FI117114B - Palvelun ohjaus matkaviestinverkossa - Google Patents

Description

PALVELUN OHJAUS MATKAVIESTINVERKOSSA Keksinnön ala

Keksintö liittyy matkaviestintilaajalle tarjottavien palvel 5 jaukseen matkaviestinverkossa matkaviestintilaajan sijainnista riip tyisesti riippuen siitä onko matkaviestin kotiverkossa vai vierailijavei

Tekniikan tausta

Matkaviestinverkon palvelut voidaan jakaa kolmeen eri 10 verkkopalveluihin (bearer services), telepalveluihin (teleservices) ja luihin (supplementary services). Esimerkkinä verkkopalvelusta on d tiedon siirtäminen matkaviestinverkon yli. Telepalveluja ovat puheer lyhytsanomien siirto. Lisäpalveluista mainittakoon kutsunsiirtopalve Iin on varattu CFB (Call Forwarding on mobile subscriber Busy), 15 vastaa CFNA (Call Forwarding on mobile subscriber No Answer), ja ei tavoiteta CFNR (Call Forwarding on subscriber Not Reachabl mainittujen palveluiden lisäksi voidaan määrittää lisäarvopalvelu! Added Services), jotka käyttävät matkaviestinjärjestelmän tele-, \ lisäpalveluita palvelualustanaan informaation tai ohjaussanomien si 20 Palveluiden laskutuksen perusperiaatteena on oikeuc . . suus. Toisin sanoen käyttäjä maksaa vain käyttämästään verkon ta palvelusta. Yleisesti soittava osapuoli maksaa puhelinyhteydestä ί kustannukset Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi, eli soittajalle ei :’*.: odottamattomia kustannuksia, laskutukseen liittyy eräitä poikkeu • :*: 25 merkkejä poikkeustilanteista ovat kutsunsiirrot, uudelleenreitityskus ja lisäarvopalvelut. Soittajalta laskutetaan ainoastaan ne kulut, jotta * * vat kutsuvan päätelaitteen ja kutsutun matkaviestimen kotiverkon ***** yhteydestä. Kutsuttua matkaviestitilaajaa laskutetaan kotiverkon ja verkon välisestä yhteydestä. Näin estetään tilanne, jossa soittaja i *« * • V 30 täen suuremman laskun kuin kuvitteli, eli soittaja luuli soittaneensa ·***· pm ihailin miiHo tAfiallifii n iHaeee m ihaili niihin nll/Ameenni »hali i 2

Matkaviestimen kansainvälinen numero MSISDN koostui ta osasta: maakoodista CC (Country Code), verkkotunnuksesta I tional Destination Code) ja tilaajanumerosta SN (Subscriber Numbe

Kansainvälisen matkaviestintilaajan tunnuksen (MSI avul 5 tetaan varsinainen liittymä. Tunnus sisältää maatunnuksen MCC Country Code), matkaviestinverkon tunnuksen MNC (Mobile Netw< ja matkaviestintilaajan tunnuksen MSIN (Mobile Subscriber Ide Number).

Reititysnumero MSRN on yhteyskohtainen numero, jota 10 tulevan puhelun reitittämiseen siihen vierailijaverkkoon, missä ma kulloinkin on.

Kuviossa 1 havainnollistetaan saapuvan puhelun reititys viestimeen, kun kutsuva tilaaja on kotimaassa ja kutsuttu tilaaja ulkc

Matkaviestimeen päättyvän puhelun yhteydenmuodostu 15 tavallisesti kahteen osaan: ensimmäisessä osassa puhelu reititetä* viestintilaajan kansainvälisen numeron MSISDN verkkotunnuksen rusteelia tilaajan kotiverkon (HPLMN, Home Public Land Mobile kauttakulkukeskukseen GMSC (Gateway Mobile Services Switchin 102. Kauttakulkukeskus kysyy kotirekisteristä HLR (Home Location 20 103 MSISDN numeron perusteella matkaviestimen 105 sen hetkisei . . lähettämällä Send Routing Information sanoman. Kotirekisteri läheti *l\l lijakeskukseen MSC/VLR (Mobile services Switching Center / Visitoi

Register) 104 IMSI numeron sisältävän sanoman (Routing Inform quest), jolla se tiedustelee matkaviestimen 105 statusta (attached, < : 25 ja pyytää samalla reititysnumeron MSRN. Vierailijakeskus valitse :a. v numeron vapaiden numeroiden altaasta ja palauttaa sen IMSI num **··, kitettynä kotirekisteriin. Kotirekisteri lähettää reititysnumeron kautta ***’ kukseen.

Toisessa reititysvaiheessa puhelu reititetään reititysnume : 30 täen kauttakulkukeskuksesta kyseiseen ulkomaan vierailijakesku : : sieltä edelleen B-tilaaian matkaviestimeen Kun vieraili ia keskus nn \

V

3

Kuviossa 2 havainnollistetaan puhelun reititystä, kun kuti ja ja kutsuttu tilaaja ovat samassa verkossa.

Kun A-tilaaja 200 ja B-tilaaja 205 ovat samassa veri tilaajan sijaintiin liittyvä kommunikointi tapahtuu A-tilaajan matkaa 5 kuksen MSC/VLR 201 ja B-tilaajan kotirekisterin 203 välillä. Puhel tehdään kuitenkin kuten edellä kauttakulku keskuksen 202 kautta, noen puhelu kulkee A-tilaajan matkaviestinkeskuksen 201, kautta kuksen 202 ja B-tilaajan matkaviestinkeskuksen 204 kautta. A-tila kaviestinkeskus voi olla myös sama kuin B-tilaajalla. Kauttakulku 10 välttämättä ole erillinen verkkoelementti, vaan se voi olla integroi viestinkeskukseen.

