FI117227B - Menetelmä lisämaksullisten viestien laskuttamiseksi älyverkossa - Google Patents

Description

117227

MENETELMÄ LISÄMAKSULLISTEN VIESTIEN LASKUTTAMISEKSI ÄLYVERKOSSA

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy älyverkkoihin ja lisämaksullisten viestien, erityisesti SMS- ja MMS-viestien, laskuttamiseen sekä lähetetyn viestin hinnan ilmoittamiseen viestin vastaanottajalle.

Tekniikan tausta 10 Tämä patenttihakemus käsittelee pääosin samaa tekniikan alaa kuin hakijan aiemmin jätetty patenttihakemus FI20045008.

Keksintö liittyy siis lisämaksullisten viestien laskuttamiseen. Esimerkiksi CIMD (Computer Interface for Message Distribution) tukee lisämaksullisten viestien laskuttamista, koska se sisältää parametrin, jota nimitetään 15 tariffiluokaksi (tariff class). Tämä tariffiluokka välitetään viestin parametrina sovellukselta viestikeskukselle. Tarkemmin sanoen tariffiluokka esitetään numeromerkeillä kahden merkin pituisessa tietokentässä. Esimerkiksi ΊΓ, Ί2” ja ”13” ovat tariffiluokkia. Täten erilaisia tariffiiuokkia on melko vähän eli n. 100 kpl, mikä on osoittautunut liian pieneksi määräksi.

20 Tunnetun tekniikan ensimmäisenä haittapuolena on tariffiluokkien pieni lukumäärä, mikä käytännössä estää palveluiden, tai tarkemmin sanoen, * lisämaksullisten viestien vapaan hinnoittelun.

Toisena haittapuolena on tariffiluokkien hallintaan sekä ylläpitoon liittyvät ongelmat. Kukin tariffiluokka on kytketty tiettyyn rahamäärään, mutta * · ; 25 rahamääriä joudutaan toisinaan muuttamaan. Esimerkiksi tariffiluokka 11 voi olla tänään kytketty rahamäärään 15 senttiä, mutta huomenna se voi olla kyt- [·«*. ketty rahamäärään 17 senttiä. Kyseinen tariffi!uokkaa 11 koskeva muutos joudutaan toimittamaan moneen laskutustietueita generoivaan tai vastaan- . . ottavaan verkkoelementtiin.

• · · 30 Kolmantena haittapuolena on se, lisämaksu Uinen viesti ei yleensä sisällä päätelaitteen käyttäjälle tarkoitettua hintatietoa. Harva käyttäjä tietää, : mihin senttimäärään esimerkiksi tariffiluokka 11 on kytketty. Tekstiviestin tai .·**. vastaavan lisämaksullisen viestin dataosaan voidaan kirjoittaa viestin hinta, .’·* mutta tällainen menettely vähentää muun informaation määrää dataosassa.

: '·· 35 • · · • · • · »·» 2 117227

Patenttihakemuksessa FI20045008 kuvattu menetelmä ja viesti -keskus ratkaisevat edellä mainitut kolme haittapuolta useiden erityyppisten tilaajaliittymien osalta, mutta eivät älyverkon (IN, Intelligent Network) prepaid -tilaajaliittymien osalta. Tekniikan Sanastokeskuksen TEPA-termipankin mu-5 kaan "prepaid" on suomeksi "ennalta maksettu käyttö”. Käytämme kuitenkin prepaid -termiä sen lyhyyden ja hyvän tunnettavuuden vuoksi.

