FI112087B - Menetelmä pyrolyysinesteiden talteenottamiseksi - Google Patents

Description

112087

MENETELMÄ PYROLYYSINESTEIDEN TALTEENOTTAMISEKSI

Tekninen ala 5 Keksinnön kohteena on menetelmä pyrolyysinesteiden talteenottamiseksi.

Tunnetuilla pyrolyysitekniikoilla voidaan valmistaa mm. nestemäisiä tuotteita (öljyä, tervaa), kaasumaisia tuotteita sekä hiilituotteita kiinteistä polttoaineista. Tunnettuja nopeapyrolyysitekniikoita, joilla saavutetaan suuri nestetuotteiden saanto, on sovellettu lähinnä sellaisiin raaka-aineisiin, kuten suhteellisen kuivaan 10 ja kuorettomaan puuhun, joista muodostuu yksifaasinen tuoteöljy. Tuoteöljyn talteenotto perustuu kuumien pyrolyysihöyryjen pesemiseen jäähdytetyllä tuoteöljyl-lä.

Keksinnön kohteena olevassa uudessa menetelmässä käytetään ulkopuolista öljyä tai orgaanista liuotinta lauhdutusyksiköissä, jolloin tapahtuu samanai-15 kaisesti lauhdutus, kaasun pesu ja tuoteöljyn uutto. Uusi menetelmä soveltuu parhaiten sellaisiin raaka-aineisiin, kuten kuoreen, turpeeseen ja tiettyihin metsä-tähteisiin, joista muodostuu kaksi- tai useampifaasinen tuoteöljy perinteisessä no-peapyrolyysiprosessissa.

20 Aikaisempi tietämys

Kiinteiden polttoaineiden pyrolyysitekniikka on ollut kauan tunnettu. Eräillä suhteellisen uusilla prosesseilla, jotka perustuvat mm. vakuumi- ja nopeapyrolyy-sitekniikkoihin, saadaan merkittävästi nestemäistä tuotetta. Esimerkiksi kun pyro-25 lyysilämpötila on noin 500 °C ja kaasun viipymäaika alle 1 s, nestesaanto puusta on tavallisesti noin 70 paino-%. Tavoitteena on ollut yksifaasinen öljy, joka yleen-: sä saadaankin suhteellisen kuivasta (kosteus < 10 paino-%) kuorettomasta puusta.

> Esimerkki tunnetusta nopeapyrolyysiprosessista on US patentin 5792340 mukai- .'; \ nen menetelmä. Esimerkit nopeapyrolyysitekniikan parannuksista ovat (1) patent- . 30 tihakemuksen FI 19992180 mukainen menetelmä, jolla pyrolyysiprosessi integroi daan polttokattilaan sekä (2) patenttihakemuksen FI 19992181 mukainen menetelmä, jolla kevyitä yhdisteitä haihdutetaan nestetuotteesta tai vaihtoehtoisesti niiden II» lauhtuminen tuotteeseen estetään.

Nopeapyrolyysiprosessien tunnetun tuotenesteiden talteenottomenetelmän ’. 35 pääpiirteet ovat: • kuumien pyrolyysihöryryjen pesu

, I

> » 1 » I » 112087 2 • pesunesteenä kierrätetty j a j äähdytetty tuoteölj y • samanaikainen kaasun pesu ja pyrolyysihöyryjen lauhdutus nesteiksi • menetelmä sopii hyvin yksifaasisiin tuoteöljyihin • pesu voidaan vaiheistaa niin, että käytetään eri lämpötiloja eri vaiheissa 5 · kevyiden pyrolyysiyhdisteiden sekä vesihöyryn lauhtumista voidaan ra joittaa käyttämällä tavallista korkeampaa lämpötilaa (esimerkiksi patenttihakemuksen FI 19992181 mukaisesti).

Tunnettua talteenottomenetelmää on hankalaa tai jopa mahdotonta käyttää, jos tuoteöljy on kaksi- tai useampifaasinen.

