FI111684B - Menetelmä ryhmäliikenteen tukemiseksi tietoliikenneverkossa ja tietoliikenneverkon keskus - Google Patents

Description

111684

Menetelmä ryhmäliikenteen tukemiseksi tietoliikenneverkossa ja tietoliikenneverkon keskus

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tietoliikennetekniikkaan ja erityisesti niihin mekanis-5 meihin, jotka tukevat ryhmäliikennettä.

Palo- ja pelastusviranomaisten sekä poliisien tai yritysten käyttämissä radiopuhelinverkoissa viranomaistehtävää suorittavien viranomaisten välinen ryhmäliikenne on verkon oleellisinta viestiliikennettä. Tällaisia verkkoja kutsutaan usein nimellä yksityismatkaviestinverkot (Private mobile radio, PMR) 10 tai ammattilaismatkaviestinverkot (Professional mobile radio, PMR). TETRA (TErrestrial Trunked RAdio) on ETSIn (European Telecommunications Standards Institute) määrittelemä standardi digitaalisille PMR-järjestelmille. Ryhmäliikenne voidaan määritellä liikenteeksi, jossa voidaan samanaikaisesti muodostaa ennalta määrätylle käyttäjäryhmälle puhelu tai muu tiedonsiirto- tai 15 tietoliikennetoimenpide. Yleensä ryhmäliikenne on toteutettu push-to-talk, release to listen -tyyppisenä, jolloin radiokanava varataan puhelimen puhepai-nikkeen painamisen ajaksi sekä mahdollisesti tietyksi puhepainikkeen vapauttamisen jälkeiseksi ajaksi, ns. varoajaksi.

Viestiverkon erilaisissa vikatilanteissa voidaan joutua tilanteeseen, 20 jossa tarvittavia tilaajatietoja tietoliikenteen turvaamiseksi tai jatkamiseksi ei ole saatavilla esimerkiksi tilaajan kotirekisteristä HLR (Home Location Register) eikä edellisestä vieraillusta rekisteristä VLR (Visitor Location Register). Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että maanjäristys tai sabotaasi-isku on rikko-·· nut siirtotiet matkaviestintä palvelevan keskuksen ja tarvittavia tilaajatietoja 25 säilyttävien keskusten/rekisterien välillä.

Viestiverkon erilaisissa vikatilanteissa samoin kuin erilaisissa katastrofitilanteissa samaa tehtävää suorittavien viranomaisten välinen ryhmäliikenne pitäisi kuitenkin pystyä turvaamaan keinolla millä hyvänsä. Lisäksi ryhmäliikenteen turvaaminen tulisi tapahtua siten, että ryhmäliikenteen verkko-30 kuormitus normaaliolosuhteissa olisi mahdollisimman vähäistä.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on paikallisen ryhmäliikenteen varmistaminen myös vikatilanteissa, joissa ryhmätietojen hakeminen toisilta verkkoelementeiltä ei ole mahdollista. Tämä tavoite saavutetaan menetelmällä ja kes-35 kuksella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaati- 2 111684 muksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Esillä olevassa keksinnössä matkaviestinkeskus tai jokin muu palveleva verkkoelementti havaittuaan ettei ryhmätietoja saada tilaajan kotikes- * 5 kuksesta tai vanhasta sijaintikeskuksesta pyytää tilaajan matkaviestimeltä sinne ohjelmoidut ryhmäliikenneryhmät. Matkaviestin vastaa raportoimalla siihen ohjelmoidut ryhmät. Keskus tallentaa vastaanottamansa ryhmätiedot ja käyttää niitä normaalin ryhmäliikenteen ylläpitämiseen.

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa keskus tai muu palve-10 leva verkkoelementti tarkistaa, onko tilaaja kunkin ryhmän alueella ja lähettää matkaviestimelle kuittauksena tiedon ryhmistä, jotka ovat tilaajan käytettävissä, tiedon ryhmistä, jotka eivät ole tilaajan käytettävissä, tai molemmat tiedot. Matkaviestin voi näyttää käyttäjälle eli tilaajalle tiedot ryhmistä, jotka ovat käytettävissä kyseisessä solussa. Keskus tallentaa vastaanottamansa ryhmätie-15 dot ja käyttää niitä normaalin ryhmäliikenteen ylläpitämiseen.

