FI117635B - Soodakattila - Google Patents

Description

• 1 117635

Soodakattila

Keksinnön kohteena on soodakattila sellutehtaan jäteliemen polttamiseksi, jossa on putkista muodostettujen seinien muodostamien lämpöpintojen 5 ympäröimä tulipesä, johon syötetään poltettava jäteliemi ja polttoilma ja jonka yläosassa on tulistimet palamisessa muodostuneen lämmön talteenottamiseksi ja savukaasujen jäähdyttämiseksi, ja jonka tulipesässä on ainakin yksi pystysuuntainen putkista muodostettu lämpöpinta, jonka avulla palamisessa syntynyttä lämpöä otetaan talteen ja joka jakaa tulipesän sen poikkisuunnassa niin, että ky-10 seisen lämpöpinnan kohdalla palotilan leveys mainitun lämpöpinnan ja tulipesän seinän välillä on pienempi kuin soodakattilan tulipesän seinien välinen etäisyys samassa suunnassa.

Soodakattilaan syötetään sellutehtaan jäteliemi poltettavaksi siinä niin, että siitä saadaan toisaalta talteen lämpöenergiaa ja toisaalta kemikaaleja, jotka 15 voidaan palauttaa sellutehtaan prosessiin takaisin. Tulipesässä palamisen yhteydessä syntyvä lämpöenergia otetaan talteen käyttämällä hyödyksi lämpöpintoja, joissa sijainnin mukaan kiertää joko vettä tai höyryä. Osan lämpöpinnoista muodostavat putkista hitsaamalla kootut tiiviit tulipesää ympäröivät seinät ja osa läm-pöpinnoista on erilaisia putkista muodostettuja lämmöntalteenottoyksiköitä niin 20 sanottuja tulistimia, joita on sijoitettu soodakattilan yläosaan varsinaisen tulipesän yläosaan ja siitä eteenpäin savukaasukanavaan sekä mahdollisesti tulipesän poikki asennettuina verhoputkina. Eri lämpöpinnat on kytketty vesi- ja höyrykier- :T: toon keskenään niin, että soodakattilaan syötettävä kylmä vesi lämpenee ja edel- ·*·., leen höyrystyy niin, että siitä saadaan tulistimina toimivissa lämpöpinnoissa tulis- 25 tettua korkeapaineista höyryä sopiviin tarkoituksiin.

:·, Jotta soodakattila kestäisi riittävästi korroosiota ja toisaalta, jotta savu- *·;·. kaasuissa oleva lämpöenergia saataisiin mahdollisimman hyvin talteen, on savu- • · · ' 's kaasut jäähdytettävä riittävän alhaiseen lämpötilaan. Nykyiset soodakattilat on , suunniteltu edellä esitetyn periaatteen mukaisesti.

• · · *";* 30 Soodakattilan toiminnan kannalta on erittäin tärkeätä, että tulipesässä olevat kaasumaiset aineet, kuten syötetty polttoilma sekä polttoaine saadaan t ; mahdollisimman hyvin sekoitetuksi ja polttoaine poltetuksi, jotta palamisreaktiot • · * .···. olisivat pääosin ohi ennen kuin savukaasut saapuvat tulipesän yläosaan, tiheässä olevien lämpöpintojen, tulistimien väliin. Tiheiden lämpöpintojen välissä nimittäin • · * * φ ] | 35 kaasujen sekoittuminen estyy tai hidastuu ja kaasuja kylmempien pintojen lähei- syys pysäyttää tai hidastaa reaktioita, vaikka kaasujen lämpötila muuten olisikin 2 117635 riittävä reaktioiden toteutumiseksi. Tästä johtuen tulipesässä täytyy olla tietty vii-pymäaika, jossa reagoivat aineet pääsevät sekoittumaan ja tasoittumaan. Tämä viipymäaika saadaan yleensä syntymään tulipesän korkeutta kasvattamalla. Suurissa soodakattiloissa ongelmana on, että sekoittuminen ja tasoittuminen koko tu-5 lipesän poikkipinta-alalla on vajavaista ja soodakattilan toimintaolosuhteiden ja prosessiin tarvittavien eri aineiden ja kaasujen syöttö on hankala säätää. Edelleen ongelmana on, että, mikäli kaasujen virtausnopeus kattilassa on suuri, pyrkivät polttoainepisarat seuraamaan kaasuvirtausta ja tämän seurauksena palaminen lisääntyy kattilan yläosassa aiheuttaen sekä korroosiota että likaantumista 10 lämpöpinnoissa.

