FI113815B - Menetelmä moottoriryhmän nopeuden muuttamiseksi - Google Patents

Description

113815

Menetelmä moottoriryhmän nopeuden muuttamiseksi

Keksinnön tausta j Tämän keksinnön kohteena on menetelmä moottoriryhmän nopeu den muuttamiseksi, erityisesti käynnistämiseksi tai pysäyttämiseksi, joka moot-5 toriryhmä käsittää useita oikosulkumoottoreita tai tahtimoottoreita ja näitä ohjaamaan sovitettuja verkkosuuntaajia, kun moottoreiden syötön nimellisteho, kiihdytysteho loppunopeudella ja häviöiden osuus käytetystä tehosta tiedetään.

Useilla teollisuuden aloilla on tarpeen käynnistää useita sähkömoot-10 toreita yhtäaikaisesti. Esimerkiksi paperi- tai metalliteollisuudessa useita moottoreita on kytketty ryhmiksi, joita tulee ohjata yhdenmukaisella tavalla ryhmien ollessa mekaanisesti toisiinsa sidottuja. Tällainen ryhmä on esimerkiksi paperikoneen kuivatusryhmä, jossa useita moottoreiden pyörittämiä sylintereitä on mekaanisesti toisiinsa kytkeytyneinä.

15 Tällaisten raskaiden ryhmien kiihdytykseen tarvittava vääntömo- mentti on huomattavasti suurempi kuin normaalin tuotantoajon vaatima momentti. Raskaita ryhmiä käynnistetään perinteisesti yksi ryhmä kerrallaan ja yhden ryhmän käynnistys kestää loppunopeudesta riippuen noin 5 minuuttia. Yleisesti käynnistys toteutetaan ohjaamalla moottoreita lineaarisella kiihdytys-20 rampilla vakiomomentilla.

Suuressa ryhmäkäyttökokonaisuudessa, kuten paperikoneen yhteydessä moottoreiden verkkosyöttö on jaettu osiin, joita kutsutaan syöttöyksi-köiksi tai syöttöryhmiksi. Yksi syöttöyksikkö syöttää sähkötehoa useisiin eri : sähkökäyttöihin, eli moottoreiden ohjauslaitteen kautta moottoreille. Syöttöyk- • · i *·· 25 sikkö koostuu erityyppisistä sähkölaitteista, kuten muuntajista, kiskosilloista tai • :* *: suurvirtakaapeleista, syöttösuuntaajista ja suojalaitteista.

··,*·: Syöttöryhmä mitoitetaan sähköisesti jatkuvan käytön kuormituksen . mukaan, joka määräytyy tuotannossa tarvittavien mekaanisten momenttien ja nopeuksien tulojen summan perusteella ja käyttäen yhteenlaskussa käyttö-30 ryhmille määriteltyjä tyypillisiä kertoimia.

; Perinteinen käyttöratkaisu moottoriryhmien yhteydessä koostuu ' vaihekulmaohjatusta tasavirtakäytöstä, joka ottaa verkosta vakiomomentilla .· aina saman näennäistehon, joka on pätötehon ja loistehon vektorisumma.

: Tämä tarkoittaa sitä, että syöttölaitteet on mitoitettava tasavirtakäytön yhtey- _ <, 35 dessä näennäistehon perusteella.

• · 2 113815

Nykyaikaisempi käyttöratkaisu on vaihtovirtakäyttö, joka ottaa verkosta käytännössä ainoastaan pätötehoa hyödyntäen sinänsä paremmin syöt-j töryhmän komponentteja. Vakiomomentilla pätöteho kasvaa lineaarisesti no- j peuden mukana. Vaihtovirtakäytössä on erillinen verkkosuuntaaja, jota käyte- i 5 tään sähkön tasasuuntaamiseen kaikille erillisille moottoreita ohjaaville suuntaajille. Koska loisteho puuttuu vaihtovirtakäyttöjen yhteydessä käytännössä kokonaisuudessaan, tarvitaan suurien kokonaisuuksien, kuten paperikoneen yhteydessä ainakin yksi syöttöryhmä vähemmän kuin tasavirtakäytöillä.