Keksintö mahdollistaa käyttäjien jatkaa liikennettä puheryhmissä vaikka verkkoelementit tai elementtien väliset siirtoyhteydet olisivat pahastikin vioittuneet, esimerkiksi maanjäristyksen seurauksena.

Kuvioiden lyhyt selostus 20 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 havainnollistaa erästä verkkoarkkitehtuuria sekä tilaajatietojen ja sijaintitietojen tallennusta; ·· kuvio 2 havainnollistaa tilaajan ryhmäpuhelutoiminnetta; ja 25 kuvio 3 havainnollistaa tilaajan ryhmätietojen päivitystä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä selostetaan käyttäen esimerkkinä PMR-verkkoa ja nimenomaan TETRA-verkkoa. TETRA-verkon tarkka, muu kuin seuraavissa kuvioissa esitetty rakenne ja toiminta eivät kuitenkaan ole keksinnön kannalta 30 oleellisia. On kuitenkin huomattava, että keksintöä voidaan soveltaa myös muissa kiinteissä ja/tai liikkuvissa tietoliikenne- ja dataverkoissa, jotka tukevat ryhmäliikennemekanismia.

Tässä käytettynä termi “ryhmä” viittaa mihin tahansa kolmen tai useamman sellaisen käyttäjän loogiseen ryhmään, joiden on tarkoitus osallis-35 tua samaan ryhmäpuheluun tai ryhmäliikenteeseen. Ryhmäliikenne kattaa 111684 3 tässä yhteydessä myös esimerkiksi sanomapalvelut, joissa sama datasanoma lähetetään kaikille ryhmän jäsenille. Ryhmät luodaan loogisesti, ts. tietty ryh-mäpuheluinformaatio, jota ylläpidetään verkkopuolella assosioi tietyn käyttäjän tiettyyn ryhmäpuheluun. Tämä assosiaatio voidaan helposti muuttaa tai pois-5 taa käyttäjän, operaattorin tai muun tahon toimesta. Sama käyttäjä voi olla jäsen 03 jopa samanaikaisesti aktiivisena) useammassa kuin yhdessä ryhmälii-kenneryhmässä. Tyypillisesti ryhmän jäsenet kuuluvat samaan organisaatioon, kuten poliisi, palolaitos, yksityinen yritys. Tyypillisesti organisaatiolla on useita ryhmäliikenneryhmiä.

10 Yleensä puheryhmäliikenne on toteutettu push-to-talk, release to listen -tyyppisenä, jolloin radiokanava varataan puhelimen puhepainikkeen painamisen ajaksi sekä mahdollisesti tietyksi puhepainikkeen vapauttamisen jälkeiseksi ajaksi, ns. varoajaksi. Toisin sanoen käyttäjä indikoi halunsa puhua painamalla puhepainiketta (pressel, tangent) puhelimessaan, jolloin puhelin 15 lähettää palvelupyynnön verkolle. Verkko joko hylkää tai allokoi pyydetyt resurssit ennalta määrätyn kriteerin pohjalta, kuten resurssien saatavuus, pyytävän käyttäjän prioriteetti, jne. Samaan aikaan yhteys luodaan myös muille aktiivisille käyttäjille kyseisessä tilaajaryhmässä. Kun puheyhteys on muodostettu, pyytävä käyttäjä voi puhua ja muut voivat kuunnella kanavalla. Kun käyttäjä 20 vapauttaa puhepainikkeen (pressel), puhelin signaloi purkusanoman (release message) verkolle ja resurssit vapautetaan. Näin resurssit varataan vain varsinaisen puheenvuoron (speech item, speech transaction) ajaksi.

Resurssien vapautus voi vaihtoehtoisesti tapahtua vasta tietyn ajan jälkeen käyttäjän vapauttaessa puhepainikkeen. Verkko voi nimittäin odottaa 25 ns. varaajan ajan jonkun toisen ryhmän jäsenen puheenvuoroa. Mikäli puheenvuoroa ei kuitenkaan varaajan kuluessa aloiteta, verkko vapauttaa resurssit. Tällä menettelyllä voidaan tehostaa verkon kokonaisresurssien käyttöä.

