FI109947B

FI109947B - Diversititeetin yhdistäminen antenneja varten

Info

Publication number: FI109947B
Application number: FI964775A
Authority: FI
Inventors: Ulf Goeran Forssen; Roland Stig Bodin; Berth Jonas Karlsson
Original assignee: Ericsson Telefon Ab L M
Priority date: 1994-06-03
Filing date: 1996-11-29
Publication date: 2002-10-31
Also published as: BR9507800A; CA2191957A1; FI964775A0; AU695327B2; JPH10501395A; KR970703656A; EP0763307A2; WO1995034997A2; CN1149946A; WO1995034997A3; AU2583495A; FI964775A; US5884192A; RU2183906C2

Description

, 109947

Diversititeetin yhdistäminen antenneja varten Diversitetssammansättning för antenner

Keksinnön ala

Keksintö liittyy antennirakenteeseen solukkoviestintäjärjestel-mässä käyttöä varten, ja täsmällisemmin patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaiseen antennirakenteeseen, joka koostuu lukuisista antenneista solukkoviestintäjärjestelmän herkkyyden ja alueen kasvattamiseksi.

Taustaa

Viime vuosina on radioperustaisen puhelinliikenteen tärkeys kasvanut nopeasti. Yhtenä monista syistä tälle on käyttäjän saama lisääntynyt joustavuus ja kiinteän puhelinverkon vaatimien kaapeleiden suhteellisen suuret asennuskulut. Radioperus-tainen puhelinjärjestelmä koostuu niin kutsutuista soluista, joista jokainen vastaanottaa radiopeiton tietystä radiotukiase-masta. Tukiasemat ovat vuorostaan yhdistetyt kiinteään puhelinverkkoon erityisen kytkentäsolmun kautta. Tyypillinen solukko-, viestintäjärjestelmä on kuvattu kuviossa 1.

t · * *' Kuvio 1 esittää kymmenen solua C1-C10 tyypillisessä solukko- i » * '** matkaviestinradioliikennöintijärjestelmässä. Normaalisti soluk- komatkaviestinradiojärjestelmä sisältäisi enemmän kuin kymme- : : : nen solua. Yksinkertaisuuden vuoksi keksintö on kuitenkin > * » :T: mahdollista selittää kuviossa 1 esitetyllä yksinkertaistetulla esityksellä. Jokaiselle solulle C1-C10 on tukiasema B1-B10, : jolla on sama viitenumero kuin vastaavalla solulla. Kuvio 1 i · t ,···, kuvaa tukiasemia siten, että ne ovat sijoitetut solun keskuk- sen läheisyyteen ja että niillä on ympärisäteilevät antennit.

* I

: ·· Tukiasemat voisivat myös olla sijoitetut solun rajalle ja i * i käyttää suunta-antenneja.

* » ·

Kuvio 1 kuvaa myös yhdeksän matkaviestintä M1-M9, jotka ovat * * » liikutettavissa solun sisällä ja solusta toiseen. Tyypillises- 2 109947 sä solukkoradiojärjestelmässä olisi tavallisesti enemmän kuin yhdeksän solukkomatkaviestintä. Itse asiassa matkaviestinten lukumäärä on tyypillissti moninkertainen tukiasemiin nähden. Keksinnön selityksen kannalta alennettu matkaviestimien lukumäärä on kuitenkin riittävä.

Kuviossa 1 on esitetty myös matkaviestinkytkentäkeskus MSC. Matkaviestinkytkentäkeskus MSC on kytketty kaikkiin kymmeneen tukiasemaan B1-B10 kaapeleilla. Matkaviestinkytkentäkeskus on lisäksi kytketty kaapeleilla kiinteään kytkentäiseen puhelinverkkoon tai vastaavaan kiinteään verkkoon. Kaikkia matkavies-tinkytkentäkeskuksesta MSC tukiasemille B1-B10 tulevia kaapeleita ja kaapeleita kiinteään verkkoon ei ole esitetty.

