FI115889B - Rikkilannoitusmenetelmä - Google Patents

Description

115889 RIKKILANNOITUSMENETELMÄ

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää viljelykasvien optimaaliseksi lannoittamiseksi rikillä ja järjestelmää, jonka 5 avulla se voidaan suorittaa.

Tasapainoisella kasvinravitsemuksella turvataan laadukkaiden elintarvikkeiden tuotanto sekä kasviperäisiin raaka-aineisiin nojautuvan tuotannon ja teollisuuden toimivuus ja kyky turva-10 ta maan ruokahuolto. Tasapainoinen kasvinravitsemus yhdessä peltojen hyvän kasvukunnon kanssa luovat lähtökohdat sadon-tuotolle ja edesauttavat hyödyntämään tehokkaasti tuotantopanoksena annetut ravinteet, mikä vähentää riskiä ravinteiden huuhtoutumisesta ympäristöön, erityisesti vesistöihin.

15

Rikki on välttämätön kasvinravinne, jota kasvi tarvitsee vähintään saman verran kuin fosforia. Aiempina vuosina rikkiä lisättiin väkilannoiteseoksiin vain vähäisiä määriä, sillä happamien sateiden mukanaan tuomat rikkilaskeumat vastasivat 20 viljelykasvien rikin tarvetta useiden vuosikymmenien ajan.

‘ ” Teollisuudelle asetettiin kuitenkin päästörajoitteita ympä- ristöhaittojen vähentämiseksi. Päästöjen rajoittamisen myötä : kasveille käyttökelpoisen rikin saatavuus on heikentynyt mer- ·;·; kittävästi. Tämä on koettu jo akuutiksi ongelmaksi läntisessä :v. 25 Euroopassa. Esimerkiksi Iso-Britannian energiantuotanto nojaa .···. vahvasti hiilivoimaan. Tämän teollisuudenhaaran päästöjen • t vähentyessä merkittävästi, kartoitukset ovat osoittaneet jo .. , 1990-luvun puolivälissä kasvien rikin saatavuuden asteittain 'heikentyneen kuluneen vuosikymmenen aikana. Samanaikaisesti ’···’ 30 brittiläisen vehnän jyvänäytteiden rikkipitoisuudet ovat jat- kuvasti pienentyneet. Kartoitus osoitti myös, että 1980-luvun ·;··· alussa todennettu viljanäytteiden rikkipitoisuus on alentunut ja maantieteellinen jakauma muuttunut. Jyvänäytteiden rikki-’·' ’ pitoisuudet eivät enää olleet huomattavasti korkeammat vah- ‘ ‘ 35 vastikään teollistuneilla alueilla. Myös alustava suppeahko 2 115889 kotimainen ja Baltian maita kattava kasvinäytteiden rikkipi-toisuuskartoitus on antanut viitteitä samanlaisesta suuntauksesta Suomessa ja sen lähialueilla.

5 Huolestuttavin piirre rikkipitoisuuskartoituksissa on ollut havainto, että viljelykasvit kärsivät mitä ilmeisimmin hyvin laajasti rikin puutteesta tänä päivänä. Tämän osoittaa näytteissä havaittu typpi-rikkisuhde, joka ollessaan yli 16:1 on vahva indikaatio rikin puutteesta. Vaikka rikki ei ole otto-10 määrältään suurimpia pääravinteita, on sen puutteella poikkeuksellisen voimakas vaikutus viljelykasvien sadontuottoon. Iso-Britanniassa onkin osoitettu rikinpuutteen nakertaneen vehnäsatoja viidenneksellä ja toisaalta rikkilannoituksen sadonparannusvaikutuksen olleen vuodesta riippuen 30-40 %.

15 Näin voimakas satovaste saattaa osittain selittyä havainnolla, jonka mukaan rikin puute heikentää johtosolukon hydraulista johtavuutta vahvistaen tai jopa luoden tätä kautta kuivuusstressiä. Kasvilajit eroavat herkkyydessään reagoida rikin puutteeseen. Esimerkiksi Suomessa viljeltävä rypsi on 20 poikkeuksellisen herkkä johtuen sen tuottamista rikkipitoisista yhdisteistä, joilla en merkitystä mm. kasvien puolus- * '·· tusreaktioissa kasvintuhoojia vastaan. On mahdollista, että

Suomessakin todennettu kymmenen vuoden ajan tapahtunut hiipu-

IMI

;V: minen rypsisadoissa on osittain seurausta asteittain vähenty- 25 neestä rikin saatavuudesta.

• · i * · • *

Rikin puutteella on havaittu olevan myös voimakas yhteys laa-duntuottoon. Tämä ei ole välttämättä kuitenkaan suoranaista seurausta heikentyneestä sadontuottokyvystä, sillä rikki toi-·’ * 30 mii kiinteässä vuorovaikutuksessa tärkeimmän kasvinravinteen, typen, kanssa. Rikin puutteesta kärsivän kasvin vahvasti vuo-:’· · rovaikutteiset typpi- ja rikkimetaboliatoiminnot poikkeavat toisistaan verrattuna tilanteeseen, jossa rikin saatavuus on turvattu. Erityisen selvä vaikutuskohde on valkuaisen laatu.

’·’ ’ 35 Rikkipitoisia aminohappoja syntetisoidaan vähemmän rikin • * puutteessa ja ne korvautuvat muilla, ravitsemuksessa usein 3 115889 vähemmän arvokkailla aminohapoilla. Siten rikin puutteessa kasvava viljelykasvi ei ainoastaan tuota vähemmän satoa, vaan sadon laatu on myös selvästi heikentynyt, tarkasteltiin asiaa sitten ihmisravitsemuksen kuten leipäviljat ja leivontalaatu, 5 mallasohra ja mallastuvuus, tai kotieläinten ruokinnan kuten rehuvilja, nurmirehut tai rypsistä öljyn puristuksen jälkeen saatava valkuaisrehu, lähtökohdista. Rikin puutoksen seuraamukset viljelykasvien satoja raaka-aineenaan käyttävässä teollisuudessa ovat siten hyvin moninaiset. Raaka-10 ainetuotannossa kuten viljelyssä, havaittujen ja eliminoitujen haittatekijöiden myötä raaka-aineen tuotantoa voidaan paremmin hallita ja lisätään sadon- ja laaduntuotannon ennakoitavuutta, mikä hyödyttää myös raaka-aineen käyttäjiä. Lisäksi teollisissa prosesseissa ja yhtälailla kotieläintuotan-15 nossa korkealaatuiset raaka-aineet väistämättä lisäävät tuotantoprosessien tehokkuutta.