Eräässä toisessa tilanteessa, jossa yksi ryhmän jäsen puhuu, voi 30 joku toinen/jotkut toiset ryhmän jäsen/jäsenistä painaa puhepainiketta. Tällöin voidaan muodostaa jono puheenvuoroa haluavista soittajista esimerkiksi jonkin kriteerin mukaan, ja ensimmäisen soittajan lopettaessa puheenvuoronsa ja vapauttaessa puhepainikkeen verkko voi antaa lähetysvuoron jonossa olevalle ryhmän jäsenelle ennen kuin resurssit vapautetaan. On huomattava, että vaik-35 ka ryhmäliikenne on perinteisesti suoritettu piirikytkettyjä yhteyksiä käyttäen, samaa periaatetta käytetään nykyisin myös yhteydettömissä verkoissa, kuten 4 111684 pakettidataverkoissa ja tai ns. all-IP-verkoissa, joissa myös matkaviestinverkon sisäinen liikenne perustuu IP-protokollaan (Internet Protocol). Tällöin puheen- * siirto voi perustua esimerkiksi VoIP (Voice over Internet Protocol) tekniikkaan.

Edelleen ryhmäliikenne voi tällaisissa verkoissa hyödyntää esimerkiksi IP mul-5 ticasting-tekniikkaa.

Jotta käyttäjää eli matkaviestintilaajaa palveleva verkko tai verkko elementti voi liittää (attach) tilaajan ryhmäliikenneryhmään käyttäjän rekisteröityessä verkkoon tai muodostaa ryhmäpuhelun käyttäjän pyytäessä puhelua, sillä täytyy olla tiedossaan yllä mainitut käyttäjän ryhmätiedot, jotka assosioivat 10 käyttäjän muihin tilaajiin ryhmässä. Tämä vaatii erityistä ryhmien hallintaa matkaviestinjärjestelmässä.

Kuvio 1 esittää tilaaja- ja sijaintitietojen tallennukseen tarvittavia elementtejä eräässä TETRA-arkkitehtuurissa. Tilaajien tietokanta on kotirekisterissä HLR (Home Location Register). Tilaajatietokanta pitää yllä tilaajiin 15 liittyvää pysyvää ja muuttuvaa tietoa. Tilaajan tietoihin tapahtuvat muutokset, kuten matkaviestimen sijainnissa tapahtuneet muutokset, tehdään ensisijaisesti kotirekisteriin matkaviestinkeskuksien DXT_1 ... DXT_M kautta.

Verkossa voi HLR-elementtien lisäksi olla yksi tai useampia VLR (Visited Location Register) -elementtejä. Keskus ja VLR voivat lisäksi olla yh-20 distetty yhdeksi elementiksi, vierailluksi keskukseksi, jolla tarkoitetaan muuta keskusta kuin matkaviestimen kotikeskusta, ja joka keskus kontrolloi sitä liikennealuetta jossa matkaviestin sijaitsee. TETRA-järjestelmässä VLR voidaan siis sijoittaa keskuksen DXT yhteyteen. Tukiasema TBS_1 voi olla kuvion 1 mukaisesti yhdistetty keskukseen DXT_1.

25 Kuviossa 1 HLR/G (Home Location Register/Group) kuvaa ryhmä- kotirekisteriä, johon myös voidaan tallentaa matkaviestimien tilaajatiedot esimerkiksi keskuksien DXT_1 ... DXT_M kautta. On huomattava, että tämä arkkitehtuuri on vain esimerkki ja että arkkitehtuuri on erilainen esimerkiksi TETRA-järjestelmän pakettidataratkaisuille.

30 Seuraavassa kuvataan esimerkkeinä kaksi erilaista lähestymistapaa ryhmien hallintaan järjestelmän toimiessa normaalisti. Ensimmäisen tavan mukaan normaaliolosuhteissa, jolloin siirtotiet matkaviestintä palvelevan keskuksen DXT ja tarvittavia tilaajatietoja säilyttävien keskusten DXT välillä ovat olemassa ja toimintakunnossa, laitettaessa matkaviestimeen MS virrat päälle ja 35 matkaviestimen MS rekisteröityessä verkkoon matkaviestin ilmoittaa palvelevalle keskukselle DXT mm. tietoja ryhmistä, joita se haluaisi kuunnella. Kysei- 111684 5 sen ensimmäisen tavan mukaan ryhmiä on esiohjelmoitu ja voidaan esiohjel-moida matkaviestimiin ohjelmointilaitteella tai ilmateitse verkosta. Tällöin ryh-mätiedot ovat matkaviestimen MS kontrollissa.