Kattilan tehon kasvaessa ja siten tulipesän koon kasvaessa on välttämätöntä lisätä jäähdytyspintojen määrää, koska savukaasut on saatava jäähdytetyksi tiettyyn lämpötilaan. Tästä seuraa, että kattilan pohjapinta-ala kasvaa ja tuli-pesän tilavuus kasvaa korkeuden kasvaessa merkittävästi.

15 Kattiloiden poikkipinta-alan ja sen seurauksena korkeuden lisääntymi nen edellyttävät myös korkeampia rakennuksia ja siten rakennuskustannukset tässä suhteessa kasvavat merkittävästi. Lisäksi, koska soodakattila roikkuu kan-nattimiensa varassa, aiheuttaa suuri ja painava sulakeko kattilan pohjalla merkittävän lisäpainorasituksen, mikä vielä hankaloittaa kattilan mitoittamista ja raken-20 tamista. Edelleen riittävän ilmamäärän syöttäminen niin, että palamisolosuhteet saataisiin mahdollisimman tehokkaaksi, on hankalaa ja monimutkaista.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen soodakatti-:T: la, joka on tunnettua soodakattilarakennetta helpompi hallita ja jossa lämpöener- gian talteenotto on tehokkaampaa niin, että tehon lisäämisestä huolimatta kattilan ; 25 korkeutta ei ole tarpeen merkittävästi lisätä. Keksinnön mukaiselle soodakattilalle • · · on ominaista, että siinä on ainakin yksi putkista muodostettu lämpöpinta, joka ja-*·;·, kaa tulipesän sen poikkisuunnassa mainitun lämpöpinnan suunnassa soodakatti- t * * lan levyisiin, mutta mainitun lämpöpinnan poikkisuunnassa soodakattilan leveyttä . pienempiin palotiloihin mainitun lämpöpinnan kohdalla.

• · · *;|·* 30 Keksinnön olennainen ajatus on, että soodakattilan tulipesä jaetaan sii- *···’ hen asennetuilla lämpöpinnoilla kattilan seinien välistä etäisyyttä leveydeltään : kapeampiin palotiloihin, joihin ilman ja polttoaineen syöttäminen voidaan helposti • · · .*··. hallita ja joissa prosessiin osallistuvien aineiden sekoittuminen ja siten palaminen • * · • . tapahtuu riittävän hyvin ja tehokkaasti jo soodakattilan alaosassa ennen kuin ] | 35 kaasut ovat tiheiden lämpöpintojen kuten tulistimien kohdalla. Keksinnön etuna on, että koko soodakattilan tulipesän leveyttä kapeammissa palotiloissa sekä

117635 I

•3 polttoaineen eli jäteliemen syöttö että ilmansyöttö ja ilmansyötön vaiheistus on helpompaa toteuttaa niin, että palamisprosessiin osallistuvat aineet pääsevät hyvin sekoittumaan keskenään. Edelleen näiden lämpöpintojen avulla saadaan helposti kerätyksi talteen palamisprosessin alkupäässä muodostuvaa lämpöä, jolloin 5 kaasut jäähtyvät nopeammin ja siten viipymäaika kattilassa saadaan pidetyksi pienempänä kuin poikkileikkaukseltaan yhtenäisen tulipesän muodostamassa kattilassa. Edelleen näiden lämpöpintojen jäähdytysväliaine voidaan pitää haluttaessa täysin omana kiertonaan, jolloin jäähdytysväliaineena voidaan käyttää muutakin kuin vettä, vaikka ne on myös mahdollista kytkeä yhteen muun lämpö-10 pintojen vesikierron kanssa.

