FI117115B - Menetelmä lisämaksullisten viestien laskuttamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä lisämaksullisten viestien laskuttamiseksi

Keksinnön ala

Keksintö liittyy lisämaksullisten viestien, erityisesti SMS 5 viestien, laskuttamiseen sekä lähetetyn viestin hinnan ilmoittamise vastaanottajalle.

Tekniikan tausta

Yleisesti ottaen viesti on peräisin joko matkaviestintilaa 10 laitteesta tai jostain palvelusta. Matkaviestimen logoja tai soittoääni palvelu on eräs esimerkki viestipohjaisesta palvelusta. Toisena es voidaan mainita informaatiota kuten henkilöiden nimi- ja osoitetieto] palvelu. Päätelaitteesta lähetettyjä viestejä nimitetään MO-viesteik Originated messages) ja päätelaitteeseen lähetettyjä viestejä nimiti 15 viesteiksi (Mobile Terminated messages).

Suurin osa SMS- (Short Messaging System) ja MMS- (M Messaging) viesteistä laskutetaan kiinteän hinnan mukaisesti. Tois operaattori veloittaa tietyn kiinteä hinnan jokaisesta lähetetystä MMS-viestistä. On myös mahdollista määrittää kiinteä hinta a) kätki 20 palvelusta tai puhelinnumerosta lähetetyille viesteille tai b) kaikil .Vt numeroon lähetettäville viesteille.

*!.; Nokian määrittelemässä CIMD (Computer Interface for • **;;* Distribution) viestikeskusprotokoilassa viestiin on mahdollista liit luokka. Tällöin viestin toimittamisesta päätelaitteeseen laskuteta* j.:‘: 25 liitetyn tariffiluokan mukaisesti. Kyseistä viestiä nimitetään lisämal ·:· viestiksi, jonka hinta riippuu siis tariffifuokasta. Lisämaksuiliset v .··*. MT-viestejä.

• «

Tariffiluokka voidaan signaloida viestin parametrina kut . viestikeskusprotokoilassa. Tariffiluokka voidaan välittää myös toise *-*:* 30 sovelluksen ja viestikeskuksen välisessä signaloinnissa.

*·· » » Il M ii ·|| u II », 4 2 taavasti MMS-keskus on verkkoelementti 3GPP;n (the third Genen nership Project) määrittelemässä verkossa. Tällainen verkko on e GPRS (General Packet Radio Services). Viestikeskuksen (SMSC t eräs ominaisuus on, että se tallettaa vastaanottamansa viestin siih 5 kunnes se onnistuu toimittamaan viestin vastaanottajalle tai viestiir karaja ylittyy, jolloin viesti tuhotaan. Viestikeskus kommunikoi sovi matkaviestintilaajien lisäksi ainakin yhden laskutusjärjestelmän kan Monet tässä patenttihakemuksessa mainitut tietoliikenne ja -protokollat ovat 3GPP ja/tai OMA:n (Open Mobile Alliance) mäi 10 Tietoliikennestandardista on eräänä esimerkkinä MMS, joka korvaa SMS:n.

KUVIO 1 esittää lisämaksullisten viestien välittämistä ja) viestikeskusprotokollat. Lisämaksulliset viestit ovat peräisin sov palveluista 101-108. Sovellukset 101-104 ovat kytkeytyneet SMS< 15 ja sovellukset 105-108 ovat kytkeytyneet MMSC:hen 110. Protol· 114 ovat esimerkkejä SMSC-protokollista, joita käytetään sove SMSC:n välisessä kommunikaatiossa. Esimerkiksi CIMD 111 SMSC-protokolliin. Muita SMSC-protokollia ovat SMPP (Short Mesi to Peer) 112, UCP/EMI (Universal Computer Protocol / External M 20 terface) 113 ja OIS (Open Interface Specification) 114. Nämä kute . . SMSC-protokollat ovat enemmän tai vähemmän SMSC-valmistaja

Protokollat 115-118 ovat esimerkkejä MMSC-protokoliista. Edell; *···' 3GPP ja OMA ovat määrittäneet MM7-rajapinnan, jossa protok SOAP (Simple Object Access Protocol) 115. Silti myös MMSC-pi : 25 osalta valmistajaspesifiset protokollat kuten Nokian EAIF (External <:· on Interface) 116 ovat hyvin yleisiä. Myös ns. tiedonsiirtoprotokoll