KUVIO 1 esittää patenttihakemuksessa FI20045008 kuvatun vies-tikeskuksen Eisämaksullisten viestien laskuttamiseksi. Viestikeskus 101 on tarkoitettu sovellukselta 102 päätelaitteelle toimitettavan viestin laskuttami-10 seksi, missä sovellus 102 luo yhteyden viestikeskukseen käytettävissä olevan viestikeskusprotokollan mukaisesti, viestin lähettäjän puhelinnumeron samalla välittyessä viestikeskukseen. Viestikeskus 101 vastaanottaa luodun yhteyden kautta sovelluksen lähettämän viestin 103, jonka ennalta määritettyyn tietokenttään sovellus on kirjoittanut viestin hinnan ennalta määritetyssä 15 muodossa. Sitten viestikeskus lukee viestin hinnan vastaanotetusta viestistä, muodostaa viestin hinnan ja viestin lähettäjän puhelinnumeron perusteella merkkijonon 104. Merkkijono 104 voi olla esimerkiksi ”15123400052”, missä neljä viimeistä merkkiä ”0052” ilmaisevat viestin hinnan, 52 senttiä, ja missä merkkijonon alkuosa, "1512340”, ilmaisee puhelinnumeron. Lisäksi viestikes-20 kus generoi merkkijonon 104 sisältävän laskutustietueen 105 ja lähettää sen ·:·: laskutusjärjestelmään 106. Näin viestikeskus on omalta osaltaan hoitanut li- sämaksuilisen viestin 103 laskutuksen. Lopuksi viestikeskus välittää viestin !·/; 103 tietoliikenneverkon 107 kautta päätelaitteeseen 108. Tietoliikenneverkko • ·· / 107 voi olla esimerkiksi GSM- tai GPRS-verkko.

• * · :*y 25 Tietoliikenneverkkojen valmistajat ovat kehittäneet omia mekanis- **·:' mejaan älyverkon avulla suoritettavaan tilaajalaskutukseen. Eräänä esimerk- *«* kinä voidaan mainita Nokian kehittämä mekanismi, josta käytetään nimitystä IACC (In Advance Credit Check).

KUVIO 2 esittää IN prepaid -tilaajaliittymien laskutukseen soveltu- ]··% 30 van IACC-mekanismin. Aluksi SMSC 201 vastaanottaa matkaviestinkäyttäjän 202 lähettämän SMS-viestin 203. SMSC käyttää SMS-viestin 203 sisältämää MSISDN- tai IMSI-tietoa tietokantahaussa, jonka perusteella SMSC 201 :***: päättelee, että SMS-viestin 203 vastaanottaja on IN prepaid -tilaaja 204. Sit- * · · \ ten SMSC käyttää IACC-mekanismia selvittäessään, onko IN prepaid —tilaa· y: 35 jalla riittävästi knediittiä. Tarkemmin sanoen SMSC 201 lähettää krediittikyse- V·: lyn 205 prepaid-järjestelmään 206. Vasteena krediittikyselyyn 205 prepaid- 3 117227 järjestelmä 206 lähettää vastauksen 207 SMSC:lle. Mikäli vastauksen 207 perusteella IN prepaid -tilaajalla 204 on riittävästi krediittiä, SMSC välittää SMS-viestin 203 IN prepaid -tilaajalle 204 eli siihen pääte-laitteeseen, johon IN prepaid -tilaajaliittymä on sijoitettu. Mikäli krediittiä ei ole riittävästi SMSC 5 palauttaa SMS-viestin 203 matkaviestinkäyttäjäile 202 eli hänen käyttämään päätelaitteeseen.

IACC-mekanismi ratkaisee mainittujen IN prepaid -tilaajaliittymien osalta ensimmäisen ja toisen haittapuolen, mutta ei kolmatta haittapuolta. Lisäksi IACC-mekanismi on varsin kallis hankinta. Vastaavat ongelmat koskelo vat muidenkin tietoliikenneverkkovaimistajien kehittämiä mekanismeja.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön pääasiallisena tavoitteena on eliminoida edellä mainitut kolme haittapuolta myös IN prepaid -tilaajaliittymien osalta. Lisäksi keksintö 15 tarjoaa uusia vaihtoehtoja lisämaksullisten viestien laskuttamiseksi älyverkossa.