Jos B-tilaajalla on vastaajapalvelu, puhelu ohjataan v sellaisissa tilanteissa, joissa B-tilaajaa ei tavoiteta. Tunnetusti puhe vastaajaan voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: kutsunsiirtona, n 15 tinkeskuksen toteuttamalla ohjauksella tai älyverkko-ohjauksella.

Kutsunsiinrossa puhelu ohjataan haluttuun puheiinnumer kapuhetinkeskuksesta puhelunohjaus toteutetaan operaattoriohjai merkiksi OCCF (Operator Controlled Call Forwarding), käyttäen. Pi jaus näkyy kotiverkon matkaviestinkeskuksessa MSC/VLR ja verkki 20 lanteessa vierailijarekisterissä tavallisena kutsunsiirtona. Tämä totei . . tää selkeitä epäkohtia, sillä puhelunohjaus matkaviestintilaajan ve *; ]; ‘ jestelmään saattaa aiheuttaa turhia kustannuksia mainitulle tilaajalle Älyverkko-ohjaus on edeltä mainittuja monipuolisempi. Pi :/*j jaus vastaajajärjestelmään verkkovierailutilanteessa olisi teknisesti r : 25 ta toteuttaa älyverkossa. Tällöin kaikkien liittymien puhelut olisi ohje verkkojärjestelmän kautta. Toteutus on taloudellisesti erittäin kallis, !···. vie paljon kapasiteettia. Yleensä älyverkkojärjestelmän kautta ohje • * *"* pieni osa kaikista puheluista, eli nimenomaan sellaiset puhelut jotta vat erityisesti älyverkkopalvelun tuottamaa puhelunohjausta.

: V 30 Tarkastellaan seuraavassa esimerkin avulla kutsunsiirtoo φ ** : : e nä kohtaa- 4

Toisin sanoen, B-tilaajalta veloitetaan ulkomaanpuhelumaksu kaht taan, vaikka soittaja olisi ollut B-tilaajan kotiverkon alueella ja puh* kotiverkon puhepostiin. Osalla tilaajista on niin sanottu ennakkoni! paid) -liittymä tai saldorajoituspalvelu, jolloin pahimmassa tapauksi 5 suraja täyttyy, vaikka tilaaja ei olisi soittanut matkaviestimestään ) helua ulkomailla ollessaan. Laskutuksen oikeudenmukaisuusperii teudu, jos asiakkaalta laskutetaan ulkomaan kautta turhaan reititetä (usta, johon hän ei ole vastannut. B-tilaaja kokee tällaisen laskut teen erityisen epäoikeudenmukaiseksi varsinkin, kun kotimaassa p( 10 jääminen vastaajaan olisi ilmaista.

Kutsunsiirtopaiveluiden lisäksi tilaajalla saattaa olla user lisäarvopalvelulta kuten herätyspuhelupalvelu, uutispalvelu, sääpat tyspalvelu, jne. Myös näihin palveluihin liittyy yllä kuvattuja haittoja.

Eräät operaattorit ovat ratkaisseet ulkomaan puheluist 15 vien turhien kulujen epäkohdan siten, että ne kehottavat asiakkain maan kutsunsiirrot matkan ajaksi, jolloin asiakas välttyy ylimäärä tannuksilta. Tämä ei kuitenkaan ole laadukasta palvelua. Tilaaja eli si saada ainakin osan palveluista myös ulkomaille.

Rajalliseen käytettävissä olevaan numeroavaruuteen ja 20 töön liittyy myös epäkohtia. Puhelinverkossa täytyy pystyä soittani . . tahansa puhelimesta mihin tahansa puhelimeen maailmanlaajuise • · · ***** asettaa suuret vaatimukset numeroinnille. Jokaisessa maassa paik lehallinnosta vastaava viranomainen valvoo ja vastaa maassa käy :*·.: numeroinnista. Yleensä operaattori maksaa numeroavaruuden * :*: 25 maansa telehallinnosta vastaavalle viranomaiselle. Verrattaessa e :w maksujen suuruutta toisiinsa, maksuissa saattaa olla hyvinkin sui *..! Mikäli numeroavaruutta ei ole riittävän huolellisesti suunniteltu, « 4 ***** käytetään ehkä turhan tuhlaavaisesti. Tästä puolestaan seuraa ti tannuksia. Erityisesti vastaajapalvelussa käytettäviä numeroavari • *.· 30 tarvetta pienentää.

:**’: Numeroavaruutta voidaan oienentää esimerkiksi siten.

5 laajan numeron perusteella. Käytännössä se tapahtuu niin, että k laajan numeron perusteella muodostetaan ohjausnumero / uusi ko ro, jolla puhelu reitittyy oikeaan postilaatikkoon. Lisäksi kutsutulla tiedoksi tallennetaan viestin jättäjän eli kutsuvan tilaajan numero, e 5 salainen.

Edellä kuvatun numeronkäsittelyn epäkohtana on se, ett; tilaajan numero ei välity kansainvälisestä verkosta kotiverkkoon, jo tilaajan numeroa vastaajapalvelu ei kykene siirtämään puhelua ti hepostiiaatikkoon.

10 Jotta matkaviestinverkon käyttäjälle voitaisiin tarjota yhä toimivia palveluita, olisi matkaviestinoperaattorin pystyttävä ana tilaajan sijainti entistä paremmin eli erityisesti onko tilaaja koti· va verkossa.