!···. protokol) SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) 117 ja HTTP (H

Transfer Protocol) 118 käytetään MMSC-protokollina. SMSC 10£ sovellukselta 101-104 saamansa viestin GSM-verkon 119 päätek 30 120. Viesti kulkee mahdollisesti usean SMSC:n kautta päätelaittee

• » I Ιί«.»ΐ· i » ti* · __ |»*i AHAA jaa lul t» u „ » I· |__t I

3 tejä toinen toisilleen, toisin sanoen SMSC 109 ja MMSC 110 voiv; nikoida yhdyskäytävän 125 avulla.

Keksintö liittyy siis lisämaksullisten viestien laskuttamis< tukee lisämaksullisten viestien laskuttamista, koska se sisältää p 5 jota nimitetään tariffiluokaksi (tariff class). Lisäksi CIMD sisältää n kuvausparametrin (service description). Palvelunkuvausparame voidaan esimerkiksi määrittää, mihin osapuoleen/osapuoliin veloit tetaan. Viesti voidaan veloittaa palveluntuottajalta, jonka sovelluk! on peräisin. Vaihtoehtoisesti viesti voidaan veloittaa tilaajalta, jolli 10 osoitettu. On myös mahdollista kohdistaa veloitus tietyltä osin paiv< jaan ja tietyltä osin tilaajaan.

CIMDissä tariffiluokka välitetään viestin parametrina so viestikeskukselle. Tarkemmin sanoen tariffiluokka esitetään numei kahden merkin pituisessa tietokentässä. Esimerkiksi Ί1”, ”12” ja

15 tariffiluokkia. Täten erilaisia tariffiluokkia on melko vähän eli n. 10C

on osoittautunut liian pieneksi lukumääräksi. Oletetaan, että lisäni viestin veloituksessa käytettävä rahayksikkö on joko euro tai dolli kahden peräkkäisen tariffiluokan välinen hintaero on tyypillisesti

senttejä. Olisi kuitenkin parempi, jos kuhunkin viestiin voitaisiin I

20 tahansa senttimääräinen hinta. Tällöin palveluntuottajat voisivat . *. -. palvelunsa haluamallaan tavalla.

» · *

Tunnetun tekniikan ensimmäisenä haittapuolena on tar pieni lukumäärä, mikä käytännössä estää palveluiden, tai tarkemmi lisämaksullisten viestien vapaan hinnoittelun.

* * * 25 Toisena haittapuolena on tariffifuokkien hallintaan sekä liittyvät ongelmat Kukin tariffiluokka on kytketty tiettyyn rahamääri :***; rahamääriä joudutaan toisinaan muuttamaan. Esimerkiksi tariffiluol olla tänään kytketty rahamäärään 15 senttiä, mutta huomenna tariff . voi olla kytketty rahamäärään 17 senttiä. Tämä tariffiluokkaa 1* » » » ·;;; 30 muutos joudutaan toimittamaan moneen laskutustietueita gener · 4

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön pääasiallisena tavoitteena on edellä mainittu puolien eliminoiminen.

5 Keksinnössä lisämaksullisen viestin hinta kirjoitetaan viestin lähettäjän puhelinnumeron perään. Tällä tavoin vältetä luokkien käyttö. Samalla viestin vastaanottaja näkee puhelinnumen viestin hinnan. Hinta voidaan tarvittaessa erottaa tietyllä erotinmer ’#’ viestin lähettäjän puhelinnumerosta.