Nykyisten paperikoneiden yhteydessä kuivatusryhmien huopavien-10 nit on järjestelty siten, että useita kuivatusryhmiä joudutaan käynnistämään samanaikaisesti. Tällöin perinteistä lineaariseen kiihdytykseen perustuvaa käynnistystapaa ei voida käyttää, sillä käynnistyksen loppuvaiheessa lineaari-rampilla tarvitaan normaaliin mitoitusarvoon nähden huomattavan suuri teho, josta seuraa ylikuormitus kuivatusryhmien taajuusmuuttajien etulaitteissa, ku-15 ten syöttömuuntajassa tai syötön suuntaajasta. Tämä tilanne voidaan välttää ylimitoittamalla huomattavasti syötön etulaitteet valitsemalla niin monta syöt-tömuuntajaa ja syöttöyksikköä, että niiden teho on sellaisenaan riittänyt kaikkien samanaikaisesti käynnistettävien ryhmien syöttöön myös lineaarisen kiihdy-tysrampin loppuosalla. Ylimitoittaminen aiheuttaa kuitenkin merkittävästi lisää 20 laitekustannuksia ainoastaan hetkittäin käynnistystilanteessa tarvittavaan käyttöön. Lisäksi ylimitoittaminen lisää merkittävästi laitteille tarvittavaa tilaa.

Keksinnön lyhyt selostus • * « ’· Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä moot- • · : toriryhmän käynnistämiseksi, joka välttää edellä mainitut epäkohdat, ja mah- j *·* 25 dollistaa raskaan moottoriryhmän käynnistämisen ilman ylimitoitettuja *:*·: laitteistoja yksinkertaisella ja luotettavalla tavalla. Tämä tarkoitus saavutetaan :·· keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että •" *: menetelmä käsittää käynnistettäessä vaiheet, joissa määritetään ensimmäinen ajanhetki, jolloin moottoreiden ottama teho vastaa syötön nimellistehoa 30 kiihdytettäessä ennalta määritetyllä kiihtyvyydellä, kiihdytetään moottoreita ensimmäiseen ajanhetkeen asti oleellisesti ennalta määritetyllä kiihtyvyydellä, lasketaan ohje kiihtyvyydelle moottoreiden nopeuden funktiona, jolla ; kiihtyvyydellä moottoreiden ottama teho vastaa syötön nimellistehoa, ja : kiihdytetään moottoreita muuttuvalla kiihtyvyydellä ensimmäisen ajanhetken , v, 35 jälkeen loppunopeuden saavuttamiseksi.

! 113815 3

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että moottoriryhmän käynnistäminen toteutetaan aluksi kiihdyttämällä moottoreita oleellisesti vakiokiihty-vyydellä, kunnes saavutetaan syöttöryhmän terminen teho, jonka jälkeen kiihtyvyyttä säädetään siten, että syöttöryhmä pysyy mainitulla tehorajalla. Kek-5 sinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan se hyöty, että raskaan moottori-ryhmän syöttöä ei tarvitse ryhmän käynnistystä varten varustaa ylimitoitetuilla etulaitteilla. Näin saavutettava kustannushyöty on merkittävän suuruinen.

Keksinnön mukaisella menetelmällä käynnistysaika kasvaa tunnettuun tekniikkaan nähden, mikäli tunnetulla tekniikalla käynnistettäessä syöttö-10 jen etulaitteet ylimitoitetaan edelläkuvaillulla tavalla. Mikäli taas käytetään tunnetun tekniikan mukaista käynnistysmenetelmää normaalisti mitoitetuilla etu-laitteilla, ei kokonaista ryhmää saada käynnistettyä yhdellä kertaa. Keksinnön mukainen menetelmä toteuttaa raskaan ryhmän käynnistämisen optimaalisella tavalla hyödyntäen suuntaajien etulaitteiden koko kapasiteetin.

15 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää periaatteellista esitystä syöttöryhmästä,

Kuvio 2 esittää graafista esitystä tehosta ajan funktiona keksinnön 20 mukaisen menetelmän yhteydessä, ja

Kuvio 3 esittää nopeutta ja kiihtyvyyttä ajan funktiona keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä.

