FI111321B - Paikkariippuvien palveluiden toteutus tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

111321 PAIKKARIIPPUVIEN PALVELUIDEN TOTEUTUS TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy palveluiden tarjoamiseen matkaviestinjärjestelmäs sä. Erityisesti keksintö liittyy menetelmään ja järjestelmään, joilla toteutetaan paikkariippuvia palveluita, eli palveluita jotka hyödyntävät matkaviestimen sijaintia palvelua tarjotessaan.

10 Keksinnön tausta

Internetin käyttäjien lukumäärän ja Internetissä tarjottujen palveluiden nopea kasvu on ollut havaittavimpia tietoliikenteeseen liittyviä ilmiöitä viime vuosina. Toinen nykytrendi on nopeasti lisääntyvä langattomien päätelaitteiden käyttö. Langattomia päätelaitteita ovat muiden muassa kannettavat tie-15 takoneet, PDA (Personal Digital Assistant) -laitteet ja älykkäät puhelimet.

Nämä kaksi nopeasti kehittyvää verkkoteknologiaa, langaton viestintä ja Internet, ovat asteittain konvergoitumassa, minkä seurauksena Internetissä tarjottavat pakettikytkentäiset datapalvelut alkavat olla matkaviestinten käyttäjien saatavilla. Monet tulevaisuuden palveluista tarvitsevat langat-20 toman päätelaitteen maantieteellistä sijaintia verkon alueella.

Matkaviestinverkon rakenne ja liikkuvuuden hallinta tällaisessa ver-v; kossa esitellään lyhyesti kuvioon 1 viitaten. Kuvion 1 esimerkki liittyy yleiseen GSM-verkkoon, mutta muissa digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä on samanlaisia verkkoelementtejä. Tiedonsiirto verkon ja solussa olevan matkavies-25 timen (MS) välillä hoituu radiotietä tukiaseman (Base Tranceiver Station, BTS) kautta. Tukiasemat on kytketty tukiasemaohjaimeen (Base Station Controller, BSC). Tavallisesti tukiasemaohjain ohjaa useampaa tukiasemaa, jotka voidaan ketjuttaa toisiinsa tai kytkeä suoraan tukiasemaohjaimeen kuten kuviosta ilmenee. Näiden tukiasemien kattamaa maantieteellistä aluetta kutsutaan si-30 jaintialueeksi (Location Area, LA), ja tällä alueella sijaitseville matkaviestimille tarkoitetut puhelut lähetetään näiden tukiasemien kautta. Matkaviestin voi liikkua sijaintialueen sisällä ilman tarvetta päivittää matkapuhelimen sijaintitietoa.

Useita tukiasemaohjaimia kytketään yhteen matkapuhelinkeskukseen (Mobile Switching Centre, MSC), joka pääasiallisesti hoitaa matkaviestin-35 verkon kytkentätoiminnallisuudet. Lisäksi se yhdistää matkaviestinverkon ulkoisiin verkkoihin. Matkapuhelinkeskuksen hallinnassa olevien sijaintialueiden 2 111321 yhdistelmää kutsutaan kytkentäkeskusalueeksi (Switching Centre Area, SCA). Kaikki puhelut jotka alkavat tai päättyvät kytkentäkeskusalueelle reititetään saman matkapuhelinkeskuksen kautta. Jos matkaviestinverkko sisältää useita matkapuhelinkeskuksia, niiden SCA:t yhdessä muodostavat matkaviestinjär-5 jestelmän verkkoalueen, eli verkon kattaman maantieteellisen alueen. Verkkoa operoi lähes aina yksi organisaatio (operaattori).

Matkaviestinjärjestelmä sisältää edelleen useita tietokantoja. Tilaajatiedot on tallennettu pysyvästi kotirekisteriin (Home Location Register, HLR) riippumatta käyttäjän senhetkisestä sijainnista. Jos verkko on iso ja käyttäjiä on 10 paljon, käytetään useita HLR:iä. Numeroavaruus on jaettu näiden rekisterien välillä, jolloin käyttäjätietojen hakeminen on nopeampaa. Vierailijarekisteri (Visitor Location Register, VLR) on nykyään integroitu kuhunkin MSC:hen, ja HLR:stä haetut käyttäjätiedot tallennetaan VLR:ään kun käyttäjä vierailee VLR:n alueella eli kytkentäkeskusalueella.