10 Keksinnönmukainen menetelmä tukee sovellukselta pää toimitettavan yhden tai useamman viestin laskuttamista. Aluksi se käytettävissä olevan viestikeskusprotokollan mukaisen yhteyd keskukseen, jolloin viestin lähettäjän eli sovelluksen puhelinnume viestikeskukseen. Sitten sovellus kirjoittaa viestin ennalta määritel 15 kenttään viestin hinnan ennalta määritetyssä muodossa ja lähett luodun yhteyden kautta viestikeskukseen. Viestikeskus vastaanoti ja muodostaa merkkijonon, joka sisältää viestistä luetun viestin hii viestin lähettäjän puhelinnumeron. Mainittu merkkijono voidaan n usealla vaihtoehtoisella tavalla. Tämän jälkeen viestikeskus gener 20 jonon sisältävän laskutustietueen ja lähettää laskutustietueen las ;v. kukseen viestin laskuttamiseksi. Kun viestikeskus asettaa merkkijor .M luksen lähettämän viestin lähettäjätiedoksi ja välittää viestin tietolii kon kautta päätelaitteeseen, päätelaitteen käyttäjä voi lukea mer viestin hinnan.

: 25 Lisäksi keksintö käsittää viestikeskuksen, joka käyttää k ·:* mukaista menetelmää.

4 4 4 ft 4 44 4 4 4 i

Kuvioluettelo . Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmii 30 kaaviollisten kuvioiden avulla, joista • » λ & 5 kuvio 5 esittää keksinnönmukaisen viestikeskuksen.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Menetelmässä hyödynnettävä viestikeskus on SMSC, 5 WAP (Wireless Application Protocol) forum -organisaation mi WAP GW. Viestikeskus välittää sovelluksen lähettämän viestin SMSC:n ja/tai MMSCrn kautta viestin vastaanottajalle, joka on GS verkon käyttäjä. 3G-verkolia tarkoitetaan 3GPP:n määrittelemän mukaista verkkoa. Kyseisiä standardeja ovat muun muassa: GPF 10 (Enhanced Data for GSM Evolution), W-CDMA (Wideband Cod Multiple Access) ja UTMS (Universal Mobile Telecommunication Sj

Viestin vastaanottajalle GSM- tai 3G-verkon kautta t< viesti saattaa olla esimerkiksi SMS- tai MMS-standardin mukainer jonkin seuraavan standardin mukainen viesti: Enchanged Messagii 15 (EMS), Nokia Smart Messaging tai WAP push. Menetelmä ei ole F rajoittunut edellä mainittuihin standardeihin.

KUVIO 2 esittää menetelmän päävaiheet. Ensimmäis heessa luodaan 201 sovelluksen toimesta käytettävissä olevan vie protokollan mukainen yhteys viestikeskukseen. Kuvion 1 yhteydess 20 eräitä viestikeskusprotokollia. Käytettävissä oleva viestikeskusprc . . jokin protokolla, jonka mukaisesti viestikeskus kykenee kommuniko velluksen kanssa. Tyypillisesti sovellus luo yhteyden automaattisi :*.*: käyttäjän toimenpiteitä. Viestikeskus saattaa tunnistaa sovellukse ··· kiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla ennen kuin se sallii yhte : 25 teyden luonnin aikana viestin lähettäjän puhelinnumero välittyy so1 viestikeskukseen. Sitten sovelluksen toimesta viestin ennalta m; ]··*. tietokenttään kirjoitetaan 202 viestin hinta ennalta määritetyssä r *** Hinnan ennalta määritetty muoto voi olla numeerinen, mutta se v myös muita kuin numeromerkkejä. Ennalta määritetty tietokenttä 30 nen, että hinnan ennalta määritetty muoto on kyseiseen tietokenttf ***** »UtAhninni \/iaeti ΊΠΊ li m l/nnUa jalli iL·* i 6 tietue viestikeskuksesta laskutusjärjestelmään. Laskutusjäijestelm käyttää pelkästään kyseistä laskutustietuetta laskuttaessaan jotain sovelluksen lähettämän viestin johdosta. On myös mahdollista, että perustuu kokonaan tai osittain muiden verkkoelementtien kuin vie! 5 sen lähettämään laskutustietueeseen/laskutustietueisiin.

Kuviossa 2 esitettyjen päävaiheiden lisäksi menetelmä vaiheen, jossa laskutusjärjestelmän toimesta vastaanotetaan lash een mukana viestikeskuksen muodostama merkkijono. Merkkijon< viestin hinnan tai vaihtoehtoisesti viestin hinta on johdettavissa enn 10 ritetyn funktion avulla.