Lannoiteteollisuudella on periaatteessa täysi valmius siirtyä tuottamaan runsaammin rikkiä sisältäviä väkilannoitteita. 20 Siirtyminen klooripohjaisista lannoitteista sulfaattipohjai-siin on mahdollinen ratkaisu, mutta tällaiset lannoitteet ovat viljelijälle kustannuskysymys, sillä sulfaattipohjaiset lannoitteet ovat eittämättä kalliimpia. Jotta viljelijät Suo- » · * » messa ja Baltian maissa rohkaistuisivat käyttämään tulevai-\'t> 25 suudessa runsaammin rikkiä sisältäviä lannoitteita, tulee , näiden lannoitteiden hyödyllisyys todentaa. Vain tilanteessa, •>t;* jossa viljelijä voi nähdä lisäpanostuksen lisäävän tuotanton- '···’ sa arvoa puhuttaessa esimerkiksi sadon määrästä ja laadusta, voi hän vakuuttua kyseisen panoksen kannattavuudesta. Kasvil- 30 ta hyödyntämättä jäänyt rikki on altis huuhtoutumaan erityi- : : sesti karkeista, alhaisen multavuuden omaavista kivennäis- ,·, : maista, joskin se pidättyy helpohkosti savekseen.

. Oleellista onkin oikea-aikainen rikkilannoitus ja vain niiden !.* : 35 kohtien lannoittaminen rikkipitoisella lannoitteella, jotka f: selkeästi kärsivät rikin puutteesta kasvin kasvukauden aika- 4 115889 na. Ongelmana onkin saada luotettava tieto rikkilannoitustar-peen ajoituksesta, paikannuksesta ja määrästä.

Hakijan patentissa FI 107368B on esitetty menetelmä viljelykasvien optimaaliseksi lannoittamiseksi typellä siten, että 5 optimoidaan sadon määrä ja laatu bioindikaattorin, kuten esimerkiksi proteiinin tai aminotypen, avulla. Tällöin voitiin määrittää typpilannoitustarve ja levittää kylvön yhteydessä tai sen jälkeen tarvittava, optimaalinen määrä typpipitoista lannoitetta. Näin ei ole mahdollista toimia rikin kanssa, 10 koska vastaavaa suoraa indikaattoria pitoisuuden mittaamiselle ei ole eikä absoluuttinen arvo sellaisenaan ole vastaavasti kuvaava.

Hakijan aikaisemmassa patenttihakemuksessa FI 20021199 on 15 esitetty menetelmä maataloudessa esiintyvien tuotantoa paikallisesti ja paikkakohtaisesti rajoittavien tekijöiden määrittämiseksi ja näiden keskinäisen merkittävyyden arvioimiseksi asiantuntijajärjestelmän avulla. Lisäksi kuvattiin kyseinen tietokone- ja tietoverkkoavusteinen järjestelmä, 20 jossa palaute annettiin ratkaisuna tietoverkkoa myöten jatkotoimenpiteitä varten. Tavoitteena oli tunnistaa kaikkein • ’·. oleellisimmat rajoittavat tekijät, jossa menetelmässä apuna ·:* käytetään useita erilaisia tietolähteitä ja pääpaino on mer- kittävyyden selvittämisessä ja asiantuntijajärjestelmän käy-25 tössä työkaluna.

,··*_ Julkaisussa US 5566069 on esitetty tietoverkkoa agronomisen

» I

tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Pääpaino on tiedon tallentamisessa kenttäolosuhteissa ja sen jatkojalostuksessa • ·* 30 ex situ. Julkaisussa tuodaan esiin myös mahdollisuus ana- *·* lyysien tekemiseen viljelijöiden käyttöön, näitä sen tarkem- min spesifioimatta. Käytännössä kartoitusta hankaloittaa run-säästi aikaa ja työpanosta vaativa näytteiden otto, joka rajoittuu helposti suppeasti tehtävään paikalliseen tiedonke-1 35 ruuseen.

5 115889

Kasvien kokemaa rikinpuutosta voidaan havainnoida erilaisilla menetelmillä joko yleisesti seuraamalla poikkeamia sadossa kuten esimerkiksi ilmakuvia hyväksi käyttäen tai spesifisesti määrittämällä rikkipitoisuus joko maaperästä tai suoraan kas-5 vista. Kasvinäytteiden analysoinnissa voidaan käyttää mittareina esimerkiksi kokonaisrikkimäärää, sulfaatti-pitoisuutta I tai glutationin muutosta kasvukauden aikana. Erityisen hyö dylliseksi on osoittautunut malaatti-sulfaatti suhteen määrittäminen, jota on kuvattu julkaisussa Blake-Kalff, M. et 10 ai. 2002, Sulphur deficiency diagnosis using plant tissue analysis. The proceedings No. 503, International Fertiliser Society, York, UK. 1-24. Tässä menetelmässä peltoa edustava lehtinäyte otetaan esimerkiksi ensimmäisen kerran ennen viljojen korrenkasvunalkua (kasvuaste 22 - 27) tai ennen rapsin 15 ja rypsin ruusukkeenmuodostusta (rosette stage) nuorista lehdistä, joissa rikin puute ilmenee ensin. Näyte kuivataan joko uunissa tai esimerkiksi talouspaperin välissä ennen varsinaista analysointia. Itse analysointi joudutaan tekemään laboratoriossa, jossa on käytössä ionikromatografinen määritys-20 laitteisto. Mikäli puutetta ei esiinny ensimmäisessä näytteenotossa, on suositeltavaa ottaa uusintanäyte viljojen : korrenkasvun aikana ja öljykasvien ruusukkeen muodostumisen ··· aikana. Menetelmän ongelmana on se, että analysointi tulisi tehdä peltokohtaisesti, oleellisesta paikasta, ja yleensä ____: 25 vielä toistuvin näytteenotoin. Varsinkin näytteen kuivatus- "m·. tarve ja toimittaminen analyysiammattitaidon omaavaan labora- torioon, itse analysointi ja tiedon toimittaminen takaisin • · ’** rikkilannoitussuosituksin hidastaa tiedon saantia melkoisesti viljelijän näkökulmasta katsottuna ja rikin puute sinällään '> ·* 30 on jo saattanut aiheuttaa sato- ja laatutappioita. Toisaalta tapauksissa, joissa rikinpuutetta ei esiinny, näyte on analy-: soitu lähinnä varmuuden vuoksi ja siten analyysikustannus heikentää pellon sadosta saatavaa katetta.