15 Sijainninpäivitys tehdään joka kerta kun käyttäjä kytkeytyy verk koon. Kun tilaaja, esimerkiksi solussa 1, kuvio 1, kytkee päälle matkaviestimensä, se signaloi sijainninpäivityspyynnön (location update request) BTSille 2, joka pyyntö ohjataan BSC:n 3 kautta MSC 1:lle ja edelleen VLRrään 5. Rekisteri pyytää tilaajaa lähettämään tilaajatunnuksensa, josta VLR tunnistaa ti-20 laajan HLR:n. Tämän jälkeen VLR pyytää tilaajan HLR:ää lähettämään tilaajan tunnistamiseen ja yhteyden salaukseen tarvittavat autentikointiparametrit. Kun tilaaja on autentikoitu onnistuneesti, tilaajan HLR tietää VLR:n alueen eli sen MSC:n, jonka alueella tilaaja sijaitsee, ja lähettää tilaajatiedot kyseessä olevalle VLR:lle. Tilaajan sijainti on nyt päivitetty, eli tilaajan HLR tietää vieraillun 25 VLR:n osoitteen, ja vierailtu VLR tietää sijaintialueen, jolla matkaviestin sijaitsee.

Sijainninpäivitys tehdään myös joka kerta käyttäjän liikkuessa sijaintialueelta toiselle. Aloitteen sijainninpäivitykselle tekee matkaviestin, joka tiedottaa VLR:lle muuttuneesta sijaintialueesta. Jos sijaintialue kuuluu samaan 30 keskusalueeseen (SCA), eli saman VLR:n hallintaan, ei ole tarvetta muuttaa tilaajan HLR:ään tallennettua VLR:n osoitetta. Osoite vaihdetaan vain kun tilaaja siirtyy toiselle keskusalueelle, jolloin vieraillun alueen VLR kertoo osoitteensa HLR:lle, ja HLR lähettää tilaajatiedot mainittuun VLRiään.

Sijainninpäivitys voidaan tehdä myös periodisesti tietyin väliajoin 35 (Periodic Location Update). Tässä sijainninpäivityksen käynnistää matkaviestimellä olevan ajastimen kynnysarvon saavuttaminen.

3 111321

Kuten edellä on esitetty, sijaintialue on suurin alue, jolla MS voi liikkua ilman sijainninpäivitystä, ja se on myös alue jolla verkko kutsuu tiettyä matkaviestintä, eli verkko tietää matkaviestimen sijainnin sijaintialueen tarkkuudella. Sijaintialueen tunnusta (Location Area Identity, LAI) käytetään sen 5 sijaintialueen ilmaisemiseksi, jolla matkaviestin kullakin hetkellä on.

LAI:n lisäksi järjestelmässä on yksittäisen solun tunnus, jota kutsutaan solun globaaliksi tunnukseksi (Cell Global Identity, CGI). Verkko käyttää tätä tunnusta erottamaan naapurisolut toisistaan, eli perinteisessä verkossa sitä ei käytetä ilmaisemaan matkaviestimen senhetkistä paikkaa. CGI:n raken-10 ne esitetään kuviossa 2. CGI koostuu matkaviestimen maakoodista (Mobile Country Code, MCC, esimerkiksi Suomen koodi on 244), matkaviestimen verkkokoodista (Mobile Network Code, MNC, joka on operaattorispesifinen parametri), sijaintialuekoodista (Location Area Code, LAC) ja solun tunnuksesta (Cell Identity, Cl).

15 Koska matkaviestimen maantieteellisen paikan selvittäminen on kuitenkin tullut viime aikoina tärkeämmäksi laajaa sovelluskirjoa varten, CGI:tä voidaan hyödyntää matkaviestimen paikantamiseen yhden solun tarkkuudella. ISUP-signaloinnissa (ISDN User Part), jota käytetään paljon matkaviestinverkoissa, tukiasema signaloi CGI:n verkolle kun yhteys matkaviestimen ja 20 verkon välillä luodaan. Järjestelmä voi sitten käyttää CGktä selvittääkseen sen solun, jossa matkaviestin sijaitsee.