10 · Yksi ratkaisu on erottaa jokin faasi muusta nestetuotteesta ja käyttää vain sitä pesunesteenä. Tarvittava erotusvaihe voi olla kuitenkin vaikea toteuttaa.

• Kaksi- tai useampifaasinen tuoteöljy on enemmän sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi melkein kaikista raaka-aineista muodostuu nopeapyrolyysissä 15 kaksi- tai useampifaasinen tuote, jos raaka-aineen kosteus on yli 10 paino- %. Raaka-aineiden kuivaaminen maksaa suhteellisen paljon. Kostean raaka-aineen käyttö alentaisi merkittävästi pyrolyysiöljyn tuotantokustannuksia.

• Monista raaka-aineista, kuten kuoresta, turpeesta, tietyistä metsätähdehake 20 laaduista ja tietyistä muovipitoisista seospolttoaineista, muodostuu kaksi tai useampifaasinen tuoteöljy, vaikka raaka-aine on kuivattu alle 10 paino-%:iin. Esimerkiksi turvetta käytettäessä on havaittu, että yksi muodostuvista öljyfaaseista sisältää merkittävästi raaka-aineen ns. uuteaineista peräisin olevia yhdisteitä. Näin ollen kyseinen faasi on hiilivetypitoisempi kuin . 25 muu tuoteöljy.

< · Tunnetussa talteenottomenetelmässä tuoteöljyn laatu osittain määrää, mitä : . ·. talteenottolämpötiloja voidaan käyttää. Rajoitus voi olla vielä ongelmallisempi, ' . jos vain yhtä faasia monifaasisesta tuoteöljystä käytetään pesunesteenä.

Vaikka useampifaasinen öljy saataisiinkin otettua talteen tunnetulla mene-' ·' * 30 telmällä, jää vielä ratkaisematta, miten kyseistä öljyä voidaan hyödyntää. Kaksi V · päävaihtoehtoa ovat: (1) faasit erotetaan toisistaan ja hyödynnetään erikseen tai (2) koko öljyä hyödynnetään sellaisenaan, mikä edellyttää lisätoimenpiteitä, kuten • ’1 *: öljyn sekoitusta ennen jokaista siirto- ja käyttövaihetta tai öljyn emulgointia sopi- . * . vien lisäaineiden avulla.

• · * I » • · · 3

Keksinnön kuvaus 112087

Keksintö on uusi menetelmä pyrolyysinesteiden talteenottamiseksi. Menetelmä poikkeaa olennaisesti aikaisemmasta tietämyksestä, koska pesunesteenä 5 käytetään ulkopuolista öljyä tai liuotinta, joka talteenoton yhteydessä samanaikaisesti liuottaa merkittävän osan tuoteyhdisteistä.

Menetelmä poistaa edellä mainitut, tunnettuun talteenottoprosessiin liittyvät rajoitukset ja ongelmat, erityisesti silloin, kun perinteisellä menetelmällä olisi saatu kaksi- tai useampifaasinen tuoteöljy. Näin ollen menetelmä sopii erinomai-10 sesti mm. (1) kosteille polttoaineille (kosteus > noin 10 paino-%) ja (2) kuorelle, turpeelle, tietyille metsätähdehakelaaduille sekä tietyille muovipitoisille seospolt-toaineille. Seuraavassa käsitellään uuden menetelmän etuja yksityiskohtaisemmin.

Uusi menetelmä saa aikaan stabiilit ja käyttövalmiit nestetuotteet. Esimerkiksi jos ulkopuolisena pesunesteenä käytetään mineraaliöljypohjaista polttoöljyä, 15 saadaan menetelmällä useimmiten kolmenlaisia nestemäisiä tuotteita: (a) mineraaliöljyyn liukenematon pyrolyysiöljytuote, jonka vesipitoisuus on pieni (b) vesipitoinen mineraaliöljyyn ja kohdassa (a) mainittuun tuotteeseen liukenematon pyrolyysinestetuote (c) mineraaliöljy ja siihen liukenevat tuoteyhdisteet.