15 Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksintö liittyy menetelmään matkaviestintilaajan tilaaje liittyvän palvelun ohjaamiseksi ja tilaajatietoja käsittelevään verkk tiin, joka on sovitettu analysoimaan missä verkossa matkaviestin c verkkoelementti on sovitettu analysoimaan liittyykö matkaviestintila 20 jaliittymään ainakin yksi sellainen palvelu, johon liittyy ehto. Verkki . . päättää analysoinnin tuloksen perusteella käytetäänkö palvelun ohj v · ‘ matkaviestinkeskuksen ohjausta vaiko älyverkko-ohjausta.

Tilaajatietoja käsittelevä verkkoelementti on esimerkiksi : teri, johon järjestetään analysointivälineet

: 25 Kun kotirekisteri saa matkaviestinkeskukselta (MSC/VLI

:'**! sanoman kirjautumisessa tai sijaintialueen päivityksessä tarvittavi tietojen saamiseksi, kotirekisteri suorittaa edellä kuvatun analyso ***** kyselysanoma on lähetetty kotiverkosta ja matkaviestimen tilaaje liittyy ainakin yksi palvelu, kotirekisteri lähettää pyydettyjen tilaaja ·· · : V 30 säksi palveluun liittyvän ohjaamista koskevan tiedon. Kun matkavfe ;***: kävttää nalvelua. matkaviestinkeskus ohiaa oatvelun siihen liittvv 6 rekisteröityneenä ja liittyykö matkaviestimen tilaajaliittymään ainaki velu, johon liittyy ehto. Jos näin on, kotirekisteri lähettää pyydettyjä tietojen lisäksi palveluun liittyvän ohjaamista koskevan tiedon. Tie merkiksi sellainen, että matkaviestintilaajalla on tietty palvelu, joki 5 älyverkko-ohjausta. Kauttakulkukeskus kommunikoi älyverkon p: jauspisteen kanssa ja palvelu ohjataan palvelunohjauspisteeseen r jen kyseiseen palveluun liittyvien parametrien mukaisesti.

Keksintö soveltuu erityisesti kutsunsiirtopalveluiden ohj; Tämän lisäksi on mahdollista ohjata myös muiden paiveluntarjoajiei 10 ta, joista esimerkkeinä mainittakoon SMS- tai MMS-sanomina lä lisäarvopalvelut kuten uutispalvelut ja sääpalvelut

Keksinnön avulla kutsunsiirtopalvelu ja mahdolliset mu viestintilaajan palvelut kyetään tarjoamaan matkaviestintilaajalle a matta matkaviestintilaajan sijainnista siten, että palveluiden käyttö 15 tilaajalle odottamattomia kustannuksia. Tilaajan ei myöskään tarvits nusten vähentämiseksi poistaa palveluitaan käytöstä poistuessaa kon ulkopuolelle.

Kuvioluettelo 20 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmii . , kaaviollisten kuvioiden avulla, joista • * » ft I · * »

Mft \mt: kuviot 1 -2 havainnollistavat saapuvan puhelun reititystä matkaviestii :*·.: kuvio 3 on lohkokaaviokuva eräistä keksinnön toteutuksen kanr • s ··*·.. 25 naisista verkkoelementeistä, kuvio 4 on vuokaavio, joka havainnollistaa matkaviestinkeskuksi e * '..I rekisterin vuorovaikutusta tilanteesta, jossa matkaviesti ***** kotimaan matkaviestinkeskuksen toiminta-alueelle, kuvio 5 on lohkokaaviokuva eräistä keksinnön toteutuksen kanr *· · : V 30 naisista verkkoelementeistä, kuvio 6 esittää vuokaavion avulla ulkomailla olevalle B-tilaaialli 7 kuvio 8 on lohkokaaviokuva eräistä keksinnön toteutuksen kann naisista verkkoelementeistä tilanteessa, jossa kutsuvan tavan tilaajan päätelaitteet ovat samassa verkossa, kuvio 9 on lohkokaaviokuva eräistä keksinnön kannalta olennais 5 koelementeistä siinä tilanteessa, jossa B-tilaaja on ulkor kossa ja B-tilaajalle lähetetään SMS sanoma, kuvio 10 on lohkokaaviokuva eräistä keksinnön kannalta olennais koelementeistä siinä tilanteessa, jossa B-tilaaja on ulkor kossa ja B-tilaajalle lähetetään MMS-sanoma, ja 10 kuvio 11 havainnollistaa kotirekisterissä olevan tilaajadatataulukc tetta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Seuraavassa keksintöä kuvataan käyttäen esimerkkinä E 15 saapuvaa puhelua. Keksinnön tavoitteena on käyttää kahta eri tap puhelua. Valittava ohjaustapa riippuu matkaviestimen sijainnista, sellaisissa tilanteissa, joissa matkaviestintilaajalla on matkapuhelin iin ja/tai palveluoperaattorin tarjoamia lisä- tai lisäarvopalvelutta. Ns ovat puhelun ohjaaminen, kun matkaviestin on kotimaassa oman c 20 rin verkossa ja puhelun ohjaaminen, kun matkaviestin on toisen op • . verkossa, esimerkiksi ulkomailla. Lisäksi keksinnön tavoitteena or ♦ · · *;[;* edellä mainittuja puhelunohjaustapoja käyttäen, matkaviestitiiaajaili tarjota niitä lisä- ja lisäarvopalvelulta, joita hän haluaa vastaanotat v·: timaassa kuin ulkomaillakin ilman, että mainituista palveluista koiti j :*: 25 viestintilaajaile turhia kustannuksia. Keksinnön ansiosta matkaviesl :v. ei tarvitse sulkea palveluita ulkomaan vierailujen ajaksi.