Matkaviestinkeskus DXT (tai muu palveleva verkkoelementti toi-5 senlaisessa verkkoarkkitehtuurissa) ilmoittaa puolestaan matkaviestimelle MS esimerkiksi tietoja siitä, saako tämä palvelua kyseisen keskuksen DXT alueella ja voiko tämä olla jonkin ryhmän jäsen vai ei. Mikäli matkaviestintä MS ei ole esimerkiksi konfiguroitu kyseiseen keskukseen, palveleva keskus DXT voi ilmoittaa matkaviestimelle MS, että matkaviestimellä ei ole oikeutta puhua ky-10 seisen keskuksen kautta, ja matkaviestimen MS yhteys kyseiseen keskukseen DXT voidaan katkaista. Matkaviestin MS voi käyttöliittymänsä kautta näyttää myös käyttäjälleen tietoja ryhmistä. Esimerkiksi ryhmän koon muutokset voidaan indikoida käyttäjälle.

Matkaviestin MS siis ilmoittaa ryhmät palvelevalle keskukselle re-15 kisteröityessään verkkoon. Palveleva keskus tallentaa ryhmätiedot ja käyttää tietoja puhelunmuodostuksessa, esimerkiksi ryhmäpuhelun aluetta valittaessa. Ryhmät säilyvät keskuksen muistissa vaikka tilaaja vaihtaa solua. Tiedot haetaan vanhasta sijaintikeskuksesta DXT, joka voi olla esimerkiksi yhdistelmä keskus + vierailijarekisteri, tilaajan vaihtaessa keskusta: Matkaviestimen MS 20 siirtyessä yhden tukiaseman alueelta toisen tukiaseman alueelle ryhmätiedot ovat olemassa kyseisiä tukiasemia palvelevassa keskuksessa. Mikäli siirrytään yhden tukiaseman alueelta toisen tukiaseman alueelle siten, että samalla palveleva keskus DXT vaihtuu, on ryhmäliikennetiedot saatava uuden keskuksen DXT käyttöön. Tämä tapahtuu ensisijaisesti siten, että uusi keskus DXT pyy- ,·* 25 tää edellistä keskusta DXT toimittamaan kyseiset tiedot. Mikäli yhteys edelli seen keskukseen DXT on epäkunnossa, uusi keskus DXT voi pyytää ryhmälii-kennetietoja matkaviestimen kotirekisteristä HLR, joka on kotiverkossa. Mikäli myös tämä yhteys on epäkunnossa on ryhmäliikennetiedot saatava jostain muualta.

30 Toinen ryhmienhallintatapa ovat järjestelmän kontrolloimat ryhmät.

• *

Λ. Tällöin ryhmätiedot ladataan ryhmätietojen ohjelmointielementillä DGNA

(Dynamic Group Number Assignment), jolla elementillä ryhmätiedot voidaan ohjelmoida ilmatien yli tilaajan kotikeskuksesta matkaviestimelle aina, kun matkaviestin MS rekisteröityy verkkoon. DGNA-ohjelmointielementti siis mah-35 dollistaa käyttäjän lisätä/poistaa jäseniä ryhmäliikenneryhmiin/ryhmäliikenne-ryhmistä ilmarajapinnan yli.

6 111684

Kuvio 2 havainnollistaa ryhmäpuhelua tilanteessa, jossa keskuksella DXTM on yhteys ryhmän kotirekisteriin HLR/G. Vaiheessa 2-2 tilaaja MS_1 käynnistää puhelun valittuun ryhmään. Keskus DXT_1 välittää vaiheessa 2-4 pyynnön ryhmäpuhelun muodostusta ohjaavaan keskukseen, mikäli se » 5 on tavoitettavissa. Ryhmäpuhelun muodostusta ohjaava keskus tai paikalliskeskus DXT_1 ... DXT_3 voivat muodostaa seuraavassa vaiheessa ryhmäpuhelun muille tilaajille MS2, MS3 ja päivystäjälle UD sekä myöntää puheenvuoron pyytäneelle tilaajalle.

Jos palvelevalla keskuksella DXT ei ole vikatilanteen takia yhteyttä 10 tilaajan kotirekisteriin tai vanhaan sijaintirekisteriin, tilaajan ryhmäliikenneryh-mät eivät ole palvelevan keskuksen tiedossa eikä oikeata ryhmäliikennettä osata välittää tilaajalle. Kaikki liikenne pitäisi välittää kaikille soluille, joka taas tukkisi normaalin tilaajatiheyden mukaan mitoitetut radioresurssit radiorajapinnassa.