Lisäksi menetelmä sisältää seuraavat vaiheet: aseteta keskuksen toimesta mainittu merkkijono viestin lähettäjätiedoksi ja viesti tietoliikenneverkon kautta päätelaitteeseen. Viestin välittämis listuva tietoliikenneverkon verkkoelementti saattaa generoida oman 15 tietueensa, jonka se lähettää laskutuskeskukselle. Yhden viestin, ti sanoen lisämaksullisen viestin, laskutus perustuu yleensä useaan tietueeseen.

Lisäksi menetelmä sisältää seuraavat vaiheet: vasta* viesti päätelaitteessa ja esitetään päätelaitteen näytöllä vastaanoteti 20 tistä saatu viestin hinta. Tällöin viestin vastaanottaja näkee viest . . päätelaitteen näytöllä.

Vaiheessa 206 viestikeskus voi muodostaa merkkijonoi eri tavalla. Esimerkiksi viestikeskus saattaa sijoittaa viestin hinnai määritettyyn kohtaan merkkijonoa. Hinta sijoitetaan esimerkiksi mc : 25 alkuun tai loppuun.

• * · Lisäksi tai vaihtoehtoisesti viestikeskus muodostaa mainil !···. kijonon siten, että viestin hinta esitetään ennalta määritetyllä määrä kejä. Viestin hintaan liittyvä valuutta saattaa vaihdella eri maissa.

Seuraavassa esimerkissä viestin hinta on sijoitettu me .. ji* 30 loppuun, hinta on ilmaistu neljällä merkillä ja valuutta on EUR: * · 7

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti viestikeskus muodostaa maini kijonon siten, että viestin hinta on erotettu viestin lähettäjän puhelin ta ainakin yhdellä erotinmerkillä. Erotinmerkki on edullisesti mi jokin muukin merkki.

5 Seuraavassa esimerkissä viestin hinta on erotinmerkin puolella: 161234*0017 10 Hinta voi erotinmerkin lisäksi sisältää desimaalipisteen 1 kuten tässä esimerkissä: 161234*0,17 15 Lisäksi tai vaihtoehtoisesti viestikeskus muodostaa maini kijonon siten, että viestin hinta luettavissa merkkijonosta on ennalti tyn funktion avulla. Funktio antaa tulosteena viestin hinnan, kur syötteenä on: a) ennalta määrätystä kohtaa merkkijonoa luetut meri ennalta määritetty lukumäärä merkkijonon merkkejä ja/tai c) aina 20 erotinmerkin osoittamasta kohtaa merkkijonoa luetut merkit. Funktio . v. suodattaa desimaalipilkun tai -pisteen pois luetusta viestin hinnasta.

l.l Kaikissa edellä mainituissa esimerkeissä merkkijono on viestin hinnan sellaisessa muodossa, että viestin vastaanottaja pys helposti päättelemään hinnan. Hinta on myös mahdollista kirjoitta 25 määritettyyn tietokenttään sellaisessa muodossa, että hinnan päätie *:* käyttäjän täytyy tuntea funktio.

.···. Lisämaksullisen viestin hinnan esittäminen viestin vastae on eräs keksinnön ominaispiirre. Toinen ehkä tärkeämpi ominaispii . että lisämaksullinen viesti voidaan ylipäätään toteuttaa. Kuten teknii ·♦· 30 tan yhteydessä esitettiin CIMD on viestikeskusprotokolla, joka sisäl * * Il inkkanarametrin ITailrlri υΐβοϋ^αβ^ικηηηΐΛίτηΙΙαΙ Initanlaan ei 8

KUVIO 3 esittää esimerkin keksintöä hyödyntävä! järjestelmästä. Oletetaan, että SMS-sovelluksella 301 käytössään fix-numero 14078 ja se on luonut yhteyden SMSC:hen 302. SM

301 lähettää viestin 303, jonka ennalta määritettyyn tietokenttään s 5 kirjoittanut viestin hinnan ennalta määritetyssä muodossa. Oletetaa

tokenttä on tarkoitettu viestin lähettäjän puhelinnumerolle ja oletc viestin hinta, 23 senttiä, on kirjoitettu kyseiseen tietokenttään. K