» * • · >

* I

: Keksinnön yksityiskohtainen selostus t»· *

Kuviossa 1 on esitetty periaatteellisella tasolla ryhmäkäyttöön ylei- ·:··: 25 sesti käytettävän syöttöryhmän rakenne. Syöttöryhmä saa sähkösyöttönsä syöttömuuntajan 1 kautta. Syöttömuuntaja syöttää pienjännitteistä vaihtojänni- .··*, tettä kiskostoon, johon on yhdistetty yksi tai useampia syöttösuuntaajia 2.

Syöttösuuntaajien tehtävänä on muodostaa tasajännitettä erillisille vaihtosuun-. taajille 3, jotka ovat kytketty ohjaamaan ryhmäkäytön moottoreita 4. Yksi moot- *;;; 30 tori saattaa pyörittää useampaa telaa 5 tai sylinteriä siten, että moottorin akseli • » *··/* on varsinaisesti yhdistetty yhteen telaan tai sylinteriin ja muut moottorin pyörit- :v: tämät telat on mekaanisesti yhdistetty pyöritettävään telaan kokonaisen telas- ton 6 käyttämiseksi.

« · · .*, Kuviossa 1 on esitetty kolme yksittäistä telaryhmää 6, joita on sovi- 35 tettu ohjaamaan viisi moottorin 4 ja vaihtosuuntaajan 3 yhdistelmää. Tällainen • · * · *»* 4 113815 kokonaisuus voi esimerkiksi muodostaa yhden ryhmän, jonka nopeutta tulee säätää kaikissa toimintatilanteissa yhtenäisesti. Moottoreiden nopeudella tarkoitetaan ryhmäkäyttöjen yhteydessä moottoreiden pyörittämien telojen muodostaman radan ratanopeutta. Ratanopeus voidaan yksinkertaisella tavalla 5 muuttaa moottorin tai telan kulmanopeudeksi telojen säteiden ollessa tunnettuja.

Kuviossa 1 esitetyssä ja sinänsä tunnetussa ratkaisussa käytettävät suuntaajat, sekä syöttösuuntaaja 2 ja vaihtosuuntaajat 3, mahdollistavat moottoreiden jarruttamisen generaattoreina siten, että jarrutusteho syötetään takai-10 sin tasajännitevälipiiriin muiden vaihtosuuntaajien käytettäväksi, tai tasajänni-! tevälipiirin ja syöttösuuntaajan läpi aina syöttävään verkkoon asti. Energiaa kahteen suuntaan siirtäviä vaihtosuuntaajia kutsutaan yleisesti verkkosuuntaa-jiksi.

Keksinnön mukaista menetelmää selitetään nyt viitaten kuvion 2 15 graafiseen esitykseen tehosta P ajan t funktiona kiihdytyksen yhteydessä. Kuviossa 2 esitetty teho on yksittäisen ryhmäkäytön, eli raskaan moottoriryhmän, joka käynnistetään yhtäaikaisesti, kokonaisteho. Kuvio 2 on laadittu ainoastaan geometrista tarkastelua varten keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi, eikä näin ollen edusta mitään varsinaista reaalista järjestelmää.

20 Koska kuvion 2 kuvaaja on esitetty tehona ajan funktiona, edustaa kuvaajan pinta-ala energiaa, joko massoihin sitoutunutta liike-energiaa tai häviöiden voittamiseksi tehtyä työtä. Kuvion 2 kolmion O.TaCctL korkeus PaCct on kiihdytysteho loppunopeudella Vmax, kun kiihdytys on lineaarinen ramppi, eli • kun kiihtyvyys pidetään vakiosuuruisena. Loppunopeus Vmax saavutetaan •»· * 25 ajassa Tacct· Nykyisten taajuusmuuttajien perusominaisuuksiin kuuluu erityyp-piset toiminnot, joista moottoreiden kiihdyttäminen lineaarisesti on yksi ylei- • » simpiä. Toisin sanottuna taajuusmuuttajaa voidaan ohjata kiihtyvyysohjeella.