v ’ 35 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on saattaa maaperän kas- ville tarpeellisen rikin määrä kasville edulliselle tasolla 6 115889 jo ennen kasvukauden alkua ja ylläpitää kasville edullista rikin määrää kasvukauden aikana. Lisäksi pyritään vähentämään tarvetta turhien rikkianalyysien tekemiseen ja välttämään liiallista rikkilannoitusta.

5 Nyt on havaittu, että seuraamalla ympärivuotisesti, eli kasvukaudella ja kasvukausien välisenä aikana, viljeltävälle kasville sopivan rikkitaseen kehittymistä aika- ja paikkakoh-taisesti ja hyödyntämällä näitä tietoja kasville käyttökelpoisen rikin määrän määrittämisessä voidaan antaa tarvittaes-10 sa tarkasti kohdistettu suositus lisärikkilannoituksesta puutteesta kärsivälle kasville.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa.

15

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kerätään aika- ja paikkakohtaista, tyypillisesti julkista tietoa, jonka avulla voidaan määrittää kasville käyttökelpoisen rikin määrä kussakin paikassa jollekin tietylle ajankohdalle ja viljeltävälle kas-20 vityypille.

; '·. Kasvukaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä ajanjaksoa, /:* jolloin viljelykasvi on kasvuvaiheessa ja tarvitsee kasvu- alustastaan ravinteita mm. rikkiä. Valikaudella taas tarkoi-25 tetaan sitä ajanjaksoa, joka ajoittuu kahden kasvukauden vä~ lille, jolloin kasvi ei tarvitse maasta rikkiä. Riippuen ·.· ympäristöolosuhteista viljelyvuoden periodille voi osua use- i i ampia kasvu ja/tai välikausia, esimerkiksi Välimeren maissa, kuten Espanjassa voidaan saada satoa kaksikin kertaa vuodes-·’ ' 30 s a.

t * «

Satotavoite tarkoittaa tässä yhteydessä sitä sadon määrää, joka on esimerkiksi viljelijän oma satotavoite optimaalisissa olosuhteissa tai edellisen kasvukauden aikana kasvuston peit-V ’ 35 tävyyteen perustunut arvio.

1 1 5889 7

Keksinnön mukaisesti voidaan satotavoitteen avulla tehdä arvio tarvittavasta rikin määrästä kyseiselle viljelykasville. Kasville käyttökelpoinen rikin määrä saadaan laskettua ottamalla huomioon kasvukauden kuluessa tapahtuneet ympäristöolo-5 suhteiden aiheuttamat muutokset.

Ennen kasvukauden alkua, välikauden lopussa, lisärikin tarve voidaan arvioida joko edelliseen välikauteen perustuen tai laskea välikauden kuluessa tapahtuneista muutoksista rikki-taseessa. Taseesta saadaan mahdollinen tarvittava lisärikki-10 lannoitteen määrä, josta voidaan antaa suositus viljelijälle esimerkiksi ennen kylvölannoituksen tekemistä.

Kasvukaudella on tarpeen verrata aikaisemmin tehtyä arviota rikin määrästä todelliseen tilanteeseen, jolloin poikkeamiin 15 arvioidusta kasville käyttökelpoisen rikin määrästä voidaan reagoida mahdollisimman tehokkaasti. Poikkeaman ollessa negatiivinen, jolloin kyseessä on rikinpuute, voidaan tarvittaessa tehdä varmistusmittaus suoraan viljelykasvista. Jos rikin-puutos on varmistunut annetaan poikkeaman suuruuden 20 perusteella viljelijälle suositus lisärikkilannoituksen tekemisestä .

Keksinnön mukaisen kasville käyttökelpoisen rikin määrän mää-rittämistä varten tarvitaan tietoja aika- ja paikkakohtaises-[ \ 25 ti rikkitaseeseen vaikuttavista tekijöistä. Nämä tekijät voi- ,, , vat olla esimerkiksi rikkitietoa kuten tietoja rikkilas- keumista, säätietoa kuten tietoja sääolosuhteista ja maaperä-tietoa kuten tietoja maaperäominaisuuksista. Lisäksi tarvitaan paikkakohtaisuuden toteuttamiseen myös paikkatietoa.

•30 Kaikki tieto kerätään myös ajan funktiona.

. Keksinnön mukainen kasvualustan paikkatieto käsittää esimer kiksi viljelysten tila- ja peltolohkotietojen tunnistetiedot kuten esimerkiksi peltolohkojen lohkorajat ja koordinaatit, : 35 jolloin paikkatieto tulee yksiselitteisesti määritellyksi.

Ί“: Tietolähteinä voidaan käyttää esimerkiksi Euroopan Yhteisön 8 115889 IACS-tilastoja (IACS=Integrated Administrative and Control System) tai Euroopan eri valtioiden maatalouden hallintoviranomaisten, kuten esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriöiden alaisten laitosten julkisia tietolähteitä kuten esimer-5 kiksi maa- ja metsätalousministeriön tilasto-keskuksesta (TIKE), tai tiedot voidaan saada suoraan viljelijältä. Keksinnön mukainen maaperätieto on oleellista rikin huuh-toumaennusteen laskemiselle. Jokaisen peltolohkon maalaji kuten esimerkiksi kivennäis-, savi- tai eloperäinen maalaji, 10 on tunnistettavissa esimerkiksi viljelijöiden toimittamista tiedoista, maa-analyysejä suorittavien laboratorioiden rekistereistä kuten Suomessa Viljavuuspalvelu Oy tai yleisistä maalajirekistereistä, jotka ovat saatavilla esimerkiksi Suomessa Geologian Tutkimuskeskukselta. Tyypillisiä maalajeja 15 Suomessa ovat esimerkiksi hiue (He), hiuesavi (HeS), hieno-hieta (HHt), hiesusavi (HsS), hietamoreeni (HtMr), hietasavi (HtS) tai karkeahieta (KHt), joiden huuhtoumakäyttäytyminen tai läpäisevyys vedelle ja rikkiyhdisteille tunnetaan tai on mallinnettu.

