FI110738B - Datansiirto tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radiojärjestelmässä - Google Patents

Description

, 110738

Datansiirto tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radiojärjestelmässä

Ala

Keksintö liittyy menetelmään siirtää dataa tilaajapäätelaitteen pai-5 kantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radiojärjestelmässä, ja tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttavaan pakettikytkentäiseen radiojärjestelmään.

Tausta

Tilaajapäätelaitteen paikantaminen, eli tilaajapäätelaitteen maan-10 tieteellisen sijainnin määrittäminen, on tärkeä toiminto solukkoradioverkoissa. Yhdysvalloissa liittovaltion viranomainen FCC (Federal Communication Commission) vaatii, että kaikki hätäpuhelua soittavat tilaajapäätelaitteet täytyy pystyä paikallistamaan jopa 50 metrin tarkkuudella. Paikantamista voidaan hyödyntää myös kaupallisissa tarkoituksissa, esimerkiksi erilaisten tariffialuei-15 den määrittämiseksi tai käyttäjää opastavan navigointipalvelun toteuttamiseksi. Paikantamispalvelua (Location Service, LCS) on tähän asti kehitetty sovellettavaksi lähinnä piirikytkentäisiin solukkoradioverkkoihin, esimerkiksi GSM-järjestelmään (Global System for Mobile Communications).

Paikantamispalvelun toteuttamiseen käytetään erilaisia menetelmiä. 20 Karkeimmalla tasolla tilaajapäätelaitteen sijainti voidaan paikantaa tilaajapää-telaitetta palvelevan solun identiteetin perusteella. Tämä ei ole kovinkaan tarkka tieto, sillä solun läpimitta voi olla kymmeniä kilometrejä.

Tarkempaan tulokseen päästään käyttämällä lisätietona radioyhteyden ajastusinformaatiota, esimerkiksi ajoitusennakkoa (Timing Advance, TA). 25 GSM-järjestelmässä TA kertoo tilaajapäätelaitteen sijainnin noin 550 metrin tarkkuudella. Ongelmana on se, että jos solu on toteutettu ympärisäteileväilä antennilla, niin silloin tiedetään vain tilaajapäätelaitteen sijainti jonkin tukiaseman suhteen sen ympäri piirretyllä kehällä. Esimerkiksi kolmeen osaan sekto-roitu tukiasema parantaa tilannetta hieman, mutta silloinkin tilaajapäätelaitteen 30 sijainti voidaan paikallistaa vain 120 asteen suuruiselle sektorille 550 metrin ... : syvyiselle alueelle tietyllä etäisyydellä tukiasemasta.

Nämä epätarkatkin menetelmät ovat riittäviä joihinkin sovelluksiin, esimerkiksi tariffialueiden määrittämiseen. Lisäksi on kehitetty tarkempia menetelmiä. Yleensä nämä menetelmät pohjautuvat siihen, että useat eri tuki 2 110738 asemat tekevät mittauksia tilaajapäätelaitteen lähettämästä signaalista, esimerkkinä voidaan mainita TOA-menetelmä (Time of Arrival).

Myös tilaajapäätelaite voi tehdä mittauksia usean eri tukiaseman lähettämistä signaaleista, eräs esimerkki tällaisesta menetelmästä on E-OTD-5 menetelmä (Enhanced Observed Time Difference). Synkronoiduissa verkoissa tilaajapäätelaite mittaa eri tukiasemilta vastaanottamiensa signaalien välisten vastaanottoajanhetkien keskinäiset suhteet. Synkronoimattomissa verkoissa tukiasemien lähettämät signaalit vastaanottaa myös kiinteään tunnettuun mittauspisteeseen sijoitettu paikanmittausyksikkö (Location Measurement Unit, 10 LMU). Tilaajapäätelaitteen sijainti määritetään aikaviiveistä saatavien geometristen komponenttien pohjalta.

Eräs toinen paikantamismenetelmä on tilaajapäätelaitteeseen sijoitetun GPS-vastaanottimen käyttö (Global Positioning System). GPS-vastaanotin vastaanottaa vähintään neljän maatakiertävän satelliitin lähettä-15 män signaalin, joiden perusteella voidaan laskea tilaajapäätelaitteen sijaintipaikan leveysaste, pituusaste ja korkeus. Tilaajapäätelaite voi suorittaa määrityksen itsenäisesti, tai sitten tilaajapäätelaitetta voidaan avustaa. Radiojärjestelmän verkko-osa voi lähettää apuviestin tilaajapäätelaitteelle, jonka perusteella paikannus tapahtuu nopeammin, eli tilaajapäätelaitteen virrankulutus 20 vähenee. Apuviesti voi sisältää kellonajan, näkyvien satelliittien listan, satelliit-tisignaalin Doppler-vaiheen ja koodivaiheen etsintäikkunan. Tilaajapäätelaite voi lähettää vastaanottamansa tiedot verkko-osalle, jossa sitten suoritetaan varsinainen sijainnin laskenta. Radiojärjestelmän verkko-osalla tarkoitetaan tässä hakemuksessa radiojärjestelmän kiinteätä osaa eli koko järjestelmää lu-25 kuunottamatta tilaajapäätelaitetta.

Pakettikytkentäisissä radiojärjestelmissä, kuten GPRS:ssä (General Packet Radio Service) tai EGPRS:ssä (Enhanced General Packet Radio Service), paikantamispalvelun toteuttamiseen on toistaiseksi kiinnitetty melko vähän huomiota. EGPRS on GSM-pohjainen (Global System for Mobile Commu-. ·. · 30 nications) pakettikytkentäistä siirtoa hyödyntävä järjestelmä. EGPRS käyttää EDGE (Enhanced Data Rates for GSM Evolution) -tekniikkaa tiedonsiirtokapa-. siteetin lisäämiseksi. Normaalisti GSM:ssä käytettävän GMSK-moduloinnin (Gaussian Minimum-Shift Keying) lisäksi voidaan käyttää 8-PSK (8-Phase :··. Shift Keying) -modulointia pakettidatakanaville. Tavoitteena on lähinnä toteut- ; V 35 taa ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalvelulta kuten tiedoston kopiointia ja Internet- 110738 3 selaimen käyttöä, mutta myös reaaliaikaisia palveluita pakettikytkentäisesti esimerkiksi puheen ja videokuvan siirtoon.

Paikannuspalvelulle on GSM-spesifikaatioissa määritelty kaksi erilaista ratkaisua: tukiasemajärjestelmäkeskeinen ja verkkoalijärjestelmäkeskei-5 nen. Ensimmäisessä ratkaisussa paikannuskeskustoiminnallisuus SMLC on kytketty tukiasemaohjaimeen, ja toisessa ratkaisussa matkapuhelinkeskukseen. UMTS-spesifikaatioissa määritellään ainoastaan yksi ratkaisu: radio-verkkokeskeinen. Myös GPRS-spesifikaatioissa määritellään ainakin radio-verkkokeskeinen ratkaisu.