Lisämaksullisen viestin hinta koodataan ennalta määritetyllä tavalla viestin lähettäjän puhelinnumeroon. Näin vältetään tariffiluokkien käyttö. Hinnan koodaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi kirjoittamalla viestin hinta 20 viestin lähettäjän puhelinnumeron perään. Tällöin viestin vastaanottaja näkee *:··: puhelinnumeron perästä viestin hinnan. Hinta voidaan tarvittaessa erottaa tietyllä erotinmerkillä kuten ’#’ viestin lähettäjän puhelinnumerosta.

Keksinnönmukainen menetelmä tukee sovellukselta päätelaitteelle / / toimitettavan yhden tai useamman viestin laskuttamista. Aluksi sovellus luo : 25 käytettävissä olevan viestikeskusprotokollan mukaisen yhteyden viestikes- kukseen, jolloin viestin lähettäjän eli sovelluksen puhelinnumero välittyy vies- :[[[: tikeskukseen. Sitten sovellus kirjoittaa viestin tiettyyn tietokenttään viestin hinnan ennalta määritetyssä muodossa ja lähettää viestin luodun yhteyden kautta viestikeskukseen. Viestikeskus vastaanottaa viestin ja muokkaa vies- 30 tin lähettäjän puhelinnumeroa koodaamalla siihen ennalta määritetyllä tavalla *;* viestin hinnan. Viestikeskus lähettää viestin älyverkon palvelun kytkentäpis- : teeseen (SSP, Service Switching Point), joka on esimerkiksi matkaviestin- keskus (MSC, mobile switching center) tai vierailijarekisteri (VLR, Visitor Lo- ·. cation Register). Kun palvelun kytkentäpisteeseen on asetettu liipaisin (trig- •••ί 35 ger), joka laukeaa viestin vastaanottamisen johdosta, palvelun kytkentäkes- • · kus lähettää kyselyn palvelun ohjauskeskukseen (SCP, Service Control 4 117227

Point). Kysely sisältää ainakin viestin vastaanottajan puhelinnumeron ja viestin lähettäjän puhelinnumeron, johon on koodattu viestin hinta. Palvelun ohjauskeskus poimii mainitusta puhelinnumerosta viestin hinnan ja käyttää sitä edullisesti laskutuksessa. Lopuksi palvelun ohjauskeskus antaa vastauksen 5 palvelun kytkentäkeskuksen lähettämään kyselyyn. Jos vastaus sallii viestin toimittamisen päätelaitteeseen, joka määräytyy viestin vastaanottajan puhelinnumeron perusteella, palvelun kytkentäkeskus toimittaa viestin perille. Palvelun kytkentäkeskus voi tarvittaessa laskuttaa viestistä. Laskuttamista voidaan siis suorittaa sekä palvelun kytkentäkeskuksessa että palvelun ohjaus-10 keskuksessa, tai ainoastaan toisessa niistä.

Lisäksi keksintö käsittää viestikeskuksen, joka käyttää keksinnön-mukaista menetelmää ja palvelimen, joka koodaa viestin hinnan viestin vastaanottajan puhelinnumeron kanssa samaan tietokenttään.

15 Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten kaaviollisten kuvioiden avulla, joista kuvio 1 esittää viestikeskuksen lisämaksullisten viestien laskuttamiseksi, 20 kuvio 2 esittää IN prepaid -tilaajaliittymien laskutukseen soveltuvan IACC-·:·*· ' mekanismin, kuvio 3 esittää menetelmän päävaiheet, [V*. kuvio 4 esittää palvelun ohjauspisteen sovellukselta päätelaitteelle toimi- / / tettavan viestin laskuttamiseksi älyverkossa, 25 kuvio 5 esittää laskutusta tukevan sovelluspalvelimen.