20

Keksinnön mukaisen kasville käyttökelpoisen rikin määrän mää-\ '·· rittämiseksi tarvitaan lisäksi aika- ja paikkakohtaista rik- *i* kitietoa, joka voi olla tietoja rikkilaskeumista, huuhtoutu- man vaikutuksesta rikkipitoisuuteen kasvualustassa tai 25 kasvualustan pidätyskyvyn tai läpäisevyyden vaikutus rikin määrään. Rikkilaskeuman voi määrittää esimerkiksi koko Euroo-pan laajuudelta tai vain jotakin yksittäisiä valtiota koski-en. Laskeumatietoja saadaan esimerkiksi Suomessa Ilmatieteen-laitokselta. Rikkilaskeumia voidaan seurata määrän ja ajan : ·’ 30 suhteen erilaisia malleja, kuten esimerkiksi HIRLAM (Machen- hauer, B. HIRLAM Final Report. Copenhagen, December 1988) tai : HILATAR (a regional scale grid model for the transport of .,..: sulphur and nitrogen compounds. Part of the report Finnish . Meteorological Institute Contributions No. 21), hyödyntäen.

V : 35 9 115889

Vaihtoehtoisesti rikkilaskeuma voidaan määrittää yksinkertaisesti, esimerkiksi mittaamalla sademäärää tavallisella sade-mittarilla ja analysoimalla mittariin kertyneen veden rikki-tai sulfaattipitoisuus. Tämä tieto voidaan myös tarvittaessa 5 interpoloida paikkoihin, jotka sijaitsevat mittausasemien välillä.

Edelleen sateen, laskeuman ja huuhtoutumisen välistä vuorovaikutusta voidaan vaihtoehtoisesti seurata esimerkiksi mit-10 taamalla kyseisiä suureita useammin kuin kerran kuussa tai esimerkiksi jäljittelemällä kyseistä systeemiä maa-kasvi-ilmakehä -systeemin simulointiin tarkoitetuilla matemaattisilla malleilla.

15 Rikin määrän selvittämiseksi tarvitaan myös aika- ja paikkakohtaista, vastaavilta jaksoilta kerättyä, alueellista säätietoa kuten esimerkiksi sateen määrä ja sateen ja lämpötilan vaihtelu. Tämän tiedon perusteella voidaan laskea säätiedon aiheuttamat muutokset rikkitaseeseen.

20

Rikin määrän selvittämiseksi eri tiedot yhdistetään kasvu-alustan paikkatietojen kanssa.

Eräässä keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa aika- ja 25 paikkakohtaisten tietojen käsittelemiseen voidaan käyttää .. . asiantuntijajärjestelmää, jonka osana voi olla esimerkiksi tuotantopaikalla käytetty kaupallinen maatilakohtainen suun-nittelujärjestelmä kuten esimerkiksi suomalainen FarmitWisu, Agrineuvos, LORIS tai kansainvälinen Farm Works.

: 30

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa kasvualustan paikka- : tiedoista, esimerkiksi koordinaattitiedoista, muodostetaan J paikkatietotietue asiantuntijajärjestelmän tietopankkiin paikkakohtaista seurantaa, laskentaa, ennusteen ja toteutuman v '· 35 laatimista varten. Tällöin paikkatietopankissa jokainen eri 10 115889 lähteestä kerätty tieto tulee sidotuksi tiettyyn paikkaan koordinaattitiedoilla.

Asiantuntijajärjestelmä on ATK -pohjainen tietojenkäsittely-5 ohjelmisto, joka voi koostua paikkatietojärjestelmästä kuten ARCMAP, joka sisältää tietokantoja kuten esimerkiksi MS SQL. Nämä mahdollistavat erilaiset paikkatieto-operaatiot ja systeemiin voi itse kehittää tarvittavia lisälaskurutiineja. Asiantuntijajärjestelmän käytön etuina ovat suurten paikka-10 ja aikatietomäärien nopea käsittely ja linkitys toisiinsa.

Eri lähteistä kerättyjen tietojen avulla voidaan määrittää viljeltävälle kasville tarvittava lisärikin määrä vähentämällä satotavoitteesta lasketusta tarpeesta kasville käyttökel-15 poisen rikin määrä (kg/ha).

Tämä kasville käyttökelpoisen rikin määrä on tarkasteltavalle alueelle tulevan ja siltä poistuvan rikin kumulatiivinen summa, johon lisätään alueella tarkastelun aloittamishetkellä jo 20 oleva, maalajille tyypillinen, luontainen ja kasville käyttökelpoinen rikkimäärä (kg/ha).

• · ·;* Alueelle tuleva rikki koostuu ihmisen tuomasta osuudesta (lannoitus) , laskeumana ilmasta tulevasta osuudesta ja maassa 25 jo olevasta, kasveille käyttökelvottomasta muodosta käyttö- • · kelpoiseen muotoon tarkasteluaikajaksolla muuttuvasta rikistä (mineraalisaatio) .

* · • · ·

Alueelta lähtee rikkiä huuhtoutumalla veden mukana.