Kuvatun matkaviestinkytkentäkeskuksen MSC lisäksi voi olla toisia matkaviestinkytkentäkeskuksia, jotka ovat yhdistetyt kaapeleilla tukiasemiin, jotka ovat muita kuin kuviossa 1 kuvatut. Kaapeleiden sijaan voidaan käyttää myös muita välineitä, esimerkiksi kiinteitä radiolinkkejä, tukiasemien kytkemiseksi mat-kaviestinkytkentäkeskuksiin. Matkaviestinkytkentäkeskus MSC, tukiasemat ja matkaviestimet ovat kaikki tietokoneohjattuja.

» · s $

Solukkoviestintäjärjestelmien suosion kasvaessa olemassaolevat • ‘it solukkojärjestelmät tulevat yhä enenevässä määrin ruuhkaisik- 4 si. Tämän seurauksena on toivottavaa kasvattaa solukkojärjes- • ♦ i » , .·, telmän aluetta ja/tai kapasitettia. Lisäksi on toivottavaa • i * alentaa uusien solukkoviestintäjärjestelmien kustannuksia.

» » ·

Yksi tapa alentaa kustannuksia on käyttää pienempää tukiase-, mien määrää tietyn alueen peittämiseksi. Kuitenkin, samalla *···* kun kunkin tukiaseman aluetta laajennetaan, kunkin tukiaseman ‘·’ ’ vastaanottimen herkkyyttä tulee kasvattaa, mikäli matkaviesti- ·;··· men antoteho pysyy muuttumattomana.

Nykyiset digitaaliset solukkojärjestelmät käyttävät tukiase-’ mia, jotka erottavat matkaviestinsignaalit käyttämällä aika-' ja taajuusortogonaalisuutta. Matkaviestimeltä tulevat signaa- 3 109947 lit etenevät tukiasemalle ja signaalit vastaanotetaan yksinkertaisella antennilla, tai toisinaan tupla-antennilla, jotka ovat läheisesti välimatkallisia, esim. noin 20:n aaltopituuden päässä toisistaan. Vastaanotin prosessoi signaalia käyttäen aika- ja taajuusortogonaalisuutta eri käyttäjien signaalien erottamiseksi. Vaikka sellaiset tekniikat, kuten taajuushyppe-ly ja ennakkokoodaus (engl. advance coding) tekniikat saavat aikaan tapoja rinnakkaisten kanavien interferenssin alentamiseksi, käytettävissä oleva taajuusspektri rajoittaa näitä tekniikoita haitallisesti. Adaptiivisten antennien suunnatun herkkyyden käyttö tarjoaa kuitenkin uuden tavan rinnakkaiskana-vien interferenssin vähentämiseen. Adaptiivinen antenni koostuu spatiaalisesti hajautettujen antennien ryhmästä. Antenni-ryhmään tulevat signaalit ovat lukuisilta lähettimiltä. Yhdistämällä antenniannot oikein on mahdollista erottaa yksittäiset signaalit vastaanotetusta superponoinnista, myös jos ne käyttävät samaa taajuuskaistaa. Lisäksi voidaan käyttää keilanmuodos-tusmatriisia vastaanottokuvioiden muotoilemiseksi antenniryh-mää varten. Tämän seurauksena keilanmuodostusmatriisilla on lukuisia antoja, jotka jokainen vastaavat solun yhtä osaa. Tämän jälkeen käytetään antojen parasta yhdistelmää havaittuja i } ; signaaleja analysoitaessa.

t

Keksinnön yhteenveto > · »

Keksinnön tavoitteena on kasvattaa solukkoviestintäjärjestel-män aluetta kasvattamalla solukkoviestintäjärjestelmän kunkin * « tukiaseman herkkyyyttä. Tukiaseman herkkyyttä kasvatetaan aikaansaamalla lukuisia antenneja, joista jokainen peittää suu-remman solun erillisen tai osittain erillisen alueen (engl. '·' * disjunct or partially disjunct areas) . Keksinnössä matkaviesti-;··: miltä, jotka ovat sijoittuneina alueille, jotka ovat peitetyt useammalla kuin yhdellä antennilla, tulevat signaalit yhdistetään automaattisesti, minkä avulla saavutetaan automaattinen ' ja pehmeä siirtymä eri alueiden välillä suurten solun sisällä ’· "· matkaviestimien liikkuessa solun sisällä. Keksinnön toinen 4 109947 tavoite on saada aikaan joustava järjestelmä, jossa antennien lukumäärää, antennityyppiä ja antennien sijoittelua voidaan muuttaa ilman mitään suuria rajoituksia niiden sijoittelulle.