4 :***: Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Menetelmässä ja/tai palvelun ohjauspisteessä hyödynnettävä vies-tikeskus on tyypillisesti SMSC, MMSC tai OMA (Open Mobile Alliance) nimi-30 sen organisaation määrittelemä WAP GW. Viestikeskus välittää sovelluksen *·;·* lähettämän viestin yhden tai $MSC:n ja/tai MM$C:n kautta viestin vastaanot- ; tajaiie, joka on GSM- tai 3G-verkon käyttäjä. 3G-verkolla tarkoitetaan 3GPP:n määrittelemän standardin mukaista verkkoa. Kyseisiä standardeja ovat muun '·] muassa: GPRS, EDGE (Enhanced Data for GSM Evolution), W-CDMA (Wi- 35 deband Code Division Multiple Access) ja UTMS (Universal Mobile Tele-:/·: communication System).

5 117227

Viestin vastaanottajalle GSM- tai 3G-verkon kautta toimitettava viesti saattaa olla esimerkiksi SMS- tai MMS-standardin mukainen viesti, tai jonkin seuraavan standardin mukainen viesti: Enhanged Messaging Service (EMS), Nokia Smart Messaging tai WAP push. Menetelmä ei ole kuitenkaan 5 rajoittunut edellä mainittuihin standardeihin.

KUVIO 3 esittää menetelmän päävaiheet. Menetelmä on tarkoitettu sovellukselta päätelaitteelle toimitettavan viestin laskuttamiseksi älyverkossa. Menetelmän käsittää ainakin seuraavat alkuvaiheet. Aluksi luodaan 301 sovelluksen toimesta viestikeskusprotokollan mukainen yhteys viestikes-10 kukseen. Jos viestikeskus on SMSC, viestäkeskusprotokollaksi soveltuu esimerkiksi CIMD, SMPP, UCP/EMI tai OIS. Jos viestikeskus on MMSC, viestikeskusprotokollaksi soveltuu esimerkiksi MM7-rajapinnan SOAP, Nokian EAIF, SMTP tai HTTP. Sitten yhteyden kautta vastaanotettu viesti välitetään 302 viestikeskuksesta älyverkon palvelun kytkentäpisteeseen. Palvelun kyt-15 kentäpisteenä voi toimia esimerkiksi SMSC tai SGSN. Palvelun kytkentäpisteen tulee olla sellainen, että siihen voidaan asettaa liipaisin, joka laukeaa, kun palvelun kytkentäpiste vastaanottaa tietynlaisen viestin. Liipaisuehdossa voidaan tarkastella esimerkiksi viestin lähettäjän ja/tai viestin vastaanottajan puhelinnumeroa. Loput vaiheet ovat menetelmälle tyypillisiä. Vastaanotetun 20 viestin laukaistessa viestikeskukseen asetetun liipaisimen, palvelun kytken-täpisteestä lähetetään 303 älyverkon palvelun ohjauspisteeseen kysely. Ky-sely sisältää ainakin viestin vastaanottajan puhelinnumeron ja viestin lähettä- φ T\ jän puhelinnumeron, johon on koodattu sovellukselta peräisin oleva viestin / hintatieto. Sitten palvelun ohjauspisteessä poimitaan 304 viestin hintatieto : 25 viestin lähettäjän puhelinnumerosta. Palvelun ohjauspisteen toimesta selvite- tään 305 vastaanottajan puhelinnumeroon liittyvä saldo ja saldon ollessa riit-:***: tävä viestin hintaan nähden, suoritetaan 306 ainakin toinen toimenpiteistä: a) vastauksen antaminen palvelun ohjauspisteen kyselyyn, b) viestistä laskut-taminen vähentämällä saldoa. On siis mahdollista, että menetelmässä suori-30 tetaan molemmat toimenpiteet a) ja b). Menetelmävaiheet 305 ja 306 voi-*·;·' daan toteuttaa siten, että palvelun ohjauspiste sisältää tilaajatietokannan, : jonka kukin tietue sisältää ainakin IN prepaid -tilaajan puhelinnumeron ja saldon. Tällöin menetelmävaiheessa 305 viestin vastaanottajan puhelinnu-'·[ nriero käytetään hakuavaimena. Jos haku onnistuu, löydetyn tietueen saldoa 35 verrataan menetelmävaiheessa 304 poimittuun viestin hintatietoon. Saldon riittäessä, saldoa yleensä vähennetään viestin hinnan suuruisella määrällä.