V 30

Esimerkkinä lisärikin eli rikkilannoitustarpeen laskemisesta : voidaan esittää seuraavaa: > Tarkasteluaikajakson alkuhetki on vapaasti valittavissa. Al- V ’ 35 kuhetki määritellään ajankohdaksi, jolloin kasveille käyttö- · kelpoisen rikin määrä maassa määritetään joko mittaamalla, 11 115889 käyttämällä maalajikohtaista keskiarvoa (perustuu aikaisempiin mittauksiin) tai laskennallisesti (yllä kuvattu laskelma) . Tarkasteluaikajakso päättyy ajankohtaan, jolloin sato, jolle rikkilannoitustarvetta ollaan laskemassa, korjataan 5 pois pellolta. Tarkasteluaikajakso voidaan jakaa kahteen osaan: tarkasteluaikajaksolla muuttuville komponenteille (laskeuma, rikkilannoitus, rikin mineralisaatio, rikin huuhtoutuma) on tiedossa joko todellista mitattua tietoa tai ennustettua keskimääräisiin historiatietoihin pohjautuvaa tie-10 toa. Tarkastelujakso voi alkaa esimerkiksi sadonkojuun päätyttyä elokuun lopussa 2003 ja loppuu seuraavan sadonkorjuun elokuun lopussa 2004. Laskenta tehdään toukokuun alussa 2004, jolloin aikajaksolle elokuun 2003 loppu - huhtikuun 2004 loppu on olemassa todellista mitattua tietoa ja aikajak-15 solle toukokuun 2004 alku - elokuun 2004 loppu joudutaan käyttämään historiatietoihin perustuvia arvioita muuttuvista komponenteista.

Toteutuneen rikin määrän perusteella voidaan antaa viljeli-20 jälle tarvittaessa suositus lisärikkilannoituksesta, jos poikkeama (poikkeama = arvio - toteutunut) on verrattaessa h. arvioituun rikin määrään negatiivinen.

. Lannoitussuositus voi olla määrällinen ja/tai laadullinen.

25 Määrät ilmoitetaan tyypillisesti kg/ha ja laatusuositus voi . olla esimerkiksi ammoniumsulfaattia, rikkipitoista NPK- seoslannoitetta tai MgS04.

i *

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää viljelykasvien, ; 30 kuten esimerkiksi öljykasvien, edullisesti rapsin, rypsin tai ·,,,· aurigonkukan, tai sinapin, tai retiisin, tai palkokasvien, : edullisesti pavun, herneen tai soijan, tai viljan, edullises- (ii. ; ti ohran, kauran, vehnän tai maissin rikinpuutteen seuraami seen ja korjaamiseen.

'v * 35 12 115889

Kasvukaudella käyttökelpoisen rikin määrää voidaan korjata määrävälein, kun poikkeama arvioituun rikin määrään havaitaan esimerkiksi säätietojen perusteella, ottaen huomioon ympäristöolosuhteiden aiheuttamat poikkeamat, kuten sadannan ja maa-5 lajin vaikutukset mahdolliseen rikin huuhtoutumiseen ja toisaalta lämpötilan vaikutus rikin vapautumiseen maalajissa. Jos sademäärä on korkeampi kuin oletusarvo, huuhtouman osuus kasvaa, ja jos lämpötila on korkeampi, rikkiä vapautuu oletusarvoa enemmän. Kasvukaudella voidaan lisäksi kasvien otta-10 ma rikin määrä arvioida säätietoihin perustuvilla kasvumalleilla. Tyypillisesti kuitenkin rikin pitoisuus kasvissa voidaan taselaskelmassa olettaa vakioksi.

Poikkeaman osoittautuessa kasvukaudella negatiiviseksi voi-15 daan kyseiseltä alueelta ottaa tarvittavina ajankohtina kasveista näytteitä malaatti-sulfaatti -määritystä varten ja samalla varmistaa mahdollinen arvioidun rikkipitoisuuden poikkeama.

20 Keksinnön mukaisesti viljelijälle annetaan paikka- ja aika-kohtaiset arviot käyttökelpoisen rikin määrästä ja suositus mahdollisen näytteen ottamisen ajankohdasta ja paikasta las-··* kennallisen poikkeaman varmentamiseksi. Tällöin vältytään . turhilta kasvinäytteiden analysoinneilta alueilta, joilla 25 rikkimäärä vastaa edelleen kasvukauden aikana ennen kasvu-kautta laadittua arviota ja mahdollinen kasvuhäiriön aiheut-taja on jokin muu kuin rikin puutos, kuten esimerkiksi veden tai typen puute.

·’ / 30 Kasvista varmistetun rikinpuutteen korjaamiseksi annetaan lisälannoitussuositus.

• · ►

Viljelijälle voidaan antaa suositus poikkeaman varmentamiseksi ja tarvittaessa lisälannoituksen antamiseksi yhden tai ‘ 35 useamman kerran kasvukauden aikana riippuen ympäristöolosuh- teiden muutoksista ja niiden vaikutuksista rikin määrään.

13 115889

Eräässä keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa asiantuntijajärjestelmän osoittama poikkeama kasvin todellisessa käyttökelpoisen rikin määrässä verrattuna arvioituun rikkimäärään varmennetaan analyysilla suoraan viljelykasvista käyttäen 5 edellä mainittua malaatti-sulfaatti -määritystä tai lehtien typpi-rikki -suhteen määrittämistä. Rikkitaseen määritys voidaan suorittaa paikkatietojärjestelmässä, jossa rikkilannoi-tustarve saadaan samalla kertaa hyvin suurelle peltolohkomää-rälle, kun kaikille peltolohkoille syötetään vastaavasti 10 kuvatut lähtötiedot. Vaihtoehtoisesti laskenta voidaan tehdä moneen pisteeseen yhden peltolohkon sisällä, jos tarvittavat lähtötiedot on mitattu useammasta pisteestä peltolohkon sisällä .

15 Keksinnön mukaisen menetelmän tehokkuus tulee esiin nimenomaan siinä, että nyt rikkitilaa koskevat varmistusmittaukset kasvukauden aikana ohjataan todennäköisille puutealueille, sen sijaan että sattumanvaraisesti viljelijät ottaisivat näytteitä useamman kerran eri pelloilta kasvukauden kuluessa 20 rikkitilan seuraamiseksi, kuten esimerkiksi julkaisussa Bla-ke-Kalff, M. et ai. 2002, Sulphur deficiency diagnosis using : ’·· plant tissue analysis. The proceedings No. 503, International ;· Fertiliser Society, York, UK. 1-24, ehdotetaan.

; 25 Aluksi voi olla tarpeen mitata maan rikkipitoisuutta, mutta seurannan edistyessä voidaan siirtyä käyttämään hyväksi seu- i ’..‘ rattuja ja laskettuja tietoja. Tällöin kuluneen kasvukauden I » rikkimääristä voidaan edelleen laskea arvio seuraavalle väli-ja/tai kasvukaudelle.