Keksinnön yhden suoritusmuodon mukaisesti esitetään solukko-viestintäjärjestelmä, jossa on lukuisia tukiasemia ja lukuisia matkaviestimiä. Jokainen tukiasema on kytketty lukuisiin antenneihin, jotka ovat sijoitetut samoihin tai eri antenniasemiin, jotka peittävät erillisiä tai osittain erillisiä alueita. Jokaiselle antennille on lisäksi aikaansaatu vastaanotinväli-neet lähetettyjen signaalien vastaanottamiseksi matkaviestimiltä. Jokaiseen vastaanottimeen on liitetty korjausvälineet vastaanotettujen signaalien korjaamiseksi. Lopuksi, yhdistysväli-neet yhdistävät eri antenneilta vastaanotetut signaalit lähetettyjen signaalien estimaatin muodostamiseksi.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaan antenniryhmät voivat olla sijoitetut antenniasemaan. Kun antenniryhmää käytetään antenniasemassa, voidaan käyttää keilanmuodostusvälineitä lukuisten keilojen generoimiseksi, jotka peittävät solun eril-,· : liset tai osittain erilliset lohkot.

ti t • · ·.. Piirustusten lyhyt kuvaus * < · • 4 ί 1 , .·. Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamal- < 1 · * » · ,··.·, la keksinnön edullisiin suoritusmuotoihin, jotka annetaan ainoastaan esimerkinomaisesti ja kuvataan oheistetuissa pii-, . rustuksissa, joissa: > i t « · · · » · ···' Kuvio 1 kuvaa tyypillistä solukkoviestintäjärjestelmää; * 1 I 4

Kuvio 2 kuvaa keksinnön yhden suoritusmuodon mukaista solukko-·, viestintäjärjestelmän solua; * » ‘1 Kuvio 3 kuvaa keksinnön yhden suoritusmuodon mukaista vastaan- otinrakennetta;

Kuvio 4 kuvaa keksinnön yhden suoritusmuodon mukaista solukko- viestintäjärjestelmän solua; 5 109947

Kuvio 5 kuvaa keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista vastaan-otinrakennetta;

Kuvio 6 kuvaa keksinnön yhden suoritusmuodon mukaista solukko-viestintäjärjestelmän solua; ja

Kuvio 7 kuvaa keksinnön yhden suoritusmuodon mukaista vastaan-otinrakennetta.

Yksityiskohtainen selitys

Keksintöä on ensijassa tarkoitettu käytettävän solukkoviestin-täjärjestelmissä, vaikka alan ammattimies ymmärtää, että keksintöä voidaan voidaan käyttää muissa erilaisissa viestintä-sovellutuksissa.

Seuraavassa kuvataan keksinnön yksi suoritusmuoto viittaamalla kuvioon 2, joka kuvaa yhtä solua 10, joka on osa suurempaa : : solukkoviestintäjärjestelmää. Tässä esimerkissä solu 10 sisäl- tää tukiaseman 12 ja neljä antennia 14, 16, 18 ja 20, jotka ovat sijoitetut eri antenniasemiin. Alan ammattimies ymmärtää, että keksintö voidaan konfiguroida millä tahansa erilaisten antenniasemien lukumäärällä solussa. Varustamalla tukiasema 12 > · * ’.1^ neljällä antennilla voi solun 10 koko olla neljä kertaa yksi- * « « antennisen solun koko ilman, että matkaviestimen tehoa kasvatetaan. Jokainen antennni on yhdistetty jollakin tavalla tukiase-maan 12, niin että kullakin antennilla vastaanotetut signaalit V ‘ lähetetään tukiasemaan 12. Esimerkiksi, antenni voi olla yhdis-·;··· tetty tukiasemaan kaapeleilla, optisilla signallointivälineil-lä tai radiosignallointivälineillä.