10 Jotkut edellä kuvatuista paikantamismenetelmistä edellyttävät ti- laajapäätelaitteen ja paikannuskeskuksen välistä kommunikointia. GSM-järjestelmässä tämä kommunikointi suoritetaan kolmoskerroksen radioresurs-sipaikantamispalveluprotokollaa käyttäen (Radio Resource Location Services Protocol, RRLP).

15 GPRS:ssä kolmoskerroksen protokollat sijaitsevat ainoastaan tilaa- japäätelaitteessa sekä ydinverkossa, esimerkiksi tukisolmussa SGSN, eli radioverkossa ei sijaitse kolmoskerroksen protokollia. Kuitenkin RRLP-tyyppistä informaatiota täytyy siirtää tilaajapäätelaitteen sekä radioverkossa sijaitsevan paikannuskeskuksen välillä. GPRS:ssä on kakkoskerroksessa looginen linkki-20 kontrolliprotokolla, joka antaa palveluita kolmoskerroksen protokollille.

Paikantamismenetelmien käyttö siis edellyttää yleensä tilaajapäätelaitteen ja radiojärjestelmän verkko-osassa sijaitsevan paikannuskeskuksen välistä tiedonsiirtoa. Piirikytkentäisissä radiojärjestelmissä tiedonsiirto toteutetaan protokollapinon kolmoskerroksen palveluita käyttäen. Tämä ei kuitenkaan 25 ole mahdollista pakettikytkentäisissä radiojärjestelmissä, sillä paikannuskeskustoiminnallisuus sijaitsee radiojärjestelmän radioverkossa, mutta tarvittavat kolmoskerrokset sijaitsevat radiojärjestelmän ydinverkossa.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on tarjota parannettu menetelmä siirtää da-30 taa tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radiojärjestelmässä, ja parannettu tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttava pakettikytkentäinen radiojärjestelmä. Keksinnön eräänä puolena esitetään patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä siirtää dataa tilaaja-päätelaitteen paikantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radio-35 järjestelmässä. Keksinnön eräänä puolena esitetään patenttivaatimuksen 10 mukainen tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttava pakettikytkentä!- 4 110738 nen radiojärjestelmä. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että kehitetään yleiskäyttöinen ratkaisu, jota käyttäen paikantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radio-5 järjestelmässä voidaan siirtää kolmoskerroksen viestejä tilaajapäätelaitteen ja paikantamiskeskustoiminnallisuuden välillä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteistolla saavutetaan useita parannuksia. Radioverkkokeskeinen ratkaisu GPRS:ssä tulee mahdolliseksi. Tilaajapäätelaitteen ja paikannuskeskustoiminnallisuuden välinen kom-10 munikointi mahdollistuu. Ratkaisu uudelleenkäyttää olemassaolevia ratkaisuja, eli se on tehokkaasti toteutettavissa. Tukisolmun liikennekuorma ei kasva, koska tilaajapäätelaitteelta tuleva liikenne reititetään suoraan radioverkosta paikannuskeskustoiminnallisuuteen, ja vastaavasti paikannuskeskustoiminnal-lisuudesta tuleva liikenne reititetään suoraan radioverkosta tilaajapäätelait-15 teelle. Olemassaolevat GRPS-järjestelmät voidaan päivittää minimaalisin muutoksin järjestelmäspesifikaatioihin toteuttamaan paikantamispalvelu.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-.. . teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: 20 Kuvio 1A esittää esimerkkiä solukkoradioverkon rakenteesta;

Kuvio 1B esittää tarkemmin solukkoradioverkkoa lohkokaaviona; : · Kuvio 1C esittää piirikytkentäistä yhteyttä;

Kuvio 1D esittää pakettikytkentäistä yhteyttä;

Kuvio 2 kuvaa esimerkkiä solukkoradioverkon tiettyjen osien proto-25 kollapinoista;

Kuvio 3 on vuokaavio havainnollistaen menetelmää siirtää dataa tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radiojärjestelmässä.

Soveliusmuotojen selostus 30 Viitaten kuvioihin 1A ja 1B selostetaan tyypillinen pakettikytkentäi sen radiojärjestelmän rakenne ja sen liittymät kiinteään puhelinverkkoon ja pa-kettisiirtoverkkoon. Kuvio 1B sisältää vain soveliusmuotojen selittämisen kannalta oleelliset lohkot, mutta alan ammattilaiselle on selvää, että tavanomaiseen pakettisolukkoradioverkkoon sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja raken-35 teitä, joiden tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Radiojärjestelmä voi 5 110738 olla esimerkiksi GSM-pohjainen GPRS tai EGPRS, laajakaistaista koodija-koista monikäyttömenetelmää (Wideband Code Division Multiple Access) käyttävä universaali matkapuhelinjärjestelmä UMTS, tai kyseisten järjestelmien välimuoto, jossa radioverkon rakenne on hahmotettu UMTS-tyylisesti ja ra-5 dioverkkoa kutsutaan esimerkiksi GERAN:iksi (GSM Enhanced Radio Access Network), ja jossa radiorajapinta on kuitenkin GSM-pohjainen normaali radiorajapinta tai EDGE-modulaatiota käyttävä radiorajapinta.

Kuvioiden 1A ja 1B kuvaus pohjautuu lähinnä UMTS:ään. Matkapuhelinjärjestelmän pääosat ovat ydinverkko (Core Network) CN, universaalin 10 matkapuhelinjärjestelmän maanpäällinen radioliittymäverkko (UMTS Terrestrial Radio Access Network) eli lyhyemmin ilmaistuna radioverkko UTRAN ja tilaa-japäätelaite (User Equipment) UE. CN:n ja UTRAN:in välinen rajapinta on nimeltään lu, ja UTRAN:in ja UE:n välinen ilmarajapinta on nimeltään Uu.

UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä (Radio Network 15 Subsystem) RNS. RNS:ien välinen rajapinta on nimeltään lur. RNS muodostuu radioverkkokontrollerista (Radio Network Controller) RNC ja yhdestä tai useammasta B-solmusta (Node B) B. RNC:n ja B:n välinen rajapinta on nimeltään lub. B-solmun kuuluvuusaluetta eli solua merkitään kuviossa 1B C:llä. RNS:ää voidaan myös kutsua perinteisemmällä nimellä tukiasemajärjestelmä (Base-20 Station System, BSS). Radiojärjestelmän verkko-osa käsittää siis radioverkon UTRAN ja ydinverkon CN.

