FI113723B - Verkkojen tavoitettavuuden määrittäminen - Google Patents

Description

, 113723

Verkkojen tavoitettavuuden määrittäminen Keksinnön ala

Keksintö liittyy erilaisten tietoverkkojen tavoitettavuushan selvit-5 tämiseen ja raportoimiseen tietoverkkoympäristössä, etenkin yhdysverkkoon liitetyn verkon näkökulmasta.

Tekniikan tausta

Uuden langattoman viestintäteknologian eräänä sovellusmuotona 10 on pakettiradiojärjestelmä. Pakettiradioita on esimerkiksi radioamatöörihar-rastajien piirissä käytetty jo kauan, mutta matkaviestinten kehittymisen ja popularisoitumisen myötä myös verkkojen ominaisuudet ja käytettävyys ovat parantuneet. Eräänä laajalle levinneenä esimerkkinä voidaan mainita GPRS-verkko (GPRS; General Packet Radio System), joka mahdollistaa langatto-15 man Internetin tuomisen yksityiskäyttäjienkin ulottuville.

GPRS-verkossa tilaaja on yhteydessä verkkoon päätelaiteensa (MS) avulla siten, että liikenne kulkee paketteina tukiasemien (BTS) kautta tukiasemaohjaimelle (BSC). BSC:ltä liikenne reititetään palvelusolmulle SGSN (Serving GPRS Support Node), joka osaa edelleen paketteja liikennet-20 tä joko vastaanottajalle tai mahdollisesti muihin verkkoihin käyttäen yhdys-käytävätukisolmua GGSN (Gateway GPRS Support Node). Tilaajan hallin-noimisesta vastaavat vierailija- ja kotirekisterit (VLR Visitor Location Register; : HLR Home Location Register, vastaavasti). GPRS-verkkoon liittyy yleensä i myös piirikytkentäisten palveluiden käyttömahdollisuus, joka on toteutettu 25 GSM-tekniikasta tutulla tavalla.

·;·: Yhden operaattorin GPRS-verkon käyttö onnistuu ongelmitta niille operaattorin asiakkaille, jotka sijaitsevat verkon peltoalueella. Jos operaatio- • * · rin tekemät asetukset sallivat, voi asiakas olla yhteydessä myös GPRS-verkkoon kytkettyyn muuhun verkkoon, esimerkiksi Internetiin. Tällöin yhteys [!!! 30 otetaan GPRS-verkossa olevan GGSN-verkkoelementin kautta.

T Alkuperäiset standardia vastaavat tekniset määrittelyt eivät kuiten- kaan täysin ottaneet huomioon, miten asiakkaiden verkkovierailu toteutetaan.

Verkkovierailu tarkoittaa sitä, että operaattorin A asiakas C saapuu operaat-L, torin B verkon alueelle. Tällöin C:lle voitaisiin myydä joko A:n tai B:n tarjo- '!' ‘. 35 amia palveluita tai jättää tämä kokonaan palveluitta. Käytännössä asiakastyy- * : tyväisyyden takia viimeinen vaihtoehto on poissuljettu, joten A:n ja B:n on so- 2 113723 vittava keskenään palvelumallista, joka pyrkii ainakin varmistamaan kustannusvastaavuuden C:n aiheuttamasta liikenteestä ja ennen kaikkea pitämään asiakkaan tyytyväisenä.

Verkkovierailujen toteutustapaa eri operaattoreiden välillä havain-5 nollistetaan viittauksin kuvioon 1. Jotta verkkovierailu saataisiin toteutettua eri GPRS-verkkojen välillä, toimii markkinoilla erilaisia GRX (GPRS Roaming Exchange) -operaattoreita (kuvassa 1001 ja 1011). Nämä muodostavat keskenään yhdysverkon IC (Inter Connectivity) -liitäntäpisteiden 1000 kautta. Lii-täntäpisteeseen on kytketty yhteen eri GRX-operaattorien runkoverkkoja (ku-10 vassa 1002 ja 1012). Verkot ovat tyypillisesti WAN (Wide Area Network)-verkkoja, jolloin infrastruktuuriin voi kuulua esimerkiksi runkoverkon tyyppistä laajakaistaiseen liikenteen välittämiseen pystyvää kaapelointia, toistinele-menttejäja reitittimiä.

GRX-verkkoon 1001 kuuluu perusverkkoinfrastruktuurin 1002 li-15 säksi GRX-verkon ylläpitovälineet, jotka käytännössä on järjestetty runkoverkon yhteyteen. GRX-verkon asiakkaat, kuten kuvion 1 esimerkissä esimerkissä GPRS-operaattorien 11, 12 ja 13 verkot (kuviossa viitteet 1111, 1121, 1131) kytkeytyvät kukin oman reunareitittimensä (viitteet vastaavasti 1113, 1123, 1133) kautta verkkoon asiakasrajapinnan reitittimen (1003, 20 1004, 1005) kautta. Esimerkiksi GPRS-verkko 1111 kytkeytyy reunareititti- men (BG; Border Gateway eli yhdyskäytäväreititin) 1113 kautta GRX-verkkoon, jossa sen yhdyspisteenä on asiakasrajapinnan (CE; Customer Ed-: ge) reititin 1003. Reunareitittimen 1113 takana on GPRS-runkoverkko 1112, i joka sisältää verkon kannalta keskeisiä verkkoelementtejä kuten SGSN- ja 25 GGSN-solmuja. Muiden operaattoreiden GPRS-verkot on järjestetty vastaa-vasti.

