FI114052B - Menetelmä magnetoreologista materiaalia sisältävässä laitteessa ja magnetoreologinen materiaali - Google Patents

Description

114052

Menetelmä magnetoreologista materiaalia sisältävässä laitteessa ja magnetoreologinen materiaali

Keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan 5 mukaiseen menetelmään magneettinestettä tai magnetoreologista elastomeeria sisältävässä laitteessa. Keksintö kohdistuu myös mag-neettinesteeseen, josta käytetään myös nimitystä magnetoreologinen neste. Keksintö kohdistuu myös magnetoreologiseen elastomeeriin.

10 Kun ferromagneettista materiaalia sekoitetaan hienona jauheena johonkin nesteeseen tai elastomeeriin, saadaan ns. magnetoreologista nestettä tai elastomeeria. Nesteelle on ominaista, että sen viskositeettia voidaan muuttaa ulkopuolisella magneettikentällä. Vastaavasti elastomeerille on ominaista, että sen moduulia voidaan muuttaa 15 magneettikentällä. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa esimerkiksi nesteen virtaukseen tai elastomeerin muodonmuutosominaisuuksiin. Magne-toreologisia nesteitä voidaan käyttää esimerkiksi tiivisteinä, laakereina ja aktuaattoreina. Hyviä esimerkkejä magnetoreologisista nesteistä ja niiden sovelluksista on esitetty kansainvälisissä julkaisuissa 20 WO 94/11640, WO 94/10691, WO 94/10692 ja WO 94/10693. Mag netoreologista elastomeeria voidaan puolestaan käyttää esim. vä-; Ύ rähtelyn vaimennuksessa.

4 4 • I I » ; . Yleinen ongelma magneettinesteillä on se, että kantajanesteen vis- 25 kositeetti muuttuu lämpötilan funktiona, jolloin myös nesteen ominaisuudet muuttuvat. Nykyisin magnetoreologisissa nesteissä ja elas-tomeereissa käytetään perinteisiä magneettimateriaaleja, joiden magneettiset ominaisuudet eivät käytännöllisesti katsoen muutu lämpötilan funktiona käyttölämpötila-alueella. Tällaisia materiaaleja 30 ovat magnetiitti, rauta, koboltti, tai rauta-koboltti- ja rauta-nikkeli -seokset.

: ’ Tähän asti magneettinesteitä sisältävissä laitteissa on käytetty hy- väksi magneettikenttää ja sen vaihteluita, kuten esimerkiksi julkaisun 35 WO 94/11640 esittämissä magnetoreologisissa venttiileissä. Lämpö-/, tilan vaikutus jää tällöin ottamatta huomioon. Toisaalta kansainväli- sessä julkaisussa WO 94/10692 on esitetty matalaviskoosinen mag- 1 I t t I · 2 114052 netoreologinen neste, jossa viskositeetti muuttuu vähän lämpötilan funktiona, mikä perustuu tiettyjen kantonesteiden, erityisesti poly-siloksaanien tai perfluorattujen polyeetterien käyttöön.

5 Eurooppalaisessa patentissa EP 784163 on puolestaan esitetty magnetoreologisen elastomeerin käyttö, esimerkkinä kyseistä ainetta oleva holkki, joka on sijoitettu kahden elementin väliin ja jonka jäykkyys on säädettävissä säädettävän magneettikentän avulla 10 Keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä, jolla lämpötilaa voidaan käyttää hyväksi materiaalin reologisten ominaisuuksien ja moduulin säädössä tai lämpötilan vaikutusta ominaisuuksiin voidaan kompensoida. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaa-15 timuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Käytettäessä magneettinesteessä partikkeleita, joiden magnetisaatio muuttuu tietyllä lämpötila-alueella saadaan tätä kautta vaikutettua nesteen reologisiin ominaisuuksiin muutettaessa lämpötilaa tällä alueella tai sen muuttuessa ulkoisten tekijöiden johdosta. Vastaavasti voidaan vaikuttaa elastomeerin mo-20 duulin muutoksiin.