Kuviossa 1A esitetty kuvaus on hyvin abstrakti, joten sitä selvenne-'· ' tään kuviossa 1B esittämällä, mikä GSM-järjestelmän osa suunnilleen vastaa mitäkin UMTS:in osaa. On huomattava, että esitetty kuvaus ei ole mitenkään 25 sitova, vaan suuntaa antava, sillä UMTS:in eri osien vastuut ja toiminnot ovat vielä suunnittelun alla.

Tilaajapäätelaite 150 voi olla esimerkiksi kiinteästi sijoitettu, ajoneuvoon sijoitettu tai kannettava mukana pidettävä päätelaite. Tilaajapäätelaite 150 tunnetaan myös nimellä liikkuva asema MS. Radioverkon infrastruktuuri 30 UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä RNS eli tukiasemajärjestelmistä. Radioverkkoalijärjestelmä RNS muodostuu radioverkkokontrollerista RNC eli tukiasemaohjaimesta 102 ja sen ohjauksessa olevasta ainakin yhdestä B-solmusta B eli tukiasemasta 100.

Tukiasemassa B on multiplekseri 116, lähetinvastaanottimia 114, ja V 35 ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvastaanottimien 114 ja multiplekserin 6 110738 116 toimintaa. Multiplekserillä 116 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimen 114 käyttämät liikenne- ja ohjauskanavat siirtoyhteydelle 160.

Tukiaseman B lähetinvastaanottimista 114 on yhteys antenniyksik-köön 112, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys Uu tilaajapäätelaittee-5 seen 150. Kaksisuuntaisessa radioyhteydessä Uu siirrettävien kehysten rakenne on tarkasti määritelty.

Tukiasemaohjain RNC käsittää ryhmäkytkentäkentän 120 ja ohjausyksikön 124. Ryhmäkytkentäkenttää 120 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman B ja tukiasemaohjaimen 10 RNC muodostamaan tukiasemajärjestelmään kuuluu lisäksi transkooderi 122. Tukiasemaohjaimen RNC ja tukiaseman B välinen työnjako ja fyysinen rakenne voivat vaihdella toteutuksesta riippuen. Tyypillisesti tukiasema B huolehtii edellä kuvatulla tavalla radiotien toteutuksesta. Tukiasemaohjain RNC hallinnoi tyypillisesti seuraavia asioita: radioresurssien hallinta, solujen välisen ka-15 navanvaihdon kontrolli, tehonsäätö, ajastus ja synkronointi, tilaajapäätelaitteen kutsuminen (paging).

Transkooderi 122 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matkapuhelinkeskusta 132, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen siirtää matkapuhelinjärjestelmän muodossa transkooderin 122 ja tukiasemaoh-20 jaimen RNC välillä. Transkooderi 122 muuntaa yleisen puhelinverkon ja radio-puhelinverkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkora-’· ' dioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin.

Tässä ei tarkemmin kuvata vaadittavia laitteistoja, mutta voidaan kuitenkin to-25 deta, ettei muulle datalle kuin puheelle suoriteta muunnosta transkooderissa 122. Ohjausyksikkö 124 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, tilastotietojen keräystä ja signalointia.

Ydinverkko CN muodostuu UTRAN:in ulkopuolisesta matkapuhelinjärjestelmään kuuluvusta infrastruktuurista. Kuviossa 1B kuvataan ydinverkon 30 CN piirikytkentäiseen siirtoon kuuluvista laitteista matkapuhelinkeskus 132.

Kuten kuviosta 1B nähdään, niin kytkentäkentällä 120 voidaan suorittaa kytkentöjä (kuvattu mustilla palloilla) sekä yleiseen puhelinverkkoon 134 matkapuhelinkeskuksen 132 välityksellä että pakettisiirtoverkkoon 142. Yleisessä puhelinverkossa 134 tyypillinen päätelaite 136 on tavallinen tai ISDN-35 puhelin (Integrated Services Digital Network). Pakettisiirto suoritetaan Internetin 146 välityksellä matkapuhelinjärjestelmään liittyvästä tietokoneesta 148 ti- 7 110738 laajapäätelaitteeseen 150 liitettyyn kannettavaan tietokoneeseen 152. Tilaaja-päätelaitteen 150 ja kannettavan tietokoneen 152 yhdistelmän asemasta voidaan käyttää WAP-puhelinta (Wireless Application Protocol).

Pakettisiirtoverkon 142 ja kytkentäkentän 120 välisen yhteyden luo 5 tukisolmu 140 (SGSN = Serving GPRS Support Node). Tukisolmun 140 tehtävänä on siirtää paketteja tukiasemajärjestelmän ja yhdyskäytäväsolmun (GGSN = Gateway GPRS Support Node) 144 välillä, ja pitää kirjaa tilaajapää-telaitteen 150 sijainnista alueellaan.

Yhdyskäytäväsolmu 144 yhdistää julkisen pakettisiirtoverkon 146 ja 10 pakettisiirtoverkon 142. Rajapinnassa voidaan käyttää internet-protokollaa tai X.25-protokollaa. Yhdyskäytäväsolmu 144 kätkee kapseloimalla pakettisiirtoverkon 142 sisäisen rakenteen julkiselta pakettisiirtoverkolta 146, joten paket-tisiirtoverkko 142 näyttää julkisen pakettisiirtoverkon 146 kannalta aliverkolta, jossa olevalle tilaajapäätelaitteelle 150 julkinen pakettisiirtoverkko 146 voi 15 osoittaa paketteja ja jolta voi vastaanottaa paketteja.

Pakettisiirtoverkko 142 on tyypillisesti yksityinen internet-protokollaa käyttävä verkko, joka kuljettaa signalointia ja käyttäjän dataa. Verkon 142 rakenne voi vaihdella operaattorikohtaisesti sekä arkkitehtuuriltaan että protokolliltaan internet-protokollakerroksen alapuolella.

:·.· 20 Julkinen pakettisiirtoverkko 146 voi olla esimerkiksi maailmanlaajui- ‘ nen Internet, johon yhteydessä oleva päätelaite 148, esimerkiksi palvelintieto kone, haluaa siirtää paketteja tilaajapäätelaitteelle 150.

Kuviossa 1C kuvataan, kuinka tilaajapäätelaitteen 150 ja yleisen * puhelinverkon päätelaitteen 136 välille luodaan piirikytkentäinen siirtoyhteys.