15 Eräs tunnettu tapa löytää ryhmän tilaajat ryhmäpuhelun alkaessa on tilaajien haku ryhmäpuhelutunnuksella kaikkien solujen kautta ja pyytää ryhmäpuhelutunnuksen tunnistavia matkaviestimiä vastaamaan. Jos vastauksia ei tule, ei solussa ole kyseisen ryhmäliikenneryhmän jäseniä eikä solua oteta mukaan puheluun. Jos vastauksia tulee yksi tai tapahtuu vastauksien 20 törmäys, niin solu täytyy ottaa mukaan puheluun. Jos tällainen haku tehdään ennen puhelua, niin puhelunmuodostus viivästyy. Esimerkiksi eräissä yleisissä radioverkoissa PLMN (Public Land Mobile Network), kuten NMT (Nordic Mobile Telephone) ja GSM (Global System for Mobile Communications), sekä eräissä erillisradioverkoissa PMR (Private Mobile Radio), kuten TETRA 25 (TErrestrial Trunked RAdio), tilaajia haetaan lähettämällä kutsu kaikkien solujen kutsukanavilla, mikäli tilaajan sijainti vierailijarekisterissä VLR ei ole tiedossa esimerkiksi uudelleenkäynnistyksen takia tai jos tilaajan solu usean solun sijaintialueella täytyy selvittää.

Vielä eräs tunnettu tapa on varata liikennekanava jokaiselta solulta 30 ja tehdä haku sitten liikennekanavalla, jonka jälkeen tarpeettomat kanavat va-.. pautetaan. Tämäkin vaihtoehto aiheuttaa tarpeetonta signalointia ja varaa ka- navaresursseja tarpeettomasti. Esimerkiksi Nokian Actionet-järjestelmässä (joka perustuu MPT standardeihin) kanavat varataan ryhmäpuheluun ryhmän alueen jokaiselta solulta ja tarpeettomat kanavat vapautetaan kahden sekun-35 nin kuluttua puhelun alkamisesta, jos yksikään tilaaja ei vastaa liikennekanavalla tehtyyn hakuun.

111684 7

Lisäongelmaksi näissä kaikissa vaihtoehdoissa jää, että verkko ei pysty informoimaan tilaajaa joutumisesta ryhmän alueen ulkopuolelle. Tilaaja ei osaa vaihtaa ryhmää vaan jää odottamaan liikennettä ryhmästä solussa, jonne keskus ei kyseisen ryhmän liikennettä välitä.

5 Esillä oleva keksintö tarjoaa uuden tavan, jolla ryhmäliikenne saa taisiin toimimaan myös tällaisessa eristyksissä olevassa keskuksessa DXT ilman ylläkuvattuja haittoja. Keksinnön mukaisesti keskus DXT (tai jokin muu palveleva verkkoelementti muuntyyppisessä verkkoarkkitehtuurissa) havaittuaan ettei ryhmätietoja saada tilaajan kotikeskuksesta tai vanhasta sijaintikes-10 kuksesta, on keksinnön mukaisesti järjestetty kysymään tilaajan matkaviestimeltä MS sinne ohjelmoidut ryhmäliikenneryhmät. Matkaviestin MS vastaa raportoimalla siihen ohjelmoidut ryhmät. Keskus DXT tarkistaa, onko tilaaja kunkin ryhmän alueella ja kuittaa vastaavasti matkaviestimelle MS. Matkaviestin MS voi näyttää käyttäjälle eli tilaajalle tiedot ryhmistä, jotka ovat käytettävissä 15 kyseisessä solussa. Keskus DXT tallentaa vastaanottamansa ryhmätiedot ja käyttää niitä normaalin ryhmäliikenteen ylläpitämiseen.

Keksinnön avulla ryhmäliikenne voi taas jatkua normaalisti kyseiseen keskukseen DXT kytketyillä tukiasemilla ilman lisätoimia puhelunmuodostuksen yhteydessä.

20 Keksintö mahdollistaa nopeat ryhmäpuhelunmuodostukset myös vi katilanteissa ja vähentää kutsukanavakuormaa, kun tilaajien hakua ennen puhelunmuodostusta ei tarvita.

Keksintö vähentää liikennekanavien varausastetta ja siten lisää puhelujen onnistumisprosenttia halutulla viiveellä, kun liikennekanavia ei varata ·· 25 eikä edes yritetä varata tarpeettomilta soluilta.