Paikannustarkkuus voi olla parempikin kuin yksi solu, jos naapu-risolujen lähetyksiä hyödynnetään. Tämänkaltainen järjestelmä esitetään esi-: ,: merkiksi US-patentissa 6,088,594. Mainittu patenttijulkaisu kuvaa järjestelmän, 25 jolla esitetään matkaviestimen sijainti graafisesti päätelaitteen näytöllä. Järjestelmä edellyttää päätelaitteessa olevaa selainta, jotta matkaviestin voi olla yhteydessä verkkopohjaisen paikannussovelluksen kanssa. Sovellus lähettää matkaviestimeltä tulleen paikannuspyynnön matkaviestimien paikannuskes-kukseen (Mobile Positioning Center, MPC), joka välittää pyynnön edelleen sille 30 matkapuhelinkeskukselle, joka palvelee sijaintialuetta, jolla matkaviestin on. Kun vähintään kolme tukiasemaa on suorittanut paikkamittauksen, mittausdata välitetään paikannuskeskukselle, jossa matkaviestimen paikka määritetään kolmiomittausalgoritmia apuna käyttäen. Tämä maantieteellinen sijainti (siis leveys- ja pituusasteet) lähetetään paikannussovellukselle, joka muuntaa pai-35 kannustiedon haluttuun muotoon ja lähettää sen edelleen matkaviestimelle.

4 111321

Tunnettuja paikannusmenetelmiä voidaan käyttää myös päätelaitteen jatkuvaan jäljittämiseen. Kansainvälinen patenttihakemus WO 99/34611 kuvaa jäljitysmenetelmän, joka perustuu sijaintialuetaulukkoon, joka kuvaa sijaintialueen tunnuksen maantieteelliseksi alueeksi. Päätelaitteen olinpaikkaa 5 voidaan tiedustella halutuin välein, ja kunkin kyselyn tulokset voidaan tallentaa jäljitystiedostoon.

Tässä hakemuksessa esitetyn keksinnön toiminta perustuu yllä olevan kaltaisiin sijainninmääritysmenetelmiin, jotka parantavat perinteisen verkon paikannustarkkuutta siten, että päätelaitteen maantieteellinen sijainti saadaan 10 selville halutulla tarkkuudella, joka on parempi kuin yksi sijaintialue.

Langattomia verkkoja varten suunnitelluissa paikkariippuvissa palveluissa tavallinen ajattelutapa on, että asiakkaat haluavat paikkariippuvaa tietoa, kuten linja-autojen tai junien aikatauluja, paikallisia säätiedotuksia, kul-kuohjeita, paikallista mainontaa, ynnä muuta. Näinpä palvelujen suunnittelun 15 ja verkkototeutuksen peruslähtökohta on ollut, että palvelut ovat kertaluonteisia , eli asiakas lataa tietyn paikkariippuvan sisällön.

Tämän keksinnön tarkoituksena on eliminoida tämä rajoite ja parantaa paikkariippuvia palveluja.

20 Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tarkoituksena on toteuttaa menetelmä ja järjestelmä, jotka mahdollistavat paikkariippuvien palveluiden toteutuksen tietoliikennejärjestelmässä.

Tämä tavoite saavutetaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa määri-25 tetyllä ratkaisulla.

Keksinnön lähtökohtana on paikantaa käyttäjän päätelaite käyttäen tunnettuja paikannusmenetelmiä, jotta käyttäjän maantieteellinen sijainti saadaan selville. Keksinnön ajatuksena on liittää ennalta määrätty ominaisuus tiettyihin määrättyihin maantieteellisiin sijainteihin ja ylläpitää verkossa tietokantaa 30 käyttäjäkohtaisista tietueista, joiden sisältöä päivitetään sellaisiin maantieteellisiin sijainteihin liitettyjen ominaisuuksien mukaan, joissa käyttäjän läsnäolo on onnistuneesti rekisteröity. Lisäksi tietueen sisältöön liitetään ennalta määrätty ehto, ja palvelun tarjoaminen käyttäjän päätelaitteelle riippuu mainitusta sisällöstä. Tarkemmin sanottuna, palvelu tai palveluun liittyvä toiminto käynniste-35 tään, kun tilaajakohtaisen tietueen sisältö vastaa ennalta määrättyä ehtoa.

5 111321

Keksinnön mekanismia hyödyntämällä palveluntarjoajat voivat suunnitella monipuolisempia palveluita, koska palveluvalikoimaa voidaan nyt laajentaa palveluihin, jotka eivät enää riipu ainoastaan käyttäjän senhetkisestä sijainnista vaan myös käyttäjän käyttäytymisestä pidemmällä aikavälillä.

5 Eräässä edullisessa toteutustavassa ennalta määrätyt maantie teelliset sijainnit ovat palveluntarjoajan palvelupisteitä, ja kuhunkin pisteeseen liitetty ominaisuus voi olla esimerkiksi krediitti.

Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan käyttää itsenäisten palveluiden luomiseen, tai ratkaisu voidaan yhdistää perinteisempään kertaluon-10 teiseen palveluun, jolloin tämän päälle tuodaan lisäarvopalvelu.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia toteutustapoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioiden 3-6 mukaisiin esimerkkeihin oheisissa piirustuk-15 sissa, joissa kuvio 1 esittää tavallista matkaviestinverkkoa, kuvio 2 esittää tavallisissa matkaviestinverkoissa käytettävän CGI-paramet-rin rakennetta, 20 kuvio 3 on periaatteellinen esitys eräästä keksinnön mukaisen järjestelmän edullisesta toteutustavasta, kuvio 4 on vuokaavio, joka esittää keksinnön perustoteutustapaa, kuvio 5 havainnollistaa järjestelmässä käytetyn (palvelu)pistetietokannan sisältöä, ja 25 kuvio 6 havainnollistaa järjestelmässä käytettävän rekisteröintitietokannan sisältöä.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuviossa 3 on periaatteellinen esitys keksinnön erään toteutustavan 30 mukaisen järjestelmän arkkitehtuurista. Keksinnön mukaisesti ennalta määrättyihin maantieteellisiin sijainteihin, jotka on kuvassa merkitty tunnuksilla A, B ja C, liitetään tietty ominaisuus. Sijainnit voivat olla esimerkiksi palveluntarjoajan palvelupisteitä, ja kuhunkin sijaintiin liitetty ominaisuus voi olla esimerkiksi krediitti. Kuhunkin sijaintiin liitetyn krediitin arvo ilmaisee kuinka paljon käyttäjää 35 hyvitetään, jos järjestelmä havaitsee, että tilaaja sijaitsee hyväksyttävällä tavalla pisteen läheisyydessä.

6 111321

Kuten yllä on mainittu, keksinnön mukaisen menetelmän edellytys on, että matkaviestimen maantieteellinen sijainti saadaan ensin määritettyä. Kuvion 3 mukaisessa järjestelmässä oletetaan, että matkaviestinjärjestelmän paikannuskeskus 30 toimittaa maantieteelliset koordinaatit, joille palvelu perus-5 tuu. Koska koordinaattien määritys tehdään sinänsä tunnetulla tavalla, sitä ei käydä tässä yksityiskohtaisesti läpi. Kuten yllä on esitetty, useita tunnettuja mekanismeja voidaan käyttää mainittujen koordinaattien hankkimiseksi. Matkaviestinjärjestelmän paikannuskeskus voi olla samanlainen kuin esimerkiksi yllämainitussa patenttijulkaisussa US 6,088,594 olevat paikannuskeskukset.

10 Koordinaatit toimitetaan maantieteelliseen paikkatietojärjestelmään (Geographical Information System, GIS) 31, joka tekee analyysin mainittujen koordinaattien perusteella. GIS sisältää metatietoa sisältävän tietokannan 32, joka sisältää analyysin tekemiseksi tarvittavaa tietoa.

Järjestelmä sisältää lisäksi rekisteröintipalvelimen 33, joka sisältää 15 tietokannan 34 tilaajakohtaisille tietueille. Kukin tietue sisältää tietoa, joka riippuu ominaisuuksista, jotka on liitetty niihin paikkoihin, joissa käyttäjä on onnistuneesti rekisteröity.

Rekisteröintipalvelin päivittää käyttäjäkohtaisen tietueen sisällön GlS.ssä tehdyn analyysin tuloksen mukaan, eli GIS kontrolloi rekisteröintitieto-20 kannan päivitystä. Lisäksi rekisteröintipalvelin monitoroi tietueen sisältöä tarkoituksenaan havaita, kun tietue täyttää ennalta määrätyn ehdon, joka sen sisällölle on asetettu. Kun näin tapahtuu, rekisteröintipalvelin lähettää paikkariip-puvia palveluita tarjoavalle palvelimelle 35 pyynnön aloittaa palvelu tai toinen toiminto, joka liittyy paikkariippuvaan palveluun.