Matkaviestintilaajan sijainnista (kotiverkossa/vierailija ***** riippuva puhelunohjaus toteutetaan siten, että matkaviestintilaajan teri HLR sisältää välineet matkaviestimen sen hetkisen verkon ar : V 30 seksi, jolloin analysoidun verkkotiedon perusteella kotirekisteri päätl ' ··· ί ! täänkft ni ihailin nhiaami&ean matkavieetinkaeki ikeen oneraattnrii 8 Ί Ιυη reitittämistä varten lähetettyyn sijaintitietokyselyyn silloin, kun 1 laaja on vierailijaverkossa. Jos matkaviestintilaaja on aktivoinut c sunsiirtopaivelun eli välittömän kutsunsiirron, sitä käytetään kutsi ensisijaisesti, koska sen prioriteetti on korkeampi kuin operaattorin 5 don OCCF prioriteetti.

Päättyvän puhelun liipaisutiedon (T_CSI) lähettäminen metroitu siten, että sen lähettäminen estetään, kun tilaaja on kotivt operaattorin ohjaama kutsunsiirtopalvelu OCCF on parametroitu : sen lähettäminen estetään, kun matkaviestin on vierailijaverkossa. 10 menpiteitä tarkastellaan yksityiskohtaisesti seuraavissa esimerkeiss

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa toteutettuna GSM (Global System for Mobile communication). Tämä ei kuitenkaan n sintöä, vaan keksintö on toteutettavissa myös muunlaisiin matkavi koihin kuten esimerkiksi UMTS-verkkoon (Universal Mobile Teleco 15 tions System).

Keksinnön mukaista menetelmää ja järjestelmää kuvi merkkien avulla siten, että tarkastellaan erikseen tilannetta, jossa r tin on ensin kotimaan verkossa ja sen jälkeen ulkomaan verkossa keissä oletetaan, että B-tilaajalla on kutsunsiirtopalvelu. Kutsunsiir 20 esimerkiksi välitön kutsunsiirto tai operaattorin ohjaama ehdollinen I to. Tilaaja voi aktivoida ja deaktivoida välittömän kutsunsiirron orr ***** kaviestimestään milloin tahansa niin halutessaan. Seuraavissa esii tarkastellaan keksinnön kannalta kiinnostavampaa ehdollista kuti V*: joka liittyy nimen mukaisesti tiettyyn ehtoon, jolloin ehdon täyttyess : 25 siirto tapahtuu. On huomattava, että välitön ja ehdollinen kutsunsiirl •V; eri vaiheissa. Välitön kutsunsiirtotieto toimii silloin, kun matkaviest

*···, on tulossa puhelu. Kutsunsiirtotietoa ei välitetä vierailijarekisteriin. E

***** kutsunsiirtotieto lähetetään kotiverkon matkaviestinkeskukseen silloin, kun matkaviestintilaaja kirjautuu verkkoon ja kun tilaajalle c : V 30 puhelu, kutsu siirretään asetetun ehdon mukaisesti.

e ·* • a l/l ΙΙΜΑββΛ 4 AM AAltlAtkf ΙλΙ\Ι/λΙ/A AI «AHA ΑκΜίΐΑ Ι/αΙ/αΙμμΑμ 9 liittymäsopimus kotioperaattorin verkkoon HPLMN (Home Public La Network).

Kuviossa ei välttämättä ole esitetty kaikkia keksinnön tot sa tarvittavia verkkoelementtejä, sillä toteutus riippuu sekä matkavi 5 jän tilaamista palveluista että käytettävästä verkosta.

Kuvion 4 vuokaavio havainnollistaa matkaviestinkeskuks rekisterin vuorovaikutusta tilanteesta, jossa matkaviestin saapuu n tinkeskuksen toiminta-alueelle.

Seuraavassa esitetyt askeleet liittyvät kuviossa 3 esitetty 10 kaavioon.

Ensimmäisessä vaiheessa 400 B -tilaaja kytkeytyy mal verkkoon panemalla matkaviestimen päälle (IMSI attach). Vaihtc matkaviestin saapuu matkaviestinkeskuksen MSC toiminta-alueell dään sijaintialueen päivitys (Location Update). Seuraavassa vaihe 15 matkaviestinkeskus MSC pyytää tavanomaiseen tapaan kotirekiste matkaviestimeen liittyvät tarvitsemansa tiedot, kuten palvelut. Nä voidaan pyytää myös edellisestä matkaviestinkeskuksesta MSC/ asiakas siirtyy keskuksen toiminta-alueelta toiselle. Sijaintitieto (VL päivitetään kotirekisteriin.

20 Kotirekisteriin HLR on määritetty matkaviestimeen soite . . hei uiden matkaviestinkeskuksen ohjaus, esimerkiksi OCCF (Open ***** rolled Cali Forwarding), joka ohjaa puhelut vastaajajärjestelmään ' raavissa kutsunsiirtotapauksissa: puhelin on varattu CFB, puhelin CFNA ja puhelinta ei tavoiteta CFNR. Toisin sanoen matkaviestin™ ; 25 oman operaattorinsa verkossa HPLMN, vastaajapalvelu toimii op j\\ ohjaaman kutsunsiirtopalvelun OCCF ohjauksella.