Magneettisille materiaaleille on ominaista, että niiden magnetisaatio muuttuu lämpötilan funktiona. Tämä muutos voi johtua monesta eri syystä. Tunnetuin muutos tapahtuu ns. Curie -pisteessä, jossa ferro-25 magneettinen materiaali muuttuu paramagneettiseksi (siis käytännössä ei-magneettiseksi). Valitsemalla materiaalin koostumus sopivaksi voidaan Curie -lämpötilaan ja magnetisaation muutosnopeuteen lämpötilan funktiona vaikuttaa voimakkaasti. Magnetisaatio-muutos voidaan siten aikaansaada halutulla lämpötila-alueella.

30 i Toinen hyvin tunnettu muutoskohta on ns. kompensaatiolämpötila.

Näillä materiaaleilla eri atomien (esim. Co ja Gd) magneettisten mo-.·:·' menttien antiferromagneettinen kytkentä muuttuu lämpötilan funktio- .·’··. na. Ns. kompensaatiopisteessä materiaali muuttuu ulospäin käytän- *" 35 nössä ei-magneettiseksi. Valitsemalla materiaalin koostumus sopi- : vaksi voidaan kompensaatiolämpötilaan ja magnetisaation muutos- nopeuteen lämpötilan funktiona vaikuttaa voimakkaasti. Siten myös 114052 3 näillä materiaaleilla voidaan magnetisaatiomuutos saada aikaan halutulla lämpötila-alueella ja halutun suuntaiseksi.

Tavanomaisten ferromagneettisten materiaalien raudan, nikkelin ja 5 koboltin Curie-pisteet ovat 770, 358 ja 1121°C vastaavasti. Nämä lämpötilat ovat yleisimpiä laitesovelluksia ajatellen liian korkeita. Koska näissä materiaaleissa on vain yhtä magneettista alkuainetta, niiltä puuttuu kompensaatiopiste. Ns. harvinaisilla maametalleilla (Se, Y, La ja lantanidit) on ferromagneettisia ominaisuuksia matalissa 10 lämpötiloissa. Kun näitä metalleja, erityisesti Gd, Tb, seostetaan raudan, nikkelin ja koboltin kanssa, voidaan Curie -pistettä ja kompen-saatiopistettä siirtää haluttuun lämpötilaan. Lisäksi on olemassa muita materiaaleja, joilla magnetisaatiomuutos saadaan halutulle lämpötila-alueelle.

15

Kun tällaista magneettimateriaalia sekoitetaan pieninä hiukkasina kantonesteeseen tai elastomeeriin, saavutetaan monia uusia käyttöominaisuuksia: 20 1) Saadaan rakennettua lämpötilan muutoksiin perustuvia magnetoreologisia aktuaattoreita liikkeen ja voiman aikaansaamiseksi • ; 2) Nesteiden viskositeetti saadaan pysymään vakiona halu- ... : tulla lämpötila-alueella : 25 3) Lämpötilalla voidaan vaikuttaa nesteiden virtausominai- suuksiin 4) Laitteiden käyttöominaisuudet säätyvät tai pysyvät vakiona lämpötilan funktiona.

5) Elastomeerien moduulia voidaan säätää lämpötilan 30 funktiona.

6) Magnetoreologisten elastomeerien värähtelynvaimennus-ominaisuuksia voidaan säätää lämpötilan funktiona.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin 35 piirustuksiin, joissa 114052 4 kuva 1 esittää magnetisaation muutosta lämpötilan funktiona, kuva 2 havainnollistaa magneettinesteen yhtä käyttötapaa, 5 kuva 3 havainnollistaa magneettinesteen toista käyttötapaa, kuva 4 havainnollistaa magneettinesteen kolmatta käyttötapaa, 10 kuva 5 havainnollistaa magneettinesteen neljättä käyttötapaa, ja kuva 6 havainnollistaa magnetoreologisen elastomeerin käyttöä.