25 Kuvioissa kuvataan vahvennetulla viivalla, miten data kulkee järjestelmän läpi ilmarajapinnassa 170, antennista 112 lähetinvastaanottimeen 114 ja sieltä multiplekserissä 116 multipleksattuna siirtoyhteyttä 160 pitkin kytkentäkenttään 120, jossa on muodostettu kytkentä transkooderiin 122 menevään ulostuloon, ja sieltä edelleen matkapuhelinkeskuksessa 132 tehdyn kytkennän ,·. 30 kautta yleiseen puhelinverkkoon 134 kytkettyyn päätelaitteeseen 136. Tuki- asemassa 100 ohjausyksikkö 118 ohjaa multiplekseria 116 siirron suorittami-. sessa, ja tukiasemaohjaimessa 102 ohjausyksikkö 124 ohjaa kytkentäkenttää 120 oikean kytkennän suorittamiseksi.

Kuviossa 1D kuvataan pakettikytkentäinen siirtoyhteys. Tilaajapää-35 telaitteeseen 150 on nyt kytketty kannettava tietokone 152. Vahvennettu viiva 'li. kuvaa, kuinka siirrettävä data kulkee palvelintietokoneelta 148 kannettavalle 8 110738 tietokoneelle 152. Tietoa voidaan siirtää tietysti myös päinvastaisessa siirto-suunnassa, siis kannettavalta tietokoneelta 152 palvelintietokoneelle 148. Data kulkee järjestelmän läpi ilmarajapinnassa eli Um-rajapinnassa 170, antennista 112 lähetinvastaanottimeen 114 ja sieltä multiplekserissä 116 mul-5 tipleksattuna siirtoyhteyttä 160 Abis-rajapinnassa pitkin kytkentäkenttään 120, jossa on muodostettu kytkentä tukisolmuun 140 menevään ulostuloon Gb-rajapinnassa, tukisolmusta 140 data viedään pakettisiirtoverkkoa 142 pitkin yhdyskäytäväsolmun 144 kautta kytkeytyen julkiseen pakettisiirtoverkkoon 146 kytkeytyneeseen palvelintietokoneeseen 148.

10 Kuvioissa 1C ja 1D ei ole selvyyden vuoksi kuvattu tapausta, jossa siirretään samanaikaisesti sekä piiri- että pakettikytkentäistä dataa. Tämä on kuitenkin täysin mahdollista ja yleistä, sillä piirikytkentäisen datan siirrosta vapaata kapasiteettia voidaan joustavasti ottaa käyttöön pakettikytkentäisen siirron toteuttamiseksi. Myös sellainen verkko voidaan rakentaa, jossa verkossa 15 ei siirretä ollenkaan piirikytkentäistä dataa vaan ainoastaan pakettidataa. Tällöin verkon rakennetta voidaan yksinkertaistaa.

Tarkastellaan vielä uudestaan kuviota 1D. UMTS-järjestelmän eri kokonaisuudet - CN, UTRAN/GERAN, RNS/BSS, RNC/BSC, B/BTS - on hahmotettu kuvioon katkoviivalla toteutetuilla laatikoilla. Ydinverkon CN pakettikyt-:·,· 20 kentäiseen siirtoon kuuluvia laitteita kuvataan nyt myös tarkemmin. Tukisol- mun 140, pakettisiirtoverkon 142 ja yhdyskäytäväsolmun 144 lisäksi ydinverk-koon kuuluu myös yhdyskäytäväpaikannuskeskus (Gateway Mobile Location Center, GMLC) 186, ja kotirekisteri (Home Location Register, HLR) 184. Yh-* dyskäytäväpaikannuskeskuksen 186 tehtävä on tarjota ulkopuoliselle paikan- 25 nuspalvelun asiakkaalle 188 kyseinen palvelu. Kotirekisteri 184 sisältää paikannuspalvelun tilaajatiedot ja reititysinformaation. Periaatteessa paikannus-palvelun yleinen arkkitehtuuri on asiakas/palvelin -arkkitehtuuri (Client/Server), joka käsittää paikannuspalvelun asiakkaan 188 ja palvelun tarjoavan palvelimen 186.

. ’. 30 Lisäksi paikannuspalvelussa tarvittavista laitteista kuvataan kuvios- .··* sa 1D paikannuskeskustoiminnallisuus (Serving Mobile Location Center, 'I . SMLC) 182, joka voi sijaita kuvatulla tavalla tukiasemaohjaimeen RNC kytket tynä erillisenä laitteena, tai sitten paikannuskeskuksen toteuttava toiminnolli-suus voidaan myös sijoittaa tukiasemaohjaimeen RNC, esimerkiksi sen oh-; y 35 jausyksikköön 124. Edelleen kuvataan vielä paikanmittausyksikkö (Location !. Measurement Unit, LMU) 180, joka voi sijaita joko tukiasemassa B, esimerkiksi 9 110738 sen ohjausyksikössä 118, tai sitten erillisenä tukiasemaan B kytkettynä laitteena. Paikanmittausyksikön 180 tehtävänä on suorittaa paikannusmenetelmässä mahdollisesti tarvittavia radiomittauksia.

Kuviossa 1D kuvataan myös tilaajapäätelaitteen UE rakennetta 5 esillä olevan sovelluksen kannalta mielenkiintoisilta osiltaan. Tilaajapäätelaite UE käsittää antennin 190, jonka välityksellä lähetinvastaanotin 192 vastaanottaa signaalin radiotieltä 170. Tilaajapäätelaitteen UE toimintaa ohjaa ohjausyksikkö 194, joka tyypillisesti on mikroprosessori tarvittavine ohjelmistoineen. Myös myöhemmin esitettävät protokollakäsittelyt suoritetaan kyseisillä 10 ohjelmistoilla. Tilaajapäätelaite UE käsittää kuvattujen osien lisäksi myös käyttöliittymän, joka muodostuu tyypillisesti kaiuttimesta, mikrofonista, näytöstä ja näppäimistöstä, ja akun. Näitä ei kuitenkaan tässä tarkemmin kuvata, koska ne eivät ole esillä olevan keksinnön kannalta kiinnostavia.

Tässä ei myöskään tämän tarkemmin kuvata tukiaseman B lähetin-15 vastaanottimen rakennetta, eikä myöskään tilaajapäätelaitteen UE lähetin-vastaanottimen rakennetta, koska alan ammattilaiselle on selvää, miten kyseiset laitteet toteutetaan. Voidaan esimerkiksi käyttää normaalia EGPRS:n mukaista radioverkon lähetinvastaanotinta ja tilaajapäätelaitteen lähetinvastaan-otinta. Esillä olevan sovelluksen kannalta on vain tärkeää, että radioyhteys 20 170 voidaan toteuttaa, sillä sovelluksen edellyttämä toiminta suoritetaan sitten ‘ ylemmillä OSI-mallin (Open Systems Interconnection) tasoilla, erityisesti kol- moskerroksessa.