Keksintöä selvitetään lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuviot 1a ja 1b esittävät tunnettua tavanomaista soodakattilaa sivusta pystysuunnassa ja vastaavasti vaakasuunnassa kuvioon 1a merkittyä linjaa I -1 pitkin leikattuna, 15 kuviot 2a ja 2b esittävät erästä keksinnön mukaisen soodakattilan to teutusmuotoa kuviota 1 a vastaavasti sivusta pystysuunnassa ja vaakasuunnassa kuvioon 2a merkittyä II - Il pitkin leikattuna, kuviot 3a ja 3b esittävät kaavamaisesti erästä keksinnön mukaisen soodakattilan toista toteutusmuotoa kuviota 1a vastaavasti sivusta pystysuunnas-20 sa ja edelleen kuvioon 3a merkittyä linjaa III - III pitkin pystysuunnassa leikattuna, kuviot 4a ja 4b esittävät kaavamaisesti erästä kolmatta keksinnön mu-•t**: kaisen soodakattilan toteutusmuotoa kuviota 1 a vastaavasti sivusta pystysuun- nassa ja vastaavasti kuvioon 4a merkittyä linjaa IV - IV pitkin leikattuna ja kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä neljättä keksinnön mukaisen soo-.···. 25 dakattilan toteutusmuotoa sivusta pystysuunnassa leikattuna.

:’·** Kuvioissa 1 a ja 1 b on kaavamaisesti esitetty tavanomainen tunnettua φ ·· tekniikka esittävä soodakattila sivusta pystysuunnassa ja vastaavasti kuvioon 1a ** * linjaa I -1 pitkin vaakasuunnassa leikattuna. Kaikissa kuvioissa käytetään vastaa vista komponenteista samaa numerointia eikä niitä myöhemmin erikseen selitetä, • · · ...

*·:·* 30 ellei se kyseisen kuvion selventämiseksi ole tarpeellista. Soodakattilan muodos- • · · taa putkista sinänsä tunnetulla tavalla hitsaamalla muodostetut seinät 1, joiden . väliin jää tulipesä 2. Tulipesän 2 yläosassa on nokka 3, jolla savukaasujen vir- • · · .···. tausta ohjataan. Nokan 3 yläpuolella on putkista muodostetut tulistimet 4, joissa viilaavaa höyryä kuumat savukaasut putkien ulkopuolelta kuumentavat. Tulistimi- ** * 35 en 4 alapuolella nokan 3 kohdalla soodakattilassa saattaa vielä olla verhoputket • · 5, jotka ovat suhteelliset harvassa ja jotka jäähdyttävät tulipesästä tulistimille 4 :v : ·* 117635 4 ,.;ί' viilaavia kaasuja. Tulistimet 4 on kytketty tavallisesti soodakattilan päällä olevaan yhteen tai joissakin tapauksissa useampaan lieriöön 6 yläkiertoputkilla 7. Lieriöstä 6 puolestaan johtavat laskuputket 8 soodakattilan alaosaan alakiertoputkille 9.

Kattilan seinät 1, tulistimet 4 ja verhoputket 5 ovat ns. lämpöpintoja. Näissä on jo-5 ko toisistaan erillään olevia putkia tai putkista hitsaamalla muodostettuja seiniä, joiden sisällä virtaa vettä tai höyryä, joka lämpiää lämpöpintojen ulkopuolella tapahtuvan palamisen tai kuumien kaasujen vaikutuksesta. Lämpöpinnalla tarkoitetaan tässä patenttihakemuksessa sekä selityksessä että patenttivaatimuksissa putkista muodostettua seinämän tyyppistä rakennetta, joka on joko yhtenäinen 10 umpinainen seinä tai putkirakenne, jossa yksittäisten putkien välissä on rakoja.