GRX-verkon avulla GPRS-operaattorin 1111 asiakkaat voivat käyt- • · · tää verkkovierailuun esimerkiksi GPRS-verkkoa 1121, joka on eri operaatto- .:. rin hallinnoima. Tällöin verkon 1111 ytimessä (backbone) 1112 olevat verkko- 30 elementit ovat yhteydessä reunareitittimen 1113 kautta asiakasrajapinnan reitittimeen 1003, joka reitittää liikenteen tarvittaessa GRX-verkon runkover- \‘i kon 1002 kautta GPRS-verkon 1121 asiakasrajapinnan reitittimeen 1003 • t>>: reunareitittimelle 1123 toimitettavaksi. Näin liikenne päätyy GPRS-verkkoon 1121 ja sen ytimessä 1122 olevien verkkoelementtien kautta välitettäväksi ’ ‘. 35 tilaajille.

» · 3 113723

Vastaavasti onnistuu myös GPRS-verkon 1211 käyttäminen. Tällöin yhdysliikenteeseen käytetään GRX-operaattoreiden 1011 ja 1001 verkkoja. Liikenteen välittämiseksi tarvitaan tällöin myös GPRS-verkon 1211 perusinfrastruktuuria 1213, joka on reunareitittimen 1212 kautta yhteydessä 5 GRX-verkon 1011 asiakasrajapinnan reitittimeen 1013. Tämä välittää liikenteen edelleen runkoverkkoon 1012 ja edelleen yhdysverkon 1000 kautta GRX-verkkoon 1001, sen runkoverkkoon 1002 ja edelleen asiakasrajapinnan reitittimen 1003 kautta GPRS-verkkoon 1111.

Kuten kuviosta 1 huomataan, GRX-verkkoja voi käytännössä olla 10 useita. Näihin liitettyjä GPRS-verkkoja on siten jo varsin huomattava määrä, joka viimeaikaisten kehitystrendien perusteella on edelleen lisääntymään päin. Voidakseen palvella asiakkaitaan kunnollisesti operaattorin 1111 on tiedettävä oman GPRS-verkkonsa tavoitettavuus muiden operaattoreiden verkoista.

15 Verkon saavutettavuuden yleisen tilan selvittäminen on helppoa.

Kysehän on siitä, ovatko operaattorit sopineet keskenään verkkovierailujen sallimisesta. Tietyllä hetkellä verkon tavoitettavuuden selvittäminen ei sen sijaan ole triviaalia. Tämä onnistuu parhaiten kokeilemalla yhteydenottoa vierailtavan verkon alueelta, jopa toiselta puolelta maailmaa. Käytännössä asi-20 akkaat ovat hoitaneet kokeilemisen, ja kun yhteydenmuodostus ei onnistu, asiakkaat voivat antaa palautetta omalle asiakaspalvelulleen. Asiakaspalvelu **·' voi tutkia operaattorin reunareitittimen tilaa, ja yrittää selvittää mikä ei- v : toimivan verkon reunareititin olisi. Matkalla on kuitenkin yleensä erittäin mon- :.· .· ta linkkiä, mikä vaikeuttaa merkittävästi vian etsintää. Näin ollen asiakaspal- 25 velun on erittäin vaikea pysyä ajan tasalla verkon toiminnasta.

*:*·: Toteuttamalla verkkojen tavoitettavuuden määrittäminen keksin- ;···; nön mukaisesti itsenäisissä patenttivaatimuksissa kuvatulla tavalla saadaan « I · yllä kuvattu ongelma oleellisesti ratkaistua.

> 30 Keksinnön lyhyt yhteenveto ’ί*’ Tietoverkkojen tavoitettavuutta voidaan määrittää sellaisessa tie- toverkkoympäristössä, jossa ensimmäiseen verkkoon on kytketty ainakin yksi toinen tietoverkko, siten, että ensin luetaan toista tietoverkkoa kuvaavaa tie-\ toa määrittelytiedoksi, joka edelleen sisältää toisen tietoverkon identifioivan 35 järjestelmätunnisteen. Tämän jälkeen haetaan ainakin osa sellaisen ensim-mäisessä tietoverkossa olevan reitittimen reititystiedoista, joka reititin on yh- 4 113723 dyspisteenä toiseen tietoverkkoon. Haetuissa reititystiedoissa olevia tietoja verrataan määrittelytietoihin ja määritetään tavoitettavuus vertaamalla järjes-telmätunnisteita haetuissa reititystiedoissa oleviin tunnisteisiin, jolloin reititystiedoissa olevat tunnisteet osoittavat mainitun yhdyspisteen kautta tavoitetta-5 vissa olevia toisia tietoverkkoja.