20 Jos vettä on vain rajoitetusti mukana koko tuotenesteessä, erillistä vesipi toista faasia (b) ei välttämättä muodostu. Tuotteen vesipitoisuutta voidaan rajoittaa esimerkiksi käyttämällä melko kuivaa raaka-ainetta tai käyttämällä sen verran korkeaa pesurilämpötilaa, että suurin osa vesihöyrystä jää lauhtumatta (esimerkiksi patenttihakemuksen FI 19992181 mukaisesti). Koska merkittävä osa käytetystä : 25 pesunesteestä kierrätetään takaisin pesuriin, tuoteyhdisteiden osuus mineraaliöljy- :. faasista (c) saattaa nousta melko suureksi. Mahdollisen suodatuksen jälkeen kier- ; ·. rosta poistuvaa tuotetta (c) voidaan käyttää sellaisenaan. Parhaassa tapauksessa ' '. sitä voidaan hyödyntää kaikissa alkuperäisen mineraaliöljyn käyttökohteissa.

• ’ Uusi menetelmä mahdollistaa pesurin (lauhdutusyksikön) hyvän käytettä- '. * * 30 vyyden laajalla lämpötila-alueella. Pesunesteen on oltava juokseva käyttölämpöti- : : loissa. Laajalla lämpötila-alueella tämä ehto voidaan helposti täyttää käyttämällä esimerkiksi kevyttä polttoöljyä ulkopuolisena pesunesteenä.

. ·1 ’: Uusi menetelmä on joustavampi kuin tunnettu menetelmä. Samaa ratkaisua , ··. (sama ulkopuolinen öljy, sama pesurilaitteisto, samat pesun olosuhteet) voidaan 35 soveltaa moniin eri raaka-aineisiin. Sen sijaan tunnettu menetelmä joudutaan pit-kälti räätälöimään kullekin raaka-aineelle. Uusi menetelmä mahdollistaa myös 112087 4 voimalaitoskattilan savukaasujen käytön pyrolysaattorin leijutuskaasuna. Savukaasujen sisältämä vesihöyry ei ole nimittäin haitaksi uutta talteenottomenetelmää käytettäessä.

Yksi tapa soveltaa keksintöä esitetään kuvassa 1. Virta 1 on pyrolyysi-5 prosessin kuuma tuotekaasu, joka sisältää pyrolyysissä vapautuneet tuoteyhdisteet. Jos tuotekaasuvirta on alun perin sisältänyt merkittävästi kiinteitä hiukkasia, suurin osa niitä on jo poistettu esimerkiksi syklonin tai suodattimen aavulla. Kuuma tuotekaasu 1 johdetaan lauhdutusyksikkönä toimivaan pesuriin 2, jossa se joutuu kosketukseen jäähdytetyn pesunesteen 3 kanssa. Pesuneste on peräisin ulkopuoli-10 sesta öljystä 4, jota lisätään pesunestekiertoon. Nestevirta 5, joka johdetaan pesurista erotusastiaan 6, sisältää pesunesteen ja lauhtuneet pyrolyysiyhdisteet sekä mahdollisesti myös epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta. Erotusastiassa 6 erotetaan pesunestefaasi 7 muista faaseista. Pesunestefaasi 7, johon on liuennut osa pyrolyy-siyhdisteitä, johdetaan säiliöön 8. Osa pesunestefaasista poistetaan pesunestesäi-15 liöstä tuotteena 9. Loppuosa kierrätetään pumpulla 10 lämmönvaihtimen 11 kautta takaisin pesuriin 2. Ennen pumppua lisätään tuoretta ulkopuolista öljyä 4. Liuenneiden pyrolyysiyhdisteiden osuutta pesunestefaasissa säädetään lisäysöljyn mas-savirralla. Lämmönvaihtimessa 11 pesuneste jäähdytetään esimerkiksi kylmällä vedellä. Siirtyvän lämmön määrä on melkein sama kuin se lämmön määrä, joka on 20 poistettava kuumasta tuotekaasuvirrasta 1, jotta kyseinen virta jäähtyisi ja halutut pyrolyysiyhdisteet lauhtuisivat. Lämpötilaa pesurissa säädetään kiertyvän pesunesteen massavirralla ja pesunesteen lämpötilalla. Erotusastiasta 6 poistuvat pesunesteeseen liukenemattomat nestetuotteet 12 useimmiten muodostavat kaksi faasia. Vesipitoinen faasi 13 erotetaan öljytuotteesta 14 toisessa erotusastiassa 15.