Kuviossa 2 kuvataan EGPRS.n ohjaustason (Control Plane) paket-tiprotokollapinoja. Todettakoon tässä, että sovellusmuodot eivät kuitenkaan 25 ole rajoittuneet EGPRS:ään. Protokollapinot on muodostettu ISO:n ' (International Standardization Organization) OSI-mallin (Open Systems Inter connection) mukaisesti. OSI-mallissa protokollapinot jaetaan kerroksiin. Kerroksia voi periaatteessa olla seitsemän. Kuviossa 2 on kuvattu kunkin verkkoelementin osalta, mitä pakettiprotokollan osia kyseisessä verkkoelementissä 30 käsitellään. Verkkoelementit ovat tilaajapäätelaite MS, tukiasemajärjestelmä BSS, tukisolmu SGSN ja paikannuskeskustoiminnallisuus SMLC. Tukiasemaa ; , ja tukiasemaohjainta ei ole kuvattu erikseen, koska niiden välille ei ole määri tetty rajapintaa. Tukiasemajärjestelmälle BSS määrätty protokollakäsittely voi-;· daan siis periaatteessa jakaa vapaasti tukiaseman 100 ja tukiasemaohjaimen , *,* 35 102 kesken, käytännössä ei kuitenkaan transkooderille 122, vaikka se tuki- t · s y » ♦ i i 1Π 110738 10 asemajärjestelmään BSS kuuluukin. Verkkoelementit MS, BSS ja SGSN on erotettu niiden välisillä rajapinnoilla Um ja Gb.

Kussakin laitteessa MS, BSS, SGSN, SMLC oleva kerros viestii toisessa laitteessa olevan kerroksen kanssa loogisesti. Ainoastaan alimmat, fyy-5 siset kerrokset viestivät toistensa kanssa suoraan. Muut kerrokset käyttävät aina seuraavan, alemman kerroksen tarjoamia palveluita. Viestin on siis fyysisesti kuljettava pystysuunnassa kerroksien välillä, ja ainoastaan alimmassa kerroksessa viesti kulkee vaakasuunnassa kerrosten välillä.

Varsinainen bittitason tiedonsiirto tapahtuu alinta ensimmäistä eli 10 fyysistä kerrosta RF, L1 käyttäen. Fyysisessä kerroksessa määritellään mekaaniset, sähköiset ja toiminnalliset ominaisuudet fyysiseen siirtotiehen liittymiseksi. Seuraava toinen kerros eli siirtoyhteyskerros käyttää fyysisen kerroksen palveluita luotettavan tiedonsiirron toteuttamiseksi huolehtien esimerkiksi siirtovirheiden korjauksesta. Ilmarajapinnassa 170 siirtoyhteyskerros jakautuu 15 RLC/MAC-alikerrokseen (Radio Link Control / Medium Access Control) ja LLC-alikerrokseen (Logical Link Control) eli loogiseen linkkikontrolliprotokollaan. Kolmas kerros eli verkkokerros tarjoaa ylemmille kerroksille riippumattomuuden tiedonsiirto- ja kytkentätekniikoista, joilla hoidetaan laitteiden välinen yhteys. Verkkokerros huolehtii esimerkiksi yhteyden muodostuksesta, ylläpidosta 20 ja purusta. GSM:ssä verkkokerrosta nimitetään myös signalointikerrokseksi. Sillä on kaksi päätehtävää: viestien reititys (routing), ja useiden itsenäisten yhteyksien mahdollistaminen samanaikaisesti kahden entiteetin välillä.

Verkkokerros käsittää istunnonhallinta-alikerroksen SM (Session management) ja liikkuvuudenhallinta-alikerroksen GMM (GPRS Mobility Ma-25 nagement).

Liikkuvuudenhallinta-alikerros GMM huolehtii tilaajapäätelaitteen käyttäjän liikkumisesta aiheutuvat seuraukset, jotka eivät suoraan liity radiore-surssienhallintaan. Kiinteän verkon puolella tämä alikerros huolehtisi käyttäjän valtuuksien tarkastamisesta ja verkkoon kytkemisestä. Solukkoradioverkoissa : 30 tämä alikerros siten tukee käyttäjän liikkuvuutta, rekisteröitymistä ja liikkumi sen aiheuttaman datan hallintaa. Lisäksi tämä alikerros tarkastaa tilaajapää-. telaitteen identiteetin ja sallittujen palveluiden identiteetit. Tämän alikerroksen viestiensiirto tapahtuu tilaajapäätelaitteen MS ja tukisolmun SGSN välillä.

Istunnonhallinta-alikerros SM hallitsee kaikkia pakettikytkentäisen : V 35 puhelun hallintaan liittyviä toimintoja, mutta se ei havaitse käyttäjän liikkumista.

Istunnonhallinta-alikerros SM perustaa, ylläpitää ja vapauttaa yhteydet. Sillä 11 110738 on omat proseduurinsa tilaajapäätelaitteen 150 aloittamille ja siihen päättyville puheluille. Tämänkin alikerroksen viestiensiirto tapahtuu tilaajapäätelaitteen MS ja tukisolmun SGSN välillä.

Tukiasemajärjestelmässä BSS istunnonhallinta-alikerroksen SM ja 5 liikkuvuudenhallinta-alikerroksen GMM viestit käsitellään läpinäkyvästi, eli niitä vain siirretään edestakaisin.

Looginen linkkikontrolliprotokolla LLC toteuttaa luotettavan salaa-van loogisen linkin SGSN:n ja MS:n välille. LLC on itsenäinen ja alemmista kerroksista riippumaton, jotta ilmarajapinnan muuttuminen vaikuttaisi matka-10 puhelinverkon verkko-osaan mahdollisimman vähän. Loogisen linkkikontrolli-protokollan palvelut sisältävät: erittäin luotettavan loogisen linkin vastekerros-ten (peer entities) välillä, tuen vaihtelevan mittaisille informaatiokehyksille, tuen sekä kuitatulle että kuittaamattomalle tiedonsiirrolle, kukin kehys sisältää yksikäsitteisen lähettävän tai vastaanottavan tilaajapäätelaitteen tunnisteen, tuen 15 erilaisille palvelukriteereille kuten tiedonsiirron erilaisille prioriteeteille, siirrettävän tiedon ja käyttäjän identiteetin salauksen. Um- ja Gb-rajapintojen välillä LLC-data siirretään loogisen linkkiprotokollan välitystoiminnolla (Logical Link Control Protocol Relay) LLC RELAY.