Erityisesti keksintö soveltuu tilanteeseen, jossa eri operaattoreiden verkkoja on kytketty yhteen yhdysverkon avulla. Operaattorin verkon näkemien verkkojen tavoitettavuus voidaan määrittää yhdysverkon puolelta siten, että luetaan asiakasrajapinnan reitittimen näkemät reititystiedot. Tämän jäl-10 keen reititystiedot muutetaan selväkielisiksi vastaamaan operaattoreille annettuja tunnuksia reititystiedoissa olevien tunnusten perusteella vertaamalla niitä tietokoneeseen luettaviin määrittelytietoihin, jotka kuvaavat toisia tietoverkkoja ja sisältävät näitä identifioivia järjestelmätunnisteita. Esityksen selkeyttämiseksi keksinnön eräässä toteutusmuodossa voidaan lisäksi poistaa 15 toistuvat operaattoritunnukset.

Keksinnön eräässä toteutusmuodossa verkkojen tavoitettavuustie-toja muunnetaan lähetettävään muotoon ja lähetetään edelleen tietoverkkoon operaattorin asiakaspalvelun käyttöön. Keksinnön eräässä toisessa toteutusmuodossa verkkojen tavoitettavuustietoja tallennetaan sellaiseen muo-20 toon, joka mahdollistaa operaattorin asiakaspalvelulle tietojen selaamisen tietoverkkoliittymän avulla.

» ·

Keksintö voidaan toteuttaa myös siten, että reititystiedoissa tai näi- v : den perusteella saaduissa tavoitettavuustiedoissa havaitut muutokset poimi- • · I taan erikseen.

25 Keksintö soveltuu mille tahansa pakettikytkentäiselle verkkojärjes- :··: telylle, jossa verkkoja yhdistetään toisiinsa yhdysverkon avulla. Edullisessa suoritusmuodossa verkot ovat nimenomaisesti GPRS-verkkoja, jolloin yhdys- • · » verkot ovat GRX-tyyppisiä verkkoja. Tällöin reititystiedoissa olevat tunnukset ovat erityisesti itsenäisten järjestelmien (AS Autonymous System) tunnisteita T.‘. 30 eli AS-tunnuksia (AS Number). Lisäksi selväkieliseen muotoon muuttamises- sa voidaan käyttää GSM Associationin tuottamaa AS-tunnusten ja operaatto-!.’·> reiden vastaavuustietoa, jolloin muunnos saadaan lähes automaattiseksi ja : ‘’ ’: helposti ylläpidettäväksi.

»tl»

I I

i » t • » 5 113723

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten esimerkki-luonteisten kuvioiden 2 ja 3 avulla. Oheisissa piirustuksissa 5 kuvio 1 esittää tekniikan tasoa, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen ratkaisun arkkitehtuurin pääperiaatteita, ja kuvio 3 kuvaa keksinnön toteuttamiseksi tarvittavaa algoritmia.

10 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 2 on esitettynä järjestelmäympäristö, johon keksintö sijoittuu. Keksintö toteutetaan yhdysverkkoon, joka esimerkin tapauksessa on GRX-verkko 200. GRX-verkko koostuu oleellisesti edellä esitetyn kaltaisista komponenteista, joka kuviossa on yksinkertaistettu runkoverkoksi 206. Tä-15 män lisäksi GRX-järjestelmään kuuluu verkonhallintajärjestelmä 204, jonka avulla hoidetaan verkon ylläpitoon ja käytönhallintaan liittyviä asioita, muun muassa konfiguroidaan eri verkkoelementtejä. Verkonhallintajärjestelmään voidaan lisätä yhteisötietokanta 205, jossa pidetään kirjaa myös järjestelmään kytketyistä tai sen kautta saavutettavissa olevista operaattoreista tai 20 operaattoreiden verkoista. Tähän saadaan edullisesti tietoa GSM Associationin 220 tuottamasta tiedosta, joka on tallennettu jäsenten käyttöön tarkoitet- • I t *·''’ tuun yhteisötietokantaan 221. GSM Association on maailmanlaajuinen toisen v : ja kolmannen sukupolven GSM-operaattoreiden yhteenliittymä