• · ... Tehon Pacct osuus TacctM = P|0Ss on häviöitä ja osuus ML on liike- energian lisäykseen tarvittava teho. Molemmat mainitut osuudet ovat ryhmä-30 käyttöjen, kuten paperikoneen ryhmien suunnittelussa käytettäviä mitoituksen * *» * ·: lähtöarvoja, ja näin tunnettuja arvoja.

Edelleen kuviossa 2 kolmion O.T1.K korkeus Pns on syötön nimellis-teho, joka saavutetaan hetkellä T1 lineaarisella kiihdytyksellä. Lineaarisen • · ·. kiihdytyksen maksimiteho Pacct on näin ollen paljon suurempi kuin syötön ni- ’·’ 35 mellisteho Pns. Kolmion O.M.L pinta-ala edustaa liike-energiaa loppunopeudel- ‘la Vmax, ja kolmion O.J.K pinta-ala on liike-energia nopeudella Vi, joka saavu-*» » 113815 5 tetaan hetkellä Ti kiihdytyksen ollessa lineaarinen ramppi. Koska häviöiden suuruus kasvaa vakiomomentilla suoraan verrannollisena nopeuteen, voidaan määrittää s (1) 1 acct ja (2) 1 acct 10

Keksinnön mukaisesti määritetään ensimmäinen ajanhetki Ti, jolloin moottoreiden ottama teho vastaa syötön nimellistehoa kiihdytettäessä ennalta määritetyllä kiihtyvyydellä a-\. Kiihtyvyyden ai arvoksi valitaan arvo, jolla moottorit kiihdytetään nopeasti siihen suuruuteen, jossa tehoa ei voida ottaa 15 moottoreiden syötöstä enempää. Kiihtyvyyden arvona voidaan käyttää sellaista kiihtyvyyttä, jolla pysytään kiihdytettävien mekaanisten osien ja toimintojen kannalta turvallisella tasolla. Kiityvyyden ai suuruudeksi valitaan edullisesti ai = Vmax/TaCct, jolla vaihtosuuntaajia ohjataan aikavälin 0 - Ti aikana. Tällä aikavälillä häviöteho muuttuu pitkin janaa OJ.

20 Ajanhetken Ti jälkeen moottoreiden kiihdyttäminen loppunopeuteen täytyy toteuttaa muutoin kuin jatkamalla lineaarista kiihdytystä, sillä hetkellä Ti * moottoreiden ottama teho on saavuttanut syötön nimellistehon. Keksinnön ’ menetelmän mukaisesti lasketaan ohje kiihtyvyydelle a2 moottoreiden nopeu- . den v funktiona, jolla kiihtyvyydellä moottoreiden ottama teho vastaa syötön j 25 nimellistehoa.

* »* *» [ ‘ Hetkellä Ti siirrytään tehonrajoitukseen, joka seuraa kuvion 2 mu- :' kaista suoraa KN tehorajalla Pns lineaarisesti kasvavan tehon KL sijasta. Kos ka tehoa rajoitetaan, kiihtyvyys laskee, ja nopeuden kasvaminen hidastuu. Ku-viossa 2 käyrä JR kuvaa häviöiden kasvamista ajanhetken Ti jälkeen. Kuten 30 aikaisemmin mainittiin, häviöt ja nopeus kasvavat toisiinsa nähden tietyssä suhteessa, joten nopeuden käyttäytyminen on käyrämuodoltaan häviöitä vas-taava. Keksinnön mukaisesti tehoa rajoitetaan laskemalla kiihtyvyydelle arvo, ’ joka pitää tehon sille sallitussa arvossa.

Loppunopeustavoitteena on nopeuden suuruus Vmax. Lineaarisella 35 kiihdytyksellä loppunopeus saavutettaisiin ajanhetkellä Tacct, mikäli tehoa olisi 113815 6 käytettävissä. Tällöin kiihdytykseen tarvittava liike-energian lisäys ajanhetkestä T-\ lähtien on kuviosta 2 tulkittuna puolisuunnikkaan J.K.L.M pinta-ala. Koska kiihdytyksen nopeudesta riippumatta saman massan kiihdyttämiseen samaan loppunopeuteen tarvitaan sama liike-energian lisäys, vastaavat puolisuunnik-5 kaan J.K.L.M ja käyräkylkisen puolisuunnikkaan J.K.N.R pinta-alat toisiaan. Käyräkylkinen puolisuunnikas rajoittuu ajanhetkeen T2 (jana NR), jolloin tavoiteltu loppunopeus Vmax on saavutettu.