Kuvassa 1 on havainnollistettu keksinnössä käytettävien materiaalien 15 magnetisaatiota lämpötilan funktiona. Kuvaajissa on tyypillisesti osa, jossa magnetisaatio ei juuri muutu lämpötilan funktiona ja tietyllä lämpötila-alueella osa, jossa magnetisaatio muuttuu jyrkästi lämpötilan funktiona. Kaikilla ferromagneettisilla materiaaleilla on alue, jossa magnetisaatio pienenee jyrkästi lämpötilan funktiona ns. Curie-20 pisteessä (Tcurie), jossa materiaali muuttuu paramagneettiseksi eli käytännössä ei-magneettiseksi. Tätä lämpötilan muutosaluetta on kuvassa 1 kuvattu alueena a1. Tätä aluetta matalammissa lämpötiloissa on joillakin ferromagneettisten alkuaineiden yhdisteillä ja : seoksilla alue, jossa magnetisaatio pienenee lämpötilan kasvaessa, 25 häviää tietyssä lämpötilassa, ja kasvaa tämän jälkeen lämpötilan kasvaessa edellä johdannossa kuvatuista syistä. Lämpötila, jossa materiaali muuttuu ei-magneettiseksi, on kompensaatiolämpötila,

Tcomp» ja se on kuvassa 1 em. muutosalueiden a2 ja a3 rajakohdassa. Kaikilla ferromagneettisilla materiaaleilla näitä muutoskohtia ei 30 ole, ja kuvaajan kulkua näillä aineilla on tällä kohtaa havainnollistettu katkoviivalla.

.·!·' Kuvan 1 kuvaaja on yksinkertaistettu esitys, ja luonnollisesti eri ferro- magneettisilla materiaaleilla ne lämpötilavälit ja lämpötilat, joissa em.

35 ilmiöt tapahtuvat, voivat erota toisistaan huomattavastikin. Keksin-: j : nössä käytetään kuitenkin mieluiten sellaisia materiaaleja, joissa jo- :' kin em. pisteistä tai muutosalueista on 350°C alapuolella.

114052 5

Seuraavassa on esitetty joitakin tunnettuja sovelluksia, jotka voivat tulla kysymykseen myös uudessa menetelmässä ja uusilla magneet-tinesteillä tai -elastomeereillä.

5

Kuvassa 2 on esitetty magneettinesteen sovellus magneettineste-tiivisteessä, joka muodostuu liikkuvan ja paikoillaan olevien kappaleiden välissä olevaan välykseen (suuruus 0.05—0.1 mm) sijoitetusta pienestä määrästä magneettinestettä, joka pidetään paikallaan mag-10 neettikentän avulla. Akselin ympärille muodostuu tällöin nestemäinen o-rengas. Magneettikentästä aiheutuvan voiman avulla neste pysyy paikallaan huolimatta nesterenkaan yli mahdollisesti vaikuttavasta paine-erosta.

15 Koska tiivistävä o-rengas muodostuu nesteestä, se ei kulu mekaanisesti eikä myöskään aiheuta akselin kulumista. Sen sijaan se sallii pienet kulumat, pinnankarheuden vaihtelut tai epäkeskeisyydet akselissa menettämättä tiivistysominaisuuksiaan.

20 Magneettineste säilyttää nesteen ominaisuudet myös magnetoituna, joten ainoa liikettä vastustava tiivisteestä johtuva tekijä on nesteen :V; viskositeetti. Tämän vuoksi akselin liikkeellelähtöä vaikeuttava tar- : tuntakitka puuttuu käytännössä kokonaan. Akselin liikenopeuden ·:·. kasvaessa nesteen viskositeetti pienenee lämpötilan kohoamisen .·, : 25 vuoksi, jolloin liikettä vastustava voima ei kasva lineaarisesti liike- .· ·' nopeuden kasvaessa.

Pienten tehohäviöiden ohella magneettinestetiivisteiden parhaat ominaisuudet ovat ehdoton tiiviys, pitkä kestoikä ja vaikeiden olosuhtei-30 den sietokyky. Parhaiten magneettinestetiivisteet soveltuvat kaasujen tiivistykseen, mutta myös magneettinesteeseen sekoittumattomien nesteiden tiivistys on mahdollista. Tiivistyskapasiteetti on magneet-.···’ tinestetiivisteillä noin 20—35 kPa "magneettista o-rengasta" kohti.