302 vastaanottaa viestin 303, se lukee viestin lähettäjän puhelin tietokentästä viestin hinnan (23) ja muodostaa merkkijonon siten, t 10 hinta ilmaistaan neljällä numeromerkillä viestin lähettäjän puheli perässä. Näin ollen SMSC muodostaa merkkijonon ”1407800; SMSC generoi laskutustietueen 304, joka sisältää merkkijonon ”14 ja lähettää laskutustietueen 304 laskutusjärjestelmään 305. Meri edullisesti sijoitettu laskutustietueen 304 ORIG_ADDR>kenttääi 15 SMSC 302 asettaa merkkijonon viestin 303 lähettäjätiedoksi ja välit 303 GSM-verkon 306 ja kyseisen verkon MSC:n 307 kautta pääte! 308. Oletetaan, että MSC 307 saa päätelaitteelta 308 kuittauksen \ perille tulosta eli viestin välitys onnistui. Tällöin MSC generoi omar tietueensa 309, joka sisältää merkkijonon Ί40780023η, ja lähettää 20 tietueen 309 laskutusjärjestelmään 305. Merkkijono on edullisesl . v. laskutustietueen 309 ORIG_ADDR-kenttään.

M SMS-järjestelmä tai 3G-järjestelmä voidaan toteuttaa poikkeamatta silti keksinnön piiristä.

KUVIO 4 esittää esimerkin keksintöä hyödyntäväst 25 järjestelmästä. Oletetaan, että GPRS-sovelluksella 401 käytössä^ • :· 151234 ja se on luonut yhteyden MMSC:hen 402. Sovellus 401 läh

UH

.***. tin 403, jonka ennalta määritettyyn tietokenttään se on kirjoittanut \

nan ennalta määritetyssä muodossa. Oletetaan, että tietokenttä : viestin lähettäjän puhelinnumerolle ja oletetaan, että sovellus 401 I

30 tietokenttään merkkijonon ”151234000052”. Tällöin MMSC 402 n • · Aman tintn I/ahMaI A MaJ/Lii aim a» 9 Ί 51234000052“ sisältävän laskutustietueen 409 ja lähettää tietue tusjärjestelmään 405.

Sovelluksen lähettämän viestin välittämiseen ja laskutus generointiin saattaa siis osallistua useita SMS- tai MMSC-viesti 5 ja/tai muita verkkoelementtejä.

KUVIO 5 esittää keksinnön mukaisen viestikeskuksen. viestikeskus 501 on tarkoitettu sovellukselta 502 päätelaitteelle toil viestin laskuttamiseksi, missä sovellus 502 luo yhteyden viestike käytettävissä olevan viestikeskusprotokollan mukaisesti, viestin 10 puhelinnumeron samalla välittyessä viestikeskukseen. Viestikeski sovitettu vastaanottamaan luodun yhteyden kautta sovelluksen viesti 503, jonka ennalta määritettyyn tietokenttään sovellus on I viestin hinnan ennalta määritellyssä muodossa. Lisäksi viestikeski sovitettu lukemaan viestin hinta vastaanotetusta viestistä, muod 15 viestin hinnan ja viestin lähettäjän puhelinnumeron perusteella n 504, esimerkiksi merkkijono ”15123400052”, generoimaan mainitu jonon sisältävä laskutustietue 505 sekä lähettämään laskutustieto kutusjärjestelmään 506. Viestikeskus 501 voi lisäksi olla sovitettu r maan merkkijono 505 jollain menetelmän yhteydessä kuvatu 20 la/tavoilla.

Edellä kuviossa 3 ja 4 esitettyjen järjesteimäesimerkki ΐ\ΐ1 2 3 keksinnönmukaista menetelmää ja/tai viestikeskusta voidaan toteutl ***** eri tavoilla, jotka ovat alan ammattilaiselle ilmeisiä hänen ammattit :: tämän patenttihakemuksen antamien oppien perusteella.