25 Lauhtumattomat kaasut 16 johdetaan johonkin kattilaan tai uuniin poltettavaksi.

’.. Jos pyrolyysiprosessi on integroitu polttokattilaan (esimerkiksi patenttihakemuk- sen FI 19992180 mukaisesti), kaasut voidaan polttaa samassa kattilassa. Osa lauhtumattomista kaasuista voidaan kierrättää takaisin pyrolysaattoriin käytettä-• ’ väksi leijutuskaasuna.

‘‘ ' 30 Jotta suurin osa pyrolyysinesteistä saataisiin talteen, pesurilämpötilan on .: : oltava suhteellisen matala, alueella 20 - 100 °C. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää korkeampaa lämpötilaa, esimerkiksi alueella 60 - 200 °C, jotta suurin osa vesihöy-.' “: rystä ja jotkin kevyet pyrolyysiyhdisteet eivät lauhtuisi (esimerkiksi patenttihake- , · ·. muksen FI 19992181 mukaisesti). Jälkimmäisessä tapauksessa erillistä vesipitois- 35 ta faasia ei yleensä muodostuisi. Korkeampi pesurilämpötila myös helpottaa jääh->.·,'· dytyslämmön hyödyntämistä. Esimerkiksi jos pesurin lämpötila on alueella 60 - 112087 5 200 °C, kyseistä lämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpönä tai prosessilämpönä (kattilaveden esilämmitys tai matalapainehöyryn tuotanto).

Eräs toinen tapa soveltaa keksintöä perustuu kaksivaiheiseen talteenottoon. Ensimmäisessä pesurivaiheessa lämpötila on korkeampi kuin toisessa vaiheessa. 5 Tämä ratkaisu mahdollistaisi sekä ensimmäisen vaiheen jäähdytyslämmön hyödyntämisen (riittävän korkea lämpötila) että pyrolyysinesteiden korkean talteenot-toasteen (riittävän matala lämpötila toisessa vaiheessa).

Yksi varteenotettava sovellusympäristö uudelle menetelmälle on sulfaatti-sellutehdas. Seuraavassa esitetään esimerkki. Pyrolyysiprosessin raaka-aineena 10 käytetään kuorta ja/tai muita tehtaalla syntyviä jätevirtoja. Pyrolysaattori integroidaan sellutehtaan kuorikattilaan käyttämällä lämpölähteenä kuorikattilan kuumaa petihiekkaa (esimerkiksi patenttihakemuksen FI 19992180 mukaisesti) ja/tai kuumia savukaasuja. Ulkopuolisena pesunesteenä käytetään kevyttä polttoöljyä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mäntyöljyä tai muuta öljyä, joka on peräisin sulfaatti-15 selluteollisuudessa sivutuotteena muodostuvasta raakasuovasta. Pyrolyysiprosessin lauhdutusyksiköissä muodostuvaa, pesunesteeseen liukenematonta öljytuotetta käytetään sellutehtaan meesauunin polttoaineena. Vesipitoinen tuotefaasi sekoitetaan laihaan mustalipeään, jonka seassa se kulkee haihduttamon kautta soodakattilaan poltettavaksi. Vaihtoehtoisesti voidaan jättää lauhduttamatta suurin osa pyro-20 lyysikaasussa olevasta vesihöyrystä (esimerkiksi patenttihakemuksen FI 19992181 mukaisesti). Osa lauhtumattomista kaasuista voidaan käyttää pyrolysaattoriin lei-jutuskaasuna. Loppuosa johdetaan kuorikattilaan tai meesauuniin poltettavaksi. Prosessin arvokkain tuote on pesunestefaasi, johon on merkittävässä määrin liuennut pyrolyysituotteita. Kyseisen tuotteen laatu on lähellä alkuperäisen ulkopuoli-,; 25 sen pesuöljyn laatua.