Edelleen soodakattilan seinissä 1 on syöttösuuttimet 10, joiden avulla sellutehtaan jäteliemi syötetään soodakattilaan palamista varten. Lisäksi soodakattilan seinissä on ilmasuuttimia 11, joiden avulla soodakattilaan syötetään palamiseen tarvittavaa ilmaa. Ilmansyöttö voi tapahtua useilla eri tavoilla ja sooda-15 kattilan korkeussuunnassa useilla eri kohdilla niin, että halutunlainen palaminen saadaan aikaan. Erilaiset putkien kytkennät sekä veden ja höyryn kierrot ja jäte-liemen syöttö sekä ilmansyöttö ovat sinänsä alan ammattimiehelle yleisesti tunnettuja ja itsestään selviä eikä niitä sen vuoksi tässä sen tarkemmin katsota aiheelliseksi selvittää.

20 Kuten kuviosta 1b näkyy, on soodakattilan poikkileikkaus tässä tilan teessa yhtenäinen suorakaide. Useissa tapauksissa seiniltä tulipesän keskelle *:**: päin syötetyn jäteliemen sekä palamisilman sekoittuminen tapahtuu varsin huo- nosti, jolloin palaminen on epätasaista. Edelleen palamisen eteneminen on soo-dakattilan korkeussuunnassa epätasaista ja vaikeasti hallittavaa. Erityinen on- • .···. 25 gelma tämä on silloin, kun soodakattilan poikkileikkauksen mitat ovat suuret, jopa :·** lähes 15 metriä.

• · ·

Kuvioissa 2a ja 2b on esitetty kaavamaisesti muuten kuvioita 1 a ja 1 b **’* rakenteellisesti ja toiminnallisesti vastaava soodakattila kuviota 1 vastaavalla ta- valla pystysuunnassa poikkileikattuna sekä kuvioon 2a merkittyä linjaa II - Il pitkin :*i.: 30 vaakasuunnassa leikattuna. Kuviossa 2a näkyy, kuinka soodakattilaan on asen- * * * nettu kaksi putkista valmistettua seinän muodostavaa lämpöpintaa 12a ja 12b. > . .*. Lämpöpinnat 12a ja 12b ovat muodostettu niin, että ne ulottuvat jonkin matkaa .···. polttoainesuuttimien 11 yläpuolelta aina soodakattilan tulipesän kattoon saakka • · ‘•‘t muodostaen yhtenäisen seinäpinnan, joka kohdaltaan jakaa tulipesän eri paloti- 35 loihin 2a ja 2b. Kuviosta 2b näkyy, kuinka lämpöpinnat 12a ja 12b jakavat tulipe- • · sän kuvioon 2a merkityn linjan II - Il kohdalta kahteen erilliseen palotilaan 2a ja 5 117635 2b, jotka tässä tapauksessa ovat olennaisesti keskenään samansuuruiset. Läm-pöpinnat 12a ja 12b on muodostettu putkista niin, että niissä olevien putkien läpi voidaan johtaa halutulla tavalla lämmöntalteenottamista varten muiden lämpöpin-tojen läpi viilaavaa vettä ja/tai höyryä, jolloin lämpöpinnat 12a ja 12b on kytketty 5 yhteyteen lieriön 6 kanssa halutun virtauksen aikaansaamiseksi. Vaihtoehtoisesti lämpöpinnat 12a ja 12b voidaan kytkeä täysin erillisiksi muista lämpöpinnoista oleviksi suljetuiksi kierroiksi, jolloin niiden sisällä voidaan käyttää jotain muuta lämmönsiirtoväliainetta ja siirtää näin saatu lämpö talteen halutulla tavalla esimerkiksi lämmönvaihtimien avulla.