,···. Tällaisia renkaita voi olla useita peräkkäin, jolloin tiivisteen kokonais- 35 kapasiteetti kasvaa. Maksimipaine-erot ovat toistaiseksi olleet noin :.: · 700 kPa. Tällaisen tiivisteen pituus akselin suunnassa on melko 114052 6 suuri, n. 15 cm. Myös tyhjökammioiden tiivistys on yleinen sovelluskohde tiivisteen täydellisen tiiviyden vuoksi.

Sovelluskohteista lukumääräisesti yleisimpiä ovat tietokoneiden 5 kiintolevyasemien käyttökoneistojen tiivisteet. Tämän ohella menestyksellisin sovelluskohde on ollut tyhjökammioiden läpiviennit, joita käytetään, kun halutaan siirtää liike normaalista ilmakehästä tyhjö-kammioon.

10 Muutoin pyörivän liikkeen magneettinestetiivisteitä käytetään mm. kompressoreissa, pumpuissa ja puhaltimissa. Metallurgian prosessi-laitteissa käytetään jäähdytettyjä magneettinestetiivisteitä, jolloin saavutetaan hyvät ominaisuudet korkeissa lämpötiloissa yhdistettynä ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tiivisterunkojen korroo-15 sionkestävyyteen.

Monissa mainituista sovelluksista magneettinestetiivisteitä voidaan myös käyttää yhdistettynä johonkin muuhun akselitiivistetyyppiin, kuten keskipako- tai labyrinttitiivisteisiin.

20

Magneettisesti aktiiviset voiteluaineet käyttäytyvät muiden magneetti-:V- nesteiden tavoin, jolloin niiden sijaintia voidaan ohjata kesto- tai säh- • kömagneettien avulla. Magneettikentän vaikutuksesta ne voivat vas- ·;.· tustaa kiihtyvyys-ja keskeiskiihtyvyysvoimia sekä maan vetovoimaa.

25 Voiteluaine voidaan paikoittaa oikeaan paikkaan ja myös pitää siellä.

.· Voitelun suorittamiseen tarvittava voiteluainetilavuus pienenee murto-osaan verrattuna tilanteeseen, jossa voitelu suoritetaan normaalilla voiteluaineella. Voiteluolosuhteet kosketuskohdassa pysyvät vakaina ja mahdollisesti voitelemattomat kosketukset vältetään.

30 .'*' Vierintälaakerit ovat tyypillisimpiä magneettisesti aktiivisten voiteluai- neiden käyttökohteita. On mahdollista rakentaa kuvan 3 kaltainen ,··· kuulalaakeri, joka ei tarvitse erillistä tiivistystä. Tällainen kestää eri- ,···. tyisesti vaikeissa olosuhteissa paremmin kuin normaali tiiviste-laake- 35 riyhdistelmä. Myös hydrostaattisia ja -dynaamisia liukulaakereita on •»· ' mahdollista toteuttaa magneettinestevoideltuina. Pitkä käyttöikä, pieni kitka, hyvä kuormitettavuus ja äänettömyys ovat tärkeimpiä 114052 7 magneettinestevoideltujen laakereiden etuja. Erityisesti olematon tartuntakitka liikkeellelähdössä yhdistettynä hyviin ominaisuuksiin suurilla nopeuksilla on monille muille laakerityypeille tuntematon ominaisuus.

5 Käytännössä magneettisesti aktiivisia voiteluaineita on käytetty tekstiiliteollisuudessa kutomakoneiden langansyöttölaitteistoissa, jotka pyörivät nopeasti mutta eivät saa sotkea ympäristöä. Toinen paljon tutkittu sovelluskohde ovat olleet tietokoneiden kiintolevyasemien 10 käyttökoneistot, joissa on pyrkimys saada laakerointien kuluminen pienemmäksi. Muita sovelluskohteita ovat erilaiset puhtaassa ympäristössä toimivat robotit sekä hiljaisuuden vuoksi levysoittimien käyttökoneistot.

15 Laakerointien ohella toinen tutkittu voitelukohde on ollut hammaspyö-räkosketukset. Voidaan rakentaa vaihdelaatikko, jossa voitelu hoidetaan magneettisella voiteluaineella ja joka tiivistetään magneetti-tiivisteillä.