V 30

Seuraavassa on esitetty esimerkkejä keksinnön mukaisesti ίου. | teutetuista rikkilannoituksista, kuitenkaan niihin rajoittu- matta.

v ’ 35 Esimerkki 1.

14 115889

Mallasohran viljelyä edeltävän välikauden rikkilannoitusta optimoitiin lohkokohtaisesti Suomessa käyttämällä hyödyksi asiantuntijajärjestelmään syötettyjä tietoja ennen kasvukauden alkua vuonna 1997.

5

Perustietona syötettiin järjestelmään 400:n mallasohraa viljelevän viljelyksen tila- ja peltolohkotietojen tunnistetiedot, jotka oli saatu viljelijöiltä. Lisäksi maatalouden hallintoviranomaisilta, maa- ja metsätalousministeriön tilastoit) keskuksesta (TIKE) saatiin peltolohkojen lohkorajat ja koordinaatit (lohkon tunniste) digitaalisena karttatiedostona, josta on annettu esimerkki kuviossa 1.

Jokaisen peltolohkon maalaji kuten kivennäis-, savi- tai elo-15 peräinen maalajit, tunnistettiin viljelijöiden antamien tietojen perusteella. Viljelijät saivat tiedot maalajista lähet-täessään maan viljavuusanalyysinäytteitä Viljavuuspalvelu Oy:n. Esimerkki maalajitiedoista on kuviossa 2.

20 Kaikille perustiedoille, kuten lohkotunnus, kasvilaji, maalaji, annettiin paikkatunnistekoodi, ja ne yhdistettiin paikka-; kohtaiseksi tietueeksi. Paikkatunnistekoodilla merkityt pe- ·· rustiedot siirrettiin asiantuntijajärjestelmän paikkatietopankkiin. Taulukossa 1 on esimerkki perustieto-25 tietueesta.

• t * f • >

Taulukko 1.

Peruslohkotunnus Kasvilaji Maalaji Maalajin edustama pin- ta-ala lohkon sisällä, ." .____ha_ 9270104989 __Ohra__HsS__3^_5_ “ ; 9270104989__Ohra__He__1^1_ '' ; 9270104989__Ohra__HeS__1^1_ : : ; [9270104989 Ohra_ HHt 0,2_ 15 115889 Säätietoja kerättiin edellisen sadonkorjuun ja uuden alkavan kasvukauden välisenä aikana eli nk. välikaudella kuukausittain. Kerätty tieto käsitti paikkakohtaista, alueellista säätietoa sadannan määrästä ja tietoja ilman keskilämpötilasta.

5

Rikkilaskeumatietoja kerättiin välikaudella kuukausittain. Laskenta rikkilaskeumista oli tehty määrän ja ajan suhteen mittaamalla sademäärää ja sadeveden rikkipitoisuutta. Mittaukset esimerkkilohkolle 9270104989 on esitetty taulukossa 2.

10

Rikkilaskeumatiedot ja säätiedot yhdistettiin paikkatunniste-koodien kanssa paikka- ja aikakohtaiseksi tietueeksi.

Taulukko 2 .____

Peruslohkotun- Kuukausi Keskilämpöti- Sademää- Rikkilas- nus la, °C rä, mm keuma, __ kg/ha 9270104989__syys__8,8__44__0,28_ 9270104989__loka__6,8 77__0,70 9270104989 marras 3,4 _ 216__1,62 9270104989 joulu -5,1 39 0,56 • · : ” 9270104989 tammi -4,1__43__0,30 <·’ΐ# 9270104989__helmi -3,3__66__0,52 :.V 9270104989__maalis 0,0__26__0,54_ 9270104989__huhti 2,0_ 32 0,15_ 15 : Paikkatunnistekoodilla merkityt rikkilaskeuma- ja säätiedot siirrettiin muodostetusta lohkokohtaisesta tietueesta järjes-telmän paikkatietopankkiin.

16 115889 lämpötilan vaikutuksesta mikrobitoiminnan seurauksena vapautuvan rikin määrä (mineralisaatio) maalajissa: kasville käyttökelpoinen rikin määrä = laskeuma -huuhtouma + 5 mineralisaatio

Pellolta otettujen maanäytetietojen (taulukko 1) mukaan pellon yleisin maalaji HsS pystyy pidättämään noin 15 % tilavuudestaan kasveille käyttökelpoista vettä (Web, R. S., C. E.

10 Rosenzweig, and E. R. Levine. 1993. Specifying Land Surface Characteristics in General Circulation Models: Soil Profile Data Set and Derived Water Holding Capacities. Global Bioge-ochemical Cycles 7(1):97-108).

15 Keskimääräisen paikan laskelma tehtiin erikseen lohkolla oleville maalajeille. Korjattaessa edellinen sato, vuonna 1996, puolet käytettävissä olevasta tilavuudesta oli käytössä. Ennen maan jäätymistä (=syys-, loka-, marraskuun aikana) satoi 337 mm vettä, joten metrin paksuinen pintamaakerros (viljely-20 maan syvyydeksi katsotaan metrin syvyydessä olevien salaojien päällä oleva maakerros) sitoi tuosta määrästä osan ja loput ,, eli 337 - 150 * 0,5 = 262 mm (78% sademäärästä) valui pellol- ta ojia myöten pois. Veden mukana pellolta kulkeutui pois ·,*, lähes sama osuus maassa jo olleesta (2 kg/ha) ja samana aika- I · . 25 na tulleesta rikkilaskeumasta (2,6 kg/ha) eli 3,2 kg/ha.