t * · '·' ’ Kuten on esitetty kuviossa 3, jokainen antenni on yhdistetty t · · 6 109947 sen omaan pienikohinaiseen vahvistimeen 30, radiovastaanottimeen 32 ja korjaimeen 34. Pienikohinainen vahvistin 30 vahvistaa antennilla vastaanotetut signaalit. Vahvistetut signaalit prosessoidaan sitten tunnetulla tavalla vastaanottimella 32. Nämä signaalit lähetetään sitten korjaimelle 34, joka muodostaa pehmeät (eli ohjelma-) arvot (engl. soft values) vastaanotetuille signaaleille tunnetulla tavalla. Korjairuella muodostetut pehmeät arvot sisältävät informaatiota, joka koskee vahvistusta siitä, ovatko havaitut symbolit todellakin lähetetyt symbolit. Esimerkiksi, binaarisignaalien helppo esitys on +1 ja -1. Jos pehmeät arvot summautuvat nollaksi, niin korjain ei tiedä, mitä lähetettiin. Positiivinen arvo kuitenkin indikoi, että +1 symboli oli lähetetty ja negatiivinen arvo indikoi, että -1 symboli oli lähetetty. Mitä suurempi positiivinen tai negatiivinen arvo on, sitä varmempia korjaimet ovat havaituista symboleista. Keksinnön mukaisesti pehmeät arvot jokaisesta korjaimesta jokaista signaalia varten yhdistetään sen jälkeen yhdistimessä 36 tukiasemassa tunnetulla tavalla, kuten maksimisuhdeyhdistämisellä. Alan ammattilainen ymmärtää, että erotuslinja tukiaseman ja antennin sisältämien komponenttien välillä voidaan asettaa mihin tahansa pienikohinaisen vahvistimen 30 ja yhdistimen 36 välille.

; Keksinnön toisessa suoritusmuodossa kohinasalpaajavälineet 42 voidaan kytkeä korjaimen 34 ja yhdistimen 36 välille sellais-.:. ten antennialueiden irtikytkemiseksi, joilla on esimerkiksi en- naltamääritetyn arvon alla oleva vastaanotetun signaalin ener-gia tai laatu, säädettävän arvon alla oleva vastaanotetun signaalin energia tai laatu, tai useiden sellaisten alueiden irtikytkemiseksi, joilla on matalin vastaanotetun signaalin energia tai laatu, missä irtikytkettävien alueiden lukumäärä V * määritetään alueiden lukumäärän ja antennien konstellaation avulla. Kohinasalpaaja voi myös irtikytkeä antennialueen histo-riainformaation perusteella, joka voisi esimerkiksi indikoida rinnakkaiskanavan interferoijan läsnäoloa samassa opetussek-'·' ‘ venssissä (engl. training sequence) kuin missä matkaviestin t i * • * 7 109947 on. Alla luetellut optiot ovat riippuvia korjaimesta ja epäsuorasti opetussekvenssin pituudesta. Jos esimerkiksi oletetaan, että on tunnettu ja ideaali kanava, eikä ole olemassa toteutus-häviöitä, korjaimet toimittavat täydelliset pehmeät arvot ja maksimaalisuhdeyhdistäminen saavutetaan lisäämällä pelkästään kaikilta alueilta tulevat pehmeät arvot. Tämän seurauksena kohinasalpaajia ei tarvittaisi tässä esimerkissä.

Viitaten uudestaan kuvioon 2, kaikki antennit peittävät yhden erillisen tai osittain erillisen alueen. Täten neljä antennia voi peittää solun, jonka alue on neljä kertaa niiin suuri kuin yhden antennin solun alue ilman, että matkaviestimien teho kasvaa. Kun matkaviestin 22 on sijoitettu alueelle, joka on peitetty sekä antennilla 16 että 18, tukiasemaan 12 lähetetty signaali vastaanotetaan antenneilla 16 ja 18. Vastaanotetut signaalit prosessoidaan sen jälkeen kussakin antennissa edellä selitetyn mukaisesti. Sen jälkeen jokaisesta korjaimesta tulevat pehmeät arvot yhdistetään automaattisesti tukiasemassa 12. Yhdistämällä eri antenneilta tulevat signaalit tukiasema generoi paremman estimaatin vastaanotetusta signaalista. Lisäksi, koska signaalit on yhdistetty automaattisesti, keksinnön ei tarvitse suorittaa kanavanvaihtoja, kun matkaviestimet liikku-\ vat yhdeltä peittoalueelta toiselle solun 10 sisällä.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaan antennit voidaan sijoit-taa samaan antenniasemaan, kuten on esitetty kuviossa 4.