MAC-taso on vastuussa seuraavien tehtävien suorittamisesta: da-20 tan ja signaloinnin multipleksoiminen sekä nousevan siirtotien \ (tilaajapäätelaitteelta verkko-osaan päin) että laskevan siirtotien (verkko- osasta tilaajapäätelaitteelle päin) yhteyksillä, nousevan siirtotien resurssi-pyyntöjen hallinta sekä laskevan siirtotien liikenteen resurssien jako ja ajoitus. Myös liikenteen priorisoinnin hallinta kuuluu tälle tasolle. RLC-taso huolehtii 25 LLC-tason datan eli LLC-kehyksien välittämisestä MAC-tasolle; RLC pilkkoo LLC-kehykset RLC-datablokeiksi, jotka se välittää MAC-kerrokselle. Nousevan siirtotien suunnassa RLC rakentaa RLC-datablokeista LLC-kehyksiä, jotka se siirtää LLC-kerrokselle. Fyysinen taso toteutetaan Um-rajapinnassa radioyhteydellä, esimerkiksi GSM:n määritellyllä ilmarajapinnalla. Fyysisellä tasolla .·. · 30 suoritetaan esimerkiksi kantoaallon modulointi, lomitus ja virheenkorjaus lä hetettävälle datalle, synkronointi, ja lähettimen tehon säätö.

BSSGP-taso (Base Station Subsystem GPRS Protocol) kuljettaa ylempien kerrosten datan lisäksi reititykseen ja palvelun laatuun liittyvää infor-:*'· maatiota BSS.n ja SGSN:n välillä. Tämän informaation fyysisen kuljettamisen ; ’·’ 35 suorittaa FR-taso (Frame Relay). NS (Network Service) välittää BSSGP- ’!.' protokollan mukaiset sanomat.

110738

Jotta tilaajapäätelaitteen MS ja paikannuskeskustoiminnallisuuden SMLC välinen tiedonsiirtoyhteys voidaan toteuttaa, niin tilaajapäätelaitteen MS pakettiprotokollapinon päälle on asetettu kolmoskerroksen muunnettu radiore-surssiprotokolla RRLP-PS ja kakkoskerrokseen on asetettu muunnettu loogi-5 nen linkkiprotokolla LLC-LE. Lyhenteellä PS tarkoitetaan pakettikytkentää (Packet Switched) ja lyhenteellä LE (Location Extension) kuvattua paikannus-palvelun edellyttämää laajennusta protokollaan. Eräässä edullisessa toteutusmuodossa radioresurssiprotokolla RRLP-PS on muunnettu radioresurssi-paikantamispalveluprotokolla (Radio Resource Location Service Protocol).

10 Radioresurssiprotokollan RRLP-PS viesteissä siirrettävä data kos kee yleensä jotakin seuraavista paikantamispalvelun viesteistä: tilaajapäätelaitteen sijainnin määrittämispyyntöviesti, tilaajapäätelaitteen sijainnin ilmoittava viesti, paikantamisessa avustavaa dataa sisältävä viesti, paikantamisessa avustavan datan kuittausviesti ja protokollavirheviesti. Lisäksi myös muunlaista 15 tietoa voidaan siirtää kuvatulla tavalla tilaajapäätelaitteen MS ja paikannus-keskustoiminnallisuuteen SMLC liittyvän jonkin toisen toiminnallisuuden välillä niin haluttaessa.

Muunnetun loogisen linkkiprotokollan LLC-LE toteuttaa ainakin seu-raavan toiminnallisuuden: 20 - yhden tai useamman DLCkllä (Data Link Connection Identifier) y toisistaan erotettavan loogisen linkkiyhteyden, ; - sekvenssikontrollin jolla säilytetään kehysten järjestys loogisessa linkkiyhteydessä, - siirtovirheiden, formaattivirheiden ja operationaalisten virheiden :... 25 havaitseminen loogisessa linkkiyhteydessä, sekä kyseisistä virheistä toipumi- nen, - notifikaation lähettäminen sellaisista virheistä, joista ei voi toipua, - vuonvalvonnan, - salauksen.

,·. 30 Eräässä edullisessa toteutusmuodossa looginen linkkikontrollipro-

tokolla LLC-LE on samantyylinen kuin yleisessä pakettiradiopalvelussa tilaaja-*: . päätelaitteen ja radiojärjestelmän ydinverkkoon kuuluvan tukisolmun SGSN

välinen looginen linkkikontrolliprotokolla.

: Lisäksi radioverkko eli esimerkissämme tukiasemajärjestelmä BSS

: y 35 käsittää pakettiprotokollapinoon asetetun kakkoskerroksen loogisen linkkikont- 13 110738 rollin välitystoiminnon LLC RELAY, jonka toiminnallisuutta on myös muunnettu.

Edelleen paikannuskeskustoiminnallisuus SMLC käsittää paketti-protokollapinon päälle asetetun kolmoskerroksen muunnetun radioresurssi-5 protokollan RRLP-PS ja kakkoskerrokseen asetetun muunnetun loogisen link-kiprotokollan LLC-LE.

Tunnettuun tekniikkaan verrattuna uudet asiat toteutetaan edullisesti ohjelmallisesti, jolloin vaaditaan suhteellisen yksinkertaisia ohjelmisto-muutoksia tarkasti rajattuihin toimintoihin radioverkossa ja tilaajapäätelaittees-10 sa. Tilaajapäätelaite UE käsittää välineet 194 pakettiprotokollapinon määrittelemän toiminnallisuuden toteuttamiseksi. Samoin radioverkko eli esimerkissämme tukiasemajärjestelmä BSS, esimerkiksi sen tukiasemaohjain, käsittää välineet 124 pakettiprotokollapinon määrittelemän toiminnallisuuden toteuttamiseksi. Radioverkko BSS käsittää myös välineet 182 paikannuskeskustoi-15 minnallisuuden sisältämän pakettiprotokollapinon käsittelyyn. Mainitut välineet voidaan toteuttaa esimerkiksi yleiskäyttöisessä prosessorissa suoritettavana ohjelmistona, jolloin protokollapinojen eri protokollat ovat vaaditun toiminnallisuuden toteuttavia ohjelmistokomponentteja. Myös laitteistototeutus on mahdollinen, esimerkiksi ASIC:ina (Application Specific Integrated Circuit) tai eril-20 liskomponenteista rakennettuna ohjauslogiikkana.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa looginen linkkikontrolliproto- : kolia LLC-LE käsittää välineet asettaa oman palvelupisteen tunnisteen • · '· ’ (Service Access Point Identifier, SAPI) radioresurssiprotokollaviestin sisältä- ' välle loogisen linkkiprotokollan kehykselle. Tämä helpottaa eri tyyppisten vies- » I » 25 tin erottamista toisistaan, erityisesti loogisen linkkikontrolliprotokollan välitys-toiminnossa LLC RELAY.