(i;' Maan ollessa jäässä joulu - huhtikuussa tulleesta rikkilas- i * ’···' keumasta suurin osa huuhtoutui pellolta pois, koska keväällä maan sulaessa maa oli syksyn jäljiltä jo täynnä vettä eikä • 30 veden mukana helposti kulkeutuva sulfaattirikki pidättynyt // maahan. On yleisesti tunnettua, että vain 10 % eli 0,2 kg/ha t>, ; talvilaskeumasta jäi tällöin pellolle, eikä sitä vapautunut maan luontaisista varoista maan ollessa kylmä tai jäässä syk- * » , syliä, talvella ja keväällä ennen toukokuuta, jolloin pelto V : 35 kylvettiin ja lannoitettiin.

t t < - t » i 17 115889

Toukokuussa maasta haihtuu jo vettä ja uusien sateiden mukana tullut rikkilaskeuma voi jäädä tehokkaammin pellolle. Edellisen sadonkorjuun aikaan kasveille käyttökelpoista rikkiä jäi maahan vain noin 2 kg/ha eikä sitä maan luontaisista varoista 5 juuri vapaudu maan ollessa kylmä tai jopa jäässä syksyllä ja keväällä.

Näistä tiedoista voitiin siis muodostaa peltolohkolle rikki-tase, jota käytettiin apuna lohkolla kasvukaudella 1997 kas-10 vavan mallasohran välikauden rikkilannoituksen suunnittelussa (taulukko 3).

Taulukko 3

Selite_ Rikkitase, kg/ha

Maassa edellisen kasvukauden jälkeen__2_

Syksyllä ennen maan jäätymistä pellolle 2,6 tullut laskeuma_

Syksyllä huuhtoutunut rikki -3,2

Talven laskeumasta peltoon jää_ 0,2

Maasta vapautuu rikkiä kesän aikana 5 arvio) • · ^ " — • “ Mallasohran rikkitase, kun satotavoite on -16 4000 kg/ha_ _ *.V Lannoitustarve (jos tase negatiivinen) -9,4 • · • · * | 15 Näin saadun rikkimäärän perusteella siis määritettiin rikin kokonaistarve ennen uuden kasvuston perustamista.

Rikkitaseen määrityksen perusteella kyseisen peltolohkon ,···_ omistavaa tilaa neuvottiin rikkilannoittamaan peltoja paikka- 20 tietokannassa olevan asiantuntijajärjestelmän avulla lasketun ’/'i rikintarpeen mukaan. Lohkon yleisimmälle maalajille suositel- tiin 9,4 kg rikkiä/ha eli 470 kg lannoitetta, jossa on 2 % rikkiä.

18 115889

Rikkitaseen määritys koko seurattavalle alueelle suoritettiin paikkatietojärjestelmässä, jossa rikkilannoitustarve määritettiin samalla kertaa hyvin suurelle peltolohkomäärälle, edellyttäen että kaikille peltolohkoille oli syötetty tässä 5 esimerkissä yhden peltolohkon osalta kuvatut lähtötiedot.

Esimerkki 2.

Rikkilannoituksen tarvetta seurattiin kasvukauden aikana asi-10 antuntijajärjestelmän avulla saatujen arvioiden mukaisesti esimerkin 1 (taulukko 1) lohkolla.

Rikkitarpeen riittävyys laskettiin satopotentiaalille kesäkuun lopulla 1997. Taseessa poikkeamia aiheuttavia tekijöitä 15 olivat tavoitesato, sademäärä, maasta vapautuvan rikin määrä ja rikkilaskeuma.

Satopotentiaali oli siinä vaiheessa kasvukautta viljelijän tekemän arvion mukaan 5000 kg/ha eli hieman suurempi kuin 20 mille lannoitus keväällä oli suunniteltu (4000 kg/ha). Korkeampi satotaso vaati siis laskennallisesti 4 kg enemmän rik-kiä/ha, kuin keväällä kylvölannoituksen yhteydessä oli annet- ;· tu.

• ♦ ♦ * » ·

1 · I

I I

• 25 Touko - kesäkuun keskilämpötila (12,4°C) oli lähellä arvioi- tua normaalia (12,2°C) eli poikkeama oli hyvin pieni, joten • « ,··*, maasta vapautuvan rikin arvioita ei ollut syytä päivittää.

» * ,,, Rikkilaskeuma oli kuitenkin ollut touko-kesäkuussa vain puo- • ' 30 let normaalista. Kun rikkilaskeuma oli arvioidun tilanteen

• > I

mukaisesti ohran kasvukauden aikana 2 kg/ha, poikkeaman eli arvioitua vähäisemmän laskeuman takia, rikkilannoitusta piti

• I

....j lisätä 1 kg/ha.

35 Mitattu sademäärä 81 mm oli pienempi kuin arvioitu haihdunta ä * touko-kesäkuun aikana, joten satanut vesi jäi pellolle eikä 19 115889 valunut ojia myöten pois. Siten rikin huuhtoutumista ei tapahtunut tuona aikana.

Asiantuntijajärjestelmän avulla tehdyn laskelman mukaan rik-5 kilannoitusta tarvittiin siis lisää yhteensä 5 kg/ha.

Tämä poikkeama on jo merkittävä, ja päätettiin suorittaa lohkolla kasvuston rikkianalyysi määrittämällä ja vertaamalla kasvin typpipitoisuuden suhdetta rikkipitoisuuteen. Nämä ana-10 lyysit vahvistivat kasvuston kärsivän rikin puutteesta, koska kaikissa näytteissä typpi-rikki -suhde oli yli 20. Ohralla yli 15 olevat arvot katsotaan kuuluvan puuteriskiryhmään.

Heinäkuun alussa viljelijälle suositeltiin magnesiumsulfaat-15 tiruiskutusta rikin vajauksen täydentämiseksi, jotta rikin puute ei heikentäisi ohran laatua ja alentaisi satoa. Magnesiumsulfaattia suositeltiin ruiskutettavaksi 38 kg/ha, jotta rikkimääräksi saatiin 5 kg/ha. Lannoitus tehtiin tässä tapauksessa tasalannoituksena eli peltolohkon kaikki kohdat sai-20 vat saman lannoitusmäärän.

• '·. Esimerkki 3.

Kasvukaudella 2000 seurattiin kasvukautta edeltävällä väli-25 kaudella tehdyn rikkilannoituksen riittävyyttä 659 ohraloh-,1·,·, kolia.

• ·

Kesäkuun lopulla koottiin paikkatietojärjestelmään esimerkin 2 mukaisesti seuraavat tiedot touko-kesäkuulta: ilman lämpö-* 30 tila, sademäärä, rikkilaskeuma sekä viljelijöiden lohkokoh- täinen satoarvio alkukesän kasvuolojen perusteella.