Kuvion 2 kolmion O.L.M pinta-ala eli liike-energia on 10 (3) josta saadaan ratkaistua redusoidun massan m’ suuruus fp -p λ m'=T —-— (4) rn x acct y2 ' V * \ “ max / 15

Seuraavaksi sijoitetaan redusoitu massa m’ liikeyhtälöön

Pns=PlossT~ + ln'^-V, (5)

Fmax dt . \ : 20 jossa v on hetkellinen ratanopeus. Yhtälön ensimmäinen termi kuvaa häviöi- * den suuruutta nopeudella v ja toinen termi on johdettu tehon perusyhtälöstä “ ' „ W .. „ W Fs mas dv :·. P-— seuraavasti P- — = — =-= m—v.

: " t t t t dt : Redusoidun massan sijoittamisen ja yhtälön (1) huomioimisen jäi- t '" *: keen saadaan kiihtyvyyden dv/dt ohjearvo ratkaistua aikavälille Ti - T2 25 ('ft'Y (pjhtyxPna-PkJ) (6) • · [·’’ Keksinnön mukaisesti kiihdytetään moottoreita kiihtyvyydellä a2 en- i *** simmäisen ajanhetken Ti jälkeen. Edullisesti kiihtyvyyden a2 suuruudeksi vali- 30 taan edellä laskettu (dv/dt).

;y. Nopeus muuttuu kiihtyvyyden ohjearvon määräämällä tavalla välillä .··*. Ti - T2. Hetkellä T2 on saavutettu tavoiteltu loppunopeus Vmax, jonka jälkeen •«· 7 113815 kiihtyvyys saa arvon 0. Kiihdytyksen loputtua teho laskee kuviossa 2 esitettyä janaa NR pitkin, sekä jatkaa Pi0Ss suuruisena janan MR suuntaan. Käytettävä teho laskee näin häviötehon suuruiseksi, sillä tavoiteltu nopeus on saavutettu, ja työtä tarvitsee tehdä ainoastaan häviöiden voittamiseksi.

5 Aikavälin Ή - T2 pituus saadaan ratkaistua sijoittamalla redusoitu massa m’ liikeyhtälöön (5) ja integroimalla yhtälö muuttujien t ja v suhteen.

Kuviossa 3 on esitetty esimerkinomaisesti nopeuden ja kiihtyvyyden käyttäytyminen ajan funktiona keksinnön mukaista menetelmää toteutettaessa. Kuviossa 3 esitetty ratkaisu pyrkii esittämään ainoastaan käyrämuotojen 10 periaatteellisia muotoja, eikä minkään tietyn kokoonpanon simulointi- tai mittaustuloksia. Kuten kuviosta 3 havaitaan, kiihtyvyyttä pidetään oleellisesti vakiona hetkeen Ti asti, jona aikana nopeus kasvaa lineaarisesti. Hetken Ti jälkeen kiihtyvyyttä pienennetään tehorajalla pysymiseksi, jolloin nopeuden kasvuvauhti hidastuu, kunnes hetkellä T2 nopeus saavuttaa loppunopeuden Vmax· 15 Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös hidastet taessa tai pysäytettäessä raskas moottoriryhmä. Tällöin aluksi hidastaminen suoritetaan tehorajassa siten, että hidastuvuutta ohjataan sellaiseksi, että jarrutettaessa moottoreilla näiden tuottama teho P säilyy tehorajassa Pns. Tällöin nopeus muuttuu hidastuvuusohjeen määräämänä. Kuten edellä mainittiin, 20 keksinnön mukaisiin käyttöihin liittyvät suuntaajat on varustettu kaksisuuntaisilla silloilla, jolloin moottorit voivat jarruttaa tehoa takaisin verkkoon.