117227 6

Toteamme kuitenkin, että laskutus voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. IN prepaid -tilaajan laskutuksessa käytetään mahdollisesti alennusprosenttia, jolla kerrotaan viestin hinta ja saatu tulo vähennetään saldosta. Voidaan myös ajatella, että saldo on aikaan sidottu esimerkiksi siten, että tiettyyn päi-5 vämäärään asti saldo on rajoittamaton. Näin ollen menetelmän toteutustapa, jossa saldo on prepaid-liittymän rahassa mitattava saldo, on eräs, mutta ei ainoa toteutustapa.

Menetelmän päävaiheiden lisäksi älyverkossa tapahtuva laskutus voi sisältää muita vaiheita. Palvelun kytkentäpisteen saadessa palvelun oh-10 jauspisteeltä vastauksen, joka sallii viestin toimittamisen päätelaitteeseen, palvelun kytkentäpisteessä suoritetaan ainakin toinen toimenpiteistä: c) viestin toimittaminen päätelaitteeseen tai d) laskutustietueen generoiminen viestin laskuttamiseksi. Tyypillisesti viesti säilytetään palvelun kytkentäpisteessä, kunnes palvelun ohjauspiste antaa vastauksen, joka sallii viestin toimittami-15 sen päätelaitteeseen. Jos palvelun ohjauspiste antaa vastauksen, joka kieltää viestin toimittamisen päätelaitteeseen, palvelun kytkentäkeskus voi e) tuhota viestin tai f) välittää sen sovelluspalvelimeen. Sovelluspalvelin on se palvelin, josta sovellus lähetti viestin.

KUVIO 4 esittää palvelun ohjauspisteen sovellukselta päätelait-20 teelle toimitettavan viestin laskuttamiseksi älyverkossa. Palvelun ohjauspiste (SCP) 401 on sovitettu vastaanottamaan älyverkon palvelun kytkentäpistees- • * tä (SSP) 402 lähetty kysely 403 sisältäen ainakin viestin vastaanottajan pu-helinnumeron ja viestin lähettäjän puhelinnumeron, johon on koodattu sovei-lukselta peräisin oleva viestin hintatieto. Lisäksi palvelun ohjauspiste 401 on f 25 sovitettu poimimaan viestin hintatieto viestin lähettäjän puhelinnumerosta, ·:· selvittämään vastaanottajan puhelinnumeroon liittyvä saldo ja suorittamaan .·*·. ainakin toinen toimenpiteistä: a) vastauksen 404 antaminen palvelun kytken täpisteen kyselyyn 403 tai b) viestistä laskuttaminen vähentämällä saldoa.

. Palvelun ohjauspiste on tarvittaessa sovitettu antamaan vastauksen 404 yh- *·*! 30 teydessä palvelun kytkentäpisteelle viestin lähettäjän puhelinnumeron, josta palvelun ohjauspiste on poistanut viestin hinnan.

; j\ Liipaisuehdossa voidaan siis tarkastella viestin lähettäjän ja/tai .·**. viestin vastaanottajan puhelinnumeroa. Tarkemmin sanoen liipaisuehdossa *:** voidaan tarkastella yhtä tai useampaa puhelinnumeron merkkiä. Liipaisin 35 voidaan asettaa esimerkiksi siten, että kaikki tietystä puhelinnumerosta tule-vat viestit aiheuttavat liipaisimen laukeamisen. Vaihtoehtoisesti liipaisin voi- s « 7 117227 daan asettaa siten, että viestit, joiden vastaanottajan puhelinnumerossa on tietty prefiksi, aiheuttavat liipaisimen laukeamisen.