*..I Kun kotirekisteri HLR vastaanottaa sanoman matkaviest • · ***** sesta MSC, se tarkistaa onko B-tilaajalla kutsunsiirtopalvelu (tai m muita palveluita). Lisäksi kotirekisteri HLR analysoi vastaanottama! • a · i V 30 nomassa olevien lähettäjätietojen perusteella onko matkaviestin kot :*": vai vierailijaverkossa, vaiheessa 402. Vasteena analysoinnin tuloki 10 keskuksen MSC pyytämät tilaajatiedot yhdessä operaattoriohjauksf siirtopalvelutiedon OCCF kanssa, vaihe 404. Kutsunsiirtopalvelutk tarkoittaa tässä yhteydessä, että kyseisellä matkaviestitilaajalla on < (viivästetty) kutsunsiirto. Kuten edellä mainittiin, päättyvän puhelun I 5 to T_CSI on parametroitu siten, että sen lähetys on estetty kotiverki kutsunsiirtopalvelu OCCF ohjaisi puheluita kotiverkossa. Matkavies MSC vastaanottaa ja tallentaa tilaajatiedot, vaiheessa 405. Tilaajatk tetään vierailijarekisterissä VLR niin kauan kuin matkaviestin on n tinkeskuksen MSC toiminta-alueella. Määritetyn ehdon täyttyess; 10 viestimeen soitettu puhelu ohjataan vastaajaan.

Jos analysoinnin tuloksena, matkaviestin on vierailijaveri tirekisteri HLR lähettää pyydetyt tiedot ilman OCCF tietoa, vaihei Matkaviestinkeskus MSC tallentaa vastaanottamansa tiedot, vaihee Kun kotimaassa matkaviestimeen soitettujen puheluiden 15 nen vastaajajärjestelmään VMS toteutetaan matkaviestinkeskuksen jauksella saadaan mahdollisimman suuri määrä puheluista päätettyä verkossa. Puhelun vastaanottajalle ei kuitenkaan aiheudu ylimäär tannuksia, koska matkapuhelinoperaattori pystyy estämään tikettirr syntymisen tai poistamaan tikettimateriaalin jälkikäsittelyn yhteydesi 20 Näin kotimaassa pätee aina se, että soittajalle muodostu nuksia tämän soittaessa, mutta puhelun vastaanottajalle ei. Mahdo \v suuri osa puheluista kuitenkin ohjautuu joko matkaviestintilaajan n timeen tai vastaajaan eli viestikeskukseen VMS.

Kun matkaviestin liikkuu kotiverkon ulkopuolella eli vie • 1 : 25 kossa VPLMN (Visited Public Land Mobile Network) matkaviestimei J.*V seurannan tekee vierailijaoperaattori, jonka kanssa kotioperaattorill rantasopimus.

*···: Kuviossa 5 on esitetty lohkokaaviona eräitä keksinnön to kannalta olennaisia verkkoelementtejä, kun B-tilaaja on vierailija 30 ulkomailla.

. * * *. Kuviossa esitettwn iäriestelmään 500 kuuluu kot 11 508, joka taijoaa matkaviestintilaajalle mahdollisuuden yksilöllisten | nopeaan toteuttamiseen joustavasti, palvelun kytkentäpiste SSF Switching Point) 509, jonka kautta älyverkon palveluita käyttävät pi jataan palvelunohjauspisteelle, sekä älyverkon älykäs oheislaite 5 gent Peripheral) 503, joka tarjoaa erityispalveluita ja tukee matkavi jän ja verkon välistä joustavaa tiedonvälitystä.

Kuviossa ei välttämättä ole esitetty kaikkia keksinnön tot sa tarvittavia verkkoelementtejä, sillä toteutus riippuu sekä matkavi jän tilaamista palveluista että käytettävästä verkosta.

10 Kuviossa 6 havainnollistetaan vuokaavion avulla B-tiiaaj tun puhelun ohjausta, kun A-tilaaja on muussa kuin B-tilaajan kotive

Seuraavassa kuvattavat askeleet liittyvät kuviossa 5< lohkokaavioon.

A-tilaaja yrittää puhelimitse tavoittaa ulkomailla olevaa I 15 Puhelu ohjataan B-tilaajan kotiverkon HPLMN kauttakulkuke GMSC, vaiheessa 600. B-tilaajan MSISDN numeroa käyttäen ka keskus GMSC pyytää vaiheessa 601 kotirekisteristä HLR B-tilaaj; tiedon.

Tunnetusti kotirekisteri HLR sisältää matkaviestintilaajat! 20 laajanumeroon liittyvät lisäpalvelut Kotirekisterin HLR pysyviä tu . . matkaviestintilaajan kansainvälinen MSISDN numero, kansainvälin· IMSI, yhteyden salausparametrit ja liittymän tyyppi. Muuttuvia tie esimerkiksi tieto matkaviestimen kytkeytymisestä verkkoon ja m; ·/·: men sijainti, eli minkä matkaviestinkeskuksen MSC alueella math : 25 laaja kulloinkin on. Lisäksi kotirekisterissä HLR voi olla muita matk ··« · :v; laajan haluamia palveluita kuten edellä mainittu kutsunsiirtopalve **··, taan, että tämän esimerkin matkaviestimen käyttäjällä eli B-tilaajal! raattorin määrittelemä kutsunsiirtopalvelu OCCF. Ehdot puhelun oh si ovat: kun puhelin ei vastaa tai puhelinta ei tavoiteta, puhelu ohja : V 30 taajaan.

«·* ? · U'AhirAl/lehärleeM UI D am λΙμα AtliX miUim 12 tun verkkovierailunumeron lähettämisen. Jos analyysin tulos on, el viestin on kotiverkon ulkopuolella, vaihe 603, kotirekisteri lähettää kukeskukselle GMSC verkkovierailunumeron MSRN ja tiedon siitä, kaviestimellä on älyverkkopalvelu: päättyvän puhelun liipaisutieto T 5 heessa604.

Älyverkon ohjausta tarvitseva puhelu ohjataan palvelun pisteen SSP kautta älyverkon palvelunohjauspisteelle SCP, jossa t ohjausta vaativat numerot on määritelty palvelun liipaisintaulukose table) vaiheessa 605.