Näiden tietojen perusteella tarkennettiin esimerkissä 2 esi-tettyä rikkitaselaskelmaa seuraavien tietojen osalta: satoar-’·' ‘ 35 vio -> sadon tarvitsema rikkimäärä, ilman lämpötila -> maasta 20 115889 vapautuvan rikin määrä, sademäärä -> huuhtoutuva rikki, rikkilaskeuma -> ilmasta kasvien käyttöön tulevan rikin määrä.

Seurannan avulla saatiin esille peltolohkoista ne, joilla 5 ennen kylvöä määritetty rikin tarve oli liian alhainen uuteen tilanteeseen verrattuna ja rikin puutoksen aiheuttama kasvien kasvun hidastuminen oli ilmeistä.

Seuranta osoitti, että tietyillä alueilla rikin puutoksen 10 vaara oli suuri (kuvio 3:tummennetut alueet). Näillä alueilla oli yhteensä 28 seurannassa olevaa ohralohkoa. Näillä 28 lohkolla, joilla näytti olevan lisärikin tarvetta (rikkitase negatiivinen), käytiin varmistamassa tilanne ottamalla kas-vustonäyte ja analysoimalla siitä rikin riittävyys optimaali-15 seen kasvuun.

Kasvin rikkitilanne analysoitiin määrittämällä typen ja rikin suhde kasvin lehdistä. Lehtien typpipitoisuuden suhde rikkipitoisuuteen oli kaikissa näytteissä yli 20. Otetut näytteet 20 siis vahvistivat rikin puutteen näillä kyseisillä lohkoilla ja viljelijöille annettiin rikkilannoitussuositus. Suosituksen laskenta suoritettiin paikkatietojärjestelmässä paikka-kohtaisesti alkukesän tietoja päivitettäessä esimerkin 2 ku-: vaarnalla tavalla. 1

l * · M

» ·

Claims (17)

115889

1. Menetelmä viljelykasvien optimaaliseksi lannoittamiseksi rikillä tunnettu siitä, että viljelyvuoden, joka koostuu yh- 5 destä tai useammasta kasvukaudesta ja/tai välikaudesta, aikana suoritetaan aika- ja paikkakohtaisesti ainakin kerran seu-raavat toimenpiteet: a. määritetään satotavoitteen ja rikkitaseen avulla lisärikin 10 tarve ennen kasvukauden alkua ja annetaan optionaalisesti suositus lisälannoitukseksi, b. arvioidaan kasvukauden alussa satotavoitteen avulla rikin-tarve ja määritetään kasvukauden aikana ympäristöolosuhteiden muutosten aiheuttama poikkeama arvioon, 15 c. tehdään optionaalisesti kasvukaudella poikkeaman ollessa negatiivinen kokeellinen varmistus rikkivajeelle viljelykasvista, d. annetaan suositus lisärikkilannoituksesta poikkeaman ollessa negatiivinen. 20

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että rikkitaseen laskemista ja lisärikin tarpeen määrittämistä varten • kerätään aika- ja paikkakohtaiset tiedot rikkitaseeseen vai- .· kuttavista tekijöistä. '·"· 25 : ·': 3. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että rik- kitaseen laskemista ja lisärikin tarpeen määrittämistä varten kerätään rikki-, sää- ja maaperätietoa. t t I I

4. Vaatimuksen 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että rik- '!* kitieto koostuu yhteenlasketusta vaikutuksesta sadeveden mu- ·,·,· kana tulleesta rikkimäärästä, huuhtouman aiheuttaman vähene- mästä rikkimäärässä ja maaperän läpäisevyyden aiheuttamasta , vähenemästä rikkimäärässä. 35 115889

5. Vaatimuksen 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että säätieto koostuu sademäärästä ja lämpötilasta.

6. Vaatimuksen 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että maa* 5 perätieto koostuu maalajin pidätyskyvystä tai läpäisevyydestä vedelle ja/tai rikkiyhdisteille.

7. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että aika- ja paikkakohtainen lisärikin tarve on satotavoitteesta 10 laskettu rikin tarve, josta on vähennetty kasville käyttökelpoisen rikin määrä, joka saadaan tasealueeseen tulevan ja siitä poistuvan rikin määristä, johon lisätään alueella jo oleva, kasville käyttökelpoinen rikkimäärä (kg/ha).

8. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ai ka- ja paikkakohtaista tietoa tallennetaan käsittelyä varten asiantuntij aj ärj estelmään.

9. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vil-20 jelykasvin satotavoite on viljelijän oma satotavoite optimaalisissa olosuhteissa tai edellisen kasvukauden aikana kasvus- ' ” ton peittävyyteen perustunut arvio.

10. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että :“· 25 ennen kasvukauden alkua tehtävä lisärikkilannoitus tehdään I · | : · : kylvölannoituksen yhteydessä tai kasvun alkuvaiheessa ensim- mäisessä pintalevityksessä. « · »

11. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ,···, 30 viljelykasvi on öljykasvi, edullisesti rapsi, rypsi tai a- uringonkukka, tai sinappi, tai retiisi, tai palkokasvi, edul-·,·,* lisesti papu, herne tai soija, tai vilja, edullisesti ohra, kaura, vehnä tai maissi. * * s 115889

12. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kokeellinen varmistus tehdään mittaamalla rikkipitoisuus suoraan viljelykasvista.

13. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kokeellinen varmistus tehdään mittaamalla rikkipitoisuus suoraan viljelykasvista malaatti-sulfaatti testillä.

14. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että 10 suositus lisärikkilannoituksesta on määrällinen ja/tai laadullinen.

15. Vaatimuksen 14 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että suositus lisärikkilannoituksesta on ammoniumsulfaattia, rik- 15 kipitoista NPK-seoslannoitetta tai MgS04:a.

16. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että annetaan poikkeaman suuruuden ollessa yli 0,5 kg/ha lannoi-tussuositus. 20

17. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaatimuksen 1 toimenpiteet a-d suoritetaan 1-10 kertaa vuo-dessa. * · · » · 1 ·:··: 25 * 1 · ♦ · * · * f » 30 • » * » I ♦ » I * • 1 I • » 1 115889