Patenttihakemuksessa FI20045008 sekä kuviossa 1 kuvattu vies-tikeskus 101 on sovitettu lukemaan viestin hinta vastaanotetusta viestistä ja 5 muodostaman viestin hinnan ja viestin lähettäjän puhelinnumeron perusteella tietynlaisen merkkijonon. Toisin sanoen viestikeskus 101 on sovitettu koodaamaan viestin hintatieto viestin vastaanottajan puhelin-numeron kanssa samaan viestin tietokenttään. Tarvittaessa sovelluspalvelin voi suorittaa vastaavan koodaamisen 10 KUVIO 5 esittää laskutusta tukevan sovelluspalvelimen. Mainit tuun palvelimeen 501 on asennettu sovellus, joka generoi päätelaitteille toimitettavia viestejä. Palvelin 501 on sovitettu koodaamaan viestin hintatieto viestin vastaanottajan puhelinnumeron kanssa samaan viestin tietokenttään ennen viestin lähettämistä viestikeskukseen. Tarvittaessa palvelin on lisäksi 15 sovitettu koodaamaan viestin hintatieto siten, että mainitun tietokentän alkuosa sisältää puhelinnumeron ja loppuosa sisältää hintatiedon salakirjoitetussa muodossa. Kun tietokentän alkuosa sisältää puhelinnumeron, viesti voidaan reitittää tiettyyn palvelun kytkentäpisteeseen, johon on asetettu liipaisin. Liipaisimen lauetessa palvelun kytkentäpiste lähettää palvelun ohjauspisteel-20 le viestiin liittyvän kyselyn, joka sisältää salakirjoitetun tietokentän loppuosan.

; Kun palvelun ohjauspiste avaa kyseisen salakirjoituksen, se voi varmistua, että viestin alkuperäinen lähettäjä on asiallinen sovellus eikä esimerkiksi hait-..ΙΓ taohjelma.

:/·! Keksinnönmukainen palvelun ohjauspiste voi tunnistaa viestin lä- : 25 hettäjän edellä mainitun salakiijoituksen avulla. Vaihtoehtoisesti viestiin liitty- ··« * vä kysely voi sisältää SMSC-osoitteen, jonka väärentäminen on erittäin vai-keaa ja soveltuu tästä syystä viestin lähettäjän tunnisteeksi.

Edellä kuviossa 2, 3 ja 4 esitettyjen kuvausten lisäksi keksinnönmukainen menetelmä, palvelun ohjauspiste ja/tai palvelin voidaan toteuttaa 30 eri tavoilla, jotka ovat alan ammattilaiselle ilmeisiä hänen ammattitaitonsa ja f": tämän patenttihakemuksen antamien oppien perusteella.

# » · * • * * ««· ··« • « • 4 4 9 • 94 9 9 949 9 4 4 9 4 9 94 9 4

Claims (12)