10 Vaiheessa 606 palvelunohjauspiste SCP lähettää kautta

kukselle GMSC älyverkkopalvelun parametrit, eventl ja event2. Vi sessa toteutuksessa edellä mainitut parametrit lähetetään matkav kukseen MSC/VLR. Ensimmäinen parametri eventl on määritetty maan tapahtuma, jossa puhelu puretaan vierailijaverkosta VPLMI

15 päin purkukoodia ”ei verkossa” käyttäen ja ohjataan puhelu vast tilaajalle varattuun postilaatikkoon. Toinen parametri event2 on mä; heuttamaan kauttakulkukeskuksen ajastimen laukeaminen ennalta ajan t (esim. 30 s) kuluttua, jolloin puhelu ohjataan vastaajaan B-til< rattuun postilaatikkoon.

20 Tässä esimerkissä on esitetty kaksi älyverkon lähettän metriä. Tilanteesta riippuen parametrien määrä voi vaihdella, eli nii • · · yksi tai useampi. Esimerkiksi, event3 voisi laukaista tapahtuman, joi lu ohjataan vastaajaan, kun B-tiiaajan matkaviestin on varattu.

Vaiheessa 607 kauttakulkukeskus ohjaa verkkovieraili : 25 perusteella puhelun matkaviestinkeskukseen MSC/VLR. Vaiheessa »·« « : v. nä tapauksessa, että matkaviestin ei ole päällä tai se ei ole verkoss \.ίβ viestinkeskus MSC/VLR ilmoittaa tilanteen kauttakulkukeskuksee *’”* jolloin eventl tapahtuma toteutetaan. Jos matkaviestin on päällä, rr vastaa, toteutetaan event2 tapahtuma.

f· · : V 30 Jos matkaviestin on vaiheessa 603 kotiverkossa, puhe tään 609, kauttakulkukeskuksen kautta reititysnumeron MSRN peri 4 13

Ulkomailla vierailevan matkaviestimen puheluiden oi älyverkkojärjestelmän avulla on sekä matkapuhelinoperaattorin et viestintilaajan edun mukaista. Tällöin puhelun ohjaus puolestaan < ylimääräistä kulua matkapuhelinoperaattorille clearing-kuluina eiki 5 vastaanottajalle muodostu laskua puheluiden ohjauksesta. Kuitenk viestimeen soitetut puhelut kyetään ohjaamaan suoraan vastaaj mään ja linkittämään madollisimman moneen muuhun vierailua palveluun.

Kuviossa 7 havainnollistetaan vuokaavion avulla tilanne 10 kutsuva tilaaja on kutsutun tilaajan kotiverkossa.

Seuraavat askeleet liittyvät kuviossa 8 esitettyyn lohkoka

Kuvion 7 esimerkissä kuvatut vaiheet ovat pääosin sa kuin kuviossa 6. Vaiheessa 700 A-tilaajan matkaviestinkeskus I (810) kysyy B-tilaajan kotirekisteristä HLR B-tilaajan sijaintitiedon. 15 teri HLR pyytää vierailijarekisteristä MSC/VLR (807) tarvitsemar vaiheessa 701 ja analysoi missä verkossa tilaaja on rekisteröityi analysoinnin tuloksen mukaan B-tilaajan matkaviestin on vierailija suoritetaan askeleet 703-707, jotka vastaavat kuvion 6 a skeleita Erona on kuitenkin se, että vaiheessa 705 älyverkon palvelupiste S 20 tää kolme parametria: eventl, event2 ja event3. Event3 paramet taan vaiheessa 707, jos B-tilaajan matkaviestin on varattu, eli tälle

• · I

!..* ohjataan vastaajaan.

*;··’ Jos matkaviestin on analyysin 702 perusteella kotiverkos lu reititetään kauttakulkukeskuksen GMSC kautta reititysnumeron ^ 25 rusteella B-tilaajan matkaviestinkeskukseen MSC/VLR (807), vaihe· :***: Jos B-tilaaja ei vastaa, ei ole verkossa tai B-tilaajan numero on vara .**·. lu siirretään vastaajaan VMS, koska B-tiiaajalie on B-tilaajan mal keskuksessa määritetty kutsunsiirtopalvelu 709.

.. . Seuraavissa esimerkeissä kuvataan lyhyesti miten lyhyt • · · : 30 SMS (Short Message Service) tai multimediasanomien MMS (k • ! Mfteeortinrt Οαπ/ιλα\ ιι i 14 sanomakeskus SMSC 901 vastaanottaa esimerkiksi uutispalvelun sovellusrajapinnan kautta tilaajalle osoitetun SMS sanoman. Lyhy keskus SMSC lähettää kotirekisteriin 902 tilaajaa koskevan MAJ Routing Info for SMS kyselysanoman, reititysinformaation saamisel· 5 Lyhytsanomakeskus SMSC käsittää käsittelyvälineet pal tajalta vastaanotetun viestin käsittelemiseksi siten, että siihen void mukaan kotirekisteriä HLR varten tieto palveluntyypistä. Lyhytsan pauksessa vierailijakeskuksesta ei ole tarvetta pyytää reitity: MSRN, koska lyhytsanomien välityksessä käytetään ainoastaan S 10 lointia sanoman välittämiseksi tilaajalle.