Kun moottorit ovat saavuttaneet nopeuden, josta voidaan turvalli-: : sesti jarruttaa nollanopeuteen käyttäen lineaarista ramppia, siirrytään tähän • Γ; hidastustapaan. Lineaarisessa hidastuksessa täytyy edelleen huomioida sama j\, 25 seikka kuin lineaarisen kiihdytyksenkin yhteydessä, eli hidastus ei saa olla niin ... : suuri, että se vaurioittaisi koneiden mekaanisia osia. Hidastuvuuden yhteydes- ,,, ; sä voidaan yksinkertaistamisen vuoksi käyttää samoja aikarajoja hidastustapo- ...( jen muuttamiseen kuin kiihdytyksen yhteydessä, mutta päinvastaisessa järjes tyksessä. Tällöin hidastuksen voidaan katsoa alkavan ajanhetkellä -T2, jolloin 30 aletaan hidastus tehorajalla. Hetkellä -Ti siirrytään lineaariseen hidastukseen • · ·: ja moottorit seisahtuvat ajanhetkellä 0.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voi-daan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten ra- • * .··*. joitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimus- 35 ten puitteissa.

• · * • ·

Claims (5)

1. 8 113815
2. 1. Menetelmä moottoriryhmän nopeuden muuttamiseksi, erityisesti käynnistämiseksi tai pysäyttämiseksi, joka moottoriryhmä käsittää useita oi-kosulkumoottoreita tai tahtimoottoreita ja näitä ohjaamaan sovitettuja verk- 5 kosuuntaajia, kun moottoreiden syötön nimellisteho (Pns), kiihdytysteho (PaCct) loppunopeudella (Vmax) ja häviöiden osuus (P|0Ss) käytetystä tehosta tiedetään, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää käynnistettäessä vaiheet, joissa määritetään ensimmäinen ajanhetki (Ti), jolloin moottoreiden ottama teho vastaa syötön nimellistehoa kiihdytettäessä ennalta määritetyllä kiih-10 tyvyydellä (a-i), kiihdytetään moottoreita ensimmäiseen ajanhetkeen (Ti) asti oleellisesti ennalta määritetyllä kiihtyvyydellä (ai), lasketaan ohje kiihtyvyydelle (a2) moottoreiden nopeuden (v) funktiona, jolla kiihtyvyydellä moottoreiden ottama teho (P) vastaa syötön nimellis-15 tehoa (Pns), ja kiihdytetään moottoreita muuttuvalla kiihtyvyydellä (a2) ensimmäisen ajanhetken (T^ jälkeen loppunopeuden (Vmax) saavuttamiseksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää pysäytettäessä vaiheet, joissa lasketaan ohje hidas- 20 tuvuudelle (a2) moottoreiden nopeuden funktiona, jolla hidastuvuudella (a2) moottoreiden generoima teho (P) vastaa syötön nimellistehoa (Pns), hidastetaan moottoreita muuttuvalla hidastuvuudella (a2) ensimmäi-seen ajanhetkeen (Ti) saakka, jolloin hidastuvuus on saavuttanut ennalta :,· j määrätyn arvon (ai), 25 hidastetaan moottoreita ennalta määrätyllä hidastuvuudella (a-i) • ajanhetken (Ti) jälkeen. : 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määritetty kiihtyvyys (ai) määritetään laskemalla Vmax/Tacct, jossa Tacct on aika, joka kuluu ryhmän kiihdyttämiseen vakiomomentilla loppu-30 nopeuteen (Vmax) kiihdytysteholla (Pacct)·
4. 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnet- ' ; *' t u siitä, että ohje kiihtyvyydelle (a2) nopeuden (v) funktiona määritetään yhtä- löllä Λ -ς _ (PnsKA^Paca-PlossV) 2~T (P -P YVVP V ± acct V acct loss sV 1 acct / 9 113815 missä Vi on nopeus ensimmäisellä ajanhetkellä (T-i).
5. 5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moottoriryhmä on paperikoneen kuivatusosan kui-5 vatusryhmä. » * » 10 113815