttipaikka • · · * 1 · ♦ · · 1 · 2 • · • · 3 9 118245 kuvien tallennukseen ja tarvittavat näppäimet ja säätimet kuvan ottamiseksi. Näyttö, muistikorttipaikka ym. lisät sisältyisivät tällöin kuviossa 1 ohjausyksiköksi piirrettyyn komponenttiin. Kamerassa ei siis tarvitse olla näyttöä, mikäli laite toteutetaan edullisimman kaavan mukaan. Tällöin käyttäjä tarvitsee laitteen 5 käyttöä varten tietokoneen Tämä toteutustapa lisää laitteen käyttökelpoisuutta joissain tapauksissa mutta nostaa valmistuskustannuksia (mutta vain murto-osaan tavanomaisista lämpökameroista).

10

Anturi on termoparityyppinen säteilylämpöanturi, esimerkiksi Melexis MLX90247D. Anturi antaa ulostulonaan jännitteen, joka on riippuvainen anturin oman ulostulon ja anturin näkemän avaruuden lämpötilaerosta.

15 Anturista on siis tarkoituksenmukaista mitata sekä termoparijännite että anturin lämpötila. Mitattavien jännitteiden A/D-muunnokseen lienee järkevää käyttää esimerkiksi 24-bittisiä muuntimia. Vahvistinaste anturin ja A/D-muuntimen välissä sopivasti mitoittamalla on mahdollisuus päästä varsin hyvään dynamiikkaan tarvitsematta kuitenkaan järjestää sähköistä nollapisteen säätöä.

20

Anturin aikavakio on millisekuntien luokkaa, joten näytteenottotaajuuttakaan ei ·:·1: tarvita muutamia kilonäytteitä/sekunti enempää. Näinollen A/D-muuntimen valintakin on varsin vapaata ja voidaan tehdä pitkälti kustannuslähtökohtaisesti.

··· : : ··♦ : 25 ··· 1 • · · • · * · ··· 1 · • 1 1 • · 1 ··. 1 ·1«

* I

* 1 ’2 30 * · · ♦ · · · · • · · ♦ · • « ♦ ·· ·♦· « I I * · ♦ · 2 ··«

Claims (12)

118245 / to

1. Kamera kohteen kuvaamiseksi, joka käsittää optisen järjestelmän (6), jolla kuvattavasta kohteesta heijastunut säteily (1) kootaan ja kohdistetaan 5 anturille (4) sekä anturin (4), jolla tuotetaan kuvakoodinaatteja kuvattavan kohteen yksityiskohdista anturiin (4) kohdistetun säteilyn perusteella, tunnettu siitä, että anturi (4) on yhden pisteen säteilyanturi (4), jolla kuvattava alue voidaan pyyhkiä piste kerrallaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kamera, t u n n e 11 u siitä, että anturi (4) on kiinnitetty optiseen järjestelmään (6), jolloin kuvattava alue voidaan pyyhkiä kääntämällä optista järjestelmää (6).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kamera, tunnettu siitä, että optisessa 15 järjestelmässä on kääntömekansimi (3a, 3b), jolla optista järjestelmää (6) voidaan kääntää.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kamera, tunnettu siitä, että kameraan on liitetty tietokone (5), jonka muistiin anturin (4) antamat 20 kuvakoordinaatit tallennetaan kuvan muodostamiseksi. • · » · * • · ♦ ϊ.ί.ί

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen kamera, tunnettu siitä, että • · * anturin (4) tuottamat kuvakoordinaatit siirtyy kuvauksen (pyyhkimsien) aikana • · · suoraan käyttöliittymänä ja ohjaajana toimivan tietokoneen (5) muistiin. • · * 25

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen kamera, tunnettu siitä, että ;.:V optisessa järjestelmässä (6) on siihen kiinnitetyt kääntömekansimina toimivat • ♦ · kiertyvät akselit (3a, 3b), jotka ovat kohtisuorassa toisiaan vasten, jolloin : kuvaus voidaan suorittaa vaakasuoraan piste kerrallaan ja pystysuoraan piste • * · · 30 kerrallaan. • · · 1 • · « • · · • · • * · . φ ® 118245

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kamera, tunnettu siitä, että optinen järjestelmä (6) on sähkömekaanisesti käänneltävä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kamera, tunnettu siitä, että 5 optinen järjestelmä (6) käsittää peilin.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen kamera, tunnettu siitä, että anturi (4) on termoparityyppinen säteilylämpöanturi, joka mittaa peilistä (6) siihen heijastunutta lämpösäteilyä antaen jännitteeen, joka on verrannollinen 10 kohteen (yksityiskohdan) ja anturin (4) lämpötilan väliseen eroon.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kamera, tunnettu siitä, että kameraan on kytketty jännitemittari (7), jonka mittaustulos näkyy A/D-muunnostuloksena tietokoneen (5) näytöllä. . 15

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 -10 mukainen kamera, tunnettu siitä, että kameraan on kytketty ohjausyksikkö (2), joka hoitaa optisen järjestelmän (6) kääntöalustan (8) sähkömekaanisen ohjauksen ja anturin (4) ADC-mittarilla (7) mitatun A/D-muunnostulosten välittämisen tietokoneelle (5). 20 • · *:1

: 12. Jonkin patenttivaatimuksen 1 mukainen kamera, tunnettu siitä, että itse kamerassa on näyttö, muistikortti tai vastaava korttipaikka kuvien • 1 1 ·1...·1 tallennukseen ja tarvittavat näppäimet ja säätimet kuvan ottamiseksi. • · • » · * · · :v • · · · ··· • · • · • · 1 ··· • 1 · '1 • · 1 · 1 • 1 • · • 1 1 * • · • 1 · • · · ·1· · • · · • 1 * ♦ • 1 1 ··· «·· • · 1 t • 1 · • · · • · 12 1 1 8245