25 Kuvassa 4 on vuokaavio, joka kuvaa keksinnön mukaisen proses sin pääaskeleet. Koska prosessi on edullisesti käyttäjän aloittama, pyyntö sijainnin rekisteröimiseksi saadaan ensin matkaviestimeltä (vaihe 40). Vasteena tähän käyttäjän aloitteesta tulleeseen pyyntöön mitataan liikkuvan päätelaitteen sijainti. Mittauksen tekee edullisesti matkaviestinverkko, ja päätelaitteen 30 koordinaatit lasketaan (vaihe 41) matkaviestinjärjestelmän paikannuskeskuk-sessa. GIS:n tietokanta sisältää monenlaisia tietoja palveluun liittyvistä maantieteellisistä paikoista (eli paikoista A, B ja C), jotka tiedot sisältävät myös mainittujen paikkojen koordinaatit. Tyypillisesti GIS tekee läheisyysanalyysin (vaihe 42) matkaviestinjärjestelmän paikannuskeskukselta saaduille koordinaateil-35 le. Tässä analyysissä määritetään, onko liikkuva päätelaite aivan palveluun kuuluvien pisteiden läheisyydessä. Käyttäjä voi antaa myös lisätietoja rekiste- 7 111321 röintipyynnön yhteydessä määrittäen esimerkiksi pisteen, jossa hän haluaa sijaintinsa rekisteröitävän. Näin GIS:n ei tarvitse käydä lävitse kaikkia pisteitä, vaan se pystyy suorittamaan analyysin vain yhteen pisteeseen liittyen.

Analyysin perusteella GIS päättää, voidaanko rekisteröinti hyväksyä 5 vai ei (vaihe 43). Jos GIS havaitsee että liikkuva päätelaite on pisteen lähituntumassa ja että kaikki muut rekisteröinnin hyväksymiselle asetetut ehdot täyttyvät, GIS päättelee että liikkuva päätelaite on hyväksyttävällä tavalla pisteessä. GIS toimittaa tiedon läheisyysanalyysin tuloksesta rekisteröintipalvelimelle 33. Vasteena tälle päivitetään tilaajakohtaisen tietueen sisältöä tietokannassa 10 34 (vaihe 45). Toisaalta, jos GIS havaitsee, ettei kaikkia rekisteröinnin hyväk symiselle asetettuja ehtoja täytetä, matkaviestimen sijainti hylätään. Tässä tapauksessa GIS-palvelin voi välittää tiedon kielteisestä tuloksesta rekisteröinti-palvelimelle ja/tai lähettää vastauksen matkaviestimelle (vaihe 44). Viesti rekisteröintipalvelimelle lähetetään ainakin aina silloin, kun palvelu on sellainen, 15 että tietueen sisältöä päivitetään vasteena sille, että sijainti on hylätty. Tämä saattaisi olla mahdollista joillekin palveluille, vaikkakin suurimmalle osaa palveluista päivitys tehdään vain vasteena hyväksytylle sijainnille.

Päivitettyään tilaajakohtaisen tietueen rekisteröintipalvelin tutkii, täyttääkö tietueen uusi sisältö ennalta määrätyn ehdon (vaihe 46). Jos näin on, 20 rekisteröintipalvelin lähettää paikkariippuvaa palvelua tarjoavalle palvelimelle 35 pyynnön käynnistää palvelu tai palveluun liittyvä toiminto (vaihe 47). Jos sisältö ei täytä ehtoa, rekisteröintipalvelin voi lähettää matkaviestimelle viestin, jossa käyttäjälle tiedotetaan onnistuneesta rekisteröinnistä ja mahdollisesti myös tietueen senhetkisestä sisällöstä (vaihe 46a). Tämä viesti voidaan lähet-25 tää matkaviestimeen suoraan tai sisältöpalvelimen kautta.

Järjestelmän toiminnallinen arkkitehtuuri perustuu siis seuraaville prosesseille: 1. matkaviestimen maantieteellisen sijainnin määritys, 2. maantieteellisen sijainnin perusteella suoritettu analyysi, jossa ; 30 tehdään päätös hyväksytäänkö matkaviestimen sijainti vai ei, ja 3. tilaajakohtaisen tietueen päivitys ja tarkkailu, jolloin palvelun tai palveluun liittyvän toiminnon käynnistys tapahtuu tietueen sisällön perusteella.