. .·. Kuviossa 4 neljä antennia 52, 54, 56 ja 58 on sijoitettu yhden ·.·, antenniaseman ympärille. Tässä suoritusmuodossa jokainen anten ni peittää ainoastaan suurin piirtein neljänneksen suuresta , solusta 50. Kun neljältä antennilta tulevat signaalit on yhdis- tetty, antennit peittävät koko solun 50.

·;·’: Kuten on esitetty kuviossa 5, silloin kun antenniasema sisäl- tää antenni ryhmän, keilanmuodostusmatriisi 40 voidaan sisällyttää joko ennen tai jälkeen pienikohinaista vahvistinta 30. Keilanmuodostusmatriisi 40 muodostaa lukuisia keiloja, joista 8 109947 jokainen keila peittää solun erillisen tai osittain erillisen lohkon. Kuten on esitetty kuviossa 6 ja 7, keilanmuodostusmat-riisilla on anto solun jokaista lohkoa varten. Keilanmuodostus-matriisia voidaan käyttää siten, että anto 72 peittää lohkon A, anto 74 peittää lohkon B, anto 76 peittää lohkon C ja anto 78 peittää lohkon D suuresta solusta 60, jolloin lohkot ovat erillisiä tai osittain erillisiä. Keksinnön etu on se, että ainakin useita, jos ei kaikkia keilanmuodostusmatriisin annoista, käytetään havaittujen signaalien määritykseen. Tämän tuloksena keksintö saavuttaa automaattisen ja pehmeän siirtymisen eri alueiden välillä, kun matkaviestin liikkuu yhdeltä alueelta toiselle suuren solun sisällä ilman tarvetta kanavanvaihdon suorittamiselle.

Keksintö voi myös saada etua polarisaatiodiversiteetistä häipymän vaikutuksien pienentämiseksi. Häipymä vertikaalisille ja horisontaalisille radioaallon osille on lähes kokonaan korre-loimatonta, eli riippumatonta toisistaan. Keksinnössä antennit voivat olla joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti polarisoidut tai molempia. Osa antenniasemista voi esimerkiksi sisältää horisontaalisesti polarisoituja antenneja samalla kun muut antenniasemat voivat sisältää vertikaalisesti polarisoituja : | antenneja. Vaihtoehtoisesti jokainen antenniasema voisi sisäl- ; tää sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti polarisoituja antenneja. Lisäksi yksi fyysinen antenni voi saada aikaan polarisaatiodiversiteetin.

Alan keskivertoammattHaiset ymmärtävät, että keksintö voidaan suorittaa muissakin erityisissä muodoissa ilman, että poiketaan sen hengestä tai keskeisestä piirteestä. Tässä esitettyjä suoritusmuotoja tulee sen johdosta pitää kaikissa suhteissa ’·’ “ kuvaavina, eikä rajaavina. Keksinnön piiri on osoitettu ohei-* ·;··; sissa vaatimuksissa eikä niinkään edellä olevassa selitykses-sä, ja kaikki muutokset, jotka tulevat sen ekvivalenssialueen sisälle ovat tarkoitetut kuuluvan sen piiriin.