Lisäksi mikäli tilaajan kotikeskus ei ole tavoitettavissa, voidaan yhdistämällä keksintö tilaajan oletusprofiiliin mahdollistaa tilaajien palveleminen myös täysin eristyksiin jääneessä paikalliskeskuksessa.

Kuvio 3 havainnollistaa tilaajan ryhmätietojen päivitystä tilanteessa, 30 jossa keskuksella DXTJ ei ole yhteyttä jonkin vikatilanteen takia tilaajan koti- • · < ,... rekisteriin HLR eikä vanhaan sijaintikeskukseen DXT_2. Tällöin matkaviesti men MS1 liikkuessa ja vaihtaessa tukiasemaa siten, että samalla sijaintikes-kus DXT_2 vaihtuu, matkaviestimen MS1 ryhmätiedot eivät ole uuden sijainti-keskuksen DXT_1 tiedossa eikä oikeata ryhmäliikennettä osata välittää tilaa-35 jalle. Koska tilaaja on siis vaihtanut sijaintiaan ja kotirekisteri HLR ja vanha si- 8 111684 jaintikeskus DXT 2 ovat saavuttamattomissa, tilaajan puheluoikeuksia ja ryh-mätietoja ei saada noudettua uuteen sijaintikeskukseen DXT_1.

>

Jotta ryhmäliikenne saataisiin toimimaan myös eristyksissä olevassa keskuksessa DXT_1, käytetään keksinnön mukaista ryhmäraporttikyselyä.

5 Sen avulla keskus DXT_1 voi kysyä matkaviestimeltä MS_1 tietoja ryhmistä, jotka on ohjelmoitu matkaviestimeen MS_1 ennen vikaantumista, esimerkiksi ensimmäisen verkkoon rekisteröitymisen yhteydessä, kuten yllä kuvattiin. Ryhmätietojen, kuten ryhmän tunniste ja käyttöluokka (Class of Usage), ja mahdollisten muiden tietojen saamiseksi keskus lähettää raporttipyynnön ti-10 laajalaitteelle MS. Vaiheessa 3-2 keskus kysyy tilaajalta ryhmät ryhmäraportin avulla. MS vastaa pyyntöön raportoimalla ryhmät, eli tilaaja palauttaa sekä tiedot ryhmistä, joihin se kuuluu, että mahdollisia muita tietoja keskukselle DXT_1 vaiheessa 3-4. Ryhmäraportin saatuaan keskus DXT_1 tarkastaa, onko tilaaja kunkin ryhmän alueeseen kuuluvalla tukiasemalla ja kuittaa tilaajalle 15 ryhmät aktiivisiksi tai passiivisiksi. Näin vältetään se, että tilaaja luulee olevan-sa aktiivisesti mukana ryhmässä, vaikka tilaajan nykyinen sijaintisolu ei kuulu ryhmälle määritellyn palvelualueen soluihin. MS voi käyttää ryhmiä keskukselta saamiensa lupien puitteissa. Lisäksi MS voi näyttää käyttäjälle tiedot ryhmistä, jotka ovat käytettävissä kyseisellä solulla. Keskus DXT_1 puolestaan 20 voi tallentaa saamansa ryhmätiedot ja käyttää niitä normaalin ryhmäliikenteen ylläpitämiseen.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih-25 della patenttivaatimusten puitteissa. 1 > 4

, » . I

Claims (6)