Erässä edullisessa toteutusmuodossa looginen linkkikontrolliproto-kolla LLC-LE käsittää välineet käyttää omaa osoiteavaruutta niille loogisen linkkikontrolliprotokollan kehyksille, jotka sisältävät radioresurssiprotokolla-,30 viestin. Tämä tehostaa kehysten käsittelyä.

I »

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa loogisen linkkikontrolliproto-': . kollan välitystoiminta LLC RELAY käsittää välineet tutkia tilaajapäätelaitteelta MS vastaanottamansa loogisen linkkikontrolliprotokollaviestin palvelupisteen tunnisteen ja reitittää kyseisen viestin paikannuskeskustoiminnallisuudella : y 35 SMLC jos palvelupisteen tunniste on radioresurssiprotokollan palvelupisteen y. tunniste.

14 110738

Vaikka kuvion 2 esimerkissä on kuvattu vain yksi tilaajapäätelaite MS, niin paikannuskeskuksessa SMLC sijaitseva looginen linkkikontrolliproto-kolla LLC-LE käsittää välineet tukea useampaa kuin yhtä samanaikaista eri ti-laajapäätelaitteessa UE sijaitsevaa radioresurssiprotokollan entiteettiä, ja siten 5 myös useampaa kuin yhtä kolmoskerroksen entiteettiä.

Tilaajapäätelaitteen sijainnin määrittämisellä tarkoitetaan sitä, että tilaajapäätelaitteen maantieteellinen sijainti selvitetään ja ilmoitetaan esimerkiksi pituus- ja leveysasteina. Sijainnista voi olla kiinnostunut joko tilaajapäätelaite, eli sen käyttäjä, tai jokin radiojärjestelmän ulkopuolinen paikannuspal-10 velun asiakas. Tilaajapäätelaitteen kulkeman reitin jäljitys suoritetaan siten, että tilaajapäätelaite säännöllisin väliajoin lähettää ydinverkolle pyyntöviestin, jossa pyydetään tilaajapäätelaitteen sijainnin määrittämistä. Kuviossa 2 on kuvattu myös miten paikannuskeskustoiminnallisuuden SMLC ja tukisolmun SGSN välinen liikennöinti voidaan toteuttaa. Tätä liikennettä tarvitaan esimer-15 kiksi asiakkaalta 188 saatujen paikantamispalvelupyyntöjen siirtoon yhdys-käytäväpaikannuskeskuksesta 186 paikannuskeskustoiminnallisuuteen 140. Paikannuskeskustoiminnallisuuden SMLC oikeanpuoleinen pakettiprotokolla-pino kuvaa liikennöinnin edellyttämät protokollat. Tarvitaan siis muunnettu BSSGP-taso eli BSSGP-LE, ja vastaavasti tukisolmuun SGSN myös BSSGP- .. . 20 LE.

« · :, Paikantamisessa avustavalla datalla tarkoitetaan esimerkiksi alussa « * kuvattua apuviestiä, joka sisältää tietoja GPS-järjestelmän tehokkaammaksi ' · ' käyttämiseksi. Tällaiset apuviestit voidaan lähettää järjestelmän yleislähetys- ‘ kanavalla (Broadcast Channel), ja niiden käyttö on maksullista. Siksi kyseiset 25 apuviestit voivat olla salattuja, jolloin tilaajapäätelaitteen täytyy tilata verkolta ^ kyseisen salauksen purkamiseen tarvittava salausavain.

Seuraavaksi kuvion 3 vuokaavioon viitaten esitetään toimenpiteet, jotka suoritetaan menetelmässä siirtää dataa tilaajapäätelaitteen paikantamis-palvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radiojärjestelmässä. Dataa siir-30 retään tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen radiojärjestelmän tilaajapäätelaitteen UE ja radiojärjestelmän radioverkon GERAN käsittämän paikannuskeskuksen 182 ; , välillä. Datansiirto voi tapahtua molempiin siirtosuuntiin, siis tilaajapäätelait- teesta UE paikannuskeskukseen 182 ja paikannuskeskuksesta 182 tilaaja-:· päätelaitteeseen UE. Kuvion 3 esimerkissä kuvataan yleinen tapaus, jossa . 35 tiedonsiirtoyhteyden osapuolia kutsutaan ensimmäiseksi ja toiseksi osapuo leksi. Ensimmäinen osapuoli voi siis olla tilaajapäätelaite UE tai paikannuskes- 15 110738 kustoiminnallisuus 182 ja vastaavasti toinen osapuoli voi olla paikannuskes-kustoiminnallisuus 182 tai tilaajapäätelaite UE.

Menetelmän suoritus aloitetaan lohkosta 300. Lohkossa 302 sijoitetaan siirrettävä data tiedonsiirtoyhteyden ensimmäisessä osapuolessa sijait-5 sevan pakettiprotokollapinon päälle asetetun kolmoskerroksen radioresurssi-protokollan RRLP-PS viestiin.

Lohkossa 304 radioresurssiprotokollaviesti lähetetään pakettiprotokollapinon kakkoskerrokseen asetettua loogista linkkikontrolliprotokollaa LLC-LE käyttäen radioverkolle GERAN.

10 Lohkossa 306 radioverkossa GERAN sijaitsevan pakettiprotokolla pinon kakkoskerrokseen asetettu loogisen linkkikontrolliprotokollan välitystoi-minto LLC RELAY ohjaa loogisen linkkiprotokollaviestin tiedonsiirtoyhteyden toiselle osapuolella.

Lohkossa 308 tiedonsiirtoyhteyden toisessa osapuolessa sijaitseva 15 pakettiprotokollapinoon asetettu kakkoskerroksen looginen linkkikontrolliproto-kolla LLC-LE välittää radioresurssiprotokollaviestin kolmoskerrokseen asetetulle radioresurssiprotokollalle RRLP-PS.

Lohkossa 310 tiedonsiirtoyhteyden toisessa osapuolessa puretaan siirretty data radioresurssiprotokollaviestistä.