• I

j (http://www.qsmworld.com/about/index.html, sivulla vierailtu 8.12.2001). Tie- 25 dot voidaan hakea verkonhallintajärjestelmään 204 GSM Associationin Inter-·:· · netiin kytketyltä palvelimelta 222 sinänsä tunnetulla tavalla. Tiedot voitaisiin ; " syöttää tietysti myös muulla tavoin tietokantaan 205, mutta tässä esitetty jär jestely takaa automatisoidun mekanismin, joka pysyy ajan tasalla ilman käsin suoritettavaa ylläpitotyötä. On selvää, ettei tietojen syöttämismekanismi tai ,; 30 -menetelmä järjestelmään 204 ole mitenkään oleellista keksinnön yleisimmän ;· perusajatuksen kannalta, vaan tämä on ymmärrettävä keksinnön eräänä mahdollisena sovellusmuotona. Samoin se, että käytetään nimenomaisesti verkonhallintajärjestelmää 204 tai sen yhteyteen järjestettyä palvelinta tavoi-tettavuustilan määrittämiseen, ei ole välttämätöntä. Tavoitettavuustila voi-*", 35 daan määrittää GRX-verkon 200 alueella miltä tahansa soveltuvalta palveli- ** · meitä tai reitittimeltä, jolle GRX-operaattori antaa riittävät pääsyoikeudet tar- 6 113723 vittavien eri verkkoelementtien tietoihin tai vaihtoehtoisesti jos eri verkkoelementit ohjelmoidaan toimittamaan tarvittavia tietoja tavoitettavuustilan määri-tysjärjestelmään.

Kuvainnollisesti GRX-runkoverkon 206 reunamilta löytyy asiakas-5 rajapinnan (CE, Customer Edge) reitittimiä 201, 202 ja 203, joita on ainakin yksi kutakin GRX-järjestelmään liitettyä GPRS-operaattoriverkkoa kohden. Asiakasrajapinnan reitittimet hoitavat, kuten aiemmin on esitetty, operaattorin verkkoon menevän pakettiliikenteen reitittämisen.

GRX-järjestelmään liittyneiden GPRS-operaattoreiden, joista kuvi-10 oon on selkeyden vuoksi merkitty ainoastaan GPRS-verkko 210, GRX-verkossa olevaa asiakasrajapinnan reititintä 201 kohden GPRS-verkossa on reunareititin 211. Tämä vastaanottaa asiakasrajapinnan reitittimeltä tulevat paketit ja reitittää ne edelleen runkoverkkoon 212 sekä päinvastoin. GPRS-operaattorin verkon ylläpito ja verkonhallinta hoidetaan esimerkiksi keskite-15 tysti verkonhallintajärjestelmää 213 käyttämällä. Verkonhallintajärjestelmällä säädellään eri verkkoelementtien toimintaa. Tässä yhteydessä keksinnön kannalta on erityisesti syytä mainita reunareititinten 211 asetusten ylläpito ja tarkkailu.

GRX-verkon 200 kautta ne GPRS-verkon 210 tilaajat, jotka ovat 20 esimerkiksi toisen samaan GRX-verkon 200 liittyneen operaattorin verkon , alueella tai jonkin toisen GRX-verkkoon 200 yhteydessä olevan GRX-verk- » » » koon liittyneen GPRS-verkon kuten 240 tai 250 alueella, voivat käyttää koti-: verkkonsa 210 tarjoamia palveluita. Tällöin asiakkaalle päin tuleva liikenne i kulkee reunareitittimen 211 kautta asiakasrajapinnan reitittimelle 201, edel- - 25 leen GRX-verkon runkoverkko-osaan 206, mahdollisesti muiden matkan var- ·:·! rella olevien GRX-verkkojen runkoverkko-osien 260 kautta päätyäkseen koh- deverkon 240 tai 250 runkoverkkoelementeille (241 tai 251, vastaavasti) väli- • · * tettäväksi tilaajalle. Asiakkaalta GPRS-verkon suuntaan tuleva liikenne rei-,:. titetään periaatteessa päinvastaisesti.

[*.*.* 30 Keksinnön mukaisesti tavoitettavuustietoja määrittävä palvelin ha- kee GPRS-operaattorin 11 verkon 210 näkemiä tavoittavuustietoja määrittä- • * | essään asiakasrajapinnan reitittimen 201 reititystiedot. Tämän jälkeen tavoi- tettavuustietoja verrataan yhteisötietoihin, minkä perusteella saadaan selville reitittimen näkemät GPRS-operaattoreiden verkot, esimerkiksi verkot 240 ja 35 250.

I · »

• I

7 113723

Saatu tieto voidaan tallentaa esimerkiksi tavoitettavuustietoja määrittävään palvelimeen, josta GPRS-operaattorin 11 asiakaspalvelu 230 voi hakea ne omalla päätteellään 232, joka on kytketty joko Internetiin 231 tai johonkin muuhun sopivaan yhdysverkkoon, esimerkiksi puhelinverkkoon tai 5 toiseen tietoverkkoon. Tiedot voidaan tallentaa suoraan hypertekstimuotoon (HTML) tai saattaa muuten luettavaan muotoon, esimerkiksi jonkin tietokantaa käyttävän skriptin avulla, tai tallentaa tekstimuodossa jolloin päästään käyttämään tavallista tiedostonsiirtoprotokollaa.