10 Kuvioissa 3a ja 3b puolestaan on esitetty eräs toinen keksinnön mu kaisen soodakattilan toteutusmuoto. Tässä toteutusmuodossa on soodakattila sivusta katsoen kuviota 1a vastaavan näköinen. Sen keskellä kuitenkin on seinän muodostava lämpöpinta 12c, joka ulottuu tulipesän 2 katosta tulipesän 2 pohjaan saakka. Kuviosta 3b näkyy, kuinka tämä tässä tapauksessa on toteutettu. Läm-15 pöpinta 12 jakautuu alaosastaan kuvion 3b osoittamalla tavalla kahdeksi keskenään rinnakkaiseksi lämpöpinnan osaksi 12c', joiden väliin jää soodakattilan ympäristöön yhteydessä oleva rakomainen tila. Näin lämpöpinta 12c/12c' jakaa soodakattilan kahteen alaosastaan kahteen täysin erilliseen sen yläosaan asti vaikka täysin erilliseen palotilaan 2a ja 2b, jolloin kummankin palotilan säätö sekä poltto-20 aineen että ilmansyötön suhteen on helppoa ja vastaavasti palamisprosessiin osallistuvien aineiden sekoittuminen tapahtuu tehokkaasti ja palaminen hyvin täy-·:··: dellisesti ennen tulistimia 4. Lämpöpintojen 12c' välisestä tilasta 13 on lämpöpin- j nan 12c' läpi mahdollista syöttää sekä ilmaa että polttoainetta soodakattilan tuli- f :·. pesän palotiloihin 2a ja 2b niin, että palamisprosessi saadaan helposti hallittavak- *··♦. 25 si. Lämpöpinta 12c voidaan myöskin johtaa yhtenäisenä soodakattilan koko kor- • · .!** keudelta tulipesän katosta sen pohjaan asti, mutta kuvion 3b kuvaamassa tilan- :..i* teessä erillisten palotilojen palamisen säätö on helpompaa muun muassa ylimää- · · *** * räisten ilmasuuttimien ansiosta. Edelleen seinän muodostava lämpöpinta 12c voi olla rinnakkaisten lämpöpinnan osien 12c’yläpuolelta myös muodostettu niin, että 30 seinän muodostavien putkien väliin jää rako. Tämä ei olennaisesti vaikuta sooda- i • » · ϊ„.: kattilan toimintaan ja säätöihin, koska molemmissa palotiloissa on olennaisesti . !·. samat olosuhteet ja pieni kaasuvirtaus palotilojen välillä ei häiritse palamispro- "* sessia olennaisesti.

• · *!* Kuvioissa 4a ja 4b on jälleen esitetty eräs keksinnön mukaisen sooda- 35 kattilan kolmas toteutusmuoto. Kuviossa 4a on esitetty kuviota 1a vastaavalla ta-:/.: valla sivusta korkeussuunnassa poikkileikattu soodakattila. Tässä toteutusmuo- 6 117635 dossa seinän muodostava lämpöpinta 12d on muodostettu soodakattilan tulipe-sän katosta sen pohjaan asti ulottuvana kanavana 13, mikä ilmenee selvemmin kuviosta 4b. Tässä toteutusmuodossa kanavamainen lämpöpinta 12d saa aikaan sen, että soodakattilaan muodostuu rengasmainen palotila, jonka leveys sooda-5 kattilan seinien 1 ja keskellä olevan kanavamaisen lämpöpinnan 12d välissä on pienempi kuin soodakattilan seinien 1 välinen etäisyys vastaavassa suunnassa. Tässä toteutusmuodossa voidaan palamiseen tarvittavaa ilmaa syöttää esimerkiksi käyttämällä kanavamaisen lämpöpinnan 12d keskelle jäävää kanavaa ja lämpöpintaan asennettuja suuttimia, jotka on asennettu kyseisen lämpöpinnan 10 läpi sisään jäävästä kanavasta tulipesään. Tällaisia ilmansyöttösuuttimia voi kanavamaisen lämpöpinnan korkeussuunnassa olla usealla eri tasolla halutulla tavalla samoin kuin sen läpi voidaan asettaa polttoainesuuttimet jäteliemen syöttä-miseksi rengasmaiseen palotilaan.