111684 9

1. Menetelmä ryhmäliikenteen tukemiseksi tietoliikenneverkossa, jossa voidaan muodostaa ennalta määrätyn käyttäjäryhmän jäsenten eli tilaajien (MS_1, MS_2, MS_3) välille ryhmäliikenne, kuten ryhmäpuhelu, jossa me- « 5 netelmässä - tilaaja (MS_1, MS_2, MS_3) rekisteröityy palvelevaan verkkoelementtiin, kuten keskus (DXT_1), tietoliikenneverkossa, - mainittu palveleva verkkoelementti (DXT_1), johon tilaaja (MS_1, MS_2, MS_3) rekisteröityy, kysyy tilaajatietokannasta (HLR) tai toisesta verk- 10 koelementistä (DXT_2), joka aikaisemmin palveli tilaajaa (MS_1, MS_2, MS_3), tietoja tilaajalle (MS_1, MS_2, MS_3) määritellystä ainakin yhdestä ryhmäliikenneryhmästä, joiden ryhmätietojen perusteella mainittu palveleva verkkoelementti (DXT_1) voi tukea ryhmäliikenteen muodostumista, tunnettu siitä, että 15. mikäli mainitulla palvelevalla verkkoelementillä (DXT_1) ei kuiten kaan ole verkon vikatilanteen vuoksi yhteyttä mainittuun tilaajatietokantaan (HLR) tai toiseen verkkoelementtiin (DXT_2), suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet: - mainittu palveleva verkkoelementti (DXT_1) kysyy palveltavalta ti-20 laajan matkaviestimeltä (MS_1, MS_2, MS_3) tietoja tilaajan matkaviestimelle (MS_1, MS_2, MS_3) ohjelmoidusta yhdestä tai useammasta ryhmäliikenneryhmästä; - tilaajan matkaviestin (MS_1, MS_2, MS_3) palauttaa mainitulle palvelevalle verkkoelementille (DXT_1) tietoja ainakin yhdestä matkaviestimel- 25 le ohjelmoidusta ryhmäliikenneryhmästä; ja - mainittu palveleva verkkoelementti (DXT_1) tallentaa vastaanotetut tiedot ja käyttää niitä ryhmäliikenteen muodostamiseen verkkoelementin (DXT_1) palvelualueella.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att abon-nentdatabasen är abonnentens hemregister (HLR). 30 3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att det betjänande nätelementet (DXT_1) i gensvar pä mottagning av gruppinformation frän abonnentens mobila station (MS_1, MS_2, MS_3) kon-trollerar huruvida abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) befinner sig pä omrädet för respektive grupp som angetts i gruppinformationen, och 35 det betjänande nätelementet (DXT_1) sänder sasom en kvittering tili 111684 12 abonnentens mobila station (MS_1, MS_2, MS_3) information om grupperna som är tillgängliga för abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3), information om grup- t perna som inte är tillgängliga för abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) eller bägge informationsuppgifterna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että tilaajatietokanta on tilaajan kotirekisteri (HLR).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että , palveleva verkkoelementti (DXT_1) vasteena ryhmätietojen vas taanottamiselle tilaajan matkaviestimeltä (MS_1, MS__2, MS_3) tarkistaa, onko 35 tilaaja (MS_1, MS_2, MS_3) kunkin ryhmätiedoissa ilmoitetun ryhmän alueella, ja 111684 10 palveleva verkkoelementti (DXT_1) lähettää tilaajan matkaviestimelle (MS_1, MS_2, MS_3) kuittauksena tiedon ryhmistä, jotka ovat tilaajan (MS_1, MS_2, MS_3) käytettävissä, tiedon ryhmistä, jotka eivät ole tilaajan (MS_1, MS_2, MS_3) käytettävissä, tai molemmat tiedot. >

4. Central (DXT) i ett telekommunikationsnät, vilken är anordnad att i gensvar pä registreringen av en abonnent (MS_1, MS_2, MS_3) fräga en abonnentdatabas (HLR) eller en central (DXT_1) som tidigare betjänat abonnenten efter information om abonnentens (MS_1, MS_2, MS_3) grupptrafik-grupper och med hjälp av denna gruppinformation stöda etablering av grupp-10 trafik inom dess serviceomräde, kännetecknad av att i en felsituation, där centralen (DXT_1) inte har nagon förbindelse till nämnda abonnentdatabas (HLR) eller nämnda tidigare central (DXT_1), är nämnda central (DXT) anordnad att fräga nämnda abonnents mobila station (MS_1, MS_2, MS_3) efter information om ätminstone en grupptrafikgrupp som är programmerad för abon-15 nentens mobila station (MS_1, MS_2, MS_3) och lagra gruppinformationen som mottagits fran abonnentens mobila station (MS_1, MS_2, MS_3) och an-vända den för att stöda grupptrafiken i felsituationen.