20 Vaimennus on vielä yksi tyypillinen magneettinesteiden sovelluskohde koneenrakennuksen alalla. Niitä käytetään erityisesti toiminnan tarkkuutta vaativissa sovelluksissa, joita ovat askelmoottorit ja erilaiset mittarit. Mahdollisuus ripustaa mittarin liikkuva osa magneetti-·:·· nesteen avulla vähentää tartuntakitkaa, joka aiheuttaa suuren osan 25 virheistä tarkkojen mittareiden liikkeissä. Askelmoottoreissa vaimennuksen tarkoituksena on nopeuttaa moottorin toimintaa vähentämällä värähtelyä ja lyhentämällä asettumisaikaa. Magneettinesteiden avulla voidaan askelmoottorin vaimennus toteuttaa kahdella eri tavalla. Kuvassa 4 on esitetty magneettinesteen sovellus kestomagneetin si-30 sältävissä askelmoottoreissa. Magneettineste on sijoitettu staattorin ja roottorin väliin ja se pidetään siellä magneettikentän avulla. Toinen tapa on käyttää inertiavaimenninta, jossa vaimentimessa oleva massa ja vaimentimen kuori on erotettu toisistaan magneettinesteen avulla.

’;;;· 35 :·: Kuvassa 5 on esitetty magneettiventtiili, jota voidaan myös käyttää menetelmässä. Tässä magneettiventtiili käsittää läpivirtauskanavan, 114052 8 magneettikentän aikaansaavan käämin C, joka vaikuttaa läpivirtaus-kanavassa D kulkevaan magneettinesteeseen magneettikentän avulla sekä tuloyhteen A ja lähtöyhteen B. Tämäntyyppisessä venttiilissä ei ole liikkuvia osia. Magneettinesteen lämpötilan muuttuessa 5 venttiilin läpi viilaavan magneettinesteen virtausominaisuudet muuttuvat nimen-omaan sen kautta, että magneettinesteessä olevien par-tikkeleiden lämpötila ja magnetisaatio muuttuu.

Kuvassa 6 on esitetty magnetoreologisen elastomeerin käyttö vä-10 rähtelyn vaimennuksessa. Siinä koneenosan M ja alustan S välissä on magnetoreologista elastomeeriä oleva kappale E. Kappaleen E materiaalin moduuli voidaan vakioida käyttämällä kantoelastomeeriin dispergoituneita ferromagneettisia partikkeleita, joiden magneti-saation muutos lämpötilan muuttuessa kompensoi kantajamateriaalin 15 lämpötilariippuvan moduulinmuutoksen. Edellytyksenä on sellaisten ferromagneettisten partikkeleiden käyttö, joiden magnetisaatio muuttuu laitteen käyttölämpötila-alueella.

Seuraavassa on esitetty joitakin kysymykseen tulevia materiaaleja, 20 joita voidaan käyttää kantonesteessä lämpötilan vaikutuksesta nesteen reologisia ominaisuuksia muuttavina ferromagneettisina partikkeleina. Näitä materiaaleja voidaan käyttää myös magnetoreologi-sessa elastomeerissa.

: ·. Seos tai yhdiste__Tmmp__Tnirift_

Gdj.y Fey__-200oC-+130°C +130oC...+210°C

Gds Fe? Fes 019__+13°C__+291 °C

Gd Co__+20°C__

Nh.yZny Fe?Q4 — +50°C-+570°C

25 : l Magneettinesteiden valmistamiseen voidaan käyttää ennestään tun- ; . nettuja menetelmiä ja kantonesteitä, ja ferromagneettinen materiaali voidaan valita halutun lämpötilakäyttäytymisen mukaan. Magneto-” Teologisten elastomeerien valmistuksessa voidaan käyttää ennes- 30 tään tunnettuja menetelmiä ja elastomeereja, mukaanlukien kumi-*:!. seokset.