Tiedot voidaan myös lähettää asiakaspalvelulle tavoitettavuustie-10 toja määrittävältä palvelimelta käyttäen Internetiä esimerkiksi sähköpostitse tai jonkun Internetissä käytettävän tiedostonsiirtoprotokollan kuten FTP:n (File Transfer Protocol) avulla.

Siirrettävä tieto tai tiedon siirtämiseen käytettävä yhteys voidaan myös suojata. Esimerkki suojauksen mahdollistavasta menetelmästä on Se-15 cure Shell (SSH), joka tarjoaa myös suojatun tiedostonsiirtoyhteyden. Myös erilaisia julkisen avaimen salakirjoitusmenetelmiä voidaan käyttää, jos halutaan korostettua viestinnän luottamuksellisuutta, eli pitää tavoitettavuustiedot poissa muiden kuin GRX- ja GPRS-verkkojen operaattoreiden ulottuvilta.

Keksinnön yksityiskohtaisempi toteutus esitellään seuraavassa 20 kuvion 3 yhteydessä. Asiakasrajapinnan reitittimeltä 201 haetaan reititystietoja, esimerkiksi lähettämällä reitittimelle 201 pyyntö lähettää reititystiedot mää- * · « '··'·* rityspalvelimena toimivalle verkonhallintajärjestelmän palvelimelle 204. Täl- v : laiseen GET ALL-tyyppiseen viestiin vastauksena saadaan reititystaulukko • · :.· * 300, joka sisältää reitittimen näkemien muiden reitittimien IP-osoitteita, AS- 25 tunnuksia 301 sekä yhteisötunnisteita (Community Identifier) 302.

:··· Vastaavasti olemassa olevien GPRS-verkkojen AS-tunnuksia 312 voidaan hakea kolmannen osapuolen, kuten esimerkiksi GSM Associationin, ylläpitämästä tietokannasta 221 osapuolen palvelimen 222 kautta. Tällöin ,;, haetut tiedot 310 vastaavat luettavaa toista tietoverkkoa kuvaavaa määrittely- 30 tietoa, jolloin AS-tunnukset ovat toisia tietoverkkoja identifioivina järjestelmä-’:** tunnisteina. Yksinkertaisimmillaan tietokanta 221 on saavutettavissa Interne- !t*.j tiin 231 liitetyn palvelimen 222 kautta, jolloin tietojen lukeminen voidaan hoi- : ]": taa esimerkiksi yleisesti käytössä olevien Internet-selainohjelmien avulla.

‘, Kuten yllä todettiin, vertailutietojen alkuperällä ei ole varsinaisesti *; ’ *, 35 merkitystä keksinnön yksinkertaisimman toteutusmuodon järjestämisen kan- '· · naita, sillä tärkeää on ainoastaan kuvattujen AS-tunnusten 312 ja operaatto- 8 113723 reiden selväkielisten nimien 311 välillä oleva riippuvuus, jolloin operaattoreiden selväkieliset nimet muodostavat osan toista tietoverkkoa kuvaavasta määrittelytiedosta. Asiakasrajapinnan reitittimeltä 201 haettuja itsenäisten järjestelmien tunnisteita eli AS-tunnuksia 301 vastaavat, kuvaustiedossa ole-5 vat AS-tunnuksiin 312 liittyvät operaattorinimet 311, ovat arvokas tieto GPRS-operaattorin asiakaspalvelulle. Keksinnön esitettyyn sovelluskohteeseen tämä tapa tuottaa toista tietoverkkoa kuvaavaa määrittelytietoa on kaikkein taloudellisin.

Esimerkissä reititystiedot 300 ja toisia tietoverkkoja kuvaavaa, toi-10 siä tietoverkkoja identifioivia järjestelmätunnisteita sisältävää tietoa 310 haetaan GRX-verkon 200 verkonhallintajärjestelmän 204 yhteydessä sijaitsevalle palvelimen muistiin. Palvelin sisältää tyypillisesti muistivälineitä, suorittimen (CPU, Central Processing Unit) sekä välineet tiedon lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi. Ohjelmisto, jolla keksinnön mukaisesti määritetään verkko-15 jen tavoitettavuutta, tallennetaan muistivälineille. Ohjelmisto sisältää määritteitä suorittimen toiminnoille.

Palvelimen tutkii asiakasrajapinnan reitittimen reititystiedoista 300 AS-tunnukset 301. Jos reititystiedoista löytynyttä AS-tunnusta 301 vastaava tunniste 312 löytyy myös GSM Associationin taulukosta 310, valitaan GSM 20 Associationin taulukosta AS-tunnusta 312 vastaavaa määrittelytietoa 311, esimerkiksi kyseisen operaattorin nimi tai muu vastaava tunniste. Koska rei-tittimeltä 201 saatavissa reititystiedoissa voi käytännössä yhdellä AS-: tunnuksella olla useampia yhteisötunnisteita 302, on luettavuuden kannalta : edullista poistaa samaa AS-tunnusta vastaavat duplikaatit. Esimerkissä tätä 25 vastaa AS-tunnus ”61515”, jota kohden löytyy yhteisötunnisteet 312 ”001” ja ”002”.