4. Tietoliikenneverkon keskus (DXT), joka on sovitettu vasteena ti laajan (MS_1, MS_2, MS_3) rekisteröitymiselle kysymään tilaajatietokannasta (HLR) tai tilaajaa aikaisemmin palvelleesta keskuksesta (DXT_1) tietoja tilaajan (MS_1, MS_2, MS_3) ryhmäliikenneryhmistä ja näiden ryhmätietojen avulla tukemaan ryhmäliikenteen muodostumista palvelualueellaan, t u n -10 nettu siitä, että vikatilanteessa, jossa keskuksella (DXT_1) ei ole yhteyttä mainittuun tilaajatietokantaan (HLR) tai mainittuun aikaisempaan keskukseen (DXT_1), mainittu keskus (DXT) on sovitettu kysymään mainitun tilaajan matkaviestimeltä (MS_1, MS_2, MS_3) tietoja tilaajan matkaviestimelle (MS_1, MS_2, MS_3) ohjelmoidusta ainakin yhdestä ryhmäliikenneryhmästä ja tal-15 lentämään tilaajan matkaviestimeltä (MS_1, MS_2, MS_3) vastaanotetut ryh-mätiedot ja käyttämään niitä ryhmäliikenteen tukemiseen vikatilanteen aikana.

5. Central enligt patentkrav 4, kännetecknad av att abonnent-databasen är abonnentens hemregister (HLR).

5 MS_3), i vilket förfarande - abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) registreras i ett betjänande nät-element, sasom en central (DXT_1) i telekommunikationsnätet, nämnda betjänande nätelement (DXT_1), i vilket abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) registreras, fragar en abonnentdatabas (HLR) eller ett 10 annat nätelement (DXT_2) som tidigare betjänade abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) efter information om ätminstone en för abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) definierad grupptrafikgrupp, pä grundval av vilken gruppinformation nämnda betjänande nätelement (DXT_1) kan stöda etableringen av grupptrafik, kännetecknat av att 15. ifall nämnda betjänande nätelement (DXT_1) likväl pä grund av en felsitutation i nätet inte har nägon förbindelse tili nämnda databas (HLR) eller tili ett annat nätelement (DXT_2) utförs dessutom följande ätgärder: - nämnda betjänande nätelement (DXT_1) fragar abonnentens mo-bila station (MS_1, MS_2, MS_3) som betjänas efter information om en eller 20 flera grupptrafikgrupper som programmerats för abonnentens mobila station (MS_1, MS_2, MS_3); - abonnentens mobila station (MS_1, MS_2, MS_3) returnerar information om ätminstone en grupptrafikgrupp som programmerats för den mo- .· bila stationen tili nämnda betjänande nätelement (DXT_1); och 25. nämnda betjänande nätelement (DXT_1) lagrar den mottagna in- formationen och använder den för etablering av grupptrafik pä nätelementets (DXT1) serviceomräde.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen keskus, tunnettu siitä, että tilaajatietokanta on tilaajan kotirekisteri (HLR).

6. Patenttivaatimuksen 4tai 5 mukainen keskus, tunnettu siitä, 20 että keskus (DXT_1) vasteena ryhmätietojen vastaanottamiselle tilaajan matkaviestimeltä (MS_1, MS_2, MS_3) tarkistaa, onko tilaaja (MS_1, MS_2, MS_3) kunkin ryhmätiedoissa ilmoitetun ryhmän alueella, ja keskus (DXT_1) lähettää tilaajan matkaviestimelle (MS_1, MS_2, MS_3) kuittauksena tiedon ryhmistä, jotka ovat tilaajan (MS_1, MS_2, MS_3) 25 käytettävissä, tai tiedon ryhmistä, jotka eivät ole tilaajan (MS_1, MS_2, MS_3) käytettävissä, tai molemmat tiedot. > 111684 11 1 1. Förfarande för att stöda grupptrafik i ett telekommunikationsnät, i vilket man kan etablera grupptrafik, sasom ett gruppsamtal, mellan medlem-< mar av en förutbestämd användargrupp, dvs. abonnenter (MS_1, MS_2,

6. Central enligt patentkrav 4 eller 5, kännetecknad av att cen tralen (DXT_1), i gensvar pä mottagning av gruppinformationen frän abonnentens mobila station (MS_1, MS_2, MS_3), kontrollerar huruvida abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) befinner sig pä omrädet för respektive grupp som an-getts i gruppinformationen, och 25 centralen (DXT_1) sänder sasom en kvittering till abonnentens mo bila station (MS_1, MS_2, MS_3) information om grupperna som är tillgängliga för abonnenten (MS_1, MS_2, MSJ3), eller information om grupperna som inte är tillgängliga för abonnenten (MS_1, MS_2, MS_3) eller bägge informationsuppgifterna. ..· »