Claims

109947

1. Radioviestintäjärjestelmässä, jossa on ensimmäinen viestintäasema, joka ensimmäinen viestintäasema määrittää solun, ja jossa on solussa siirrettävissä oleva matkaviestin, joka matkaviestin lähettää ainakin ylöslinkityssignaa-leja ensimmäiselle viestintäasemalle, oleva laite ensimmäistä viestintäasemaa varten siihen matkaviestimellä lähetettyjen ylöslinkityssignaalien uudelleenmuodostamiseksi, tunnettu siitä, että laite käsittää: ensimmäisen antennin, joka määrittää ensimmäisen antenni-alueen, joka pitää sisällään solun ensimmäisen osan, ensimmäisen antennin ollessa tarkoitettu matkaviestimen lähettämien ylöslinkityssignaalien havainnoimiseksi kun matkaviestin on sijoitettuna ainakin ensimmäiselle antennialueelle; ainakin toisen antennin, joka määrittää ainakin toisen an-tennialueen, joka pitää sisällään solun toisen osan, mainitun ainakin toisen antennialueen ollessa ainakin osittain erillinen mainitun ensimmäisen antennin määrittämästä ensimmäisestä antennialueesta, mainitun toisen antennin ollessa tarkoitettu matkaviestimen lähettämien ylöslinkitys- .·. signaalien havainnoimiseksi kun matkaviestin on sijoitet-• · tuna ainakin mainitulle ainakin toiselle antennialueelle; iti • · · mainittuun ensimmäiseen antenniin ja mainittuun toiseen an-tenniin yhdistetyn vastaanotinpiirin, mainitun vastaanotin-piirin vastaanottaessa mainituilla ensimmäisellä ja ainakin toisella antennilla havainnoitujen ylöslinkityssignaalien indikaatiot ja muodostaessa prosessoituja signaaleja, jotka indikoivat mainituissa ensimmäisessä ja ainakin toisessa • t : antennissa vastaanotettuja ylöslinkityssignaaleja; korjainpiirin, joka on kytketty vastaanottamaan mainitulla • · ·;·’ vastaanottavalla piirillä muodostettuja prosessoituja sig- naaleja, mainitun korjainpiirin korjatessa jokaista proses- soiduista signaaleista ja generoidessa korjatut signaalit ·_ niiden vastineena; » • I 10 109947 yhdistimen, joka on kytketty vastaanottamaan mainitulla korjainpiirillä generoidut korjatut signaalit, mainitun yhdistimen yhdistäessä jokaisen korjatuista signaaleista ja muodostaessa estimoidun signaalin, joka edustaa estimaattia ylöslinkityssignaalista, joka on lähetetty matkaviestimellä sen ollessa sijoitettuna mihin tahansa paikkaan mainittujen ensimmäisen ja ainakin toisen antennin määrittämän ensimmäisen ja ainakin toisen antennialueen sisällä, ylöslinkityssignaalien kaistanvaihdosta vapaan vastaanoton aikaansaamiseksi silloin kun matkaviestin liikkuu ensimmäisen antennialueen ja ainakin toisen antennialueen välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen antennialue ja ainakin toinen antennialue ovat määritetyt mainitun ensimmäisen antennin ja vastaavasti mainitun ainakin toisen antennin avulla olennaisesti sulkemaan solu sisäänsä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää kohinansalpauspiirin, joka on kytketty mainitun korjainpiirin ja mainitun yhdistimen : : välille korjattujen signaalien vastaanottamiseksi, mainitun kohinansalpauspiirin kohinasalvatessa valikoivasti siihen vastaanotettuja korjattuja signaaleja.

") 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu kohinansalpauspiiri kohinasalpaa sille v ’ syötettyjä korjattuja signaaleja, jotka ovat signaalin energiatasoilla, jotka ovat alle valittujen tasojen. * i · .···.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu ’·’ siitä, että mainittu kohinansalpauspiiri kohinasalpaa sille syötettyjä korjattuja signaaleja, jotka ovat signaalin : : laatutasoilla, jotka ovat alle valittujen tasojen. » * » 11 109947

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu kohinansalpauspiiri kohinasalpaa signaaleja vastineena historiainformaatiolle.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi keilanmuodostimen, joka keilanmuodostin on kytketty mainittuun ensimmäiseen antenniin ja mainittuun ainakin toiseen antenniin, jotka yhdessä muodostavat antenniryhmän, joka valikoidusti määrittää ensimmäisen antennialueen ja ainakin toisen antennialueen.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen antenni on polaroitu ensimmäisessä polarisaatiosuunnassa ja mainittu toinen antenni on polaroitu toisessa polarisointisuunnassa. - * · » · » · · » · 12 109947