Q 11405? y

Edellytyksenä nesteen Teologisten ominaisuuksien (esim. viskositeetin) vakioimiselle eli tekemiselle suhteellisen riippumattomaksi lämpötilasta on juuri se, että kantonesteeseen dispergoituneiden ferro-5 magneettisten partikkeleiden magnetisaation muutos lämpötilan funktiona tietyllä lämpötila-alueella kompensoi kantonesteen Teologisten ominaisuuksien muutoksen lämpötilan funktiona samalla lämpötila-alueella ainakin osittain, kun neste on magneettikentässä.

Tällöin magneettikenttää voidaan käyttää ainoana nesteen viskosi-10 teettiin vaikuttavana muuttujana tai lämpötilan muutoksen vaikutus saadaan ainakin pienemmäksi. Analogisella tavalla voidaan magne-toreologisen elasto-meerin moduuli vakioida järjestämällä siihen ferromagneettisia partikkeleita, joiden magnetisaation muutos kompensoi kanto-elastomeerin muutokset tietyllä lämpötila-alueella ainakin 15 osittain. Keksintöä ei ole kuitenkaan rajoitettu aineominaisuuksien vakiointiin, vaan haluttaessa voidaan, valitsemalla magnetisaation muutossuunta lämpötila-alueella toisinpäin, myös vahvistaa magneettikentässä olevan magnetoreologisen nesteen tai elastomeerin Teologisten ominaisuuksien tai moduulin lämpötilariippuvuutta.

20

Claims (8)

10 114052

1. Menetelmä magneettinestettä tai magnetoreologista elastomee-5 ria sisältävässä laitteessa, jossa käytetään ferromagneettista materiaalia olevia partikkeleita ja niiden kantonestettä käsittävää magneettinestettä tai niiden kantajana toimivaa elastomeeria ja mainittujen partikkeleiden ja laitteeseen muodostetun magneettikentän yhteisvaikutuksella vaikutetaan magneettinesteen tai elastomeerin 10 Teologisiin ominaisuuksiin tai vastaavasti moduuliin, tunnettu siitä, että lämpötilan muutoksella vaikutetaan partikkeleiden magnetisaa-tiosta riippuviin ominaisuuksiin muuttamalla magneettinesteen tai elastomeerin lämpötilaa alueella (a1, a2, a3), jossa partikkeleiden sisältämän ferromagneettisen materiaalin magnetisaatio muuttuu läm-15 pötilan funktiona, tai käytetään partikkeleita, joiden sisältämän ferromagneettisen materiaalin magnetisaatio muuttuu lämpötilan funktiona alueella (a1, a2, a3), jossa magneettinesteen tai elastomeerin lämpötila muuttuu laitteen käytön johdosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ferromagneettisen materiaalin magnetisaatio saavuttaa minimiarvon lämpötilan muutosalueella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 lämpötilan muutosalueella on Curie-piste (Tcurie), jossa ferromagneettinen materiaali muuttuu paramagneettiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötilan muutosalueella on kompensaatiopiste (Tcomp), jossa mate- 30 haalin eri atomien magneettisten momenttien antiferromagneettisen kytkennän johdosta materiaalin magnetisaatio pienenee tai kasvaa. ;· 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun- , ·· nettu siitä, että ferromagneettinen materiaali on yhdiste, metalliseos 35 tai oksidi ja sisältää ainakin yhtä seuraavista komponenteista: rauta, : nikkeli, koboltti, harvinainen maametalli. 114052

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että magnetisaation muutoksen aiheuttava lämpötilan muutos tapahtuu alle 350°C olevalla lämpötila-alueella.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että sitä käytetään nesteen viskositeetin tai elastomeerin moduulin pitämiseksi vakiona halutulla lämpötila-alueella.

8. Magnetoreologinen neste tai elastomeeri, joka käsittää kanto-10 nestettä tai -elastomeeriä ja ferromagneettista materiaalia olevia partikkeleita, tunnettu siitä, että materiaalin magnetisaatiota lämpötilan funktiona esittävässä kuvaajassa on kompensaatiopiste (TCOmp), jonka läheisyydessä materiaalin eri atomien magneettisten momenttien antiferromagneettisen kytkennän muutoksen johdosta materiaa-15 Iin magnetisaatio pienenee tai kasvaa. k 12 1 14052