Kotirekisteri HLR analysoi oman tietokantansa tietoja käy ko tilaajan viimeksi rekisteröity SS7 osoite kotiverkon vai vierai osoite. Lisäksi se selvittää tilaajaan liittyvästä tietokantaan tallenneti jadatataulukosta 900, voiko tämän tyyppisen sanoman lähettää tilaa, 15 Kuvio 11 havainnollistaa tilaajadatataulukon periaatetta.' tatauiukko on jokaiselle tilaajalle yksilöllinen. Kuvion tilaajalla on i tyyppisiä palveluita: palvelu 1 - palvelu N. Jokaiseen palveluun lii ehto X1- XM, sekä ehdon voimassaoloaika At1, At2. Palvelu 1 on e: uutispalvelu, palvelu 2 pörssitiedote, palvelu 3 sääpalvelu. Palvelur 20 voisi olla esimerkiksi se, että palvelu toimitetaan tilaajalle aina, veri punnatta. Palvelun X4 ehto voisi olla se, että palvelu toimitetaan ai * * silloin, kun tilaaja on kotimaassa. Yleisesti palvelun ehto voidaan tilaajan toiveiden mukaisesti, esimerkiksi siten, että palvelu lähetet jän matkaviestimeen silloin, kun tilaaja on esimerkiksi Euroopassa.' : 25 ta on lukuisia.

··· ·

Jos tilaaja on ulkomailla, ja uutispalvelu voidaan tilaajan [···. tataulukon ehdon mukaan toimittaa ulkomaille, kotirekisteri HLR väl ***** maalisti MAP/C Send Routing Info for SMS Result reititysinformas man lyhytsanomakeskukseen SMSC 901. Lyhytsanomakeskus S : 30 mittaa sanoman tavanomaiseen tapaan kauttakulkukeskuksien Gk : **: 904, matkaviestinkeskuksen MSC/VLR 905 ja tukiasemaiäriestelr 15 dia käyttäen. Vasteena lyhytsanomakeskus SMSC kuittaa lähetyksi nistuneeksi.

Kuviossa 10 kuvataan MMS-sanomien lähetystä, kun tila komaan verkossa.

5 Multimediasanoma M MS lähettäminen tilaajalle tapahtu teessä samaan tapaan kuin SMS sanoman lähettäminen. MMS sa mentti (MMS-Relay) 1000 vastaanottaa palveluntuottajalta MMS \ jonka se lähettää edelleen MMS palvelimelle 1001. Se lähettää m sanomakeskukseen SMSC tilaajalle osoitetun tiedoksiannon (no 10 saapuneesta MMS sanomasta. Lyhytsanomakeskus 1001 ja tilaaj

kisteri 1002 toteuttavat vastaavanlaiset toimenpiteet kuin edellä SI

man käsittelyn yhteydessä. Mikäli kotirekisterin HLR tilaajadataan 4 tetun MMS palvelua koskevan ehdon mukaan, sanoma voidaan toi

komaan verkkoon, kotirekisteri lähettää lyhytsanomakeskukselle S

15 vittavat tiedot. Tämän jälkeen multimediasanoman lähetys tapahtuu tekniikan mukaisesti: Lyhytsanomakeskus SMSC lähettää mainitur annon tässä vaiheessa kauttakulkukeskukseen 1005, josta se li edelleen vierailijaverkon kauttakulkukeskuksen 1006, matkaviestink 1007, ja tukiasemajärjestelmän BSS 1008 kautta matkaviesti me 20 Matkaviestimessä tiedonanto aktivoi sovelluksen muodostamaa (General Packet Radio System) yhteyden radioverkon yli multimi .***. man vastaanottamiseksi. Yhteys muodostetaan GPRS-verkon 10 • * Γ'. kauttakulkukeskuksen 1011 ja MMS sanomaelementin 1000 kau ’* / sanomaelementistä multimediasanoma lähetetään matkaviestimeei :·* · 25 matkaviestimen näytölle tulee ilmoitus vastaanotetusta multimedia! ·* · • · « * : .· ta.

Jos kotirekisterin suorittaman analysoinnin tulokseksi ettei ulkomaille voi toimittaa kyseistä MMS sanomaa, kotirekisteri tiedon esimerkiksi sopivaa tunnettua virhekoodia käyttäen lyhytsai 30 kukseen SMSC, joka kuittaa lähetyksen epäonnistuneeksi, eikä sar • * i M tm» . j , . _ , 16 satte puhelusta aiheutuvat kustannukset. Painakaa näppäintä 1, jc maksaa puhelun kustannukset Painakaa näppäintä 2, jos ette halu puhelusta aiheutuvia kustannuksia.” Jos A-tilaaja painaa näppäintä ohjataan vastaajaan. Jos A-tilaaja painaa näppäintä 1, puhelu ot 5 tilaajalle. A-tilaajan lasku muodostuu tällöin taksasta 1, joka käsittä reitityksen A-tilaajan päätelaitteesta B-tilaajan kotiverkkoon ja taks ka käsittää puhelun reitityksen B-tilaajan kotiverkosta ulkomaan ver Keksintö on toteutettavissa myös siten, että käytetään tua kotiverkkoa. Laajennetulla kotiverkolla tarkoitetaan sitä, että k< 10 lasketaan myös ainakin yhden ulkomaisen yhteistyökumppanin vei voidaan varmistaa, että matkaviestintilaaja saa ulkomailla samat pa kotimaassa.

Analysoinnissa tarvittavat välineet ohjelmistot, tietokan dostot ovat edellä kuvatuissa esimerkeissä kotirekisterissä, mu 15 mahdollista toteuttaa ainakin osittain myös johonkin muuhun verkk tiin, kuten erilliseen palvelimeen, jonka kanssa kotirekisteri kommur Kotirekisteri tai jokin muu verkkoelementti voi selvittää r timelle osoitetun sanoman tyypin esimerkiksi sanoman lähettäjän perusteella tai numeron muutaman ensimmäisen merkin perusteet 20 Edellä, esimerkeissä kuvattuja toimenpideaskeleita vc määrä ja niiden suoritusjärjestys voi vaihdella toteutuksesta ja ver puen. Esimerkiksi lyhytsanomia lähetettäessä kotirekisteri HLR vc :···: keksinnön toteutusmuodossa lähettää kyselysanoman siihen vierail :.‘*i riin VLR mihin matkaviestin on viimeksi rekisteröitynyt jotta saatais ! :*: 25 onko kyseinen matkaviestin sillä hetkellä kirjautuneena verkkoon.