·.. Uudessa talteenottomenetelmässä käytettävät ulkopuoliset öljyt eivät luon- • ·, *. nollisestikaan rajoitu edellä mainittuihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi erilaiset or- ' ’. gaaniset liuottimet voivat myös tulla kysymykseen.

v ’ 30 Esimerkki

Eräs kuoripitoinen jäteaines pyrolysoitiin lämpötilassa 500 °C. Kaasun vii-,<·. pymäaika oli 1,3 s. Pyrolyysinesteitä otettiin talteen kaksivaiheisella pesurilla.

Ulkopuolisena pesunesteenä käytettiin kevyttä polttoöljyä. Talteenottojärjestelmä 35 toimi ongelmitta. Nestetuotteiden saannot olivat: 112087 6 • kevyeen polttoöljyyn liukenematon öljytuote: 23 paino-% jäteaineksen kuiva-aineesta • vesipitoinen tuote (pääasiallisesti vettä): 13 paino-% jäteaineksen kuiva-aineesta 5 · kevyeen polttoöljyyn liuennut tuote: 25 paino-% jäteaineksen kuiva- aineesta • nestetuotteet yhteensä: 61 paino-% jäteaineksen kuiva-aineesta.

Claims (19)

1. Menetelmä pyrolyysiprosessilla tuotettujen nesteiden talteenottamisek-si, tunnettu siitä, että lauhdutusyksikössä tapahtuu samanaikaisesti lauhdu-5 tus, kaasun pesu ja tuoteöljyn uutto käyttämällä joko yhdessä tai useammassa vaiheessa pesunestettä, joka on vuorostaan muodostunut käyttämällä ja mahdollisesti kierrättämällä sellaista ulkopuolista öljyä tai orgaanista liuotinta, joka liuottaa merkittävän osan nestemäisistä pyrolyysituotteista.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att tili räämnen för 10 pyrolysprocessen hör bl.a. bark, torv, vissa flissorter av skogsrester och vissa blandbränslen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että py-10 rolyysiprosessin raaka-aineisiin kuuluvat mm. kuori, turve, tietyt metsätähdehake-laadut ja tietyt seospolttoaineet.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att som räämne för pyrolysprocessen används humifierad bränntorv, vars värden mätt med von Posts skala är H6-H10.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolyysiprosessin raaka-aineena käytetään maatunutta polttoturvetta, jonka arvot ovat von Postin asteikolla mitattuna H6 - HIO.

4. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att som räämne för 15 pyrolysprocessen används blandbränsle där andelen avfallsplast är betydande.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolyysiprosessin raaka-aineena käytetään seospolttoainetta, jossa jätemuovin osuus on merkittävä.

5. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknat av att fuktigheten av raämnet för pyrolysprocessen är betydande, företrädesvis 5-50 vikt-%.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolyysiprosessin raaka-aineen kosteus on huomattava, edullisesti 5 - 20 50 paino-%.

6. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknat av att rökgaser ffän kraftverkspannan används som fluidiseringsgas för pyrolysatom. 20 7. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1 -6, kännetecknat av att mineraloljebaserad lätt eller tung brännolja används som tvättvätska.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolysaattorin leijutuskaasuna käytetään voimalaitoskattilan savukaasuja.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu i 25 siitä, että pesunesteenä käytetään mineraaliöljypohjaista kevyttä tai raskasta . . polttoöljyä. ; . 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ‘ ‘. kunkin lauhdutusvaiheen pesunesteisiin liuennut pyrolyysin öljytuote hyödynne- • ‘ tään niiden mineraaliöljyseoksina joko raskaan polttoöljyn tai kevyen polttoöljyn ' 30 käyttökohteissa. v : 9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuvaiheen lämpötila on niin korkea, että merkittävä osa pyrolysaatto-'; rin tuotekaasun sisältämästä vesihöyrystä ei lauhdu.