: 25 ·<« · ··· ···» • · ·· 2 ♦ ··· 3 * · • ·

Claims (12)

1. Menetelmä sovellukselta päätelaitteelle toimitetta laskuttamiseksi, missä luodaan sovelluksen toimesta käytettävissä olevan v 5 protokollan mukainen yhteys viestikeskukseen, viestin lähettäjän meron samalla välittyessä sovellukselta viestikeskukseen, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että kirjoitetaan sovelluksen toimesta viestin ennalta määrit kenttään viestin hinta ennalta määritetyssä muodossa, viestin hin 10 viestin rahallinen arvo* lähetetään viesti luodun yhteyden kautta viestikeskukse vastaanotetaan viesti viestikeskuksessa, jonka toimesta luetaan viestin hinta vastaanotetusta viestistä, muodostetaan viestin hinnan ja viestin lähettäjän puhe 15 perusteella merkkijono, generoidaan mainitun merkkijonon sisältävä laskutustie lähetetään laskutustietue viesti keskuksesta laskutusjärj

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n että viestikeskus muodostaa merkkijonon siten, että viestin hinta 20 ennalta määritettyyn kohtaan merkkijonoa. . . 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n • · « että viestikeskus muodostaa merkkijonon siten, että viestin hinl * i ennalta määritetyllä määrällä merkkejä. #···: 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunr • · : 25 että viestikeskus muodostaa merkkijonon siten, että viestin hinta viestin lähettäjän puhelinnumerosta ainakin yhdellä erotinmerkillä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunn että viestikeskus muodostaa merkkijonon siten, että viestin hinta • määritetyn funktion avulla luettavissa merkkijonosta. ·*· * .···, 30 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunn 11 1

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, t u n n että vastaanotetaan viesti päätelaitteessa ja esitetään päätelaitteen näytöllä vastaanotetusta vies 5 viestin hinta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunn että viesti on jonkin seuraavan standardin mukainen: Short Messi (SMS), Multimedia Messaging Service (MMS), Enchanged Mesi vice (EMS), Nokia Smart Messaging, WAP push.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun tä, että viestikeskus on jokin seuraavista keskuksista: Short Mesi tern Center (SMSC), Multi Media Messaging Center (MMSC), WAI

11. Viestikeskus sovellukselta päätelaitteelle toimitetta laskuttamiseksi, missä sovellus luo yhteyden viestikeskukseen k< 15 olevan viestikeskusprotokollan mukaisesti, viestin lähettäjän puhe samalla välittyessä viestikeskukseen, tunnettu siitä, että viestikeskus on sovitettu: vastaanottamaan luodun yhteyden kautta sovellukser viesti, jonka ennalta määritettyyn tietokenttään sovellus on kirjoitt 20 hinnan ennalta määritellyssä muodossa, viestin hinnan ollessa vie . . nen arvoA • · 1 '1'·1 iukemaan viestin hinta vastaanotetusta viestistä, muodostamaan viestin hinnan ja viestin lähettäjä * · numeron perusteella merkkijono, 25 generoimaan mainitun merkkijonon sisältävä laskutusti1 lähettämään laskutustietue laskutusjärjestelmään. j‘": 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen viestikeskus, 1 • · 1 siitä, että viestikeskus on sovitettu sijoittamaan viestin hinta me : .·. ennalta määritettyyn kohtaan. *···] 30 13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen viestikeskus, t * Λ 12

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen viestikeskus, i siitä, että viestikeskus on sovitettu muodostamaan merkkijono viestin hinta on ennalta määritetyn funktion avulla luettavissa meri

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen viestikeskus, 5 siitä, että viestikeskus on lisäksi sovitettu asettamaan muodostettu merkkijono viestin Eähettäjätie välittämään viesti tietoliikenneverkon kautta päätelaittet

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen viestikeskus, siitä, että viesti on jonkin seuraavan standardin mukainen: Sho

10 Service (SMS), Multimedia Messaging Service (MMS), Enchant ging Service (EMS), Nokia Smart Messaging, WAP push.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen viestikeskus, 1 siitä, että viestikeskus on jokin seuraavista keskuksista: Short System Center (SMSC), Multi Media Messaging Center (MMSC), • « • · « • 1 9 * « ««« • « • « »·· 44« » · • 4 ·«« 4 · • 4 4 4 4 4 • 44 4 « 444 4 44 4 « «44 4 « 4 · «4« 1 4 4 « · • 4 4 444 4 4 4 « « 4 4 4 4 4« 13