1. 8 117227
2. 1. Menetelmä sovellukselta päätelaitteelle toimitettavan viestin laskuttamiseksi älyverkossa, menetelmän käsittäessä ainakin vaiheet, joissa luodaan (301) sovelluksen toimesta viestikeskusprotokollan mu-5 kainen yhteys viestikeskukseen ja välitetään (302) yhteyden kautta vastaanotettu viesti viestikeskuk-sesta älyverkon palvelun kytkentäpisteeseen; menetelmän ollessa tunnettu siitä, että viestin laukaistessa viestikeskukseen asetetun liipaisimen, 10 lähetetään (303) palvelun kytkentäpisteestä älyverkon palvelun ohjauspisteeseen kysely sisältäen ainakin viestin vastaanottajan puhelinnumeron ja viestin lähettäjän puhelinnumeron, johon on koodattu sovellukselta peräisin oleva viestin hintatieto, poimitaan (304) palvelun ohjauspisteessä viestin hintatieto viestin 15 lähettäjän puhelinnumerosta, selvitetään (305) palvelun ohjauspisteen toimesta vastaanottajan puhelinnumeroon liittyvä saldo ja saldon ollessa riittävä viestin hintaan nähden, suoritetaan (306) ainakin toinen toimenpiteistä: 20. vastauksen antaminen palvelun ohjauspisteen kyselyyn - viestistä laskuttaminen vähentämällä saldoa.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, "V että palvelun kytkentäpisteen saadessa vastauksen, joka sallii viestin toimit- tamisen päätelaitteeseen, palvelun kytkentäpisteessä • « : 25 suoritetaan ainakin toinen toimenpiteistä: *!;* - viestin toimittaminen päätelaitteeseen - laskutustietueen generoiminen viestin laskuttamiseksi. • 0
4. 3 Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , . että saldo on prepaid-liittymän saldo. * * * : 30 4 Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viesti on jonkin seuraavan standardin mukainen: Short Message Service : (SMS), Multimedia Messaging Service (MMS), Enhanged Messaging Service .···. (EMS), Nokia Smart Messaging, WAP push.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • * • ” 35 että viestikeskus on jokin seuraavista keskuksista: Short Messaging Service Center (SMSC), Multi Media Messaging Center (MMSC), WAP GW. 117227
6. 6. Palvelun ohjauspiste sovellukselta päätelaitteelle toimitettavan viestin laskuttamiseksi älyverkossa, tunnettu siitä, että palvelun ohjauspiste (402) on sovitettu vastaanottamaan älyverkon palvelun kytkentäpisteestä (401) lä-5 hetty kysely (403) sisältäen ainakin viestin vastaanottajan puhelinnumeron ja viestin lähettäjän puhelinnumeron, johon on koodattu sovellukselta peräisin oleva viestin hintatieto, poimimaan viestin hintatieto viestin lähettäjän puhelinnumerosta, selvittämään vastaanottajan puhelinnumeroon liittyvä saldo ja 10 suorittamaan ainakin toinen toimenpiteistä: - vastauksen (404) antaminen palvelun kytkentäpisteen kyselyyn * viestistä laskuttaminen vähentämällä saldoa.
7. 7 Patenttivaatimuksen 6 mukainen palvelun ohjauspiste, tunnettu siitä, että palvelun ohjauspiste on sovitettu 15 antamaan vastauksen yhteydessä palvelun kytkentäpisteelle vies tin lähettäjän puhelinnumeron, josta palvelun ohjauspiste on poistanut viestin hinnan.
8. 8 Patenttivaatimuksen 6 mukainen palvelun ohjauspiste, tunnettu siitä, että saldo on prepaid-liittymän saldo.
9. 20. Patenttivaatimuksen 6 mukainen palvelun ohjauspiste, tun nettu siitä, että viesti on jonkin seuraavan standardin mukainen: Short Message Service (SMS), Multimedia Messaging Service (MMS), Enhanged Messaging Service (EMS), Nokia Smart Messaging, WAP push.
10. 10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen palvelun ohjauspiste, tun- • * : s\ 25 n ett u siitä, että viestin palvelun kytkentäpisteeseen välitettävä viestikeskus on jokin seuraavista viestikeskuksista: Short Messaging Service Center (SMSC), Multi Media Messaging Center (MMSC), WAP GW. **’ 11 Palvelin päätelaitteelle toimitettavan viestin laskuttamiseksi , . älyverkossa, • * « 30 tunnettu siitä, että palvelin (501) on sovitettu koodaamaan viestin hintatieto viestin vastaanottajan puhelinnumeron perään, samaan : viestin tietokenttään ennen viestin lähettämistä viestikeskukseen (502) siten, .*··. että viesti reitittyy viestikeskuksesta älyverkon tiettyyn palvelun kytkentä- pisteeseen ja laukaisee palvelun kytkentäpisteeseen asetetun liipaisimen.
11. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että palvelin on sovitettu kirjoittamaan hintatieto salakirjoitetussa muodossa. 10 1 1 7227