Kuviossa 5 on vielä esitetty eräs neljäs keksinnön mukaisen sovellu-15 tuksen toteutusmuoto. Kuvio 5 esittää kuviota 1 a vastaavalla tavalla sivusta korkeussuunnassa poikkileikattua soodakattilaa. Tässä sovellutuksessa tulipesän jakavan ylimääräisen seinän tai seinien muodostama lämpöpinta 12e muodostuu kattilan etuseinältä takaseinän läpi kulkevista ja edelleen takaseinän takana sa-vukaasukanavassa ylösnousevista lämpöpinnoista. Lämpöpinta 12e ulottuu tuli-20 pesässä pystysuunnassa syöttökohdan yläpuolelta lähelle tulistimien alareunaa. Tulipesän puolella lämpöpintaseinät ovat niin kaukana toisistaan ja tulipesän si-·:··· vuseinistä, että niiden väliin jää polttoreaktioille kelvollista tyhjää tilaa. Nousevat osuudet takaseinän takana ovat jo kylmemmässä savukaasuvirrassa tulistimien takana ja ne voidaan siksi tuoda sivusuunnassa lähemmäksi toisiaan konvektiivi- * * 25 sen lämmönsiirron tehostamiseksi.

* * • · (

Keksintöä on edellä selityksessä ja piirustuksissa esitetty vain esimer- :..7 kinomaisesti eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Olennaista on, että soo- * · · *·'* dakattilan tulipesään on asennettu yksi tai useampi ylimääräinen putkien avulla muodostettu seinämän muodostava lämpöpinta, joka kohdaltaan jakaa tulipesän 30 niin, että sen molemmille puolille jäävä tulipesän palotila on leveydeltään pie- nempi kuin samassa suunnassa katsottuna tulipesän seinien 1 välinen etäisyys.

. !·. Tämä tulipesän jakaminen voidaan toteuttaa joko pelkästään esimerkiksi polttoai- • · · .

neen syöttösuuttimien yläpuolella olevassa tilassa, jolloin ylimääräiset seinän *"’ muodostavat lämpöpinnat ulottuvat edullisesti olennaisesti tulipesän kattoon 35 saakka. Edelleen se voidaan tehdä jakamalla tulipesä joko lähes pohjasta tai täy-sin pohjasta alkaen tai halutulla tavalla näiden väliltä alkaen. Olennaista on, että 7 117635 pääosa palamisesta saadaan tapahtumaan näin jaetussa tulipesän rinnakkaisissa palotiloissa niin, että polttoaineen ja muiden palamiseen osallistuvien aineiden sekoittuminen ja palamisreaktiot tapahtuvat mahdollisimman täydellisesti useampaan palottaan jaetun tulipesän alueella samalla, kun niistä voidaan näiden yli-5 määräisten lämpöpintojen avulla ottaa talteen mahdollisimman paljon lämpöä savukaasujen jäähdyttämiseksi riittävän tehokkaasti.

·*··« • · • * · ·"> φ • · , • * * • · · • * • · ··· • * • · • · · • · * · * · · v- • · · ·- « * » · • ♦ φ • · φ • φ · • · · '·* φ φ φ φ φ • • » · ····.-· • · · φφφ • e ... φ · • · · • ·’ μφ·· ' ' ' · y· • · Φ Φ · • φ Φ • ·

Claims (12)