20 Kuten oheisista patenttivaatimuksista käy ilmi, niin menetelmää voi daan muunnella käyttäen jo edellä kuvattuja radiojärjestelmän edullisia toteutusmuotoja.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten : mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan si- 25 tä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (19)

1. Menetelmä siirtää dataa tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttavassa pakettikytkentäisessä radiojärjestelmässä, tunnettu siitä, että dataa siirretään tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen radiojärjestelmän tilaajapää- 5 telaitteen ja radiojärjestelmän radioverkon käsittämän paikannuskeskustoimin-nallisuuden välillä, ja menetelmässä: (302) sijoitetaan siirrettävä data tiedonsiirtoyhteyden ensimmäisessä osapuolessa sijaitsevan pakettiprotokollapinon päälle asetetun kolmosker-roksen radioresurssiprotokollan viestiin; 10 (304) radioresurssiprotokollaviesti lähetetään pakettiprotokollapinon kakkoskerrokseen asetettua loogista linkkikontrolliprotokollaa käyttäen radioverkolle; (306) radioverkossa sijaitsevan pakettiprotokollapinon kakkoskerrokseen asetettu loogisen linkkikontrolliprotokollan välitystoiminto ohjaa loogi-15 sen linkkiprotokollaviestin tiedonsiirtoyhteyden toiselle osapuolella; (308) tiedonsiirtoyhteyden toisessa osapuolessa sijaitseva paketti-protokollapinoon asetettu kakkoskerroksen looginen linkkikontrolliprotokolla välittää radioresurssiprotokollaviestin kolmoskerrokseen asetetulle radiore-.. . surssiprotokollalle; 20 (310) tiedonsiirtoyhteyden toisessa osapuolessa puretaan siirretty data radioresurssiprotokollaviestistä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa radioresurs-siprotokolla on radioresurssipaikantamispalveluprotokolla.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa 25 looginen linkkikontrolliprotokolla on samantyylinen kuin yleisessä pakettiradio- palvelussa tilaajapäätelaitteen ja radiojärjestelmän ydinverkkoon kuuluvan tu-kisolmun välinen looginen linkkikontrolliprotokolla.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa . . loogisen linkkikontrolliprotokollan kehys käsittää oman palvelupisteen tunnis- 30 teen radioresurssiprotokollalle.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa käytetään omaa osoiteavaruutta niille loogisen linkkikontrolliprotokollan kehyk- ; · sille, jotka sisältävät radioresurssiprotokollaviestin.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4-5 mukainen menetelmä, 35 jossa loogisen linkkikontrolliprotokollan välitystoiminto tutkii tilaajapäätelait- teelta vastaanottamansa loogisen linkkikontrolliprotokollaviestin palvelupisteen 17 110738 tunnisteen ja reitittää kyseisen viestin paikannuskeskustoiminnallisuudelle jos palvelupisteen tunniste on radioresurssiprotokollan palvelupisteen tunniste.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa loogisessa linkkikontrolliprotokollassa suoritetaan siirrettävän datan salaus.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa paikannuskeskustoiminnallisuudessa sijaitseva looginen linkkikontrolliproto-kolla tukee useampaa kuin yhtä samanaikaista eri tilaajapäätelaitteessa sijaitsevaa radioresurssiprotokollan entiteettiä.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa 10 siirrettävä data koskee jotakin seuraavista paikantamispalvelun viesteistä: ti- laajapäätelaitteen sijainnin määrittämispyyntöviesti, tilaajapäätelaitteen sijainnin ilmoittava viesti, paikantamisessa avustavaa dataa sisältävä viesti, paikantamisessa avustavan datan kuittausviesti ja protokollavirheviesti.

10. Tilaajapäätelaitteen paikantamispalvelun toteuttava pakettikyt-15 kentäinen radiojärjestelmä, käsittäen radiojärjestelmän verkko-osan, joka käsittää ydinverkon (CN), ja ydinverkkoon tiedonsiirtoyhteydessä olevan radioverkon (RAN), ja radioyhteyden (240) radioverkosta (RAN) tilaajapäätelaitteeseen (UE), 20 ja radioverkko (RAN) käsittää paikannuskeskustoiminnallisuuden (SMLC 182) toteuttaa tilaajapäätelaitteen (UE) paikantaminen, tunnettu siitä, että: tilaajapäätelaite (UE) käsittää pakettiprotokollapinon päälle asetetun kolmoskerroksen radioresurssiprotokollan ja kakkoskerrokseen asetetun loogi-25 sen linkkikontrolliprotokollan; : , radioverkko (RAN) käsittää pakettiprotokollapinoon asetetun kak- koskerroksen loogisen linkkikontrollin välitystoiminnon; paikannuskeskustoiminnallisuus (SMLC 182) käsittää pakettiprotokollapinon päälle asetetun kolmoskerroksen radioresurssiprotokollan ja kak-30 koskerrokseen asetetun loogisen linkkikontrolliprotokollan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen radiojärjestelmä, jossa radio- '! . resurssiprotokolla on radioresurssipaikantamispalveluprotokolla.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-11 mukainen radiojär-jestelmä, jossa looginen linkkikontrolliprotokolla on samantyylinen kuin ylei- : V 35 sessa pakettiradiopalvelussa tilaajapäätelaitteen ja radiojärjestelmän ydinverk-’ . koon kuuluvan tukisolmun välinen looginen linkkikontrolliprotokolla. 18 110738

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-12 mukainen radiojärjestelmä, jossa looginen linkkikontrolliprotokolla käsittää välineet (182, 194) asettaa oman palvelupisteen tunnisteen radioresurssiprotokollaviestin sisältävälle loogisen linkkiprotokollan kehykselle.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-13 mukainen radiojär jestelmä, jossa looginen linkkikontrolliprotokolla käsittää välineet (182, 194) käyttää omaa osoiteavaruutta niille loogisen linkkikontrolliprotokollan kehyksille, jotka sisältävät radioresurssiprotokollaviestin.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13-14 mukainen radiojär-10 jestelmä, jossa loogisen linkkikontrolliprotokollan välitystoiminto käsittää välineet (124) tutkia tilaajapäätelaitteelta vastaanottamansa loogisen linkkikontrol-liprotokollaviestin palvelupisteen tunnisteen ja reitittää kyseisen viestin pai-kannuskeskustoiminnallisuudelle (182) jos palvelupisteen tunniste on radiore-surssiprotokollan palvelupisteen tunniste.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-15 mukainen radiojär jestelmä, jossa looginen linkkikontrolliprotokolla käsittää välineet (182, 194) suorittaa siirrettävän datan salaus.

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-16 mukainen radiojärjestelmä, jossa paikannuskeskuksessa (182) sijaitseva looginen linkkikontrolli- : ·. ·. 20 protokolla käsittää välineet tukea useampaa kuin yhtä samanaikaista eri tilaa- japäätelaitteessa (UE) sijaitsevaa radioresurssiprotokollan entiteettiä.

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-17 mukainen radiojär- ' * jestelmä, jossa siirrettävä data koskee jotakin seuraavista paikantamispalvelun viesteistä: tilaajapäätelaitteen sijainnin määrittämispyyntöviesti, tilaajapääte-25 laitteen sijainnin ilmoittava viesti, paikantamisessa avustavaa dataa sisältävä viesti, paikantamisessa avustavan datan kuittausviesti ja protokollavirheviesti.

19 110738