Kuviossa 3 oletetaan, että käyttäjä, jolla on WAP-yhteensopiva päätelaite MS1, pyytää sijaintinsa rekisteröintiä palvelimelta 35, joka tarjoaa paik-35 kariippuvaa palvelua ja joka on tyypillisesti Internet-solmu. Kuten on tunnettua, WAP-arkkitehtuuriin kuuluu gateway, jossa on koodereita ja dekoodereita. Jot- 8 111321 ta päätelaitteelle radioteitse lähetettävän datan määrää voidaan vähentää, kooderi koodaa palvelimelta vastaanotetun sisällön kompaktiin koodattuun muotoon. Vastaavasti, dekooderi dekoodaa radiokanavalta vastaanotetun koodatun datan ennen kuin data lähetetään palvelimelle. Päätelaitteen ja 5 gatewayn välillä olevat yhteydet käyttävät tyypillisesti WSP:tä (Wireless Session Protocol), kun taas gatewayn ja palvelimen väliset yhteydet tyypillisesti käyttävät HTTP:tä. Siksi gateway suorittaa muunnokset WAP-protokolla-pinosta (WSP, WTP, WTLS ja WDP) WWW-protokollapinoon (HTTP ja TCP/IP). Gateway voi suorittaa myös sisällönmuunnoksia. Jos palvelin tarjo-10 aa WWW-sisältöä (kuten HTML), gateway voi muuntaa WWW-sisällön WAP-sisällöksi (WML).

Kun käyttäjä haluaa rekisteröityä, selain ottaa yhteyden gateway-palvelimeen ja lähettää GET-pyynnössä osoitteen (URL:in), joka viittaa palvelimella 35 olevaan paikkariippuvaan palveluun. Vastauksena pyyntöön gate-15 way avaa HTTP-yhteyden palvelimelle 35 ja lähettää HTTP GET-pyynnön palvelimelle 35. Palvelin käsittelee rekisteröintipyynnön ja aloittaa sijainninmääri-tyksen. Matkaviestinverkon paikannuskeskus 30 on mieluiten, vaikkakaan ei välttämättä, WAP-gatewayssä. Tässä tapauksessa palvelin 35 lähettää gate-way-palvelimelle tavallisen HTTP GET-viestin, jossa on sijainninpäivityspalve-20 luun viittaava URL. Vasteena tähän viestiin WAP-gateway pyytää paikannusta MSC:ltä. Tämä pyyntö sisältää MSISDN-tunnisteen (Mobile Subscriber ISDN number), jonka gateway tuntee. Palvelin voi myös lähettää HTTP GET-viestin matkaviestinjärjestelmän paikannuskeskukseen, joka voi pyytää paikannusta joko gatewayn kautta tai suoraan MSC:ltä. Liikenteen hoitaminen gatewayltä 25 matkaviestinverkkoon on kuitenkin parempi tapa siinä mielessä, että gateway on operaattorin hallitsema verkkoelementti, jolla on joka tapauksessa liityntä matkaviestinverkkoon.

Paikannusprosessin tuloksena matkapuhelinverkon paikannuskeskus 30 saa paikkatietoa matkaviestinverkosta. Tämä tieto voi yksinkertaisesti 30 olla sen solun tunniste (CGI), jossa matkaviestin sillä hetkellä on, tai se voi käsittää useilta tukiasemilta saatua mittaustietoa. Matkaviestinverkolta saadun tiedon perusteella matkaviestinjärjestelmän paikannuskeskus voi määrittää tunnettua algoritmia käyttäen matkaviestimen maantieteellisen sijainnin eli sen leveys- ja pituusasteet.

35 Jos solun tunniste tarjoaa sijainnin riittävällä tarkkuudella, järjestel mä voi käyttää suomalaisessa patenttihakemuksessa FI-20002050 kuvattua 9 111321 sijaintitietokantaa (hakemus ei ole julkinen tämän hakemuksen jättöpäivänä). Mainittu tietokanta, johon kuviossa 3 viitataan numerolla 36, muodostetaan reitittämällä soittoyrityksiä älyverkon (IN) kautta ja tallentamalla IN-tietokantaan soittoyritysten puheludatassa olevaa sijainti-informaatiota. Tästä tietokannasta 5 tehdään replikoitu tietokanta, joka annetaan palveluiden käyttöön paikkatietokantana 36. Tässä tapauksessa matkaviestimeltä tuleva alkuperäinen viesti viittaa sisältöpalvelimella olevaan sisältöön. Vasteena tähän viestiin sisältöpal-velin tai WAP-gateway käskee GIS:iä hakemaan matkaviestimen senhetkisen solun tunnisteen paikkatietokannasta ja suorittamaan analyysin solun paikka-10 koordinaateista vertaamalla niitä palvelupisteen (palvelupisteiden) koordinaatteihin.