117635

1. Soodakattila sellutehtaan jäteliemen polttamiseksi, jossa on putkista muodostettujen seinien muodostamien lämpöpintojen ympäröimä tulipesä, johon 5 syötetään poltettava jäteliemi ja polttoilma ja jonka yläosassa on tulistimetpala-misessa muodostuneen lämmön talteenottamiseksi ja savukaasujen jäähdyttämiseksi, ja jonka tulipesässä on ainakin yksi pystysuuntainen putkista muodostettu lämpöpinta, jonka avulla palamisessa syntynyttä lämpöä otetaan talteen ja joka jakaa tulipesän sen poikkisuunnassa niin, että kyseisen lämpöpinnan kohdalla 10 palotilan leveys mainitun lämpöpinnan ja tulipesän seinän välillä on pienempi kuin soodakattilan tulipesän seinien välinen etäisyys samassa suunnassa, tunnettu siitä, että siinä on ainakin yksi putkista muodostettu lämpöpinta, joka jakaa tulipesän sen poikkisuunnassa mainitun lämpöpinnan suunnassa soodakattilan levyisiin, mutta mainitun lämpöpinnan poikkisuunnassa soodakattilan leveyttä 15 pienempiin palotiloihin mainitun lämpöpinnan kohdalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soodakattila, tu n n ett u siitä, että siinä on olennaisesti koko soodakattilan korkuinen ja sen tulipesän levyinen lämpöpinta, joka jakaa soodakattilan vierekkäisiin palotiloihin olennaisesti koko soodakattilan korkeudelta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että mainittu olennaisesti soodakattilan korkuinen ja sen tulipesän levyinen läm-·:··· pöpinta on lipeän syöttökohdan yläpuolelta soodakattilan pohjaan saakka jakau- tunut kahteen erilliseen keskenään rinnakkaiseen tiiviin seinän muodostavaan * * * :·. lämpöpintaosaan niin, että mainittujen lämpöpintaosien väliin jää soodakattilan • * · 25 ulkopuoliseen tilaan yhteydessä oleva tila. • ·

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, • · :..7 että mainittuihin lämpöpintaosiin on asennettu niiden läpi johtavat ilmasuuttimet * * * ' *·* * ilman syöttämiseksi soodakattilan tulipesään.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soodakattila, t u n n ett u siitä, 30 että siinä on ainakin kaksi keskenään olennaisesti samassa tasossa soodakatti- :*[[: lan poikkisuunnassa sijaitsevaa lämpöpintaa, jotka yhdessä jakavat tulipesän rin- , nakkaisiin osiin ja että mainitut kaksi lämpöpintaa ulottuvat lipeän syöttökohdan ; φ * · yläpuolelta soodakattilan yläosaan saakka. ’*:** 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soodakattila, t u n n ett u siitä, *"**· 35 että siinä on soodakattilan keskellä sijaitseva kanavamainen seinän muodostava • · * * · • · * > • · j "λ t t. 117635 ; :.9 lämpöpinta niin, että sen ympärille soodakattilan tulipesään muodostuu rengasmainen palotila.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen soodakattila, tu n n ett u siitä, että mainittu kanavamainen lämpöpinta ulottuu olennaisesti koko soodakattilan 5 korkeudelle.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että mainittuun kanavamaiseen lämpöpintaan on asennettu sen läpi johtavia ilmasuuttimia ilman syöttämiseksi soodakattilan tulipesään.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen soodakattila, 10 tunnettu siitä, että soodakattilan tulipesän jakavat lämpöpinnat on kytketty soodakattilan normaaliin veden ja höyryn kiertoon.

10. Jonkin patenttivaatimukset 1 - 8 mukainen soodakattila, tunne 11 u siitä, että mainitut tulipesän jakavat lämpöpinnat on kytketty omaan erilliseen jäädytyskiertoonsa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen soodakattila, tunnettu siitä, että mainitut lämpöpinnat on muodostettu tiiviiksi seinäksi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soodakattila, tu n n ett u siitä, että mainittu putkista muodostettu lämpöpinta ulottuu pystysuunnassa lipeän syöttökohdan yläpuolelta lähelle tulistimien alareunaa ja että lämpöpintaputket 20 kulkevat takaseinän läpi ja sen jälkeen ylös savukaasukanavassa. • « • * * • * · • I I • · • · • M ··· • · • · ··· ·· • · • · * ♦ ♦ · • · · . * # -• · ♦ • * · • · · . V, ♦ ·# : ' • · f·· ··'··' . ί • · · ·- #···.. • * · » · · · '· • · · • · i • · *·* * · • · · φ 117635