• v; vierailijarekisterin vastaukseen (on verkossa / ei verkossa) kotireki *··*. päättää miten matkaviestimeen osoitettu sanoma ohjataan.

*" Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten liitteenä o vioiden mukaisiin esimerkkeihin, on alan ammattimiehelle selvää, el : V 30 töä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissi • * · • · I__!,*!__itllf____ .1____ ^ _ _ _

Claims (10)

117

1. Menetelmä matkaviestintilaajaiiittymään liittyvän p jäämiseksi matkaviestinjärjestelmässä, jonka kotirekisteri vastaa kaviestimien sijaintia koskevia kyselysanomia, 5 tunnettu siitä, että vasteena kotirekisterin vasta matkaviestimen sijaintia koskevaan kyselysanomaan, analysoidaan onko tietokantaan tallennettu matkavies liittyvä ainakin yksi sellainen palvelu, johon liittyy ehto, ja lisäksi < viestimen viimeisin sijaintitieto lähetetty vierailijaverkosta, ja jos oi 10 lähetetään kyselysanomaan vastaussanoma, joka sisi viestimen (506) sen hetkisen sijaintiverkkotiedon ja palvelun ohje kevan tiedon (604), ja ohjataan palvelu mainitun tiedon ja ehdon mukaisesti.

2. Menetelmä matkaviestintilaajaiiittymään liittyvän p 15 jäämiseksi, jossa menetelmässä matkaviestimen kirjautuessa n verkkoon, lähetetään matkaviestimen kirjautumisessa tarvittavia koskeva kyselysanoma kotirekisteriin (401), tunnettu siitä, että, 20 analysoidaan vasteena kyselysanomaan, onko tieto! . . lennettu matkaviestinliittymään liittyvä ainakin yksi palvelu ja onl • * * noma lähetetty kotiverkosta (402), ja jos on, lähetetään kyselysanomaan vastaussanoma, joka sis; * * V*: tietojen lisäksi palvelun ohjaamista koskevan tiedon (404), jolloin ; 25 viestintiiaaja käyttää palvelua, palvelu ohjataan palvelun ohjaar :v: van tiedon mukaisesti. m 9

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunr ·· · että mainittu analysointi tehdään ja ohjaamista koskeva tieto lähe sijaintialueen päivityksen yhteydessä. *··· 30 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä. 18

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, turn että palvelun ohjaamista koskeva tieto on se, että palvelun ohjaul tään matkaviestinkeskuksen ohjausta (OCCF).

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 5 siitä, että ainakin yksi vierailijaverkko määritetään kotiverkoksi, käytetään kotiverkolle määritettyä palvelunohjausta.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, siitä, että ehto sisältä tiedon siitä minä aikana tai aikavälinä ja mil kyseinen palvelu on sallittu lähettää.

9. Tilaajatietoja käsittelevä verkkoelementti, joka vast nomia, jotka koskevat matkaviestimen verkkoon kirjautumisess tilaajatietoja ja/tai matkaviestimen sijaintiin liittyviä tietoja, tunnettu siitä, että verkkoelementti sisältää vastaar matkaviestimen verkkoon kirjautumiseen liittyvään sanomaan j 15 viestimen sijaintiin liittyvään sanomaan vasteelliset välineet, joisti analysointivälineet analysoivat, onko tietokantaan talli kaviestimeen liittyvä ainakin yksi sellainen palvelu, johon liittyy el onko matkaviestimen (506) sen hetkinen sijaintiverkko kotiverkko on, 20 lähetysvälineet lähettävät vastaussanoman, joka sisäl tojen lisäksi palvelun ohjaamista koskevan ensimmäisen ohjaus *;];* jolloin kun matkaviestintilaaja käyttää palvelua, palvelu ohjataa * * *;··[ sen ohjaustiedon ja ehdon mukaisesti, ja *·'·: jos matkaviestin on analyysin tuloksen perusteella vie l.f: 25 sa (603): * \ * mainitut lähetysvälineet lähettävät vastaussanoman, matkaviestimen sen hetkisen sijaintiverkkotiedon lisäksi palvelui koskevan toisen ohjaustiedon (604), jolloin palvelu ohjataan toisi don ja palveluun liittyvän ehdon mukaisesti. «•li ·· ίΛ 4 A PotAnHiuootifniil^^on Q miil/sinfin til^oiotiotAio li'^c 119 nen ohjaustieto on se, että palvelun ohjaukseen käytetään matk kuksen ohjausta (OCCF).

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tilaajatietoja käsil koelementti, tunnettu siitä, että palvelun ohjaamista koskevi 5 jaustieto on se, että palvelun ohjaukseen käytetään älyverl· (T_CSI, Terminating CAMEL Subscription).

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tilaajatietoja käsil koelementti, tunnettu siitä, että ehto sisältä tiedon siitä min aikavälinä ja mihin verkkoon kyseinen palvelu on sallittu lähettää. * * • · ♦ « · « * • * * · · • « i * « • ·♦ ♦ » • Λ « ♦ « « * · »f · «« * • · 9 • + ♦ · ·*· 4 * • I 99 9 I * • ΦΛ 9 99 * t 20