Kuviossa 5 on yksinkertaistettu esitys tietokannan 32 esimerkki-sisällöstä. Tietokanta sisältää esimerkiksi palvelukohtaisia taulukoita 50, jotka sisältävät tiettyyn palveluun liittyviä palvelupisteitä. Kutakin palvelupistettä 15 kohden tietokanta sisältää ainakin pisteen tunnuksen, pisteen koordinaatit ja analyysin tuloksen saamiseksi tarvittavat kriteerit. Kriteerikenttä sisältää ainakin läheisyysanalyysissä sallitun maksimipoikkeaman pisteen nimellisistä koordinaateista. Kuten yllä on mainittu, kukin piste voidaan liittää erilaisiin sijainnin rekisteröinnin hyväksymiseen liittyviin lisäkriteereihin, jotka voivat olla 20 ajallisia (kuten palvelupisteen aukioloajat), pisteen/käyttäjän tunnus, jne. Taulukko voi sisältää myös datakenttiä, jotka kuvaavat kuhunkin palvelupisteeseen liittyviä ominaisuuksia, kuten krediittiä. Tämä kenttä on kuitenkin valinnainen, koska kaikilla pisteillä voi olla sama ominaisuus, kuten esimerkiksi yhteinen krediitti, joka on GIS:n erillisessä muistissa. Tietoa kuhunkin palvelupisteeseen 25 liittyvistä ominaisuuksista voidaan myös varastoida rekisteröintipalvelimen yhteyteen. Yksinkertainen sovellus, joka hyödyntää yhteistä krediittiä, on järjestelmä, jossa kunkin palvelupisteen krediittiarvo on yksi. Tilaajalla on tavoitearvona käyntien lukumäärä yhdellä palvelupisteellä tai joillakin palvelupisteistä, jolloin rekisteröintipalvelin tutkii, onko tämä tavoitearvo saavutettu.

30 Kuvassa 6 on yksinkertainen esimerkki tilaajakohtaisten tietueiden sisällöstä. Kuvassa oletetaan, että palvelupisteisiin liitetty ominaisuus on krediittiarvo, ja että tietueen sisällölle asetettu ehto on, että kertyneen krediitin on ylitettävä kertyneelle krediitille asetettu kynnysarvo. Tässä tapauksessa tietokannassa 34 on tilaajakohtaiset tietueet SR, joista kukin sisältää tietylle tilaajal-35 le jo kertyneen krediitin. Tietueet voivat sisältää myös kynnysarvon kullekin tilaajalle sillä edellytyksellä, ettei kaikille tilaajille käytetä yhteistä arvoa. Kulia- 10 111321 kin tilaajalla voi olla vain yksi tietue, jolloin tietue sisältää yllä olevat tiedot kaikista palveluista, joita tilaaja tilaa, tai kullakin palvelulla voi olla taulukko, joka sisältää tietueen kullekin palvelun tilaajalle.

Tilaajakohtaisten tietueiden sisältöä voidaan myös tutkia halutessa 5 generoida erilaisia raportteja, jotka kuvaavat tilaajien käyttäytymistä. Sen sijaan, että kullekin paikantamiselle laskettaisiin krediittiarvo, järjestelmä voi hyödyntää hienostuneempia tilastollisia menetelmiä. Esimerkiksi erilaisia piikin-tunnistus- tai käyränsovitusmenetelmiä voidaan käyttää, kuten Gaussin kello-käyrän sovittamista kerättyyn dataan. Kun järjestelmä saa riittävästi dataa, voi-10 daan generoida raportti, joka osoittaa käyttäjän tottumuksia. Häiriöiden välttämiseksi voidaan laskea tilastollisia mittoja, kuten χ2 (Khin neliö). Lisäksi voidaan asettaa ennalta määrättyjä ehtoja, esimerkiksi että χ arvon on oltava lähellä ykköstä.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää useanlaisissa 15 palveluissa, jotka voivat olla joko itsenäisiä palveluita tai lisäarvopalvelulta toisen palvelun päällä. Seuraavassa esitellään joitain tyypillisiä palveluluonnok-sia. Ensiksi, palveluntarjoaja voi tarjota lisäetuja asiakkailleen, jotka ovat rekisteröityneet palvelupisteissä tarpeeksi usein. Tätä tarkoitusta varten palvelupisteisiin liitettävä ominaisuus voi olla yllä kuvatun kaltainen krediitti, jossa tark-20 käillään kullekin tilaajalle kertyneitä krediittiarvoja. Kun kynnysarvo saavutetaan, tietty etu toimitetaan tilaajalle tai kirjataan tilaajan tilille. Liittämällä erilaisia krediittejä eri palvelupisteisiin palveluntarjoaja voi tarkkailla tilaajien käytöstä. Toiseksi, mekanismia voidaan käyttää eri maantieteellisissä pisteissä tehtävän työn valvontaan. Kun tehtävä on saatu onnistuneesti suoritettua yhdessä 25 pisteessä, työntekijä tai hänen paikallinen esimiehensä voi pyytää rekisteröintiä, ja mahdollisesti toimittaa lisätietoa, kuten tehtävän tunnuksen. Henkilökohtainen tietue voi sitten vaikuttaa työntekijälle maksettavan korvauksen suuruuteen.