Valitut määrittelytiedot 311, jotka on havainnollisuuden vuoksi rengastettu kuvioon 3, kopioidaan taulukkoon 320. Taulukossa olevat tiedot 321 vastaavat näin tietoja tavoitettavissa olevista verkoista. Lisäksi voidaan pois-;;; 30 taa GPRS-operaattoria GPRS 210 vastaava tunniste, esimerkissä '·;* OPERATOR 11”, sillä tämä vastaa lähinnä reunareititintä 211 ja sen takaa : löytyvää GPRS-operaattorin verkkoa. Tällä tiedolla ei ole käytännön merki- : * ’': tystä operaattorille itselleen verkkovierailujen onnistumiseksi tarvittavan verk kojen saavutettavuustiedon kannalta. Poistamista on havainnollistettu katkai-

i t I

•; :, 35 semalla kyseinen nuoli taulukoiden 310 ja 320 välillä.

9 113723 Käytännössä yllä esitetyt toimenpiteet tarkoittavat, että yhdyspis-teenä olevalta reitittimeltä haettuja reititystietoja voidaan muokata ennen tavoitettavuuden määrittämistä tai vastaavasti myös ennen määriteltyjen tavoi-tettavuustietojen toimittamista operaattorin asiakaspalvelun saataville.

5 Verkonhallintajärjestelmässä olevan palvelimen keräämät tiedot 320 toimitetaan sille GPRS-operaattorille (210), jonka asiakasrajapinnan reitittimeltä reititystietoja haettiin. Tätä varten käytetään palvelimen lähetysväli-neitä, jotka kuuluvat esimerkiksi verkkokortti ja palvelimen ohjelmistossa olevat tarvittavat protokollapinot. Palvelimella voi olla myös välineet pääsyn an-10 tamiseksi operaattorin edustajalle, eli käytännössä tarvittavat protokollapinot ja tarkistusmahdollisuus käyttöoikeudelle. Käyttöoikeuden tarkistaminen voidaan hoitaa esimerkiksi vertailemalla tietoja haettaessa käytetyn verkko-osoitteen ja/tai käyttäjätunnuksen vertaamista ennalta määritettyihin ja palvelimen muistivälineisiin tallennettuihin tietoihin.

15 Asiakasrajapinnan reitittimeltä 201 haettu reititystaulu kuvaa par haiten ajan tasalla olevaa tietoa, sillä reitittimet välittävät keskenään reititystietoja erilaisten tarkoitukseen määriteltyjen mekanismien mukaisesti. Tällöin yhden mahdollisena liikenteen kohteena tai lähteenä olevan GPRS-verkon reitittimen toimintatilan muuttuminen tulee suhteellisen nopeasti myös asia-20 kasrajapinnan reitittimen 201 tietoon. Toiselta katsantokannalta havaitaan tietysti myös, että jos asiakasrajapinnan reititin 201 ei tunne jotain tiettyä AS-*·.’·* tunnusta vastaavaa järjestelmää, kyseinen järjestelmä ei ole saavutettavissa ; ainakaan GRX-operaattorin verkon kautta, i.i ; GPRS-operaattorin asiakaspalvelulle voidaan toteuttaa myös so- 25 vellus, josta asiakaspalvelu voi esimerkiksi valitsemalla jonkun GPRS-ope- • · · raattorin saada tietoonsa sen, onko kyseisen operaattorin verkko tavoitetta- vissa operaattorin GRX-liittymän reitittimen reititystiedoissa. Tätä varten voi-

t t I

daan käyttää myös operaattorin AS-tunnusta.

Asiakaspalvelun tietojärjestelmä voi siis sisältää tietoja yhteystilas-': ; 30 ta tavoitettavissa olevista verkoista. Samoin, jos joku verkko ei ole tavoitetta- vissa, voidaan tietojärjestelmään kirjata tilaksi ’’operaattori ei ole tavoitetta- * * | vissa, tutkintaa ei ole vielä aloitettu”. Kun tarvittava tutkinta on myöhemmin : saatu suoritettua, voidaan tietojärjestelmään täsmentää tarkempi tavoitetta- \ vuustila.

35 Eräs keksinnön eduista on, että keksinnön mukaista järjestelmää ja menetelmää käyttämällä GRX-järjestelmän asiakkaana oleva operaattori 10 113723 voi itse tarkistamaan haluamiensa verkkojen tavoitettavuustilan. Tietoja voi käyttää hyväksi myös etsimällä uusia verkkovierailu (roaming) -kumppaneita. Keksintöä käyttämällä operaattorit näkevät helposti, onko haluttu partneri heti tavoitettavissa, vai tarvitseeko operaattorien ottaa yhteyttä GRX-palvelun-5 tarjoajiin toteuttaakseen verkkovierailun.