8. Förfarande enligt patentkrav 7, kännetecknat av att en oljeprodukt av pyrolys som har upplösts i tvättvätskor vid vaije kondenseringsskede utnyttjas som mineraloljeblandningar av dessa antingen för användningsändamäl av tung eller lätt brännolja. 25

9. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-8, kännetecknat av att temperaturen vid tvättskedet är sä hög att en betydande del av vattenänga som pyrolysatoms produktgas innehäller kondenseras inte.

10. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-9, kännetecknat av att temperaturen vid tvättskedet är 60-200°C. 30 11. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-9, kännetecknat av att tvättningen utförs i tvä skeden.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että pesuvaiheen lämpötila on 60 - 200 °C. t 112087

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesu tehdään kahdessa vaiheessa.

12. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-9 eller patentkrav 11, kännetecknat av att temperaturen vid det första tvättskedet är 60-200°C. 10 112087

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 9 tai patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen pesuvaiheen lämpötila on 60 - 5 200 °C.

13. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-12, kännetecknat av att nedkylningsvärmen för det nämnda tvättskedet kan utnyttjas som fjärrvärme eller processvärme.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun pesuvaiheen jäähdytyslämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä tai prosessilämpönä.

14. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-13, kännetecknat av att den 5 produktoljefas som inte upplöses i tvättvätskan används som bränsle för mesaugn i en sulfatcellulosafabrik.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että pesunesteeseen liukenematon tuoteöljyfaasi käytetään sulfaattiselluteh- taan meesauunin polttoaineena.

15. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-14, kännetecknat av att vattenhaltig produktfas som eventuellt alstras och som inte upplöses i tvättvätskan leds genom en indunstningsanläggning i sulfatcellulosafabriken tili sodapannan. 10 16. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-15, kännetecknat av att pyrolysprocessen använder som sin värmekälla het bäddsand ffän barkpannan i sulfatcellulosafabriken.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1 -14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mahdollisesti muodostuva, pesunesteeseen liukenematon vesipitoinen tuotefaasi johdetaan sulfaattisellutehtaan haihduttamon kautta soodakattilaan.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolyysiprosessi käyttää lämmönlähteenään sulfaattisellutehtaan kuori-kattilan kuumaa petihiekkaa.

17. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-16, kännetecknat av att rökgaser frän barkpannan av sulfatcellulosafabriken används som fluidiseringsgas för pyrolysatom och 15 eventuellt ocksä som värmekälla för pyrolysprocessen.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 1-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolysaattorin leijutuskaasuna ja mahdollisesti myös pyrolyysiproses- 20 sin lämmönlähteenä käytetään sulfaattisellutehtaan kuorikattilan savukaasuja.

18. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-17, kännetecknat av att icke-kondenserade gaser av pyrolysprocessen används antingen i barkpannan av sulfatcellulosafabriken eller som bränsle i mesaugnen.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 1-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolyysiprosessin lauhtumattomat kaasut käytetään joko sulfaattisellutehtaan kuorikattilassa tai meesauunin polttoaineena.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 6 tai jonkin patenttivaatimuksista 9 - ‘ · 25 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfaattisellutehtaan yhteyteen • * · integroitu pyrolyysiprosessi käyttää pesunesteenä tehtaalla muodostuvaa mäntyöl- : v. jyä tai muuta suovasta peräisin olevaa öljyä. • t * I » » ' · I I Patentkrav 112087 1 .Förfarande för ätervinning av vätskor som framställts medelst pyrolysprocessen, kännetecknat av att vid kondensationsenheten sker samtidigt 5 kondensering, tvättning av gas och extrahering av produktolja genom att använda tvättvätska antingen vid ett eller flera skeden, vilken tvättvätska i sin tur har bildats genom att använda och möjligtvis ätervinna en sadan extern olja eller ett sädant organiskt lösningsmedel som löser upp en betydande del av flytande pyrolysprodukter.

19. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-6 eller 9-18, kännetecknat av att 20 pyrolysprocessen som har integrerats i anslutning tili sulfatcellulosafabriken använder som tvättvätska tallolja som bildas pä fabriken eller annan olja som härstammar lrän säpan