Palvelu voidaan yhdistää myös muihin palveluihin. Esimerkiksi, jos 30 mainittu toinen palvelu sijaitsee palvelimella 35, palvelin voi käynnistää sijainnin rekisteröinnin, kun tilaaja lataa tietoa palvelimelta. Vasteena tälle tilaaja saa ylimääräisen bonuksen omaan tietueeseensa. Kun bonus saavuttaa ennalta määrätyn tason, tilaajalle annetaan palkinto.

Kuhunkin palvelupisteeseen liitettävä ominaisuus voi olla myös tie-35 toa. Kun tilaaja on kerännyt riittävästi tietoa omaan tietueeseensa, palveluntarjoaja voi antaa hänelle edun.

11 111321

Vaikka keksintö kuvattiin yllä oheisissa piirustuksissa olevien esimerkkien avulla, on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu ainoastaan niihin, vaan alan ammattimies voi modifioida keksintöä poikkeamatta sen piiristä ja hengestä. Esimerkiksi tietokannan 32 ei tarvitse olla GIS:n eikä tietokannan 34 5 rekisteröintipalvelimen yhteydessä, vaan ne voivat sijaita muualla verkossa.

Claims (10)

111321

1. Menetelmä paikkariippuvien palvelujen toteuttamiseksi langattomasi solukkoverkkoon yhteydessä olevalle matkaviestimelle, jossa menetelmässä: 5. määritetään matkaviestimen sijainti, tunnettu siitä, että - liitetään ennalta määrätty ominaisuus ennalta määrättyihin sijainteihin, - vasteena mainitulle määrittämiselle analysoidaan, sijaitseeko 10 matkaviestin hyväksyttävästi ennalta määrättyyn sijaintiin nähden, - vasteena analysointivaiheelle päivitetään tilaajakohtaista tietuetta mainittuun ennalta määrättyyn sijaintiin liitetyllä ominaisuudella, - tarkkaillaan tietueen sisältöä, ja - käynnistetään palveluun liittyvä toiminto kun sisältö täyttää en- 15 naita määrätyn ehdon.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päivitysvaihe sisältää tietueen parametrin päivittämisen.

3. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestimen sijaitessa hyväksyttävästi ennalta määrättyyn sijaintiin näh- 20 den parametrin arvoa kasvatetaan mainittuun ennalta määrättyyn sijaintiin liitetyllä krediittiarvolla.

4. Vaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palautetaan mainittu parametri alkutilaan vasteena palvelun käynnistämiselle.

5. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että analysointivaiheessa päätellään, vastaako matkaviestimen sijainti ennalta määrätyllä tarkkuudella mainittua ennalta määrättyä sijaintia.

6. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että analysointivaiheessa päätellään, täyttyykö joku muu ennalta määrätylle si- 30 jainnille asetettu ehto.

7. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ehto liittyy vuorokaudenaikaan.

8. Järjestelmä paikkariippuvien palveluiden toteuttamiseksi matkaviestimelle, joka järjestelmä sisältää 35. paikannuselimet matkaviestimen sijainnin määrittämiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä lisäksi sisältää 111321 - ensimmäiset elimet ennalta määrätyn ominaisuuden liittämiseksi ennalta määrättyyn paikkaan, - paikannuselimille vasteelliset toiset elimet sen analysoimiseksi, sijaitseeko matkaviestin hyväksyttävästi suhteessa ennalta määrättyyn paik- 5 kaan, - mainituille toisille elimille vasteelliset kolmannet elimet tilaajakoh-taisen tietueen päivittämiseksi ennalta määrättyyn paikkaan liitetyn ominaisuuden avulla, ja - kolmansille elimille vasteelliset neljännet elimet palveluun liitty-10 vän toiminnon käynnistämiseksi kun tietueen sisältö täyttää ennalta määrätyn ehdon.

9. Vaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toiset elimet sisältävät maantieteellisen paikkatietojärjestelmän (Geographical Information System).

10. Vaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tietue sisältää parametrin ja kolmannet elimet on sovitettu päivittämään mainittua parametria. 111321