Keksintöä on kuvattu yleisluontoisesti ja vain erääseen esimerkki-sovellukseen käytettynä. On selvää että keksintöä voidaan käyttää myös muihin soveltuviin pakettikytkentäisiin järjestelmiin. Samoin GPRS-maail-maan sovellettuna reititystietojen kuvaus GSM Associationin taulukon tyyppi-10 seen tietoon 310 voidaan toteuttaa myös asiakaspalvelun tai ylläpidon päätteellä 232 tai erillisellä palvelimella, kunhan GRX-verkon asiakasrajapinnan reitittimeltä tuleva tieto 300 on ensin toimitettu joko sellaisenaan tai jalostetussa muodossa asiakaspalvelun käyttöön.

Koska asiakasrajapinnan reitittimet kuuluvat GRX-operaattorin 15 verkkoon ja ovat GRX-operaattorin ylläpidettäviä, on selvä, että GRX-ope-raattori päättää, mistä verkko-osoitteista reitittimet suostuvat vastaanottamaan reititystaulukkokyselyitä tai mihin osoitteisiin reitittimet suostuvat toimittamaan reititystietojaan. Tällöin voidaan ajatella myös liiketoimintamallia, jossa verkkojen tavoitettavuustiedon tai sen määrittämiseen tarvittavaa tietoa 20 myydään asiakkaana olevalle GPRS-operaattorille. Ansaintalogiikkana voi tällöin olla, että palvelua tarjotaan asiakasoperaattoreille kiinteään laskutuk-seen kuuluvana lisäarvopalveluna, tai palvelua voidaan vaihtoehtoisesti tarjo-: ta lisäarvopalveluna, josta veloitetaan kuukausimaksun tyyppistä maksua tai ; saavutettavuustietojen määrittämispalvelun käyttökertojen mukaan riippuvaa 25 maksua. Tätä varten tavoitettavuustietoja määrittävään palvelimeen tai tavoi-; · ·; tettavuustietoja toimittavaan (lähettävään ja/tai tarjoavaan) palvelimeen liite- ,*··. tään erilaisia käyttölaskureita tai tiketöintimekanismeja, joiden perusteella GPRS-operaattoria laskutetaan.

Yllä esitettyjen lukuisten erilaisten toteutus- ja toimintavaihtoehto-;;; 30 jen takia keksintöä on tulkittava patenttivaatimuksista ilmenevän hengen mu- ' ·; * ’ kaisesti.

* *

Claims (14)

113723

1. Menetelmä verkkojen tavoitettavuuden määrittämiseksi tietoverkkoympäristössä, joka käsittää tietoverkkoympäristön tietoverkkoja ku- 5 vaavaa määrittelytietoa, joka edelleen sisältää ainakin kyseisiä tietoverkkoja identifioivia järjestelmätunnisteita, ja jossa ensimmäiseen verkkoon on kytketty ainakin yksi toinen tietoverkko, jossa menetelmässä: - haetaan ainakin osa sellaisen ensimmäisessä tietoverkossa olevan reitittimen reititystiedoista, joka reititin on yhdyspisteenä toiseen tieto- 10 verkkoon, tunnettu siitä, että - luetaan toista tietoverkkoa kuvaavaa tietoa määrittelytiedoksi, joka edelleen sisältää ainakin toisen tietoverkon identifioivan järjestelmätunnis-teen, 15. määritetään toisen tietoverkon tavoitettavuus vertaamalla luettuja järjestelmätunnisteita haetuissa reititystiedoissa oleviin tunnisteisiin, jolloin reititystiedoissa oleva toisen tietoverkon tunniste osoittaa toisen tietoverkon olevan tavoitettavissa mainitun yhdyspisteen kautta.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20. valitaan määrittelytietoja ja/tai toista tietoverkkoa kuvaavaa tietoa määritellyn tavoitettavuuden perusteella, ja - lähetetään valittuja tietoja sen operaattorin edustajalle, jonka yh- " dyspisteenä olevan reitittimen tietoja haettiin, jolloin tietoverkon ylläpidosta .: : vastaava taho saa käyttöönsä tietoa yhdyspisteen kautta tavoitettavissa ole- * 25 vista verkoista.

'3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - valitaan määrittelytietoja ja/tai toista tietoverkkoa kuvaavaa tietoa määritellyn tavoitettavuuden perusteella, .:. - tallennetaan valitut tiedot, ja ··. 30 - annetaan pääsy tallennettuihin tietoihin sen operaattorin edusta- ’ i ’ jalle, jonka tietoverkon yhdyspisteenä olevalta reitittimeltä tietoja haettiin.

, ‘ : 4. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - määritettyjä tavoitettavuustietoja verrataan aiemmin määritettyi- .:. hin tavoitettavuustietoihin, ja 12 1 13723 - vertailun tuloksen perusteella valitaan muuttuneita tavoitetta-vuustietoja, jotka kuvaavat tietoverkkoja, joiden tavoitettavuustila on muuttunut aiemman määrityksen jälkeen.

5. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 - haettuja reititystietoja verrataan aiemmin haettuihin reititystietoi hin, - vertailun tuloksen perusteella valitaan muuttuneita reititystietoja vastaavat määrittelytiedot, jotka vastaavat tietoverkkoja, joiden tavoitettavuustila on muuttunut aiemman määrityksen jälkeen.

6. Vaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - mainittu ensimmäinen tietoverkko on pakettiradioverkon yhdys-verkko (GRX), - mainitut toiset tietoverkot ovat pakettiradioverkkoja (GPRS), - haetut reititystiedot sisältävät ainakin itsenäisten järjestelmien 15 (AS) tunnisteita, ja - toisia tietoverkkoja kuvaava määrittelytieto sisältää ainakin itsenäisten järjestelmien (AS) tunnisteita ja operaattorin ja/tai verkon tunnisteita.

7. Vaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisia tietoverkkoja kuvaava määrittelytieto haetaan kolmannen tahon ylläpi- 20 tämästä tiedostosta.

8. Järjestelmä verkkojen (250, 251) tavoitettavuuden määrittämiseksi tietoverkkoympäristössä, jossa ensimmäiseen verkkoon (200) on kyt- : ketty ainakin yksi toinen tietoverkko (210), joka järjestelmä sisältää ,; · - toisia tietoverkkoja kuvaavaa määrittelytietoa (310), joka edelleen : 25 sisältää ainakin kyseisiä tietoverkkoja identifioivia järjestelmätunnisteita ··-I (312), .·*. - hakuvälineet (204) sellaisen ensimmäisessä tietoverkossa (200) olevan reitittimen (201) reititystietojen (300) hakemiseksi, joka reititin on yh-dyspisteenä toiseen tietoverkkoon (210), tunnettu siitä, että järjestelmä 30 sisältää - välineet (204) toisen verkon tavoitettavuuden määrittämiseksi, jotka välineet on sovitettu vertaamaan määrittelytiedon (310) järjestelmätun- ' nisteita (312) haetuissa reititystiedoissa oleviin tunnisteisiin (301), jolloin reiti- '. tystiedoissa olevat toisen tietoverkon tunnisteet osoittavat toisen tietoverkon , 35 (240, 250) olevan tavoitettavissa mainitun yhdyspisteen kautta. 13 113723

9. Vaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää lisäksi ainakin - välineet (204) määrittelytietojen (311) ja/tai toista tietoverkkoa kuvaavan tiedon (312) valitsemiseksi määritellyn tavoitettavuuden perusteel- 5 la, ja - välineet (204) valittujen tietojen (320) lähettämiseksi sen operaattorin edustajalle, jonka verkon yhdyspisteenä mainittu reititin on.

10. Vaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää lisäksi ainakin 10. välineet (204) määrittelytietojen (311) ja/tai toista tietoverkkoa kuvaavan tiedon (312) valitsemiseksi määritellyn tavoitettavuuden perusteella, ja - välineet (204) pääsyn järjestämiseksi tallennettuihin tietoihin sen operaattorin edustajalle (230), jonka verkon yhdyspisteenä mainittu reititin 15 on.

11. Vaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää lisäksi ainakin - vertailuvälineet (204) määritettyjen tavoitettavuustietojen (320) vertaamiseksi aiemmin määritettyihin tavoitettavuustietoihin, ja 20. vertailuvälineistä riippuvat välineet muuttuneiden tavoitettavuus- tietojen (321) valitsemiseksi, jotka kuvaavat tietoverkkoja, joiden tavoitetta-vuustila on muuttunut aiemman määrityksen jälkeen.

12. Vaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että : i järjestelmä sisältää •,'.; 25 - vertailuvälineet (204) haettujen reititystietojen (300) vertaamisek- *:**: si aiemmin haettuihin reititystietoihin, ja - vertailuvälineistä riippuvat välineet muuttuneita reititystietoja vastaavien määrittelytietojen (311) valitsemiseksi, jotka vastaavat tietoverkkoja, joiden tavoitettavuustila on muuttunut aiemman määrityksen jälkeen.

13. Vaatimuksen 8-12 mukainen järjestelmä, tu n n ett u siitä, et tä ·: - mainittu ensimmäinen tietoverkko on pakettiradioverkon yhdys- ·/ verkko (GRX), - mainitut toiset tietoverkot (240, 250) ovat pakettiradioverkkoja 35 (GPRS), 113723 14 - haetut reititystiedot (300) sisältävät itsenäisten järjestelmien (AS) tunnisteita (301), ja - toisia tietoverkkoja kuvaava määrittelytieto (310) sisältää itsenäisten järjestelmien (AS) tunnisteita (312) ja operaattorin ja/tai verkon tun- 5 nisteita (311).

14. Vaatimuksen 8-13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää lisäksi ainakin - kolmannen tahon ylläpitämän tiedoston (221), ja - välineet (204), jotka on sovitettu muodostamaan tiedoston sisäl-10 löstä toisia tietoverkkoja kuvaavaa määrittelytietoa. I i * I t 113723 15